VAPAAN SIVISTYSTYÖN MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE FT Leena Nissilä opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 207 037 eli 3,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 003), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009 Tilastokeskus
Työttömyysasteet 2000-2010
Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009 % kunnan väestöstä 7 - (8) 5-6,99 (13) 3-4,99 (20) 1-2,99 (148) 0-0,99 (153) Ulkomaalaisten osuus koko Suomen väestöstä on 2,9 % Manner-Suomessa suurimmat osuudet ovat: Oravainen Helsinki Närpiö Espoo Vantaa Vaasa Turku Kotka Kaskinen Honkajoki 9,4 7,2 7,0 6,3 6,0 5,0 4,7 4,4 4,3 4,0 Lähde: Tilastokeskus 2010 KL/JAH 19.3.2010 Kuntarajat: Tilastokeskus
Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2010) 2 147 Perusopetuksessa (2010) 20 801 (n. 4 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) 3 328 (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) 2 165 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) 7 975 (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) 13 305 (4,8 %)
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.
Tavoitteena Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle
Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)
Kaksi- ja monikielisyys Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia erityisesti additiivisella kaksikielisyydellä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta.
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 30.12.2010, voimaan 1.9.2011 1. Soveltamisalan laajentaminen 2. Kotoutumista edistettävä kaksisuuntaisesti 3. Kotoutumista edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta lisättävä 4. Haavoittuvien ryhmien syrjäytymistä ehkäistävä 5. Maahanmuuttajien osallisuutta, hyviä etnisiä suhteita ja vuoropuhelua edistettävä 6. Hallittu kuntaan sijoittaminen varmistettava 7. OPH antaa aikuisten koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 8. Osallisena Suomessa -kokeilu 23.3.2012 13
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa Kotoutumiskoulutus (20 21 ) 1. järjestetään pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 2. Uudistustarve arvioidaan Osallisena Suomessa -kokeilun perusteella 3. Tavoitteena toimiva kielitaito (perusteluissa B1.1.) 4. Voi sisältää myös mm. osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista, ammatillista suunnittelua, uraohjausta Omaehtoisen opiskelun tukeminen (23 25 ) 1. Suomen/ruotsin kielen opiskelua tai järjestetään ko. kielillä 2. Voi sisältää myös työharjoittelua, kansalaisjärjestötoimintaa 3. Pääosin työvoimapalvelulain mukaiset edellytykset, lisäksi voi sisältää mm. perusopetusta, pätevöittävää koulutusta 4. Paljon vapaan sivistystyön ja aikuislukioiden toimijoiden varassa, jonkin verran myös korkeakoulutusta
Uudet opetussuunnitelman perusteet - Uudessa kotoutumislaissa (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) on säädetty, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti - Opetushallitus antoi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 1.2.2012, valmistelu laajassa yhteistyössä vuonna 2011 - Koulutuksen järjestäjät ottavat omat opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.6.2012 jälkeen hankitussa ja/tai alkaneessa koulutuksessa - Opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa toistaiseksi - Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tai poiketa näistä perusteista - Perusteet on annettu suomeksi ja ruotsiksi, käännökset myös englanniksi
Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (1) Yhä useammat aikuiset maahanmuuttajat hakeutuvat opiskelijoiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli korostuu erityisesti kunnissa, joissa ei ole tarjolla työvoimapoliittista koulutusta tai joissa työhallinto ei pysty vastaamaan kysyntään. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee paljon maahanmuuttajia, jotka eivät ole työnhakijoina työvoimatoimistoissa. Omaehtoisen koulutuksen lisääntyminen on tuonut vapaan sivistystyön piiriin yhä enemmän myös työhallinnon asiakkaita. Vapaan sivistystyön rooli vahvistunee uuden kotoutumislain myötä, joka astui voimaan syyskuussa 2011. Myös Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012 painottaa aikuiskoulutuksessa aliedustettujen kansalaisryhmien, kuten maahanmuuttajien, osallistumista vapaan sivistystyön koulutukseen.
Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (2) Koulutusta järjestävillä oppilaitoksilla on käytössään eri koulutus- ja rahoitusmuotoja, joiden keinoin he voivat vastata aikuisten maahanmuuttajien koulutustarpeisiin: 2) työvoimapoliittinen koulutus 3) maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus 4) tilaus- ja henkilöstökoulutus 5) kunnan rahoittama koulutus sekä 6) projekti- ja hankerahoituskoulutus.
