1 LUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/1 Dnro PSAVI/64/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Oulainen Turkistarha Urpo Hannus Oy Jouhtenentie 70 86300 Oulainen
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Tuotanto... 4 Varjotalorakenteet... 4 Valumavesien käsittely... 4 Jätevesien käsittely... 5 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 5 Huoltorakennukset... 6 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Toiminta-alue ja ympäristö... 6 Asutus ja maankäyttö... 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Hakemuksen täydentäminen... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan vastine... 10 Hakemuksen muutos... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 Käsittelyratkaisu... 10 Ympäristöluparatkaisu... 11 Varjotalot... 11 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 12 Valumavesien käsittely... 13 Jätehuolto ja varastointi... 13 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 14 Muut määräykset... 16 RATKAISUN PERUSTELUT... 16 Luvan myöntämisen edellytykset... 16 Lupamääräysten perustelut... 17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN... 20 Luvan voimassaolo... 20 Lupamääräysten tarkistaminen... 21 Korvattava päätös... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 21 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 21 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 22 Ratkaisu... 22 Perustelut... 22 Oikeusohje... 22 MUUTOKSENHAKU... 23
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Turkistarha Urpo Hannus Oy:n turkistarhan lupamääräysten tarkistamista koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 7.4.2011. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Oulaisten kaupungin Piipsjärven kylään tiloille Kettula RN:o 563-404-17-40 (turkistarhat) ja Lisä-Kettula RN:o 563-404-17-62 (lantavarastoalue) noin kolme kilometriä koilliseen Oulaisten kaupungin keskustasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Toiminnalle myönnetyssä toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus vuoden 2010 loppuun mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun kyseessä on muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhaa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Turkistarha Urpo Hannus Oy:llä on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 19.6.2003 antama ympäristölupa Dnro 1101Y2094-131. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa.
4 Toiminta Tuotanto Lupaa haetaan 1 650 siitosnaarasminkille ja 450 siitosnaarasketulle pentuineen, joka on sama kuin nykyisin tilalla pidettävä eläinmäärä. Hakemuksen mukaan pentujen määrä vaihtelee pentutuotoksen mukaan ollen minkeillä 4,5 pentua/emä = 7 425 pentua vuodessa tai 5,0 pentua/emä = 8 250 pentua/vuosi. Ketuilla pentutuloksesta riippuen 5,0 pentua/emä = 2 240 pentua/vuosi tai 7,0 pentua/emä = 3 150 pentua/vuosi. Tilan toteutunut pentutulos kasvatuskaudella 2010 oli kettujen osalta 5,5, ja minkkien osalta 4,4. Varjotalorakenteet Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on noin kaksi hehtaaria. Tilan eläimet on sijoitettu varjotaloihin. Alueella on nykyisin 18 maanvaraista varjotaloa, joista 11 on kettujen ja 7 minkkien kasvatukseen. Varjotalojen yhteispituus on 1 346 metriä. Hakemuksen muutokseen liitetyn eläinpaikkalaskelman ja asemapiirroksen mukaan alueelle on nykyiseen toimintaan verraten lisätty yksi varjotalo ketuille, jonka pituus on 100 metriä. Varjotalossa on 400 eläinpaikkaa. Muutoksessa esitetyn laskelman mukaan eläinpaikkoja ketulle/supeille on yhteensä 3 206 ja minkeille 10 104. Varjotalojen yhteispituus on 1 444 metriä. Muutoksessa hakija ilmoitti luopuvansa alkuperäisessä hakemuksessa mukana olleen minkkihallin ja toisen kettutalon rakentamisesta. Hakemuksen mukaan varjotalon 19 rakentaminen toteutetaan vesitiivisalustaisena tyyppivarjotalona RMO-C4 mukaisesti. Valumavesien käsittely Hakemukseen liitetyn turkistila-alueen valumavesien käsittelysuunnitelman (Tuuliruusu 2008) mukaan alueen kuivatusvedet johdetaan tilan eteläsivua pitkin olemassa olevaan 50 m 3 :n selkeytysaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan korkeuskäyrän suuntaisesti kaivettavaan noin 60 metrin mittaiseen jakouomaan, josta edelleen vapaasti uoman reunan yli kasvillisuuskenttänä toimivalle 2 500 m 2 :n metsäalueelle. Kasvillisuuskentän alapuolella olevan nykyisen metsäojituksen toimivuus varmistetaan tarvittavin perkauksin. Selkeytysaltaassa on settipato, jonka avulla alueelta tulevat vedet kevätsulamisvedet tai poikkeuksellinen ylivalunta voidaan johtaa kasvillisuuskentän ohi. Järjestelyn tarkoituksena on pidentää kasvillisuuskentän tehollista toiminta-aikaa sekä varmistaa tila-alueen peruskuivatuksen toimivuus myös poikkeustilanteiden aikana. Valumavesianalyysien mukaan kentältä lähtevän veden pitoisuudet ovat vuosina 2010 ja 2011 olleet seuraavat: Parametri 2010 lähtevä 2011 tuleva 2011 lähtevä BOD 7 < 3 mg/l < 3 mg/l < 3 mg/l Kokonaisfosfori 1,6 mg/l 7 mg/l 2,6 mg/l Typpi 86 mg/l 90 mg/l 83 mg/l Hakemuksen mukaan tulosten perusteella turkistilalta vesistöön johdettavien vesien laatu on tutkituilta pitoisuuksiltaan hyväksyttävää. Pintavalutuskentällä on selkeä vaikutus veden fosforipitoisuuteen eivätkä BOD 7 -arvot tai typpipitoisuus ole poikkeuksellisia tämän tyyppisille valumavesille.
