Olet mitä luet Koulujen aikakauslehtipäivä 13.11.2008 Oppimateriaali

Olet mitä luet Koulujen aikakauslehtipäivä 13.11.2008 Oppimateriaali

I Aikakauslehti opetuksessa Tässä materiaalissa nostetaan esiin erityisesti lehtijuttujen ihmisiä: toimittajia, haastateltavia ja vähän lukijoitakin. Heidän rooliaan lehtijutun synnyssä tutkitaan esimerkkijuttujen, toimittajien tekemien taustatekstien ja tehtävien avulla. Jokaisen lehtijutun taustalla on paljon tekijöitä: toimittajia ja muita toimituksen ammattilaisia. Joissakin lehtiteksteissä toimittaja on näkyvästi esillä, kirjoittaa minämuodossa ja kertoo suoraan omia kokemuksiaan. Joissakin jutuissa toimittajasta ei ensi silmäyksellä näy merkkiäkään. Jokainen lehtijuttu on kuitenkin tekijöidensä valintojen ja monivaiheisen toimitustyöskentelyn tulos. Tavallista aikakauslehdissä on, että aiheita lähestytään henkilöiden kautta. Aikakauslehti kertoo asioista yleensä ihmisten ja heidän tarinoidensa välityksellä. Ihmisiä haastattelemalla ja heistä kirjoittamalla monenlaisista aiheista tehdään ihmisläheisiä ja lukijoita kiinnostavia. Aikakauslehden jutut suunnataan lukijoille, lehden oletetulle kohderyhmälle. Usein kirjoittajien käsitykset lukijoista voi lukea jutuista: muun muassa aiheiden, juttujen näkökulmien, haastateltavien, tekstin sävyn ja kuvituksen valintaan on vaikuttanut tekijöiden näkemys lukijakunnasta. Aikakauslehtijutussa aihetta on mahdollista tarkastella eri suunnista. Näkökulma eli se, miltä kannalta aihetta lähestytään, valitaan sen mukaan, miten viestin halutaan vaikut- Aikakauslehti on osa lasten ja nuorten arkea. Sen parissa viihdytään ja ollaan yhdessä. Samalla se on ajankohtainen, monipuolinen ja innostava oppimateriaali niin pienille kuin isoillekin oppijoille. Se yhdistää koulun ympäröivään yhteiskuntaan ja tarjoaa mahdollisuuksia (media)lukutaidon harjoitteluun, erilaisten ilmiöiden tutkimiseen ja oman identiteetin rakentamiseen. Tämä oppimateriaali rohkaisee lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia ottamaan aikakauslehdet materiaaliksi opetus- ja kasvatustyöhön. Materiaalissa on tietoa aikakauslehdistä ja aikakauslehtien teksteistä sekä tehtäviä niiden käsittelyyn. Tehtävät ovat sovellettavissa eri-ikäisille ja eri oppiaineisiin. Materiaalin käytön helpottamiseksi tietylle kouluasteelle erityisen hyvin sopivat tehtävät on merkitty värisymbolein: vk Varhaiskasvatus ak Alakoulu yk Yläkoulu la Lukio ja ammatilliset oppilaitokset Materiaali on neliosainen: I II III IV Aikakauslehti opetuksessa -osiossa on yleistietoa Olet mitä luet -materiaalista ja aikakauslehden käytöstä opetuksessa. Olet mitä luet -osiossa avataan tekstitaidon käsitettä ja esitellään tavallisimpia aikakauslehden tekstilajeja eli juttutyyppejä. Ideasta jutuksi -osiossa on eri tekstilajeja edustavia aikakauslehtijuttuja ja eri-ikäisille suunnattuja tehtäviä niihin. Aukeamat on rakennettu niin, että ne voi monistaa sellaisenaan oppilaiden luettaviksi. Opettajan tehtäväksi jää miettiä, miten aukeaman tehtäviä hyödynnetään luokassa. Muutaman esimerkkijutun yhteyteen on nostettu sitaatteja toimittajien teksteistä, joissa he valottavat juttujensa taustoja. Itse jutut ovat luettavissa verkkosivuilta. Tehtäviä aikakauslehdestä ja sen tekstilajeista -osioon on koottu tehtäviä, jotka sopivat monenlaisten aikakauslehtien käsittelyyn. Lisäksi osiossa on lisää tehtäviä materiaalin esimerkkijuttuihin. Materiaalin lehtijutut ja tehtävät ovat kokonaisuudessaan Koulujen Aikakauslehtipäivän verkkomateriaaleissa. Internetissä on tarjolla myös sellaista materiaalia, mitä ei ole painetussa muodossa: toimittajien tekstejä juttujen tekemisestä sekä tehtäviä näihin teksteihin. Henkilö johdattaa asiaan Sisällys: I AIKAKAUSLEHTI OPETUKSESSA s. 2 Henkilö johdattaa asiaan Faktaa aikakauslehdestä Luetuimmat aikakauslehdet II OLET MITÄ LUET s. 4 Tekstitaidoista Tekstilajeista Aikakauslehden tekstilajeja Artikkeli Reportaasi Henkilöjuttu Pääkirjoitus 2

tavan. Ei ole sama, kerrotaanko juttu minämuodossa vai kolmannessa persoonassa, etäännyttääkö se vai saako se myötäelämään. Valitulle näkökulmalle etsitään sopiva esitystapa eli se tyyli ja sävy, millä tarina kerrotaan. Lehtijuttu voi olla tyyliltään esimerkiksi poleeminen, älyllinen, leikkisä, voimakkaasti tunteisiin vetoava tai neutraali. Faktaa aikakauslehdestä Aikakauslehti on julkaisu, joka ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa ja sisältää toimituksellista aineistoa. Paperilaadultaan ja muodoltaan aikakauslehti voi olla millainen tahansa. Se voi ilmestyä myös sähköisenä. Sen pitää kuitenkin olla laajalti saatavissa tai tilattavissa. Ensimmäinen suomalainen aikakauslehti Om konsten att