TALVIVAARA SOTKAMO OY YHTEENVETO TOIMINNASTA, PÄÄSTÖISTÄ, VAIKUTUKSISTA, MUUTOKSISTA JA TOIMENPITEISTÄ LAPIN VESITUTKIMUS OY
1 Talvivaara Sotkamo Oy TALVIVAARA SOTKAMO OY YHTEENVETO TOIMINNASTA, PÄÄSTÖISTÄ, VAIKUTUKSISTA, MUUTOKSISTA JA TOIMENPITEISTÄ 29.2.2012 Tiina Härmä, DI, ympäristötekniikka Jari Hietala, DI, ympäristötekniikka SISÄLLYS SIVU 1 YHTEENVETO TOIMINNASTA JA PÄÄSTÖISTÄ SEKÄ NIIDEN MUUTOKSISTA YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN... 2 1.1 TOIMINNAN KUVAUS JA MUUTOKSET YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN... 2 1.2 PÄÄSTÖT JA JÄTTEET SEKÄ MUUTOKSET YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN... 3 1.3 VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUE SEKÄ MUUTOKSET YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN... 5 2 YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ PÄÄSTÖJEN PIENENTÄMISEKSI... 6 3 HAETTAVAT YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOKSET... 9
2 Talvivaara Sotkamo Oy 1 YHTEENVETO TOIMINNASTA JA PÄÄSTÖISTÄ SEKÄ NIIDEN MUUTOKSISTA YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN 1.1 Toiminnan kuvaus ja muutokset ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Talvivaaran kaivoksen toiminta on aloitettu keväällä 2008 ja sen tarkoituksena on hyödyntää Kuusilammen ja Kolmisopen mustaliuskepohjaiset monimetalliesiintymät. Kaivoksen lopputuotteina syntyy nikkeliä, sinkkiä, kuparia sekä kobolttia sisältäviä metallirikasteita, joita käytetään perusmetalliteollisuuden raaka-aineina. Perusmetallien tuotannon lisäksi Talvivaara Sotkamo Oy suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton nykyisten kaivostoimintojen yhteydessä. Uusi uraanin talteenottolaitos rakennetaan kiinteäksi osaksi nykyistä metallien saostusprosessia Talvivaarassa. Uraanin talteenoton ympäristölupamenettely toteutetaan omana prosessinaan. Talvivaara Sotkamo Oy selvittää myös mangaanin talteenottoa. Talvivaaran kaivoksen toimintaan kuuluu kaksi avolouhosta, joista tuotannossa on tällä hetkellä Kuusilammen louhos. Kolmisopen alueen hyödyntäminen aloitetaan aikaisintaan v. 2017. Louhinta tullaan toteuttamaan avolouhintana koko toiminnan ajan. Tuotantoprosessi koostuu louhinnan lisäksi murskauksesta, agglomeroinnista eli murskatun malmin rakeistuksesta, malmin kasauksesta liuotusalueille, biokasaliuotuksesta ja metallien talteenotosta. Kaivoksen tuotanto tapahtuu oleellisilta osiltaan liuosten käsittelyn avulla, joten vesienhallinta on tärkeä osa toimintaa. Lisäksi kaivoksen toimintoihin kuuluvat kemikaalien valmistus, räjähdysaineiden varastointi ja räjähdysaineen valmistus, polttoainevarastot ja jakelupisteet, alueet sivukivien ja pintamaiden läjitystä varten, toimisto-, huoltoja sosiaalitilat sekä raakavesiputki ja jätevesien purkuputket erikseen teollisuusjätevedelle ja talousjätevedelle. Tällä hetkellä talteenottolaitokselle johdetaan liuosta 1200 m 3 /h. Ympäristöluvan mukainen kaivoksen kokonaislouhintamäärä on 45 miljoonaa t/v, sivukiven louhintamäärä 30 milj. t/v ja louhittavan malmin määrä 15 milj. t/v. Luvan mukainen vuosittain tuotettavan nikkelin määrä on 30 000 t. Vuoden 2011 tuotantosuunnitelman mukaiset