5 Jätevesien käsittely Rehusiilojen pesuvesien käsittelyssä toimitaan turkistiloilla vallitsevan yleisen käytännön mukaan. Rehusiilojen pesuvedet kierrätetään pääosin rehuun. Rehusiilojen huuhteluun käytettävä vesi (10 20 litraa/päivä) jätetään seisomaan siiloon tai ruokintatrukkiin, josta vedet sekoittuvat seuraavaan jaettavaan rehuerään. Tilan rehusiilojen alla on betonista valettu alusta, josta laatalle tulevat vedet johdetaan salaojan kautta maaperäimeytykseen. Rehusiilojen pesuvedet eivät siten päädy suoraan tai käsittelemättöminä ympäristöön. Pesuvesien määrää ei ole mitattu. Veden kulutus on käytännössä vähäinen. Arvioiden mukaan vettä käytetään 10 20 litraa vuorokaudessa, jolloin vuotuinen pesuvesien määrä olisi enimmillään noin 7 m 3 vuodessa. On huomioitavaa, että tästä määrästä valtaosa ohjautuu rehuun edellä mainitun mukaisesti. Turkistilan vedenkulutus vuonna 2010 oli 700 m 3. Hakemuksen mukaan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpikaivoon, joka tyhjennetään urakoitsijan toimesta tarvittaessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Tilalla ei ole lantalaa. Lanta kuormataan suoraan ajoneuvoihin lannanpoiston yhteydessä. Pitkäaikaista varastointia edellyttävät lantaerät voidaan toimittaa sopimusperusteisesti Kalajoen Komposti Osuuskunnan kompostointilaitokselle. Turkistila-alueella ei kompostoida lantaa. Lantaa voidaan pitää lyhytaikaisesti turkistila-alueella siirtokuormaustarkoituksessa välittömästi lannanajon yhteydessä. Hakija on toimittanut kompostiosuuskunnan kanssa tehdyn lannanvastaanottosopimuksen ympäristölupaviranomaiselle (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) edellisen ympäristölupaprosessin yhteydessä. Turkistilalla ei harjoiteta perusmaataloutta. Tilalla ei siten ole hallinnassa omaa tai vuokrattua peltoa eikä kiinteitä lannanluovutussopimuksia. Lantaa ohjautuu viljelykäyttöön vuosittain kysynnän perusteella. Hakemuksessa todetaan, että lantaa muodostuu todellisuudessa vuosittain vain noin 50 70 % taulukoissa esitetyistä määristä. Kaikki lanta on viime vuosina ohjautunut peltoviljelyyn. Vuonna 2011 lanta poistettiin minkeiltä neljä kertaa ja ketuilta yhden kerran. Kuivikkeena käytettiin olkea noin 300 m 3, joka vastaa 15 cm kerrosta tilan koko varjotalomäärälle (laskennallisesti 0,225 m 3 /talo-m). Lannan kokonaismäärää ei ole mitattu. Arvioiden mukaan lantaa on muodostunut noin 400 m 3 (63 % laskennallisesta määrästä), joka on ohjautunut kokonaisuudessaan peltoviljelyyn. Jätteet ja varastointi Hakemuksessa on esitetty taulukko toiminnassa syntyvistä jätteistä ja arvio niiden määrästä vuodessa.
