Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Laaja hyvinvointikertomus 2015 2016

Sisällysluettelo OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI... 1 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät)... 1 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi; yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista... 1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 1 Kaikki ikäryhmät... 2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet... 3 Nuoret ja nuoret aikuiset... 4 Työikäiset... 5 Ikäihmiset... 6 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta... 8 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU... 8 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset... 8 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 9 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella...10

1 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Hyvinvointikertomuksen laadinta käynnistyi keväällä 2014, jolloin koottiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hyvinvointityöryhmä. Työryhmään kuuluvat johtoryhmä, tehtäväalueen päälliköt sekä kehittämispäällikkö. Työryhmä valitsi vertailualueiksi koko maan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen. Tämän lisäksi valittiin jokaiselle paketille keskeiset indikaattorit. Tämän jälkeen tehtäväalueet ovat analysoineet indikaattoreiden keskeisen sisällön ja kehityksen viime vuosina. Analyysien pohjalta johtoryhmä on päättänyt keskeiset painopistealueet ja tavoitteet. Kuntayhtymän hyvinvointityössä on keskitytty niihin kuntayhtymän strategian painopisteisiin, joihin kuntayhtymän toimenpiteillä voidaan vaikuttaa. Hyvinvointikertomuksen valmistelutyössä kuntalaisia on kuultu usealla eri tavalla mm. järjestämällä kysely otakantaa.fi sivustoilla, järjestämällä hyvinvointi-ilta, jossa alueen järjestötoimijat ja luottamushenkilöt saivat ottaa kantaa ja esittää näkemyksiä. SOTE:n oma asiakasraati on antanut oman näkemyksensä. Kuntalaisten osallisuutta hyvinvointikertomukseen on kerätty haastattelemalla lapsiperheitä, ikäihmisiä sekä työikäisiä erilaisissa kerhoissa, tapahtumissa ja liikkuvissa matalan kynnyksen toimipisteissä. 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi; yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Iisalmen väkiluku on pienentynyt aikavälillä 2008 2013 melko vähän. Muissa Ylä-Savon SOTE kunnissa väestön väkiluvun pieneneminen on ollut voimakkaampaa. Viime vuosina Iisalmeen on muuttanut muista Ylä- Savon SOTE kunnista väestöä, mikä lisää palvelutarvetta Iisalmen alueella ja vähentää sitä muista kunnista. Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Väestökehitys johtanee verotulojen pienentymiseen ja palvelutarpeen kasvamiseen etenkin ikäihmisten palveluiden osalta. Lapsiperheiden osuus pienenee kaikissa Ylä-Savon SOTE:n kunnissa, mikä pienentää perheiden tarvitsemien palveluiden kysyntää. Huoltosuhteen heikkeneminen on huolestuttavaa kaikkien Ylä-Savon SOTE kuntien osalta (kuva 1). Huoltosuhteen heikkeneminen tulee vaikeuttamaan nykyisen palvelutason ylläpitämistä. Verotulot Ylä-Savossa ovat kasvaneet muuta maata maltillisemmin. Tasaisinta verotulojen kasvu on ollut Iisalmessa. Valtionosuudet ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Maltillisinta kasvu on ollut Iisalmessa. Työttömyyden kasvu vuodesta 2011 lähtien on seurannut koko maan kasvusuuntausta. Työllisten määrän kehitys on ollut suotuisinta Kiuruvedellä, muiden kuntien seuratessa koko maan kehitystä. Pohjois-Savon ELY keskuksen mukaan työttömyysaste (%) oli vuonna 2014 Iisalmessa 13,8 %, Kiuruvedellä 14 %, Sonkajärvellä 16,4 % ja Vieremällä 11,4 %. Yhden hengen asuntokuntien määrä on alhaisin Vieremällä ja Sonkajärvellä. Kiuruvedellä ja Iisalmessa yhden hengen asuntokuntia on muuta maata enemmän. Koulutustaso on kasvanut tasaisesti jokaisessa kunnassa, ollen korkein Iisalmessa.