volyymit vastasivat ympäristöluvan mukaisia määriä. Nikkeliä vuonna 2011 tuotettiin 16 000 t. Talvivaaran kaivoksen toiminta on toteutunut pääpiirteissään ympäristöluvan mukaisena ja ympäristöluvassa esitetyillä alueilla. Prosessin osalta toiminnan aikana on suoritettu lähinnä tuotantokapasiteetin tehostamiseen liittyviä muutoksia, kuten murskaukseen liittyviä laitemuutoksia sekä liuotusprosessin optimointiin liittyviä erilaisia teknisiä ratkaisuja (väli-ilmastusputkien lisääminen ja sekundäärikasan toteuttaminen primäärikasaa vastaavaksi). Prosessissa tapahtuneet merkittävimmät muutokset ympäristölupaan verrattuna ovat olleet päästöjen vähentämiseen liittyvät toimet. Metallien talteenottolaitoksella muodostuvien rikkivetypäästöjen vähentämiseksi on alkuperäisen suunnitelman mukaiset vesipesurit muutettu lipeäpesureiksi. Lisäksi pölypäästöjen vähentämiseksi on tehty erilaisia muutoksia pölynpoistojärjestelmiin. Ympäristöluvasta poikkeavin vesipäästöjen estämiseksi on kaivoksen vesienhallintaan liittyen tehty ja on kehitteillä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Toimenpiteet on kuvattu tarkemmin taulukossa 3. Ympäristölupaan verrattuna kemikaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet ja osa luvassa mainituista kemikaaleista on jäänyt pois. Merkittävimmät muutokset kemikaaleissa on lipeän käytön lisääntyminen lipeäpesurien myötä sekä vetyperoksidin käyttö uutena kemikaalina rikkivedyn hapetukseen. Voimassa olevasta ympäristöluvasta poiketen kalkinpolttoa ei ole tähän saakka tehty kaivoksella. Poltettu kalkki on tuotu kaivokselle valmiina, koska se on ollut taloudellisesti edullisempi ratkaisu. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että kalkinpoltto tullaan toteuttamaan kaivoksella. Alkuperäiseen lupaan verrattuna kaivosalueelle on rakennettu ilmakaasutehdas, jossa valmistetaan happea metallitehtaan tarpeisiin. Lisäksi tehdasalueelle on rakennettu lämpölaitos ja kaivosvarikolle kuumavesikattila sekä kaivosalueelle kaksi kaivoksen sisäisessä käytössä olevaa polttoaineen jakeluasemaa. Ilmakaasutehtaalle, kattilalaitoksille ja polttoaineen jakelupisteille on myönnetty omat ympäristöluvat.
3 Talvivaara Sotkamo Oy Muita ympäristöluvasta poikkeavia muutoksia ovat olleet toiminta-alueilla tehdyt rakenteiden parannustoimenpiteet. Kipsisakka-altaan rakenteisiin on ympäristöluvasta poiketen lisätty bentoniittimatto altaan tiiveyden parantamiseksi. Lisäksi 1. vaiheen liuotuskasan rakenteisiin on lisätty salaojamatto. Näistä toimenpiteistä on Kainuun ELY-keskus antanut hyväksymispäätökset. Lisäksi kipsisakka-altaan vuodon seurauksena kaivosalueelle on rakennettu vuonna 2010 uutena rakenteena Lumelantien pato Martikanvaaraan menevän Lumelantien kohdalle. Pato on pysyvä ja padon muodostama allas toimii kipsisakka-altaiden varoaltaana. 1.2 Päästöt ja jätteet sekä muutokset ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Taulukossa 1 on esitetty kaivoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden muutokset sekä muutoksiin johtaneet syyt. Olennaiset toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat vesipäästöt, pölypäästöt sekä hajuhaittoja aiheuttavat rikkivetypäästöt.