6 Huoltorakennukset Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka Itsestään kuolleet 150 kg Välivarastointi tilalla Käsittelylaitos eläimet (pakastus) Rummutuspuru * 9,8 m 3 Kattilapoltto (stokeri) Lämpökeskus Ruhot ja kaapimarasva 46 000 kg Välivarastointi tilalla Yhteiskeräily Energiajäte 500 kg Keräilypiste (Vestia) Jäteöljy 50 litraa Keräilypiste (Vestia) Ongelmajätteet 50 kg Keräilypiste (Vestia) Sekajäte 2 000 kg Keräilypiste (Vestia) Metalliromu 1 000 kg Keräilypiste (Vestia) * Nahoitusjätemäärä tuotannolla 2 475 ketun- ja 7 260 minkinnahkaa. Sosiaali-, nahoittamo- ja varastotilat ovat tarhan yhteydessä. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tarhalla on 3 000 litran polttoainesäiliö, joka on sijoitettu betonialustalle. Muita öljytuotteita säilytetään rehutrukin hallissa enintään 40 litraa. Tilalla ei valmisteta rehua, vaan valmisrehu tuodaan rehusekoittamolta kasvatuskaudella päivittäin, muulloin kolme kertaa viikossa, tarhoilla oleviin rehusiiloihin. Tarha-alueelle tulee vesijohtovesi, mutta alueella ei ole jätevesiviemäriä. Liikennejärjestelyt Tilan toiminnasta aiheutuu tavanomaista turkistilaliikennettä. Toiminta-alue ja ympäristö Asutus ja maankäyttö Tarha sijaitsee metsäisellä alueella runsaan kilometrin etäisyydellä Piipsjärvestä länsilounaaseen. Tilan lähialueella (< 500 metriä) ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset ovat 700 metrin etäisyydellä koillisessa, 650 metrin etäisyydellä idässä ja 850 metrin etäisyydellä etelässä. Muissa ilmansuunnissa oleviin naapureiden asuinrakennuksiin on etäisyyttä yli kilometri. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Toiminta sijoittuu Pyhäjoen vesistöalueen Pyhänkosken alueen osavaluma-alueelle 54.012. Turkistila-alueen perusmaa on koko alueella silttistä tai savista moreenia sekä louhikkoa. Osalla alueesta peruskallio on pinnassa. Tila sijaitsee paikallisesti vedenjakajalla. Suurin osa varjotalokentän peruskuivatusvesistä johdetaan turkistilan eteläpuoliseen ojaan, josta edelleen länteen kohti Salmennevaa. Kuivatusvesien kokonaismatka Pyhäjokeen on nykyisillä ojitusjärjestelyillä noin neljä kilometriä. Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole suojelukohteita.
7 Ympäristökuormituksen vähentäminen Turkistilalla on otettu käyttöön pintavalutus/kasvillisuuskenttään perustuva valumavesien käsittely vuonna 2009. Valumavesien käsittelyä koskevat suunnitelma-asiakirjat on liitetty hakemukseen. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Toiminnanharjoittajan tietoon ei ole tullut muistutuksia toiminnan hajuhaitoista. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää. Liikennettä yksikölle voidaan kokonaisuutena pitää toiminnalle tavanomaisena ja verrattain vähäisenä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan tilalla on käytössä ympärivuotinen juottojärjestelmä eli niin kutsuttu lämpöjuotto. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 29.3.2012. Täydennyksessä on esitetty tietoja muun muassa toiminnan laajuudesta, laajentamisen aikataulusta, uusien varjotalojen rakenteista. Täydennyksessä on ilmoitettu, että tilalla ei ole lantalaa eikä alueella kompostoida lantaa. Täydennyksessä on esitetty tiedot rehusiilojen pesuvesien johtamisesta, toiminnassa syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä ja lannanvastaanottosopimuksesta. Hakemusta on täydennetty 19.2.2013 tiedoilla polttoaineen varastoinnista, rehun ja veden hankinnasta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Oulaisten kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 21.5. 20.6.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulaisten kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Oulaisten kaupungilta, Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lupaa haetaan turkistarhatoiminnalle siten, että toimintaa olisi mahdollista myös laajentaa nykyisestä rakentamalla kaksi uutta varjotaloa ketuille ja jo nykyiseen ympäristölupaan sisältyvä minkkihalli. Kyseisten laajennusten jälkeen minkkien eläinpaikkamäärä olisi yhteensä 21 864 (3 525 siitosnaarasta) ja kettujen eläinpaikkamäärä yhteensä 3 446 (491 siitosnaarasta). Ympäristölupatarkasteluissa käytettyjen kertoimien perusteella eläinyksiköiksi muutettuna esitetty määrä (2 000 ey) jää hieman nykyisen ympäristö-