2 Kuva 1. Huoltosuhde, demografinen Kaikki ikäryhmät Toimialueen sairastavuus indeksi on kelan indeksin mukaan n. 20 % valtakunnan keskiarvoa suurempi. Toimialueen sisällä Sonkajärven ja Kiuruveden sairastavuus indeksi on Iisalmen ja Vieremän indeksiä suurempi. Perusterveyenhuollon avohuollon lääkärikäyntien tuotto toimialueellamme ylittää valtakunnan keskimääräisen tason (kuva 2). Erityisesti Vieremällä taso ylittää n. 40 % valtakunnan keskiarvon. Toimialueen lääkäripalveluiden peittävyys ja vastaanotto kontaktien tuotto on huonoin Iisalmessa. Aikaisempien selvitysten perusteella kuitenkin avoterveydenhuollon palvelun tuotto on huomattavan päivystysluontoista. Siten tuotetun palvelun määrä ei välttämättä heijastu väestön terveydentilaan odotetulla tavalla. Huolimatta suuresta avoterveydenhuollon volyymistä alueemme erikoissairaanhoidonpalvelujen käyttö ylittää selvästi valtakunnan keskiarvon. Erikoissairaanhoidon keskitasoa suuremmasta käytöstä huolimatta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallista keskitasoa. Edullinen kulurakenne selittyy SOTEn oman erikoissairaanhoidon kilpailukykyisillä hinnoilla. Toimeentulotuen kulutus on yhteydessä alueen muihin hyvinvoinnin tekijöihin, kuten vuokratasoon, sairastavuuteen sekä työttömyyteen (varsinkin pitkäaikaistyöttömyyteen). Suuri merkitys on myös ns. ensisijaisten etuuksien riittämättömyydellä kattamaan henkilöiden ja perheiden elämistä. Iisalmessa perustoimeentulotukea saaneita kotitalouksia on ollut hiukan vähemmän vuodesta 2009 lähtien. Yhtenä syynä lienee takuueläkkeen saaminen, joka nosti monia eläkkeellä olevia hakijoita pois toimeentulotuen asiakkuudesta. Vaikka asiakkuuksien määrä ja myönnettyjen tukien yhteissummat ovat vähentyneet, on toimeentulotuesta tullut osalle kuntalaisista pitkäaikainen tai jopa pysyvä etuus. Kiuruvedellä perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä on pysynyt kohtuullisen tasaisena kolmena viime vuonna. Myönnettyjen tukien menot ovat samansuuntaiset eli suuria muutoksia ei ole ollut. Vieremällä vuosien 2012-2013 aikana toimeentulotuen kulutus on vähentynyt. Asiakasraatilaisten näkemykset

3 Kuntalaiskyselyn (otakantaa.fi) tulokset Järjestötoimijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset hyvinvointikertomukseen Kuva 2. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/1000 asukasta Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa ei ole kuntayhtymän toiminta-aikana tapahtunut vuosittain suurta muutosta huostaan otettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten määrässä (kuva 3). Vuosittain on oman kodin ulkopuolelle sijoitettuna ollut noin 100 lasta/nuorta. Luku sisältää vuoden aikana alkaneet uudet sijoitukset ja edellisiltä vuosilta jatkuvat sijoitukset. Kuntayhtymän oman 7- paikkaisen lastenkodin perustaminen on vähentänyt lastensuojelun laitoshuollon ostopalvelujen tarvetta. Sijaishuollosta noin 70 % on voitu järjestää perhehoitona. Perhehoitoa on kehitetty mm. perustamalla oma sijaishuollon sosiaalityöntekijän virka, järjestämällä perhehoitajille pride-valmennusta sekä määrittelemällä uudelleen perhehoidosta suoritettavan palkkion määrä sijoitettavan lapsen hoidon vaativuuden perusteella. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsia/nuoria on keskimäärin vuosittain ollut noin 550. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on asiakkaana keskimäärin 50 lasta. Kuntayhtymän kahdessa, asukasluvultaan pienemmässä kunnassa, sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on suosituksen mukainen noin 30 akuutissa työvaiheessa olevaa asiakasta. Kahdessa suuremmassa kunnassa asiakasmäärä ylittää suosituksen, ajoittain 50 %:sti. On huomioitava, että tilanne vaihtuu koko ajan; asiakkuuksia päättyy ja uusia alkaa. Avohuollon tukitoimena on käytetty lastensuojelulaissa mainittuja tukitoimia mm. perhetyötä, tukihenkilötoimintaa, tukiperhetoimintaa, taloudellista tukea opintoihin ja harrastuksiin, ohjausta päivähoitoon ja kotipalveluun sekä sosiaalityötä. Perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöiden työpanos joudutaan, varsinkin suuremmissa kunnissa, kohdistamaan lastensuojelulain mukaisten määräaikaan sidottujen tehtävien hoitamiseen. Lapsiperheiden tukemiseen ilman lastensuojelu asiakkuutta ei ole riittävästi mahdollisuutta. Lapsiperheiden

