Kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmä Suomessa Antti Ylitalo 4.11.2010
Lupajärjestelmän perusteet Kalankasvatuksen lupajärjestelmä on osa yleistä vesien ja ympäristön käytön säätelyä Vesilaki (VL)perustana veden käytössä ja johta- misessa sekä tarvittaessa esim. säännöstelyssä Ympäristönsuojelulaki (YSL) perustana päästöjen luvituksessa Lisäksi otetaan huomioon mm. jätelaki (JL), luonnonsuojelulaki (LSL) ja maankäyttö-ja rakennuslaki (MRL)
Lupaharkinta Sekä VL:n että YSL:n mukainen lupaharkinta tehdään samassa päätöksessä (yhteiskäsittely) VL:n lupaharkinta perustuu useimmiten intres- sivertailuun (hyötyjen ja haittojen vertailu) YSL:n lupaharkinnassa korostuu se, että toiminnasta ei saa aiheutua mm. terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa Luvan myöntäminen edellyttää usein toiminnan rajaamista haetusta lupamääräyksin
Lupavelvollisuus ja lupaviranomainen Ympäristölupa edellytetään kalankasvatuslaitokselta, jossa käytetään kuivarehua vähintään 2000 kg vuodessa tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa Vain eritt. pienimuotoinen kotitarvekasvatus ei vaadi ympäristölupaa, mutta oltava aina vesialueen omistajan suostumus Lupaviranomaisia ovat aluehallintovirastojen (AVI) ympäristölupavastuualueet (4 kpl)
Lupakäsittelyn eri vaiheet Hakemus Hakemuksen täydentäminen Kuulutus (tiedoksianto) Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakijan selitys edellisiin Maastotarkastus (jos tarpeen) Ratkaisun käsittely AVIssa Päätös Päätöksen tiedoksianto, valitusaika 30 vrk, vastineet valituksista Lainvoimainen päätös! AVIn, VaHO:n tai KHO:n ratkaisu
Hakemuksen sisältövaatimukset Hakemuksen laatijalla oltava asiantuntemus Sisältövaatimuksille tarkat edellytykset sekä YSL:ssä että VL:ssa Kuvaus toiminnasta, toimintaympäristöstä (erityisesti vesistöt), päästöistä, vaikutuksista, asianosaisista sekä esitys tarkkailusta ja kompensatioista AVI lupaviranomaisena täydennyttää tarvittaessa hakemuksen tietoja (aiheuttaa viivettä) ennen hakemuksen kuuluttamista
Kuulutus Hakemuksen vireilläolosta kuulutetaan kunnassa ja annetaan tiedoksi asianosaisille Ilmoitus hakemuksesta julkaistaan lehdessä Kuulutuksessa kuvataan lyhyesti hakemus ja annetaan ohjeet muistutuksen tekoon Asianosaisia ovat vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, vesialueiden omistajat ja mm. paikalliset ympäristöyhdistykset Viranomaiset (kunnan ymp.suoj.vir.om ja ELYkeskus) antavat hakemuksesta lausuntonsa
Lausuntojen ja muistutuksien merkitys Viranomaislausunnoissa paino yleisen edun valvonnassa, lupaedellytyksissä ja -määräyksissä Asianosaisset korostavat mm. luvan edellytyksiä, päästömääräyksiä ja mahdollisia korvauksia Hakijalle varataan aina mahdollisuus lausua esitetyistä vaatimuksista (vastine) Päätöksessä on annettava vastaus esitettyihin vaatimuksiin Päätöksistä valitusmahdollisuus Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen
Luvan myöntämisedellytykset Lupa voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva Määräaikaisen(8-10 v) luvan uusinnassa myös luvan myöntöedellytykset harkitaan uudelleen Toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräykset on tarkistettava määrävälein (8-10 v) Verkkokassilaitosten luvat yleensä määräaikaisia
