Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1
Globaalit trendit energiasektorilla 2
IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency, World Energy Outlook 2010 3
IEA:n skenaario: Primäärienergian käytön muutokset alueittain 2008-2035. Energian tarve kehittyvissä maissa (esim. Kiina ja Intia) kasvaa tulevaisuudessa Niukkuutta polttoaineista Polttoaineiden markkinahinnat nousevat Lähde: International Energy Agency, World Energy Outlook 2010 4
Turpeen rooli Suomen energiasektorissa 5
Energiaturpeen tuotanto ja käyttö sektoreittain Turpeen tuotannon ja käytön vuosittainen vaihtelu on ollut yleistä viim. 20 vuoden aikana ja vaihtelua on varmasti jatkossakin. 1. 2. 3. 6 Lähde: 22.10.2008. Turveteollisuuliitto ry / Pöyry Energy Oy
Energiaturpeen käyttö sektoreittain ja niiden trendit 1) Lauhdesähkön tuotanto - Saattaa vaihdella voimakkaasti vuosittain mm. sähkön ja hiilen markkinahinnan sekä pohjolan vesitilanteen mukaan. - Oletettavasti OL3 käynnistäminen vähentää hiililauhdesähkön tuotantoa, entä turvelauhde? - Millainen on turvelauhdesähkön syöttötariffijärjestelmä v. 2010-2015? - Mikä on Venäjän sähköntuonnin rooli tulevaisuudessa? 7
Energiaturpeen käyttö sektoreittain ja trendit 2) Kaukolämpö ja -voima sekä 3) Teollisuus - Vakaampi kysyntä - Maakaasun käyttäjät pohtivat siirtymistä kpalaitoksiin (esimerkkinä M-Real Kyröskoski), mikä osaltaan lisää turpeen käyttöä. - Toisaalta kpa-laitoksissa puun osuutta pyritään kasvattamaan polttotekniikan ja toimitusvarmuuden rajoissa. - Monet uudet laitokset on suunniteltu monipolttoainekattiloiksi, joissa voidaan melko joustavasti muuttaa polttoaineseosta. 8
Turpeen merkitys maakuntien lämmittäjänä on ainutlaatuinen! 9
Mikä se otsikko olikaan? Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Ensimmäisellä jaksolla energiaturpeen käytön oletetaan jonkin verran laskevan mm. lämmityspolttoaineiden valmisteveron käyttöönoton johdosta. Toisella jaksolla turpeen käyttö palautunee nykyiselle tasolleen 25-30 TWh. Tähän ovat syynä energian hinnan nousutrendi ja huoltovarmuuden merkityksen korostuminen. Olennaista molempien jaksojen osalla on uusien alueiden ja lupakäytännön selkeys sekä poliittiset päätökset. 10
Mitä tämä arvio tarkoittaisi toteutuessaan koneyrittäjän näkökulmasta? Vaikka jyrsinpolttoturpeen käyttö hetkellisesti alenisikin, se ei heijastu heti koneyrittäjän töihin, koska - Uusien tuotantoalueiden hankintaa ja valmistelua jatketaan, koska vanhoja alueita jää koko ajan pois. - Varastojen kasvattamiseksi tuotantotavoitteet pysyvät korkealla jonkin aikaa. - Ympäristöturpeiden (kasvu-, kuivike-) kysyntä kasvaa. Myös palaturpeen kysyntä vakaata pienissä lämpökeskuksissa ellei jopa kasvussa siirryttäessä pois polttoöljyn käytöstä. 11
Vapo on investoinut viime vuosina kenttiin ja koneisiin. Tämä kertoo uskosta tulevaan. Vapon investoinnit (kone- ja kentät) turpeeseen Suomessa 45 40 35 30 Milj. 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 12
Ympäristöturpeidelle riittää käyttöä tulevaisuudessakin 13 Lähde: VTT M. Flyktman. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä vuoteen 2020 mennessä.
Turvetuotanto on pitkäjänteistä hommaa! Samoin on voimalaitoksen rakentaminen. Sääntöjä ei saisi koko ajan muuttaa. Vapo toivoo pitkäaikaista yhteistyötä urakoitsijan kanssa. Voidaan tehdä sopivassa tilanteessa 5-7 vuoden sopimuksia. Viimeisen urakoitsijakyselyn antia: urakoitsija keskim. alalla19 v. 36 % suunnittelee laajentavansa ja 50 % nykytasolla 64 % urakoi muutakin kuin turvetuotantoa Vapolle 14
Missä päätökset energiaturpeen käytöstä tehdään? Mielipide-eroja toimijoiden välillä Julkisessa keskustelussa? Usein tunnepohjaista keskustelua, jossa faktat voivat jäädä pimentoon. Poliitikkojen keskuudessa? Julkisesti puolustavat harvassa Minkälaista keskustelua Norjassa käydään öljyn tuotannosta ja käytöstä? Voimalaitoksilla käyttäjien keskuudessa? Käyttäjillä vahva tuki turpeelle, koska turve on hyvä ja laadukas polttoaine. Tämä ei tule esille julkisessa keskustelussa. 15
Miksi turve on tärkeä Suomelle jatkossakin? Vahvat puolet suhteessa ulkomaisiin polttoaineisiin: Kotimaisuus, energiaomavaraisuus, huolto- ja toimitusvarmuus, työllistävyys. Kaikkien polttoaineiden tuotannolla on ympäristövaikutuksensa. Taloustilanteen kiristyessä energiakustannuksilla ja vakaalla hintakehityksellä on entistä suurempi merkitys. Turpeen käyttö laskee painetta puupolttoainemarkkinoilla ja sitä kautta vaikuttaa mm. metsäteollisuuden raakaainetilanteeseen. 16