4 ehkäisevää tukea alueella järjestävät Ylä-Savon Ensi-ja turvakotiyhdistyksen, Pelastakaa Lapset ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastot, jotka ovat koonneet yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistyöhön perustuvat toiminnot Perheentalo-yhteistyöksi. Lastensuojelu viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö on hyvin toimivaa lapsiperheiden tuen kehittämiseksi. Linkki Lapsiperheiden näkemys hyvinvointiin Kuva 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Nuoret ja nuoret aikuiset Alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä per tuhatta 15-24-vuotiasta naista kohti, on Ylä-Savon SOTEssa (17.2) enemmän kuin keskimäärin Suomessa (14.1) tai Pohjois-Savossa (12.8). Ylä-Savon SOTE kuntien kohdalla tilanne on huolestuttavin Vieremällä, jossa raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten (33.3), Myös Kiuruvedellä (26,8) ja Sonkajärvellä (24.1) tilanne on huolestuttava. Iisalmessa tilanne on viime vuosien aikana parantunut ja viime vuonna raskaudenkeskeytyksiä Iisalmelaisille alle 25 vuotiaille vähiten (14/1000 naista). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 vuotiaita on Ylä-Savon SOTEssa (7.96 %) enemmän kuin keskimäärin koko Suomessa (6,1 %) ja Pohjois-Savossa (7,3 %) (kuva 4.). Vieremällä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on noussut aina vuoteen 2012 saakka (10 %), jonka jälkeen määrä on pudonnut 8,1 %:iin vuonna 2013. Kiuruvedellä oikeutettujen määrä on puolestaan vähentynyt vuoteen 2011 (7,1 %), jonka jälkeen määrä on noussut ollen vuonna 2013 SOTE kunnista suurin 9,4 %. Iisalmessa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 vuotiaita on 7,6 % ja Sonkajärvellä 6,8 %, ollen alhaisin SOTE kunnistamme.

5 Kuva 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä. Työikäiset Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus 25 64 vuotiaista on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä (12.6 %) korkeampi kuin kokomaassa (8 %). SOTE kunnista eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia on Kiuruvedellä (15,4 %) ja vähiten Iisalmessa (11.1 %). Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 16 24 vuotiaita on Koko Suomessa 1,6 %. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän osalta työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on laskusuuntainen ollen 3.21 % vuonna 2013. Kiuruvedellä vastaava luku on 4.1 % ja Iisalmessa 2.7 % (kuva 5). Raskaudenkeskeytykset 15 49 vuotiailla on SOTE kuntayhtymän osalta 9.6/1000 naista joka on korkeampi kuin koko maan keskiarvo 7.5/1000 naista. Huolestuttavin tilanne SOTE kunnista oli Kiuruvedellä, jossa raskaudenkeskeytyksiä oli vuonna 2011 oli 5/1000 asukasta kohti, kun vuonna 2013 vastaava luku oli jo 14,3/1000. Samansuuntaista kehitystä on havaittavissa myös Vieremän osalta, jossa vuonna 2011 oli keskeytyksiä 8.8 ja 2013 jo 12.2/1000 asukasta kohti. Iisalmessa tilanne oli laskusuuntainen (v. 2009 14.5 ja v. 2013 9.2). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Suomessa kesimäärin 59.4 vuotta. Ylä-Savon SOTEssa vastaava luku on 59.16 vuotta. Kuntayhtymän kunnista Sonkajärvellä eläkkeelle siirtymisikä on korkein 60 vuotta ja Vieremällä alhaisin eli 57.4 vuotta. Linkki Työikäistennäkemys hyvinvointiin