rätt behaga julkaistiin 1782. Lehti oli hengeltään kasvatuksellinen, se antoi elämänohjeita ja neuvoi käyttäytymistapoja. Kohderyhmänä olivat erityisesti naiset. Sittemmin aikakauslehtien määrä on moninkertaistunut ja sisältö huomattavasti monipuolistunut. Tällä hetkellä Suomessa ilmestyy noin 3500 erilaista aikakauslehteä. Ne ovat yleisölehtiä, ammatti- ja järjestölehtiä sekä asiakaslehtiä. Aikakauslehtiä voidaan luokitella myös pienempiin ryhmiin. Yleisölehtiä voidaan niiden sisällön perusteella jakaa eri lajityyppeihin, kuten yleis-, harraste, mielipide- ja lastenlehtiin. Ammatti- ja järjestölehtiä sekä asiakaslehtiä taas voidaan luokitella niiden edustaman alan mukaan. Aikakauslehden lajityyppi vaikuttaa siinä kirjoitettaviin aiheisiin. Erikoistuneen lehden aihealue voi olla hyvinkin rajattu, kun taas yleisaikakauslehden aiheet varsin moninaisia. Uudet aikakauslehdet ovatkin tyypillisesti kohderyhmälehtiä, jotka syntyvät muun muassa erilaisten harrasteiden ympärille. Tuoreiden tutkimusten mukaan itselle tärkeä, omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvä aikakauslehti on nuorille internetin jälkeen toiseksi tärkein media. Aikakauslehden etuina pidetään sitä, ettei se tarvitse sähköä eikä verkkoyhteyttä, se kulkee helposti mukana ja sitä on mukava pidellä ja katsella. Aikakauslehti on nuorille rentoutumisen ja itsensä hemmottelun väline, oma aika oman aikakauslehden parissa on arjen luksusta. Aikakauslehti tarjoaa nuorille virikkeitä ja keskustelunaiheita sekä mahdollisuuden oppia uusia asioita. Aikakauslehden viihteellisyys ei sulje pois asiantuntevuutta ja syvällisyyttä vaan nämä ominaisuudet voivat löytyä samasta jutusta. Luetuimmat aikakauslehdet Tyttöjen ja poikien eniten lukemat lehdet ikäryhmittäin 3 4-vuotiaat 7 8-vuotiaat 11 12-vuotiaat Nalle Puh Muumi -taskukirjat -taskukirjat Prinsessa -sarjisextra Nalle Puh -sarjisextra Roope-setä Koululainen -taskukirjat Leppis Roope-setä 5 6-vuotiaat 9 10-vuotiaat Nalle Puh Prinsessa -taskukirjat Koululainen -sarjisextra -sarjisextra -taskukirjat Muumi Roope-setä Pojat 12 14-vuotiaat 15 17-vuotiaat 18 19-vuotiaat Pelit GTi-Magazine GTi-Magazine Suosikki Pelit MikroBitti 7 päivää 7 päivää Tekniikan Maailma GTi-Magazine MikroBitti Tieteen Kuvalehti Tytöt 12 14-vuotiaat 15 17-vuotiaat 18 19-vuotiaat Demi Cosmopolitan Demi Cosmopolitan Pirkka Suosikki Miss Mix Suosikki Yhteishyvä Pirkka Pirkka Trendi Lähteet: Kansallinen Mediatutkimus KMT. Lukija Syksy 2007 / Kevät 2008. Yippee 2008-tutkimus. Sanoma Magazines Finland & TNS Gallup Forum. Kolumni Neuvokki Arvostelu, kritiikki Sarjakuva Kuva aikakauslehdessä III IDEASTA JUTUKSI s. 6 Sarjakuva kertoo kuvin, tekstein ja merkein Tarinat ihmisistä kertovat asioista Neuvokki neuvoo Asiantuntevaa arviointia Henkilöjuttu syntyy taustamateriaalista ja henkilöhaastattelusta Kysymyksiä ja vastauksia Pääkirjoitus - lehden käyntikortti Silpputieto kootaan palstaksi Kolumni pohtii ja kyseenalaistaa IV LISÄÄ TEHTÄVIÄ s.24 Tehtäviä lehtinipun käsittelyn tueksi Lisätehtäviä Ideasta jutuksi -osion esimerkkiteksteihin Tehkää oma lehti Journalistin ohjeet LÄHTEET JA TEKIJÄT Takakansi 3

II Olet mitä luet Tekstitaidoista Meidän kulttuurissamme jokainen lukija kohtaa monenlaisia tekstejä: puhuttuja ja kirjoitettuja, painettuja ja sähköisiä, kuvallisia ja sanallisia. Tekstien viidakossa selvitäkseen lukija tarvitsee tietoa erilaisten tekstien taustoista, tarkoitusperistä ja ominaisuuksista. Hänen on myös tunnistettava erilaisten viestimien ominaispiirteet ja toimintatavat. Lukutaitoiseksi häntä voi sanoa vasta, kun hän kykenee näkemään myös tekstien taakse ja pinnan alle ja luomaan havaitsemastaan yhteyksiä omaan ympäristöönsä, toisiin teksteihin ja muuhun maailmaan. Tekstitaitoinen lukija kykenee myös toimimaan tekstien maailmassa. Hän osaa tulkita muiden tekemät tekstit ja pystyy itsekin tuottamaan erilaisia tekstejä. Tekstilajeista Alati monipuolistuvaa ja muuttuvaa tekstien maailmaa voi jäsennellä tekstejä ryhmittelemällä. Niitä voidaan luokitella eri tekstilajeihin kuuluviksi niiden viestintätehtävien ja ominaispiirteiden perusteella. Samaan tekstilajiin eli genreen kuuluvilla teksteillä on tehtävänsä lisäksi yhteisiä muotoon, rakenteeseen tai ilmaisutapaan liittyviä piirteitä, joista tekstilaji on yleensä helppo tunnistaa. Tekstilajin tunnistaminen luo lukijassa odotuksia ja ohjaa lukemista. Tekstilajit eivät ole pysyviä, vaan ne elävät tekijöidensä ja lukijoidensa tarpeiden mukaan. Muun muassa sähköisen viestinnän yleistyminen on synnyttänyt uusia tekstilajeja ja syrjäyttänyt vanhoja: esimerkiksi sähköpostiviestit ovat monissa yhteyksissä korvanneet perinteiset