Maahanmuuttajakoulutus ja siihen osallistuneet opiskelijat koulutusmuodoittain Maahanmuuttajille suunnattua koulutusta annettiin kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa (N=140) yhteensä 128 905 opetustuntia vuonna 2010. Opiskelijoita koulutukseen osallistui yhteensä 16 919. Maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus oli keskeisin koulutusmuoto sekä opetuksen tuntimäärän että opiskelijoiden lukumäärän mukaan tarkasteltuna. Osuus oli noin puolet kaikesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Osallistujien osuus oli puolestaan noin 71 % kaikista eri koulutusmuotoihin osallistuneista maahanmuuttajaopiskelijoista.
Maahanmuuttajakoulutuksen tuntiosuudet eri koulutus-/rahoitusmuotojen mukaan 2 % 3 % 1 % 4 % Omaehtoinen koulutus Työvoimapoliittinen koulutus 39 % 51 % Kunnan rahoittama kotoutumiskoulutus Tilaus- tai henkilöstökoulutus Projekti- ja hankerahoituksella toteutettu koulutus Muu maahanmuuttajille suunnattu koulutus
Maahanmuuttajaopiskelijat kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa koulutusmuodoittain (1) 5 % 2 % 6 % 1 % Omaehtoinen koulutus 15 % Työvoimapoliittinen koulutus Kunnan rahoittama kotoutumiskoulutus Tilaus- tai henkilöstökoulutus 71 % Projekti- ja hankerahoituksella toteutettu koulutus Muu maahanmuuttajille suunnattu koulutus
Maahanmuuttajaopiskelijat kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa koulutusmuodoittain (2) Maahanmuuttajille suunnattuun omaehtoiseen koulutukseen osallistuneiden suhteellinen osuus muihin koulutus- /rahoitusmuotoihin verrattuna oli suuri erityisesti kansanopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuneet maahanmuuttajaopiskelijat olivat pääsääntöisesti kansalaisopistojen asiakkaita. 95 % kaikista kyselyyn vastanneista oppilaitoksista maahanmuuttajat osallistuivat myös oppilaitosten muuhun kuin maahanmuuttajille suunnattuun kurssitarjontaan.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa 11 % 2 % 6 % 4 % 26 % 14 % 0 alle 1 % 1-3% 4-7% 8-10% yli 10% 37 % ei tietoa
Maahanmuuttajaopiskelijat äidinkielen mukaan Kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa oli opiskelijoina eniten seuraavien kielten puhujia: venäjä, viro, thai, saksa, englanti, arabia, somali ja kurdi. Useat oppilaitokset huomioivat eri kieliä puhuvat maahanmuuttajat näille suunnatussa tiedotuksessa. Monet tiedottavat maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta suomen ja/tai ruotsin lisäksi englanniksi ja/tai venäjäksi sekä muutamat myös saksaksi tai viroksi. Yksittäiset oppilaitokset tiedottavat myös muilla kielillä.
Maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus (1) Omaehtoinen koulutus oli suosituin vuonna 2010 maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen muoto: 69 % oppilaitoksista (N=97) kertoi tarjoavansa tämän tyyppistä koulutusta. Absoluuttisesti eniten omaehtoiseen koulutukseen osallistuneita opiskelijoita oli kansalaisopistoissa, suhteellisesti eniten opintokeskuksissa. Eniten omaehtoista koulutusta järjestettiin pääkaupunkiseudun ja muiden isojen kaupunkien kansalaisopistoissa. Myös opetukseen osallistuneiden maahanmuuttajaoppilaiden määrä oli suurin näissä oppilaitoksissa. Näissä opistoissa maahanmuuttajien osuus kokonaisoppilasmäärästä oli keskimääräistä suurempi.
Maahanmuuttajille suunnattu omaehtoinen koulutus (2) Kansanopistoista 59 % (N=20) järjesti omaehtoista koulutusta (78 % kaikesta maahanmuuttajaopetuksesta) Yhdeksässä kansanopistossa omaehtoista opetusta annettiin yli 1000 tuntia vuodessa ja neljässä yli 3000 tuntia vuodessa. Laajaa oppituntimäärää selittää se, että monilla kansanopistoilla on yksi tai useampi maahanmuuttajalinja tai muutoin paljon maahanmuuttajille suunnattua opetusta. Myös kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa omaehtoinen koulutus oli suosittu maahanmuuttajakoulutuksen muoto.