6 Kuva 5. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, 16 64 vuotiaista. Ikäihmiset SOTE kuntien yli 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Kasvavaan palvelutarpeeseen vaikutetaan mm; ennakoivilla ja omaehtoisilla hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toiminnoilla, matalan kynnyksen palveluilla ja ennakoivilla asumisratkaisuilla. Vuoteen 2020 mennessä palvelurakenne pyritään samaan valtakunnallisia vanhustenhuollon laatusuosituksia vastaavaksi ja kustannuksiltaan edullisemmaksi. Rakennetta voidaan ohjata palvelutasomääritysten ja myöntämisperusteiden avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio luo uusia mahdollisuuksia ennakoiviin ja moniammatillisiin palveluihin. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen on osa ennakoivaa ja omaehtoista varautumista vanhuuteen. Väestö on pienituloista ja runsaasti sairastavaa. Tällä asialla on vaikutusta omaehtoisten palveluiden hankintaan ja asiakkaan omaan kustannusosuuteen. SOTE kuntien väestön sairastavuus on keskimäärin valtakuntaa korkeampi. Väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on täyttä kansaneläkettä saavien piirissä, johon vaikuttaa osaltaan matalahko koulutustaso ja elinkeinorakenne. Eläkkeensaajanhoitotuen piirissä olevien määrä on keskimääräistä suurempi SOTE kunnissa kuvastaen osaltaan sairastavuutta. Toisaalta tieto kuvaa sitä, että palveluohjaus ja sosiaalisten etuuksien hakeminen toimii. Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden osuus on matalampi kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellista osuutta tulee kasvattaa jokaisessa kunnassa. Palvelujen kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kotona asumisen mahdollistajana. Tavoitteena on avohoitoa painottava palvelurakenne, kotona asumisen lisääminen, asumisen uudet ratkaisut ja kotiin vietävät palvelut. Kotona asumisen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on kevyempi ja kustannustehokkaampi palvelurakenne. Kotona asumista tukee asumismuotojen lisäksi kotikuntoutus, toimiva palveluliikenne ja kotiin tuotavat palvelut. Toimintakykyä ylläpitävä toiminta kotikuntoutuksena ja teknologiset mahdollisuudet turvallisuuden tukemiseksi ovat osa tulevaisuuden kotona asumista. Vanhuspalveluiden kartoitus- ja arviointimallin luominen vuonna 2015 Iisalmen ja vieremän kunnan kanssa. Esiselvitys