kirjeet. Aikakauslehdessä tavallisia tekstilajeja joskus puhutaan myös juttutyypeistä ovat esimerkiksi pääkirjoitus, kolumni, mainos, henkilöhaastattelu, reportaasi, artikkeli, sarjakuva Usein jutussa on piirteitä monista tekstilajeista. Aikakauslehden tekstilajeja Artikkeli Artikkeleiksi nimitetään usein kaikenlaisia lehtitekstejä, ja sana artikkeli tuntuu monessa yhteydessä tarkoittavan samaa kuin lehtijuttu. Sanakirjamääritelmänkin mukaan artikkeli on (lehti)- kirjoitus. Itse asiassa artikkeli on kuitenkin myös aivan omanlaisensa teksti: johonkin aiheeseen perusteellisesti paneutuva laaja kirjoitus, joka välittää tietoa ja käsittelee aihettaan monipuolisesti eri näkökulmista. Artikkeli voi olla otteeltaan myös pohdiskeleva. Artikkelin kirjoittaja on yleensä tehnyt tekstiään varten perusteellisen pohjatyön, käyttänyt monenlaisia lähteitä, lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja haastatellut asiantuntijoita. Tämä näkyy myös itse artikkelista kirjoittaja nimeää yleensä käyttämänsä lähteet selkeästi ja usein liittää vielä juttunsa loppuun lähdeluettelon. Eri näkökulmia artikkeliin voidaan tuoda myös eri tekstilajien avulla. On aivan tavallista, että itse pääjutun oheen on liitetty sitä täydentäviä oheistekstejä, esimerkiksi taustatietoa tai kommentteja. Lisäksi artikkelia on tapana havainnollistaa monipuolisella kuvituksella. Reportaasi, kuvareportaasi Reportaasi on laaja, kuvitettu selostus jostakin tapahtumasta tai ilmiöstä. Se voi olla lähestymistavaltaan hyvin henkilökohtainen, kertoa tekijöidensä tarinaa, tai sitten yleisluontoisempi, häivyttää tekijät. Tyypillistä on kuitenkin elämyksellisyys: reportaasi on yleensä runsaasti kuvitettu ja visuaalisesti vaikuttava. Henkilöjuttu Henkilöhaastatteluja on lähes kaikissa aikakauslehdissä. Niiden tavoitteena voi olla esimerkiksi henkilökuvan rakentaminen haastateltavasta tai jonkin aiheen valottaminen haastateltavan henkilön avulla. Henkilöhaastattelu voi olla lyhyt tai pitkä, ja se voidaan rakentaa monella eri tavalla sen mukaan, mihin sillä pyritään. Lähes aina se on kuitenkin kuvitettu. Aikakauslehdissä on myös henkilöjuttuja, joiden tiedot on hankittu muulla tavoin kuin asianomaista haastattelemalla. Pääkirjoitus Pääkirjoituksen kirjoittaa yleensä lehden päätoimittaja, joskus myös joku muu lehden edustaja. Kirjoittaja on selvästi näkyvissä. Pääkirjoitus ilmestyy vakiopaikalla ja lehdestä toiseen samannäköisenä, tunnistettavana. Sisällöltään se sopii aina lehden linjaan. Tavallisimmin pääkirjoitus on mielipideteksti: kirjoittaja ottaa siinä kantaa johonkin itselleen ja lukijakunnalleen ajankohtaiseen aiheeseen. Usein kirjoitus liittyy myös käsillä olevan lehden numeron sisältöihin. Joskus se jää pelkästään lehden aiheiden esittelyksikin. 4

Kolumni Kolumnin kirjoittaja on useimmiten joku tunnettu henkilö toimituksen ulkopuolelta. Hän avustaa lehteä säännöllisesti ja kirjoittaa itselleen ajankohtaisista aiheista, joiden arvelee kiinnostavan myös lehden lukijoita. Tavallisesti kolumni on mielipideteksti, mutta se voi olla myös esimerkiksi otteeltaan humoristinen pakina tai pohdiskeleva essee. Kolumni taitetaan samalla tavalla lehden numerosta toiseen. Se voi olla koko sivun mittainen, tai se on voitu taittaa pystysuoraan korkeaksi ja kapeaksi palstaksi. Kolumni onkin saanut nimensä latinan sanasta column, joka merkitsee pylvästä. Kolumni on tapana kuvittaa kirjoittajan kuvalla, ja usein siihen liitetään myös vähän taustatietoa kirjoittajasta. Neuvokki Neuvokki voi olla ytimekäs ohjaileva teksti tai laaja kokonaisuus, joka rakentuu monenlaisista aineksista. Joka tapauksessa sen tavoitteena on nimensä mukaisesti neuvoa, auttaa lukijaa selviämään jostakin ongelmasta. Erilaisissa lehdissä ratkottavat ongelmat ovat erilaisia, koska aiheiden valinnassa otetaan tietysti huomioon lehden kohderyhmä. Tietoa neuvokkia varten on hankittu usein asiantuntijahaastatteluin, ja myös lukijoiden kokemuksia saatetaan hyödyntää. Neuvokin osana tai kainalotekstinä voi olla suoria ohjeita ja vinkkejä. Myös kuvitus tukee neuvokin tavoitetta: kuvat yleensä joko kertovat ongelmasta tai opastavat ratkaisuun. Sarjakuvakerronta etenee myös tekstein, kuten dialogin, hahmojen sisäisen puheen ja ajatusten, välitekstien, tehostetekstien ja ympäristöstä löytyvien tekstien johdattelemana. Tekstit ovat osa sommittelua. Sarjakuvissa käytetään kuvien ja tekstien lisäksi erilaisia merkkejä ja symboleita ilmaisemaan esimerkiksi liikettä, ääntä, ajatuksia, puhetta tai toimintaa.. Kuva aikakauslehdessä Aikakauslehti on visuaalinen media, jossa on paljon kuvia. Kuvat viestivät tehokkaasti, vetoavat tunteisiin ja houkuttavat lukemaan kirjoitettua