4 Talvivaara Sotkamo Oy Taulukko 1. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden muutokset ympäristölupaan verrattuna Päästöt Muutokset ympäristölupaan verrattuna Syy muutokseen Päästöt vesiin - tuotemetallit, Ni, Co, Cu, Zn ympäristöluvan raja-arvojen mukainen - - kiintoaine - ph - sulfaatti, natrium ympäristöluvassa määrätty raja-arvo ylittynyt ympäristöluvassa määrätty yläraja (9,5) ylittynyt natriumsulfaatin muodostuminen liuokseen, pitoisuusarviot ylittyneet loppuneutraloinnin kiintoainetta (sisältää pääasiassa raudan ja mangaanin yhdisteitä) mangaanin poiston edellyttämä ph:n nosto saostuskemikaalin muuttaminen sammutetusta kalkista lipeäksi, hönkien pesu lipeällä, lipeäpesureiden lisääminen - mangaani pitoisuusarviot ylittyneet alhainen ph:n yläraja Päästöt ilmaan - hengitettävät hiukkaset, PM10 ohje- ja raja-arvojen mukaiset - - pöly, louhinta - pöly, malmin käsittely alkuvaiheessa pölyn leviäminen arvioitua laajempaa seulahallin ja hienomurska 1 ylittäneet rajaarvot, pölypäästöt pienentyneet, mutta seulahallissa edelleen ylityksiä - pöly, liikenne ympäristöluvan mukainen - - metallipäästöt, MTO ympäristöluvan raja-arvojen mukainen - - savukaasut, energiantuotanto NO x -pitoisuudet jonkin verran ylittäneet raja-arvon, hiukkas-pitoisuudet alittaneet - raja-arvon Päästöt maaperään ympäristöluvan mukainen - Päästöt pohjaveteen Melu kohonneita NO 3 -pitoisuuksia tehdasalueen havaintoputkessa P1 mm. natriumpitoisuudet koholla vuosina 2010-2011 yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta raja-arvojen mukaiset Tärinä raja-arvojen mukainen - Haju, rikkivety Jätteet v. 2010 raja-arvot pääasiassa ylittyneet, v. 2011aikana ylityksiä selvästi vähemmän - esineutralointisakka (MTO) ympäristöluvan mukainen - - loppusakka (MTO) ympäristöluvan mukainen - - mineraalijätteet (MTO) ei ongelmajäteallasta, sijoitettu primäärikasalle - loppuun liuotettu malmi ympäristöluvan mukainen - - sivukivi ympäristöluvan mukainen - - pintamaat ja maanpeitteet ympäristöluvan mukainen - - tavanomainen jäte ei merkittäviä muutoksia - - riittämätön pölynpoisto, laitteita uusittu/uusitaan 2012 rakentamisen kiviaineksen nitraattijäämiä (räjähdysaine) tehdasalueen hulevedet, putki rikkoutunut talvella 2010-2011 Kaivostoiminnan keskeiset melulähteet räjäytyksen, kasan ilmapuhaltimien ja liikenteen aiheuttamia hönkien käsittelyn liian pieni pesukapasiteetti mineraalijätteen metallisisällön talteenotto
5 Talvivaara Sotkamo Oy 1.3 Vaikutukset ja vaikutusalue sekä muutokset ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto kaivoksen toiminnan vaikutuksista ja vaikutusalueesta sekä niiden muutoksista ympäristölupaan verrattuna. Taulukko 2. Toiminnan vaikutukset ja vaikutusalue sekä muutokset ympäristölupaan verrattuna Vesistöt - vedenlaatu - vedenoton ja säännöstelyn vaikutukset Ilman laatu - hengitettävät hiukkaset, PM10 - pöly Vaikutukset ja vaikutusalue veden laatumuutokset kaivoksen lähivesistössä ei vaikutuksia ympäristöön tai muihin vesistöihin Myllyniemen mittauspisteessä vaikutukset vähäisiä kaivosalueella sekä jossain määrin kaivosalueen ulkopuolella, nykyisen toiminnan aikana vähäisempää, yksittäisiä valituksia Muutokset ympäristölupaan verrattuna vaikutukset ja vaikutusalue laajempia ympäristölupaan verrattuna ympäristöluvan mukainen ympäristöluvan mukainen rakentamisvaiheessa ennakoitua voimakkaampaa ja vaikutusalue ennakoitua suurempi - savukaasut, energiantuotanto ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöluvan mukainen - räjäytyskaasut ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöluvan mukainen - kaasupäästöt, MTO ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöluvan mukainen Maaperä maanrakentamistöiden vaikutukset ympäristöluvan mukainen Pohjavesi - laatu toimintavaiheessa ei vaikutuksia, tehdasalueen havaintoputkessa muutoksia (havaintoputki rikkoutunut talvella 2010-2011, joten tulos epävarma) kohonneita NO 3 -pitoisuuksia, tehdasalueella mm. Napitoisuudet koholla - pinnankorkeus vesipintojen vaihtelua, syy normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa ja vedenotoissa ympäristöluvan mukainen Melu ei haittaa kaivospiirin ulkopuolella ympäristöluvan mukainen Tärinä Haju Luonto, luonnonsuojeluarvot, rakennettu ympäristö ei viihtyvyyshaittaa kaivospiirin ulkopuolella hajuhaittoja kaivospiirin läheisyydessä, ilmoituksia myös kauempaa kaivoksen toiminta toteutunut suunnitelluilla alueilla ympäristöluvan mukainen hajuhaittoja ei huomioitu ympäristöluvassa ympäristöluvan mukainen
6 Talvivaara Sotkamo Oy 2 YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ PÄÄSTÖJEN PIENENTÄMISEKSI Taulukoissa 3-5 on esitetty yhteenveto päästöjen pienentämiseksi ja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tehdyistä tai suunnitteilla olevista toimenpiteistä sekä toimenpiteiden merkityksestä. Taulukko 3. Toimenpiteet vesipäästöjen pienentämiseksi ja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi Vesipäästöt, toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Merkitys putkistomuutokset MTO:n kaasunpesuliuoksille - liuoksen Na 2 SO 4 -pitoisuuden pienentyminen - jälkikäsittely-yksiköille takaisinpumppaus ja ph-säätö - lone-ylitteen käyttö kalkinlietossa ja MTO:lla käyttövetenä - ph:n säätöä saatu parannettua ja saostumista tehostettua - järviveden käytön väheneminen - lone-ylitteen kierrätys raffinaatin mukana liuotukseen - järviveden käytön väheneminen - jatkuvatoimisten virtaamamittausten lisääminen MTO:lle - parantunut vedenkulutuksen seuranta - NaOH käytön seurannan tehostaminen ja optimointi - liuoksen Na 2 SO 4 -pitoisuuden pienentyminen - selvitetty lone-ylitteen ja avolouhosveden soveltuvuutta raakavedeksi - uusi raakavesiallas täysimittaiseen käyttöön - järviveden käytön väheneminen - lone-ylitteen, louhosveden, järvi- ja porakaivovesien kierrätys, kulutusvaihteluiden tasaaminen - selvitys sulfaatinpoiston teollisen mittakaavan toteutustavoista Lyhyen aikavälin toimenpiteet - vedenkulutuksen seuranta - raakavesimäärän optimointi putkistomuutokset, lone-ylite - kiintoainepitoisuuden pienentäminen, veden johtaminen raakavesialtaalle - putkistomuutokset, louhosvedet - vesien johtaminen raakavedeksi porakaivovesien käyttö raakavetenä - avolouhokseen kertyvän veden väheneminen sekoitusreaktoreiden vaihteiden jäähdytysveden kytkeminen suljettuun jäähdytysvesikiertoon (tammikuu - raakavesimäärän väheneminen 2012 lopussa) uusi raakavesiallas ja vesienkierrätys otettu käyttöön tammikuun 2012 lopussa - järviveden käytön väheneminen teollisen mittakaavansulfaatinpoiston pilot-ajot - laitoksen suunnitteluperusteet Pidemmän aikavälin toimenpiteet natriumin ja sulfaatin poistomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - prosessiliuoksen puhdistaminen prosessin raakavetenä käytettäväksi, järviveden ottomäärän vähentäminen, hakemuksessa esitettyjen rajaarvojen saavuttaminen