7 henkilöstökuljetusten yhdistämisestä ja toimivallan järjestämisestä ELY:n yhteistyönä keväällä 2015. Lääkäripalvelujen järjestäminen ja sen muodot suunnitellaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan valinnanvapautta vahvistetaan vahvistamalla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja (monituottajamalli). Asiakasohjauksen eriytyminen ohjurille vahvistaa yhdenmukaista palvelutarpeen arviointia ja lisää valinnanvapautta. Toimenpiteitä kohdennetaan varhaisen puuttumiseen, esim. riskiryhmiin kohdistuvat vastaanotot tai kotikäynnit. Vahvistetaan psyykkisen, sosiaalisen ja riskiryhmien toimintakyvyn alemisen tunnistamista. Omaishoidon tuen saaneiden osuus on Vieremällä valtakuntaa korkeampi, mutta myöntämisperusteiden päivittämisellä saavutetaan yhtenäinen ja laatuvaatimusten mukainen taso vuonna 2015. Tehostetun palveluasumista ja pitkäaikaisen laitoshoitoa saavien osuutta yli 75 vuotiaiden osalta on hyvä tarkastella kokonaisuutena. SOTE kuntien palvelurakenne on suosituksia laitoshoitopainotteisempi ja tehostettua palveluasumista on runsaasti. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta terveydenhuollossa on jo luovuttu kokonaan. Tehostetun palveluasumisen suhteellinen osuus on laatusuositusta suurempi. Mahdollistaa varautumisen kasvavaan tarpeeseen palvelujen oikealla kohdistamisella ja kriteerien tarkistamisella. Arvioidaan monituottajamallin mahdollisuus. Koti- ja asumisturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä ovat valtakuntaa matalammat ja poikkeamana Sonkajärvi. Tilastot eivät ole kaikilta osin luotettavia esim. puutteellisen kirjaamisen vuoksi. Erityiskorvattavin lääkkeisiin Altzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 -vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvo suurempi, eritysesti Iisalmessa. Laatusuositusten mukaisesti yli 75 -vuotta täyttäneistä kotona asuvien osuuden vahvistaminen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan valinnanvapautta vahvistetaan vahvistamalla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja (monituottajamalli). Iisalmessa näkyy toimiva muistipotilaan hoitopolku. Muistisairauksien oikea-aikainen tunnistaminen, diagnostiikka ja hoidon aloitus koko kuntayhtymän alueella yhdenmukaisesti. Osaamisen vahvistaminen dementia potilaan hoidossa jokaisessa palvelumuodossa. Alle 65-vuotiaiden kotona asumisen tukeminen muistikoordinaattoritoiminnan avulla. Sairaalan hoidon keskimääräinen hoitojakso on valtakunnan keskitasoa matalampi poikkeuksena Iisalmi, jossa näkyy pitkäaikaishoidon suhteellinen suuri osuus vielä 2012. Sairaalahoidon hoitojaksoja on runsaasti, koska ikäihmisiä hoidettiin sairaalahoidossa keskimääräistä enemmän. Pitkäaikaishoito terveyskeskuksesta on purettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon arviointi, uudet ratkaisut. Laitoshoidon hoitojaksojen määrä lyhytaikaisessa akuutti hoidossa määrää lisätään ja hoitoaikoja lyhennetään. Käyttö yhdenmukaistetaan kuntayhtymän sisällä. Ikääntyvien elämänlaatuun ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon tähän elämänkaaren vaiheeseen liittyvä somaattinen sairastuminen ja leskeytyminen. Nämä voivat johtaa päihdeongelmaan ja/ tai depressioon. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito edistävät itsenäistä kotona selviytymistä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, vanhuspsykiatrian sekä järjestöjen ja seurakuntien kesken. (STM) Erityisesti Iisalmessa depressiolääkkeitä käyttävien, 65 v täyttäneiden, määrä on selkeästi suurempi kuin vertailualueilla. Myös psykoosilääkkeitä käyttäviä ikäihmisiä on Ylä-Savossa enemmän kuin maassamme keskimäärin Linkki Ikäihmisten näkemykseen hyvinvoinnista

8 Kuva 6. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategiset päämäärät ovat: 1. Hyvinvoiva kuntalainen - Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat toiminnallisen, ehyen ja avohoitoa tukevan palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on o Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta o Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen o Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen o Palvelujen oikea-aikaisuus o Syrjäytymisen ehkäiseminen Näihin pyritään huolehtimalla palveluketjujen toimivuudesta, tukemalla kotona asumisen edellytyksiä, tukemalla ja edistämällä eri ikäryhmien työllisyyttä sekä käyttämällä varhaisen puuttumisen mallia perheiden palveluissa. 2. Asiakaslähtöinen toiminta