tekstiä. Aikakauslehden kuvia katsotaan yleensä osana sivun tai aukeaman kokonaisuutta. Kuvitus täydentää tekstiä vahvistamalla sen sanomaa havainnollistamalla, tarkentamalla tai tuomalla juttuun oman tarinansa. Lehden ulkoasu, yleisilme, syntyy kuvituksesta, tekstityypeistä ja taittoratkaisuista. Kuten tekstejä, myös kuvia voi luokitella. Luokittelu helpottaa kuvien tarkastelua ja niistä keskustelua. Luokittelun voi tehdä esimerkiksi kuvan tekotavan, käyttötarkoituksen tai sisällön perusteella. Aikakauslehdissä käytetään usein valokuvia, jotka voivat olla esimerkiksi uutiskuvia, reportaasikuvia tai henkilökuvia, mutta myös erilaisia graafeja ja piirroskuvia. Graafein havainnollistetaan asioita visuaalisesti, kuvituskuvat taas ovat kuvia, jotka on rakennettu selittämään tai kuvaamaan asioita tai ilmiöitä. Arvostelu, kritiikki Arvostelujen eli kritiikkien tavoitteena on välittää tietoa ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä ja arvioida niitä, siis auttaa lukijaa tekemään valintoja. Aikakauslehdistä voi lukea arvosteluja esimerkiksi kaunokirjallisuudesta, elokuvista, teatteriesityksistä, cd-levyistä ja peleistä. Niitä kirjoittaa aihepiiriin erikoistunut kriitikko, joko lehden toimittaja tai ulkopuolinen avustaja. Yleisaikakauslehtien arvostelut ovat usein lyhyitä ja ytimekkäästi perusteltuja, ja varsinainen arviointi saatetaan hoitaa tähtien tai muiden symbolien avulla. Monissa lehdissä on vakiopalstoja, jotka rakentuvat useista tiiviistä kritiikeistä. Silppupalsta Silppupalstalle on koottu eri aloja käsitteleviä lyhyitä tekstejä ja kuvia. Palstan juttuja yhdistää usein jokin aihepiiri, esimerkiksi muoti, ruoanlaitto, kulttuuritarjonta tai tieteen edistysaskeleet. Yhteistä palstan pikkujutuille on myös aiheiden ajankohtaisuus. Sarjakuva Sarjakuvalehti on aikakauslehti. Sarjakuva voi olla myös osa aikakauslehteä. Sarjakuvalla on oma kielensä. Se kertoo tarinan kuvin, sanoin ja erilaisin merkein. Sarjakuvan perusyksikkö on ruutu. Ruudun koko ja muoto voi viitata esimerkiksi tapahtuman tärkeyteen, tunnelmaan tai kestoon. Ruudut eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Tyhjä tila ruutujen välissä on merkityksellinen, sillä siinä kohtaa lukija luo jatkumon kuvien välille. Tapahtuma voidaan kuvata ruudussa vaikkapa läheltä, kaukaa, yläviistosta, alaviistosta tai silmän tasolta. Kuvakokoja ja -kulmia vaihtelemalla kuljetetaan lukijaa tarinassa, tehostetaan kerrontaa ja luodaan siihen vaihtelua ja dynamiikkaa. 5

III Ideasta jutuksi Sarjakuva kertoo kuvin, tekstein ja merkein Aku Ankka: Paakari vk ak 1. Tutki sarjakuvaa. Kerro sen juoni omin sanoin. 2. Muistele, mitkä ovat sarjakuvassa esiintyvien hahmojen nimet. Mitä sukua he ovat toisilleen? Missä he asuvat? vk ak yk 3. Tutki Akun kasvoja ruutu ruudulta. Mitä hänen ilmeensä kertoo eri ruuduissa? Millä keinoilla piirtäjä ilmentää Akun tunteita? 4. Keksi oma sarjakuvahahmo. Piirrä hahmosi kolmessa eri tunnetilassa. 5. Sarjakuva kertoo tarinan kuvin, tekstein ja symbolein tai merkein. Mitä erilaisia symboleja tai merkkejä löydät tästä sarjakuvasta? (Kirjoita niiden selitykset sarjakuvan viereen.) 10. Lähes kaikissa ruuduissa hahmojen takana näkyy ympäristöä. Kahdessa ruudussa taustana on väripinta. Miksi juuri näissä ruuduissa on käytetty värillistä taustaa? 11. Kaikkia tapahtumia ei näytetä sarjakuvan ruuduissa. Mitä tapahtuu kahden viimeisen ruudun välissä? yk la 12. Aku Ankka on käännöstyötä. Millä keinoilla sarjakuva kohdennetaan juuri suomalaiselle lukijalle? vk ak yk 13. Kirjoita muistiin Akun vuorosanoista ne, jotka kävisivät mainossanoiksi tai -lauseiksi, kuten esimerkiksi Hyvää ja halpaa! toisessa ruudussa. 6. Mitä tarkoittavat seuraavat sarjakuvassa esiintyvät sanat tai sanonnat: paakari rökäletappio pullamössösukupolvi rehti rukiinen nokat suppuun? Piirrä ja kirjoita sarjakuvan pohjalta humoristinen mainos, jossa hyödynnät Akun repliikkejä. Mainos voi olla vaikkapa hammaslääkärimainos! 14. Kopioikaa pareittain jokin sarjakuva ja leikatkaa se ruuduiksi. Antakaa ruuduiksi leikattu sarjakuva jollekin toiselle parille uudelleen koottavaksi. Keksi niille synonyymeja tai muita tapoja ilmaista sama asia. ak 7. Kirjoita sarjakuvan pohjalta muistiin Akun leipäresepti. Millainen Akun leivästä tulee? Miksi? 8. Millaisella reseptillä tehtyä leipää itse söisit mieluiten? vk ak yk 9. Sarjakuvassa on käytetty eri kuvakokoja ja kuvakulmia. Etsi ruudut, joissa kohde esitetään lähikuvassa, ja ruudut, joissa näkymä on yleiskuvassa. Miksi ruuduissa on käytetty juuri näitä kuvakokoja? Tee oma sarjakuva. 1. Ideoi tarina, jonka haluat kertoa. Mieti tarinaasi yllättävä käänne. 2. Harjoittele hahmon piirtämistä. 3. Suunnittele, mikä kohta tarinasta tulee mihinkin ruutuun. 4. Muista, että ruutujen välissäkin tapahtuu. 5. Luonnostele sarjakuva. Vaihtele eri kuvakokoja ja -kulmia. 6. Mieti tekstit ja piirrä symbolit ja merkit. 7. Viimeistele sarjakuvasi tussilla. Voit myös värittää sen. 6