Vesitalousluvan edellytykset Verkkoallaslaitoksilla oltava oikeus (omistus tai vuokraus) käytettävään vesialueeseen Veden johtaminen maa-altaisiin ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa vesistön muulle käytölle (esim. koskialueen kuivumista tms.) Virtaamien tasaus säännöstelyllä on toteutettava mahdollisimman haitattomasti Johtamis-ja säännöstelyluvat voivat olla pysyviä eli vanhoissa luvissa ei aina ole tarkistusvelvoitetta
Ympäristöluvan edellytykset (1/2) YSL:n mukaisen luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa (vesien pilaantuminen), 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista,
Ympäristöluvan edellytykset (2/2) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella 5) Naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (lähinnä melu tai pöly) Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti
Ympäristöluvan ydin Luvan myöntämisedellytysten täyttymistä tarkasteltava lupamääräysten kautta (päästöt) Sijoituspaikan olosuhteet, kuormittuneisuus ja muu käyttö korostuvat (vrt. pilaamisharkinta yhdessä muiden toimintojen kanssa) Kalankasvatuksessa harvoin kysymys terveyshaitasta tai kohtuuttomasta melu- ja pölyrasituksesta; kalankasvatus korostetusti vesien pilaamiskysymys
Erityiskysymyksiä Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ei kalalaitosten osalta tehdä kuin erityistapauksissa Luonnonsuojelulain merkitys ja Natura-vaikutusten arviointi usein esillä Jos päästöjen vaikutus ulottuu Natura-alueelle, vaikutukset on luonnonsuojelulain perusteella arvioitava erikseen Merkittävät vaikutukset Natura-alueen erityispiirteisiin estävät luvan saannin
Kaavoitus ja vesienhoitosuunnitelmat Kaavoituksella voitaisiin ohjata kalankasvatuksen sijoittumista, mutta kaavoissa (maakunta-ja rantayleiskaavat) otettu vain harvoin mukaan kalankasvatusta koskevia rajoituksia tai sijoitus- paikkoja Vesistöalueittain laaditut vesienhoitosuunnitelmat on otettava huomioon lupaharkinnassa pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa Tavoitteena vesistöjen hyvä ekologinen tila v. 2015 mennessä (tausta EU:n vesipuitedirektiivi)
Lupamääräysten pääryhmät Veden johtaminen ja rakenteet vesistössä (VL) Päästömääräykset vesistöön (fosfori ja typpi) Jätteiden käsittely (mm. eloperäiset jätteet) Varastointi (kemikaalit) Häiriö- ja poikkeustilanteet (ilmoitusvelvollisuus) Kompensaatiot (mm. istutusvelvoite) ja korvaukset tarvittaessa Tarkkailumääräykset (käyttö-, päästö-ja vaikutustarkkailut)
Päästöjen laskenta Käytännössä vain kuivarehut sallittuja Päästöjen määrään vaikuttavat keskeisesti kuivarehujen ominaisuudet (etenkin fosfori- pitoisuus) ja kasvatuksen rehukerroin (paljonko kilo rehua tuottaa kalamassaa) Verkkoaltaissa päästöt lasketaan aina käytetyn rehun ja kasvumäärän (lisäkasvu) perusteella Maalaitoksilla päästöt voidaan määrittää tehokkaalla tarkkailulla
Päästölaskennan perustiedot Kalaan sitoutuu fosforia (P) 0,40 % ja typpeä (N) 27,5 % kalan biomassasta (lisäkasvusta) Rehukerroin (lisäkasvu käytettyä kuivarehukiloa kohti) vaihtelee 0,8-1,2 välillä Kuivarehu sisältää fosforia (0,80-1.3 %) ja typpeä noin 6,5 % Esim. poikaskasvatuksessa on käytettävä enemmän fosforia sisältäviä rehuja kuin teuraskaloilla