Maahanmuuttajille suunnatun omaehtoisen koulutuksen sisällöistä Suosituin muoto olivat kotimaisten kielten kurssit: valtaosa kaikista vastanneista oppilaitoksista tarjosi suomen ja/tai ruotsin kielen opetusta. Kotimaisten kielten kursseja tarjottiin eritasoisina ja erilaisia opetusmenetelmiä hyödyntäen. Monissa oppilaitoksissa näihin yhdistyi kulttuuri- ja yhteiskunnallista opetusta. Kielten lisäksi suosittuja kursseja olivat erilaiset liikunta- käsityö-, ruoanlaitto- ja tietotekniset kurssit.
Työvoimapoliittinen koulutus Tuntimäärien mukaan työvoimapoliittinen koulutus oli toiseksi suosituin koulutusmuoto omaehtoisen koulutuksen jälkeen: opetustuntien mukaan tarkasteltuna se vastasi noin 39 % kaikesta maahanmuuttajakoulutuksesta. Absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten työvoimapoliittista koulutusta tarjosivat kansalaisopistot.
Työvoimapoliittisen koulutuksen sisällöistä Kansalaisopistot: koulutus nivoutui kotoutumiskoulutukseen ja painottui vahvasti kotimaisten kielten opetukseen. Useimmissa opistoissa tarjottiin kieliopintojen lisäksi yhteiskuntatiedon opetusta ja työelämätietoutta sekä joissakin opistoissa myös muuta kurssitarjontaa, kuten IT-opetusta ja käsitöitä. Kansanopistot: koulutus painottui kotimaisten kielten opetukseen sekä yhteiskunnallisten ja työelämätaitojen opetukseen. Tampereen kesäyliopistossa oli tarjolla kielipainotteinen Venäjän kaupan koulutusohjelma Vrt. kysyntä ja tarjonta
Kunnan rahoittama kotoutumiskoulutus Kunnan rahoittaman kotoutumiskoulutuksen osuus oli noin 4 % kyselyyn vastanneiden oppilaitosten tarjoaman maahanmuuttajakoulutuksen kokonaistuntimäärästä. Opiskelijoiden osuus oli noin 5 % maahanmuuttajaopiskelijoiden kokonaismäärästä. Kototutumiskoulutusta järjestettiin erityisesti pääkaupunkiseudulla
Kunnan rahoittaman kotoutumiskoulutuksen sisällöistä Kansalaisopistojen kohdalla kunnan rahoittama kotoutumiskoulutuksen sisältö muistutti monilta osin työvoimapoliittisen koulutuksen kurssisisältöjä. Opetukseen sisältyi kotimaisten kielten opetusta ja yhteiskunta- ja kulttuurituntemusta sekä arjen taitoja. Kansanopistoista mm. Kruunupyyn kansanopistossa järjestettiin kotoutumiskoulutusta kiintiöpakolaisille ( förberedande integrationsundervisning för kvotflyktingar ). Kansanopistoista mm. Kruunupyyn kansanopistossa järjestettiin kotoutumiskoulutusta kiintiöpakolaisille ( förberedande integrationsundervisning för kvotflyktingar ).
Tilaus- ja henkilöstökoulutus Tilaus- ja henkilöstökoulutusta järjesti 9 % vastanneista oppilaitoksista. Tunti- ja opiskelijamääriltään tämäntyyppisen koulutuksen osuus maahanmuuttajakoulutuksesta oli pieni
Tilaus- ja henkilöstökoulutuksen sisällöistä Suurin osa tilaus- ja henkilöstökoulutuksena toteutetusta koulutuksesta oli suomen kieleen liittyviä kursseja. Kieliopetukseen liittyi suomen kielen perusopetusta sekä kohdennettua kielten opetusta
Projekti- ja hankerahoituksella toteutettu maahanmuuttajakoulutus Kaikki oppilaitosmuodot järjestivät projekti- ja/tai hankerahoituksella toteutettua koulutusta. Vaikka tämän rahoitusmuodon turvin järjestettyä opetusta tarjottiin monissa oppilaitoksissa, opetustuntimäärän osuus kaikesta maahanmuuttajaopetuksesta oli vain noin 3 %. Opiskelijoiden osuus oli 6 %.
Projekti- ja hankerahoituksella toteutetun koulutuksen sisällöistä Kaikissa oppilaitosmuodoissa tarjottiin projekti- ja hankerahoituksen avulla eritasoisia suomen ja/tai ruotsin kielen kursseja maahanmuuttajille. Tämän lisäksi tarjolla oli monenlaisia suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, käsitöihin, liikuntaan, arjen taitoihin sekä IT-taitoihin liittyviä kursseja. Monet kurssit olivat kohdennettu tietyille maahanmuuttajaryhmille (esim. nuoret tai naiset).