HAMMASLÄÄKÄRI JUURI & JUURI 7

Tarinat ihmisistä kertovat asioista Heidi Ylitalo, Jätekaupungin prinsessat Koululainen 7/2008 Lue vaiheittain: 1. Silmäile kuvia ja lue otsikot. Mistä lehtijuttu ilmeisesti kertoo? 2. Kuka on kirjoittanut jutun? Missä ja milloin se on julkaistu? 3. Lue ensimmäinen kappale. Keitä jutussa on haastateltu? Miksi? 4. Lue sitten väliotsikoiden Jätteistä aarteita ja Futis ei kuulu tytöille alla olevat tekstit. Keksi ainakin kaksi kysymystä, joita toimittaja on kysynyt tytöiltä. 5. Lue teksti loppuun. Mitä ajattelet tyttöjen elämästä? Kerro omin sanoin! vk ak yk 1. Tutki lehtijutun kuvaa. Mitä siinä näkyy? Missä arvelet kuvan tyttöjen ja paikan olevan? Mistä päättelet niin? 2. Otsikko ohjaa tekstin lukemista. Mitä otsikko Jätekaupungin prinsessat lupaa lukijalle? Kerro, piirrä tai kirjoita. On todella tärkeää löytää aikakauslehtijuttuun ihmisiä kertomaan asioita. Juttuun tarvitaan oikea ihminen ja hänen tarinansa, koska ihmisiä kiinnostavat toiset ihmiset. (Voin sitten yhdistää ihmisen tarinaan yleisempää tietoa.) Lapset lajittelevat jätteitä egyptiläisessä slummissa. Roskakaupungin tytöt kertovat elämästään. Teksti: Heidi Ylitalo Kuvat: Petri Mulari ja Heidi Ylitalo K uoppaisella kujalla seisoo poika, jonka kasvot ja vaatteet ovat likaisenharmaat. Hänen jalkapallonsa on kulunut melkein puhki. Poika nauraa ja vilkuttaa. Tervetuloa jätekaupunkiin! Roskankerääjien kaupunginosa on Moqattamin alueella Kairossa, Egyptissä. Se on osa Kairon suurinta slummia, jossa asuu noin 36 000 ihmistä. Täällä lapsetkin tekevät työtä. Marina,13, ja hänen kaverinsa Sara, 14, Sherine, 13, Nesrine, 12, ja Mariam, 14, eivät käy koulua, vaan lajittelevat jätteitä. Tyttöjen työhuone on täynnä säkkejä, joissa on kangassuikaleita. Erottelemme jokaisen värin omaan kasaansa, Marina kertoo. Jätteistä aarteita Marina ja hänen kaverinsa eivät saa rahaa työstään. He auttavat äitiään ja sukulaisiaan, jotka ompelevat kangaspaloista mattoja. Lapsetkin osallistuvat perheen toimeentulon hankkimiseen. Jätteet haisevat ja kärpäset surisevat tyttöjen työhuoneen ulkopuolella. Marinan mielestä paikassa on silti jotain hyvääkin. Perheissä voi olla jopa 11 lasta. Olemme täällä hyvin läheisiä muiden kanssa. Joskus on ollut silti pientä kateutta, Marina kertoo. 28 JÄTE- KAUPUNGIN PRINSESSAT Slummin asukkaat hakevat Kairon taloista joka päivä ihmisten roskat. Sitten he lajittelevat ne kotonaan. He elävät sillä, että kierrättävät ja myyvät jätteitä. Jopa shampoopullot myydään uudelleen tehtaille tai muovinkierrättäjille. Ruokajätteet annetaan lampaille ja sioille. Asukkaat kierrättävät 90 prosenttia kaikista roskista. Se on paljon enemmän kuin mitä me kierrätämme Suomessa. Monet perheet elävät täällä alle eurolla päivässä. Slummissakin osa ihmisistä on köyhempiä kuin muut. Kaikkien lasten hiukset eivät ole likaiset, ja monilla on puhtaat vaatteet. Monet lapset silti sairastuvat, koska lajittelevat jätteitä paljain käsin. Futis ei kuulu tytöille Ei ole helppoa olla tyttö köyhällä alueella. Marina ja hänen ystävänsä ovat jättäneet koulun kesken ja tekevät joka päivä töitä. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Olemme pahoillamme, että olemme joutuneet lopettamaan koulun. Haluaisimme takaisin. Pojat pääsevät kouluun tyttöjä helpommin. He myös ehtivät leikkiä enemmän. Tytöt tekevät kotitöitä ja leikkivät, jos jää aikaa. Kun menemme töistä kotiin, katsomme ensin, onko kotitöitä. Sen jälkeen voimme tehdä mitä haluamme. Leikimme yleensä korteilla. Käymme myös joka päivä kirkossa, tytöt kertovat. Tytöt eivät tiedä paljon muusta maailmasta. 3. Mistä laajemmasta aiheesta juttu kertoo tyttöjen avulla? Olin kirjoittanut etukäteen kysymyksiä, kuten - Kerro perheestäsi ja ystävistäsi. - Käytkö koulua? - Mitä teet mieluiten vapaa-ajalla? - Millaista on asua tällä alueella? Hyviä ja huonoja puolia? - Mistä haaveilet? 4. Tytöt kertoivat omasta elämästään toimittajalle vastaamalla hänen esittämiinsä kysymyksiin. Kerro sinä omasta elämästäsi vastaamalla samoihin kysymyksiin. 5. Kokoa jutun pohjalta listaksi havaintoja tyttöjen elämästä slummissa. Tee samaan tapaan lista poikien elämästä. Mitä eroja huomaat? Mitä tyttöjen ja poikien erilaisesta lapsuudesta ja kasvatuksesta seuraa? Lukija pitää saada koukkuun juttuun, niin että hän haluaa lukea sen alusta loppuun. 6. Osoita jutusta keinoja, jolla siitä on tehty lukijaa houkutteleva. 8