7 Talvivaara Sotkamo Oy Taulukko 4. Toimenpiteet pölypäästöjen pienentämiseksi ja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi Pölypäästöt, toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Merkitys panostustekniikan kehittäminen - räjäytyspölyn määrän vähentäminen porauskaluston pölynpoistolaitteiden kunnossapito - pölyn muodostumisen ehkäisy kastelu, kuljetushihna - murskauksen pölyhaittojen vähentäminen hienomurskaamon ja agglomerointihallin pölynpoiston parantaminen(kiinteä vesilinja, koteloinnit) karkeamurskaamon ja välivaraston kippausaukkojen kumiverhoussuojat hihnaa puhdistavien kaavareiden asennus kuljettimiin ja toiminnan kehittäminen - pölyämisen estäminen - pölyämisen estäminen - pölyävän hienoaineksen määrää ja siten pölyämistä saadaan edelleen vähennettyä. automaattinen kastelujärjestelmä, kiviautojen kuljetusreitit - pölynsidonta työmaateiden tehostettu kastelu kesästä 2011 lähtien - pölynsidonta Lyhyen aikavälin toimenpiteet seulahallin pölynpoistoa varten asennetaan uusi puhdistuslaitteisto kesällä 2012 - pölyämisen estäminen
8 Talvivaara Sotkamo Oy Taulukko 5. Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi Hajuhaitat, toimenpiteet Merkitys Toteutetut toimenpiteet rikkivedyn annostelun optimointi, hapetuspelkistysolosuhteiden sekä metallipitoisuuksien jatkuva seuranta - vähentää rikkivedyn päätymistä hönkiin uusi lipeäpesuri, nauhasuodin, lokakuu 2011 - pesutuloksen parantaminen lipeän avulla rikin ulospuskualtaan hönkäpesurin huuhtelutoimintojen ja näytteenottoketjun parantaminen, kesä 2011 Rikkivetytehtaan ulospuskun yhteydessä sularikistä vapautuva rikkivety kerätään hönkäimureilla kaskadipesureille (lipeä) rikkivetysaostusreaktoreiden höngät neutraloidaan adsorptioreaktoreissa ja täytekappalepesureissa esineutraloinnin höngät neutraloidaan vaakaejektoriventuripesureissa (lipeä) sakeuttimien höngät neutraloidaan pystyejektoriventuripesureissa (lipeä), kevät 2010 Raudansaostuksen höngät neutraloidaan vaakaejektoriventuripesurien (lipeä), syksy 2010 biologisen pesun testaus rikkivedyn poistaminen käyttämällä vetyperoksidia Lyhyen aikavälin toimenpiteet - pesurin putkien tukkeutumisen estäminen - neutralointi lipeän avulla vesiliuokseen natriumsulfidiksi - neutralointi lipeän avulla vesiliuokseen natriumsulfidiksi - pesutuloksen parantaminen lipeän avulla - pesutuloksen parantaminen lipeän avulla - pesutuloksen parantaminen lipeän avulla - rikkivetyä hapetetaan pois liuoksesta ennen hajun muodostumisen kannalta kriittisiä prosessivaiheita. hönkien käsittelyä polttamalla, kesä 2012 - lipeän käytön ja siitä aiheutuvien vesistövaikutusten väheneminen - rikkivetypäästöjen seurannan kehittäminen - mahdollinen jatkuvatoimisten mittalaitteiden käyttöönotto
9 Talvivaara Sotkamo Oy 3 HAETTAVAT YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOKSET Seuraaviin kappaleisiin on koottu hakijan esittämät muutokset voimassa olevaan ympäristölupaan. Hakijan esittämä muutos vesitalousluvassa tarkoitettujen rakennustöiden aloittamiselle: Lupamääräyksen 80 mukaisesti Vesitalousluvassa tarkoitettuihin rakennustöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja rakennustyöt on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Määräyksen mukainen rakennustöiden aloittamisajankohta päättyy 24.11.2012. Vesitalousluvassa tarkoitetutuista rakentamistöistä ei ole aloitettu Kolmisopen Hovinlahden sulkupadon ja