Opintoseteliavustus Avustusta haki yhteensä 115 oppilaitosta eli 88 % kaikista kysymykseen vastanneista oppilaitoksista (N=130). Opintoseteliavustusta myönnettiin kaikille oppilaitosmuodoille liikunnan koulutuskeskuksia lukuun ottamatta. 71 % (N=80) oppilaitoksista jakoi opintoseteleitä maahanmuuttajille, yhteensä arviolta 3 283 maahanmuuttajaopiskelijalle: Kansalaisopistot: 77 % (N=61) Kesäyliopistot (N=4) ja opintokeskukset (N=2): 100 % Kansanopistot: 48 % (N=13) (useissa kansanopistoissa maahanmuuttajille suunnatut opinnot ovat ilmaisia).
Kotimaisten kielten opetus (S2/R2) Yli 70 % vastanneista tarjosi jonkin muotoista S2/R2-opetusta Kansalaisopistot yli 78 % Kansanopistot 59 % Kesäyliopistot 80 % Opintokeskukset 67 % Kaikissa oppilaitosmuodoissa kotimaisten kielten opetus painottui vahvasti perus-/alkeistason opetukseen. Edistyneemmän tason kursseja tarjosi keskimäärin puolet oppilaitosmuodosta riippumatta. Valtaosa opetuksesta oli suomen kielen opetusta. Ruotsin kielen kursseja tarjosi yhteensä arviolta 10 15 % kotimaisten kielten opetusta tarjonneista oppilaitoksista.
Maahanmuuttajakoulutuksen tulevaisuus oppilaitoksissa Suurin osa oppilaitoksista kertoi, että maahanmuuttajakoulutuksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Muutos näkyy opetuksen määrän kasvussa sekä opetustarjonnan monipuolistumisessa. Joissakin oppilaitoksissa koulutustarjontaa aiotaan lisätä, jos tarvetta siihen syntyy. Monet oppilaitokset eivät nykyisillä resursseilla pysty järjestämään riittävästi maahanmuuttajakoulutusta, vaikka tahtoa löytyisikin. Tulevaisuudessa koulutuksen määrä ja sisällöt riippuvat monien oppilaitosten kohdalla rahoituksen laajuudesta sekä henkilöstön osaamisesta ja/tai riittävyydestä. Osa oppilaitoksista huomautti, että maahanmuuttajia on toistaiseksi niin pieni määrä, ettei erillinen opetus ole kannattavaa. Sen sijaan maahanmuuttajia rohkaistiin osallistumaan oppilaitosten normaaliin kurssitarjontaan.
Selvityksestä nousseita toiveita ja kehitysideoita Monet oppilaitokset toivoivat enemmän maahanmuuttajaopetukseen liittyvää koulutusta myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja erityisesti haja-asutusalueille. Samoin koulutusten ja materiaalien sisällöissä tulisi huomioida paremmin alueelliset erot. Useista vastauksista paistoi halu kasvattaa, vahvistaa ja kehittää vapaan sivistystyön oppilaitosten roolia maahanmuuttajakoulutuksessa. Monet vastanneista toivoivat, että maahanmuuttajien rooli oppilaitoksissa ja yhteiskunnassa vahvistuisi ja vakiintuisi. Tätä edesauttaisi vastaajien mukaan erityisesti kantaväestön ja muuttajien suhteiden lujittaminen. Ratkaisuiksi esitettiin esimerkiksi yhteisiä kursseja, joilla kantaväestö ja maahanmuuttajat opiskelisivat rinnakkain.
Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan.
Maahanmuutto 1 Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Jokaisella vastaanoton piirissä olevalla lapsella on oikeus koulunkäyntiin. Luodaan järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotoutumiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista.
Maahanmuutto 2 Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Tehostetaan maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielenopetukseen koko maassa. Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusoikeuksista vahvistetaan kotoutumiskoulutuksessa. Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus. Maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen Suomessa kehitetään joustavia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Hallituskaudella arvioidaan kotouttamisen hallinnon toimivuus, rakenne ja kehittämistarpeet.
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: yleistä Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurienvälisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen.
Perusopetus 1 Jatketaan perusopetuksen laadun parantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä. Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.
Perusopetus 2 Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.
Toinen aste Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.
Lukio Käynnistetään lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen. Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilastutkinnossa.
Ammatillinen koulutus Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.
Aikuiskoulutus Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.