Kairossa ei ole kaatopaikkaa. Jos jätekylän ihmiset eivät keräisi roskia, muu kaupunki hukkuisi jätteisiin. Emme ole koskaan kuulleet Suomesta, he sanovat. He arvelevat, että elämä Suomessa on toisenlaista. Köyhien alueiden tytöt eivät voi tehdä samoja asioita kuin pojat. Emme koskaan pelaa jalkapalloa. Täällä se ei sovi tytöille. Ulos kaatopaikalta Marina ja hänen kaverinsa asuvat slummissa ehkä koko elämänsä. Ei ole helppoa muuttaa pois, kun on köyhä eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Toivomme, että pääsisimme naimisiin ja saisimme hyvät tulot, tytöt kertovat. Tyttö voi päästä pois slummista, jos hän menee naimisiin pojan kanssa, joka asuu slummin ulkopuolella. Monet lapset menevät naimisiin alle 18- vuotiaina Egyptin köyhillä alueilla. Marinalla on yksi asia, jota hän toivoo eniten. Saisinpa hyvän todistuksen. Hänen ystävänsä nauravat hänelle kiltisti: Miten voit saada hyvän todistuksen, kun et edes käy koulua? Mutta todellinen prinsessa ei luovu unelmistaan. Luokkasi tai koulusi voi ryhtyä kummiksi kehitysmaan lapselle. Katso lisää: www.plan.fi Roskien keskelläkin voi nauraa. Marina (keskellä) ja hänen kaverinsa ottavat ilon irti siitä mitä heillä on. 29 7. Slummin asukkaat kierrättävät työkseen. Mitä hyötyä siitä on? Mitä ongelmia tällaiseen elinkeinoon liittyy? 8. Miten sinä kierrätät? Mitä etuja, mitä ongelmia siihen liittyy? 9. Lehtijuttu kertoo tytöistä, jotka elävät Egyptin pääkaupungissa Kairossa. Etsikää se kartalta. Selvittäkää netin ja kirjojen avulla, millainen maa ja kaupunki ovat kyseessä. 10. Vieraile toimittajan osoittamalla nettisivulla. Miksi nettiosoite on kerrottu? OPETTAJALLE: Jos ryhmäläisten lukutaito ei riitä jutun lukemiseen itse, lue lehtijuttu tai osia siitä heille ääneen. Toimittajan kertomus jutun tekemisestä ja tehtäviä siihen verkkosivuilla www.aikakauslehdet.fi/opetus > Aikakauslehtipäivä 9

Neuvokki neuvoo Kati Toivanen, Liian kallista Demi 7/2008 4. Vastaa jollekulle kainalojutun henkilölle, joka on ottanut aiheeseen kantaa Demin verkkosivuilla. Keksi oma nimimerkki. yk 1. Juttu on koottu monenlaisista osista. Merkitse juttuun oikeisiin kohtiin a. otsikko b. ingressi c. väliotsikko d. leipäteksti e. kainalojuttu ak yk 2. Lue juttua jaksoissa, aina uuteen väliotsikkoon asti. Vastaa kysymyksiin tai tee tehtävä. a. Lue ensin alku ingressistä alkaen. Mahdollisuus kuluttaa rahaa sitoo yhteen ja samalla erottaa joukosta, Kati Toivanen kirjoittaa. Oletko samaa vai eri mieltä? Perustele. b. Lue väliotsikosta Kavereille kateellinen alkava jakso. Kirjoita omia ajatuksiasi lukemisen jälkeen: Mistä olet itse joutunut luopumaan rahan puutteen takia? Miten selvisit tilanteesta? Miten suunnittelet omaa rahankäyttöäsi? Säästätkö? c. Lue väliotsikosta Köyhyys ei ole häpeä alkava jakso. Poimi jaksosta jutun kirjoittajan lukijalle antamat neuvot. Keksitkö lisää vinkkejä? Liian kalli Köyhyys on muutakin kuin sentin venyttämistä. Rahan puute voi aiheuttaa häpeää ja sulkea kaveripiirin ulkopuolelle. I hanat Tigerin farkut! Hinta: 130 euroa. Tiedät tiliotetta vilkaisemattakin, että sinulla ei ole housuihin varaa. Kaverisi sen sijaan hihkuu matkalla sovituskoppiin ja kaivaa kohta kassalla lompakostaan korttia, jolla on varmasti katetta. Nieleksit pettymystä mutta hymyilet kaverille urhoollisesti. Ethän olisi juuri nyt uusia farkkuja tarvinnutkaan, yrität lohduttaa itseäsi. Jos kaveriporukassa on tapana viettää vapaapäivää kaupasta toiseen vaellellen ja shoppaillen, tuntuu julmalta olla se, jolla ei ole varaa osallistua yhteiseen harrastukseen. Katsot turhautuneena sivusta, kun ystävät tuntuvat saavan kaiken, mihin keksivät pyytää rahaa vanhemmiltaan, mutta itse joudut suunnittelemaan jokaisen ostoksen tarkkaan. Jo välttämättömien t-paitojen ja tennareiden hankinta tekee Välillä liikutuin siitä, miten kipeästi köyhyys vaikuttaa monien elämään. tiukkaa, ja kavereiden hehkuttamista merkkilaukuista ja -kengistä voi vain haaveilla. Mahdollisuus kuluttaa rahaa sitoo yhteen ja samalla erottaa joukosta. Varsinkin jos tyylin vaihtamista ja uusien vaatteiden hankkimista pidetään kaveriporukassa tavoiteltavana asiana, se jolla ei ole varaa harrastaa shoppailua, jää helposti ulkopuolelle. Kavereille kateellinen Kaikki eivät saa yhtä paljon rahaa käyttöönsä kuin kaverit, vaikka perheellä ei olisi rahahuolia. Yllättävät tilanteet, kuten vanhempien työttömyys, sairastuminen tai avioero, voivat laskea kenen tahansa tuloja niin, että kaikki perheenjäsenet joutuvat luopumaan monesta aikaisemmin itsestään selvästä asiasta. Ravintolassa syöminen, uusi tietokone ja ulko- maanmatkat jäävät haaveiksi, kun koulun retkiin osallistuminenkin saattaa heittää perheen