Nuasjärven raakavedenoton ja vedenjohtamisen edellyttämiä rakentamistöitä. Kolmiospen Hovinlahden sulkupatoa ei ole vielä rakennettu, koska louhinta on keskittynyt toiminnan alkuvaiheessa Kuusilammen louhokselle ja Kolmisopen alueella on jatkettu malmiesiintymän tarkentavia tutkimuksia. Nuasjärven vedenottamoa ei ole vielä rakennettu, koska Kolmisopesta otettava raakavesi on riittänyt kattamaan kaivoksen vedenkulutustarpeen toiminnan alkuvaiheessa. Lisäksi Jormasjärven pohjapadon rakentamista ei ole aloitettu, koska hakija on katsonut, ettei pohjapadon tai muun vaihtoehtoisen rakennelman rakentamiseen ole tällä hetkellä tarvetta. Talvivaara Sotkamo Oy hakee jatkoaikaa edellä esitettyjen, Talvivaaran kaivoksen vesitalousluvassa tarkoitettujen rakennustöiden aloittamiselle 24.11.2015 saakka. Työt ja rakenteet toteutetaan voimassa olevan vesitalousluvan määräykset 71.-81. sekä 88. huomioiden Hakijan esittämä vaihtoehtoinen rakenne (2. vaiheen liuotusalue): Tällä hetkellä luvanmukaisten rakennevaihtoehtojen lisäksi kaivosyhtiö hakee lupaa bentoniittimaton käytölle HDPE-kalvon alapuolisena eristeenä sivukivikasan pohjarakenteessa, jolloin suojakerroksen voidaan käyttää raekoon 0 16 mm materiaalia. Hakijan esittämä uusi vaihtoehtoinen rakenne: VE3: Louhe 0 500mm, 500mm Suojakerros sivukivestä 0 200, 500mm Suojakerros 0 12mm, Primary Heap:n purkumalmista seulottu murske Suodatinkangas, geotekstiili 400g/m 2 B24 HDPE-kalvo 1.5mm Bentoniittimatto Suojakerros KaM 0 16mm, 100mm Hakijan esittämä muutos malmin kasaukseen: Louhokselta kuljetettava malmi läjitetään normaalitilanteessa 1. vaiheen kasalle. Poikkeustilanteissa (primäärikasan laitteiston kunnossapito, kuljettimien siirto tai muu seisokki), voidaan kuljetinta kääntämällä malmi läjittää myös suoraan 2. vaiheen liuotusalueelle. Tällä voidaan mahdollistaa louhoksen ja malminkäsittelyn tuotannon käynnissäpysyminen, vaikka 1. vaiheen kasaus olisi tilapäisesti pysähdyksissä. Kyseessä on poikkeustilanne (yksittäisiä päiviä), joten vuosittaista liuotusalueelle suoraan vietävän malmin määrää ei pystytä arvioimaan.
10 Talvivaara Sotkamo Oy Malmin kasaaminen suoraan 2.vaiheen liotusalueelle ei aiheuta ympäristövaikutuksia enempää kuin malmin kierrättäminen 1. vaiheen liuotusalueen kautta. Malmissa ei tapahdu sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka estäisivät kasauksen suoraan 2. vaiheen liuotukseen. 2 vaiheen liotusalueella on toteutettu liuoksen kastelu ja keräys sekä ilmastus vastaavasti kuin 1.vaiheen liuotusalueella. Kun malmi kasataan suoraan 2. vaiheen liuotukseen, jää sen koko liuotusprosessissa 1 ja 2 vaiheen välinen murskaus ja uudelleen kasaus pois. Tämä tarkoittaa jossakin määrin heikompaa metallien kokonaissaantia. Metallien liukenevuuden kannalta oikealla kastelulla ja ilmastuksella on kuitenkin suurempi merkitys kuin uudelleen kasauksella. Ympäristövaikutusten kannalta ei ole merkitystä, vaikka 2. vaiheen kasan sisällä on alueita, joissa metallien jäännöspitoisuus jää hieman tavoiteltua korkeammaksi. Koska suoraan 2. vaiheen liuotukseen kasattavan malmin määrä on pieni, ei sillä ole käytännössä vaikutuksia kemikaalien käyttöön eikä energian kulutukseen. Hakijan esittämä vaihtoehtoinen rakenne (liuosaltaat): Hakija esittää, että kaksikerrosaltaissa kalvojen välissä oleva kivituhka voidaan korvata vaihtoehtoisesti joko bentoniittimatolla tai salaojamatolla. Hakijan käsityksen mukaan salaojamatolla