Kuormituksen rajoittaminen Päästöt mitoitettava lupamääräyksin niin, että pilaantumista ei aiheudu! Sisävesissä fosfori yleensä ns. minimiravinne, joka määrittää rehevöitymisherkkyyden Suomen merialueella myös typpi toimii usein minimiravinteena, jolloin typpikuormitus keskeistä lupaharkinnassa ja päästörajoissa Seuraavassa laskentamalleissa kuvataan fosforikuormitusta
Päästöjen laskenta 1/2 Esim. 50 000 kg:n rehumäärä a) Fosforipäästö (hyvät rehut ja tarkka ruokinta) -rehukerroin 1,0ja rehun P-pit. O,85 % -kalaan sitoutuu 0,4 % Rehun P-sisältö: 50 000 x 0,85 % = 425 kg P Kasvu: 1,0 x 50 000 kg (rehu) = 50 000 kg Kalaan sit.: 0,4 % x 50 000 kg = 200 kg P Päästö: 425 kg 200 kg = 225 kg P vesistöön (esim. verkkoallas, ei lietteenpoistoa)
Päästöjen laskenta 2/2 Esim. 50 000 kg:n rehumäärä b) Fosforipäästö (huonot rehut ja huolimaton ruokinta) -rehukerroin 1,3ja rehun P-pit. 1,2 % -kalaan sitoutuu 0,4 % Rehun P-sisältö: 50 000 x 1,2 % = 600 kg P Kasvu: 1/1,3 x 50 000 kg (rehu) = n. 38 460 kg Kalaan sit.: 0,4 % x 38 460 kg = 154 kg P Päästö: 600 kg 154 kg = 446 kg P vesistöön (esim. verkkoallas, ei lietteenpoistoa)
Rehut ja rehukerroin avainasemassa Laskelma osoittaa: sama rehumäärä voi tuottaa lähes kaksinkertaisen kuormituksen, jos ruokinta huolimatonta ja rehun P-pitoisuus korkea Hyvä rehukerroin merkitsee, että rehulla saadaan hyvä kasvu, fosforia sitoutuu suhteessa enemmän kalaan ja päästöt vähenevät Luvassa annetaan määräyksiä rehun koostumuksesta (P-pit.) ja huolellisesta ruokinnasta Päästömääräykset vuosikuormitukselle kgp/v ja usein myös ominaiskuormitukselle kgp/tuotettu kalakilo
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) YSL:n mukaan päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttö- kelpoiseen tekniikkaan (BAT). Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. BAT on eri laitostyypeissä erilainen, uusien laitosten vaatimukset korkeat
Päästöjen BAT jatkuu Verkkoaltaissapäästöjä ei voida poistaa, siksi niille annetaan yleensä määräaikainen lupa Uusien maa-altaiden luvat edellyttävät tehostettua lietteenpoistoa (rumpusiivilät, pyörreselkeytys yms.) Poikas- ja istukaskasvatuksen pyöröaltaissa edellytetään tehokasta, tiheää lietteenpoistoa Kiertovesilaitoksissaveden käytön vähyys mahdollistaa päästöjen tehokkaan puhdistuksen
Ympäristön kannalta paras käytäntö BEP Parhaat käytännöt (BEP) korostuvat kalankasvatuksen ympäristönsuojelussa Työmenetelmät (automaatiruokinta) Rehun käytön optimointi Rehuvalinnat Hoidon huolellisuus Yleinen hygienia ja tautien torjunta
Yhteenvetoa Kalankasvatuksen sijoittaminen haitattomasti yleensä vaikeaa, Suomen vesistöt pilaantumisherkkiä. Kuormitus ajoittuu kesään, jolloin vesistövaikutukset korostuvat Kiertovesilaitoksissa olosuhteet ja päästöt ympärisvuotisesti tasaiset Kapasiteetin lisäys kiertovesilaitoksiin, osin myös hyvien olosuhteiden laitoksiin rehujen kehittymisen myötä YSL asettaa uuden kuormituksen erittäin tiukan kontrollin alle vanha tekniikka ei riitä!