kuukausibudjetin vinksalleen. Vaikka järki sanoisi, että rahan puute ei ole omaa tai vanhempien syytä, jatkuva sentin venyttäminen voi silti ottaa päähän. Toisten huoleton rahankäyttö saa kateuden vääntämään vatsaa. Kavereilta ei toivoisi mitään pois, mutta olisi silti mukavaa, jos saisi toisinaan itsekin uusia meikkejä tai voisi tehdä retken lähikaupunkiin ilman, että tapahtumaa varten on säästettävä kuukausia. Köyhyys merkitsee muutakin kuin shoppailusta luopumista. Huoli rahasta saattaa tehdä kodin ilmapiiristä kireän. Vaikka toimeentulosta huolehtiminen on vanhempien tehtävä, epävarmuus voi heijastua kaikkiin perheenjäseniin. Silloin ottaa helposti liikaa vastuuta ja murehtii asioista, joiden pitäisi olla muiden huoli. Voit miettiä, miten voisit helpottaa perheen tilannetta, mutta muista, että sinä et ole vastuussa perheesi raha-asioista. Köyhyys ei ole häpeä Myös köyhyys ja häpeä kulkevat usein käsi kädessä. Yksi ei kehtaa kutsua kavereita kotiin, koska asunto on vaatimaton eikä jääkaapista riitä välipalaa isolle kaveriseurueelle. Toinen panee kaikki säästönsä kalliisiin kenkiin, jotta perheen rahapula ei näkyisi päällepäin. Päätimme, että haluamme juttuun sanoman, että vähävaraisuutta ei tarvitse hävetä. 3. Arvioi, miten juttu onnistuu välittämään sanoman. Perustele. Teksti: Kati Toivanen Kuvat: Kuvapörssi Oy/ Jupiter Images, A-lehtien kuvatoimitus 54 Mene ulkoilmakirppikselle myymään vanhat tavarasi. 10

yk 5. Jutun tekstilajia voi olla vaikea nimetä. Siinä on kuitenkin neuvokin piirteitä. Tutki, mitä. (Neuvokista ks. materiaalin s. 5.) ak yk 6. Juttu on julkaistu Demissä, jonka lukijakuntaa ovat tytöt. Miten kohderyhmä näkyy jutussa? 7. Ideoikaa samasta aiheesta pojille suunnattu juttu. sta keksii Kolmas tekosyitä, keksii tekosyitä, miksi ei voi miksi ei voi ffaan lähteä ja leffaan sen jälkeen ja sen syömään, jälkeen syömään, ikki vaikka muut kaikki lähtevät. muut lähtevät. laiseen Suomalaiseen kulttuuriin kulttuuriin ei kuulu ei kuulu hasta puhua avoimesti. rahasta avoimesti. Puhumattoemuus asioista tekee helposti asioista mystisem- helposti mystisem- Puhumattonpiä oikeasti kuin ne ovat oikeasti ja synnyttää ovat ja synnyttää häpeää vääriä käsityksiä. ja vääriä käsityksiä. Jatkuva toi- Jatkuva toimeentulosta murehtiminen murehtiminen on kuluttaköyhyyttvaa, eikä köyhyyttä pitäisi joutua pitäisi sen joutua li- sen li- on kuluttasäksi häpeämäänkin. vielä häpeämäänkin. Mieti, mitä Mieti, mitä pelkäät, oikeasti jos pelkäät, teet kaikkesi jos teet kätperheeskeäksesi pienet perheesi tulot. pienet Jos tulot. ka- Jos ka- kaikkesi kätavaverisi katsoa alkavat sinua katsoa kieroon sinua sen kieroon sen ttä vuoksi, sinulla että ei sinulla ole mahdollitasuutta samoja ostaa asioita samoja kuin asioita heillä, kuin heillä, ei ole mahdolli- e ovatko turhan he pinnallista turhan pinnallista seuraa seuraa sinulle? yse on vain Kyse rahasta, on vain ei rahasta, siitä, ei siitä, ohtelet kuinka ystäviäsi. kohtelet ystäviäsi. pienituloisuus Vaikka pienituloisuus harmittaa, harmittaa, väallhällä toimeen rahalla tulemisesta toimeen tulemisesta on on vä- tyä. myös Harva hyötyä. esimerkiksi Harva esimerkiksi pääsee pääsee kroisostelemaan opiskeluaikana opiskeluaikana tai juuasuntoon omaan asuntoon muutettuaan. muutettuaan. En- En- tai juursimmäistä kertaa omillaan kertaa toimeen omillaan tuoleminen helpompaa, on helpompaa, kun osaa erot- kun osaa erot- toimeen tuittaa haluaa sen mitä siitä, haluaa mitä siitä, tarvitsee. mitä tarvitsee. ys ei Köyhyys ole elämänmittainen ei ole elämänmittainen tuoalat tienata Kun alat omaa tienata rahaa, omaa voit rahaa, voit tuomio. miten miettiä, käytät miten palkkasi. käytät palkkasi. Ehkä Ehkä silloin nappaat tällöin silloin kaupan tällöin tangosta kaupan tangosta in ne ihanimmat kaikkein ihanimmat farkut etkä farkut edes etkä edes vilkaise intalappua. hintalappua. Tai sitten Tai marsäisensit tyytyväisenä luksustuotteiden luksustuotteiden ohi ja ohi ja sitten mars- asi laitat jemmaan rahasi jemmaan korkeakorkoiselilillele korkeakorkoisel- säästötilille. Demi.fi Demi.fi Rahan puute Rahan näkyy puute kotonamme näkyy kotonamme jääkaapissa, jossa kaapissa, ei ole jossa juuri ei muuta ole juuri kuin muuta maan, kuin joudun maan, aina joudun keksimään aina keksimään te- te- Kun jää- kaverit Kun pyytävät kaverit shoppaile- pyytävät shoppaile- valo. Ostokset valo. täytyy Ostokset suunnitella täytyy suunnitella hyvin tarkkaan, vin tarkkaan, jotta raha jotta riittäisi. raha Jos riittäisi. Oikea Jos syy Oikea on, että syy meillä on, että ei ole meillä ra- ei ole rakosyyn, hy- jonka kosyyn, takia jonka en muka takia pääse. en muka pääse. työttömyyskorvaukset