tai bentoniittimatolla saadaan kaikissa olosuhteissa toimiva rakenne, jonka asentaminen voidaan tehdä luotettavammin kuin kivituhkan. Kivituhka on herkkä mm. sateen aiheuttamille kerrospaksuusmuutoksille rakentamisvaiheessa. Hakijan esittämä muutos kattilalaitosten kapasiteettiin: Talvivaaran tuotannon ylösajo ja toiminnan laajentaminen (mm. uraanilaitos) edellyttää lämpölaitoksen kapasiteetin kasvattamista uudella 10 MW kuumavesikattilalla. Uusi kattila voidaan rakentaa nykyisen kattilalaitoksen yhteyteen. Merkittävä osa laitoksen tehosta on varakapasiteettia, jota tarvitaan ainoastaan talvikuukausina. Lisäkapasiteetin arvioidaan lisäävän raskaan polttoöljyn kulutusta noin 500 t/a. Hakijan esittämä muutos jätteiden käsittelyyn ja loppusijoittamiseen: Jälkikäsittely-yksiköille kertyvä kiintoaines Jälkikäsittely-yksiköille kertyy kiintoainetta, jota on tarpeen poistaa määräajoin altaiden huoltamisen yhteydessä. Tähän mennessä kiintoainetta ei ole vielä ollut tarvetta poistaa, mutta tämän hetkisen arvion mukaan tarve tulee eteen lähivuosina. Hakija esittää, että jälkikäsittely-yksiköiltä poistettava kiintoaine voidaan sijoittaa joko kipsisakka-altaalle tai sivukivialueille. Bioliuotuksen letkujäte Bioliotuksessa syntyy käytetyistä letkuista letkujätettä, joka on tähän saakka varastoitu tuotantoalueille. Letkujätettä syntyy vuosittain noin 300 t/a. Talvivaara hakee lupapäivityksen yhteydessä lupaa sijoittaa letkujäte murskattuna sivukivialueille tai 2. vaiheen liotusalueiden pohjarakenteisiin. Sivukivialueilta kerätään vedet talteen ja hyödynnetään prosessissa, joten letkujätteen sijoittamisesta ei aiheudu haittavaikutuksia ympäristölle. Letkujäte murskataan ja levitetään sivukivialueelle ohuena kerroksena, joten sillä ei ole vaikutuksia rakenteiden toimivuuteen. Rikkipöly ja rikkivetyreaktoreiden likaantunut rikki Talvivaara Sotkamo Oy käyttää vuodessa n. 50 000 80 000 t/a elementtirikkiä rikkivedyn valmistukseen. Rikkivety (H 2 S) on metallien talteenottoprosessin tärkein kaasumainen kemikaali. Osa rikkivedyn valmistukseen tarvittavasta rikistä tulee sulana Neste Oilin Porvoon jalostamolta ja
11 Talvivaara Sotkamo Oy valtaosa bulkkina Puolasta ja/tai Venäjältä. Lisäksi tuomme rautateitse granulirikkiä big bageissä Venäjältä. Bulkkirikki toimitetaan laivoilla Kokkolan satamaan jossa se varastoidaan juna ja/tai autokuljetuksia varten Talvivaaraan. Tässä Kokkolan sataman käsittelyssä ja Talvivaaran oman rikkivaraston lattian siivouksen yhteydessä syntyy rikkipölyä jota ei rikkipölyn ja ilman seoksen räjähdysvaaran takia pystytä käsittelemään normaalissa rikin sulatuksessa Talvivaarassa. Vuosittain syntyvän hienon likaantuneen rikin määräarvio on n. 30-90 t/a. Tälle pölymäiselle rikille ei löydy käsittelijää tai vastaanottajaa Suomessa Ekokemiä lukuunottamatta. Vaihtoehtoinen tapa on syöttää tämä pölymäinen rikkijäte Talvivaaran primääri- tai sekundäärimalmin joukkoon jolloin se hitaasti hapettuu rikkihapoksi ja voidaan käyttää bioliuotusprosessissa hyödyksi. Rikkivedyn valmistuksessa joudutaan ajoittain tyhjentämään rikkivetyreaktoreista likaantunutta sulaa rikkiä jonka annetaan jähmettyä. Tämän rikin vuosittainen määrän arvioidaan olevan n. 50 150 tonnia riippuen käytettävän rikin puhtaudesta. Tämä likaantunut rikki voidaan käsitellä samalla tavalla kuin edellä kuvattu pölymäinen rikki eli syöttää primääri- tai sekundäärikasalle menevän malmin joukkoon.