9 - Tavoitteena on o Potilaan ja asiakkaan aseman ja valinnanvapauden vahvistaminen o Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisääminen o palveluohjus ja asiakaspalveluosaaminen Näihin pyritään lisäämällä potilaan ja asiakkaan valinnanvapautta mm. laajentamalla palvelusetelin käyttöä, pyrkimällä joustavaan palveluiden yhteiskäyttöön yli kuntarajojen, ottamalla käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, mahdollistamalla asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen, laajentamalla palveluohjausmallia 3. Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Hyvä ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja hyvä ravinto ovat erittäin merkittäviä hyvinvoinnille o Ihmisten ja eläinten hyvinvointi o Luonnonvarojen kestävä käyttö o Pinta- ja pohjavesien hyvä tila o Luonnon monimuotoisuus o Turvallinen ympäristö ja ruoka 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntayhtymän strategia Palvelujen järjestämissuunnitelma 2014 2017 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri alueen kuntien Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (HYVIS) Lastensuojelunsuunnitelma 2014 2016 Terveysneuvonnan toimintaohjelma Kotouttamisohjelma Ylä-Savon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2016 2019 (valmistuu 2015) Turvallisuussuunnitelma Vammaispoliittinen ohjelma (Kiuruvesi?)

10 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Asiakaslähtöinen toiminta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toimiva palveluohjaus Palvelut ovat asiakkaiden saatavilla Palveluohjauksen kehittäminen ja kohdentaminen Kuntayhtymän pal- Yhteydenottojen Lapsiperheiden palveluohjauskokeilu vuonna 2015 veluohjaajat/asia- kasohjaaja/vastuu- työntekijät/ omatyöntekijät määrä Asiakas saa palvelut "yhden luukun periaatteella" Lisätään sähköisiä palveluita Palvelusetelin käyttöä laajennetaan koskemaan laajalti kuntayhtymän palvelutuotantoa Varmistetaan palvelujen saatavuus lain mukaisesti ja kehitetään matalan kynnyksen palveluja Asiakas on tyytyväinen saamiinsa palvenen toteuttaminen Asiakastyytyväisyys kyselyn säännölliluihin Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen Asiakasraadin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kehittäjätyöntekijä kerää kuntalaisten mielipiteitä Kuntalaisten kuuleminen Järjestetään vaalipaneeli sosiaali- ja terveydenhuollon asioista asiakasraati Kehittäjätyöntekijä Ota kantaa.fi Sähköisten palveluiden käyttöaste palvelusetelit Hoito- ja hoivatakuu toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat Potilas- ja asiakaspalaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset Asiakasraadin kokoontuminen suunnitellusti, keskeiset kehitteillä olevat asiat Hyvinvointikertomus Ota kantaa.fi 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoiva kuntalainen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Väestö huolehtii itsestään ja läheisistään omatoimisesti ja vastuullisesti Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen Potilaille annetaan ohjeet omahoidosta ja ylläpidetään omahoitopisteitä kaikissa terveyskeskuksissa Teknologian käyttöä omahoidossa kehitetään Kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintataan Lapsiperheiden kotipalvelua vahvistekykyä tuetaan Kuntalaisten tukeminen ensisijaisesti avohoitopalveluilla Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja aktivoinnin tehostaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Asiakkaat asuvat kotona mahdollisimman pitkään Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipalveluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa sekä monimuotoista palvelutuotantoa (palveluseteli, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat) 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Matalankynnyksen palvelut toteutuvat vuosikellon mukaisesti Käyntimäärät Hyvinvointikertomus Työllisyystilastot Työmarkkinatuen kuntaosuus Vanhuspalveluiden laatusuositukset

11 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Itsenäistä suoriutumista tukeva ja turvallinen asumisympäristö Toimivat eläinlääkintähuollon, terveysvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelut Matalankynnyksen palveluohjaus ja teknologia. Toteutunut ohjaus, neuvonta ja valvonta