työttömyyskorvaukset viivästyvät, viivästyvät, haa. Jossu haa. Jossu syödään viikko syödään kaurapuuroa. viikko kaurapuuroa. Siinä Siinä vaiheessa ei vaiheessa ole hauska ei ole kuunnella hauska kuunnella kitinää siitä, miten nää siitä, kavereilla miten ei kavereilla ole varaa ei ole eivätkä varaa pysty eivätkä käymään pysty töissä. käymään Per-töissä. Per- Vanhempani kiti- Vanhempani sairastuivat sairastuivat nuorina nuorina ostaa taas ostaa uusia taas kenkiä. uusia Omena kenkiä. Omena heemme heemme on ollut pahimmillaan on ollut pahimmillaan niin köyhä, niin että köyhä, vanhempani että vanhempani ovat ovat Eniten harmittaa, Eniten harmittaa, etten ole etten koskaan ole koskaan joutuneet joutuneet hakemaan hakemaan ruokaa leipäjonosta. Viikko- Tuntuu jonosta. hassulta, Tuntuu kun hassulta, ka- kun ka- ruokaa leipä- saanut asua saanut omakotitalossa. asua omakotitalossa. Viikkorahani on rahani kaksi euroa, on kaksi ja sekin euroa, menee turhuuteen nee turhuuteen kuten karkkiin, kuten koska karkkiin, rahaa, koska mutta rahaa, kuitenkin mutta he kuitenkin matkus- he matkus- ja sekin verit me- väittävät, verit ettei väittävät, heilläkään ettei heilläkään ole ole kaiken turhan kaiken ostaminen turhan ostaminen tuo minulle tuo minulle televat ja ostelevat ja tietokoneita ostelevat tietokoneita ja ja kaipaamaani kaipaamaani tunnetta tunnetta rikkaudesta. rikkaudesta. kalliita meikkejä. kalliita meikkejä. Merituuli Merituuli Inhoan tätä Inhoan epävarmuudessa tätä epävarmuudessa elämistä. Shiinatä. Shiina On noloa ja On turhauttavaa, noloa ja turhauttavaa, että aina että aina elämis- kun kaverit kun ovat kaverit lähdössä ovat pitsalle lähdössä pitsalle Käyn koulua, Käyn jossa koulua, köyhiä jossa halveksitaan ja merkkivaatteet taan ja merkkivaatteet ja rahan esit- ja rahan puolelle. esit- puolelle. Johanna Johanna köyhiä halveksi- tai huvipuistoon, tai huvipuistoon, jään yksin jään ulko-yksin ulkotely on yleistä. tely on Olen yleistä. ainoa, Olen joka ainoa, asuu joka asuu kerrostalossa. kerrostalossa. Pinnallisessa Pinnallisessa koulussa koulussa Välillä tuntuu Välillä kurjalta, tuntuu kun kurjalta, raha ratkaisee suuria kaisee asioita. suuria Kaverit asioita. eivät Kaverit eivät kun raha rat- esitän rikasta esitän ja yritän rikasta löytää ja yritän merkkivaatteita halvalla vaatteita netistä. halvalla Äiti netistä. sanoo Äiti kuitenkaan sanoo kuitenkaan tiedä köyhyydestämme tiedä köyhyydestämme löytää merkki- jokaisena palkkapäivänä: jokaisena palkkapäivänä: Tämä kuukausi tulee kausi olemaan tulee vaikea, olemaan mutta vaikea, roita, mutta esimerkiksi roita, esimerkiksi laukku mutta laukku se mutta se Tämä mitään. kuu- Minullakin mitään. Minullakin on kalliita on tava- kalliita tava- kyllä me selviämme. kyllä me selviämme. Heyy Heyy olikin ainut olikin joululahjani. ainut joululahjani. No many No many Lähde ongelle. Lähde ongelle. PANTONE PANTONE Mitä köyhyys on? 650 650 000 000 suomalaista suomalaista on pienituloisia. on pienituloisia. Pienituloiseksi lasketaan tuloiseksi ihminen, lasketaan jonka ihminen, jonka Pieni- tulot ovat tulot 60 prosenttia ovat 60 prosenttia väestön väestön keskimääräisistä keskimääräisistä tuloista. tuloista. 12,5 12,5 % % suomalaisista suomalaisista elää pienituloisessa elää pienituloisessa perheessä. perheessä. 1 660 1 660 euroa kuukaudessa euroa kuukaudessa Yhden aikuisen Yhden ja aikuisen kahden ja lapsen kahden lapsen perhe luokitellaan perhe luokitellaan pienituloiseksi pienituloiseksi silloin, kun silloin, perheen kun tulot perheen ovat tulot ovat 1660 euroa 1660 kuukaudessa. euroa kuukaudessa. Summalla on maksettava la on maksettava kaikki asumisesta kaikki asumisesta Summal- kolmen hengen kolmen ruoka-, hengen lääkäri- ruoka-, ja lääkäri- ja vaatekuluihin. vaatekuluihin. NOLAN N62 NOLAN N62 N62 on kevyt, N62 on mukava kevyt, ja mukava turvallinen ja turvallinen skootteri- skootteri- ja ja moottoripyöräkypärä. moottoripyöräkypärä. 5 vuoden 5 takuu. vuoden Useita takuu. värejä Useita värejä ja grafiikoita. ja grafiikoita. 199. 199. TURKU HELSINKI TAMPERE LAHTI OULU Mitä köyhyys on? TURKU Piispanristintie Piispanristintie 1 02-276 1 450002-276 VERKKOKAUPPA 4500 VERKKOKAUPPA AUKI 24H! AUKI 24H! HELSINKI Ruosilankuja Ruosilankuja 3 09-894 3 621009-894 6210 ASIAKASPALVELU: TAMPERE Palmrothintie 2 03-3124 ASIAKASPALVELU: Palmrothintie 2 03-3124 3700 3700 02-276 4500 LAHTI Tupalankatu Tupalankatu 3 3 03-876 02-276 940 4500 03-876 940 info@stormmotor.fi OULU Limingantie Limingantie 2 08-535 2 940008-535 info@stormmotor.fi 9400 Toimittajan kertomus jutun tekemisestä ja tehtäviä siihen verkkosivuilla www.aikakauslehdet.fi/opetus > Aikakauslehtipäivä 11