luvan tarkoittamaa kokonaismäärää (2 140 ey) pienemmäksi. Varjotalojen lisärakentaminen esitetään toteutettavan vesitiivisalustaisina tyyppivarjotaloina MMM-RMO C4 määräysten mukaisesti. Minkkihalli rakennetaan myös tiivispohjaisena ja varustetaan valumavesien keräilyjärjestelyin. Laajennuksen toteuttamisesta tai sen aikataulusta hakijalla ei ole täyttä varmuutta. Turkistarha sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Piipsjärvestä länsilounaaseen metsäisellä alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 650 m tarha-alueelta itään. Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole suojelukohteita. Turkistarhalla ei ole lantalaa. Lanta toimitetaan suoraan vastaanottaville viljelijöille lannanpoiston yhteydessä. Lisäksi hakijalla on 1.6.2008 päivätty lannan vastaanottosopimus, vastaanottajana Kalajoen kompostiosuuskunta. Sopimus on toimintaa koskevissa ELY-keskuksen valvonta-asiakirjoissa. Sopimuksessa mainittu luovutettava lantamäärä on 475 m 3 vuodessa, joka vastaa noin 42 % lupahakemuksen mukaisen eläinmäärän laskennallisesta lannantuotannosta. Toiminnanharjoittajalla ei ole hallinnassa omaa tai vuokrattua peltoa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan turkistarhalla tulee olla koko vuoden lannantuotantoa vastaavat lannan toimitussopimukset varsinkin kun lannan varastointitilat puuttuvat tarhalta. Tarha-alueen valumavedet johdetaan kokoojaojalla selkeytysaltaaseen ja edelleen jako-ojan kautta kasvillisuuskentälle, josta vedet ohjautuvat alapuoliseen metsäojastoon. Kyseinen valumavesien käsittelyjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2009. Kasvillisuuskentältä lähtevän kuormituksen tarkkailu on ollut puutteellista käsittäen vain kerran vuodessa tapahtuvaan näytteenottoon perustuvan seurannan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 12.11.2008 hyväksymässä vesienkäsittelysuunnitelmassa on esitetty tarkkailun perustuvan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaan näytteenottoon ja analysointiin ja ympäristökeskus on toiminnanharjoittajan tähän myös velvoittanut kyseisen suunnitelman hyväksyessään. Turkistarha-alueelta pois johdettavan veden laadun selvittämistä vähintään kaksi kertaa vuodessa voidaan edelleenkin pitää vähimmäistasona toiminnasta aiheutuvan kuormituksen arvioimiseksi. ELY-keskus edellyttää, että uusien rakennettavien ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat rakennetaan nestetiiviiksi voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisesti. Myös kaavaillun minkkihallin lattiarakenne tulee toteuttaa nestetiiviinä. Varjotalojen alla kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Tarvittaessa kuivikkeita tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä. Tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Säiliötilavuuden rakentamisessa ja mitoituksessa tulee huomioida tiiviiden alustojen lisääntyminen varjotalojen mahdollisten tulevien peruskunnostusten myötä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen vastaavasti kuin kuivikelannan osalta. Jäljennökset nesteiden ja kuivikelannan toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee toimittaa viipymättä ELY-keskukselle. 8
Turkistarhan nahoittamossa, sosiaalitiloissa ja rehun jakelulaitteiden pesussa syntyvät jätevedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Toiminnan muussa jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty, että nahoituksessa käytetty rummutuspuru poltetaan lämpökeskuksen kattilassa. Kyseinen puru sisältää jossain määrin rasvaa, jonka vuoksi puru tulee toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raakaaineen polton tai muulle asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjanpitoa, johon tallennetaan ympäristönsuojelun kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpitoon tulee merkitä mm. eläinmäärät, toiminnassa käytetyn veden määrä, käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lanta-alustojen ja umpikaivojen tyhjennysajankohdat, kuivikelannan ja lanta-alustoilta kerätyn nesteen määrät ja toimituspaikat, nahoitusruhojen määrät ja toimituspaikat, itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat sekä muun jätteen lajit, määrät ja toimituspaikat. Myös mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat, niiden vaikutukset ja niistä aiheutuneet toimenpiteet tulee kirjata. Ajantasainen kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti ja sitä koskeva ympäristölupa myöntää toiminnan laadun edellyttämin tavanomaisin lupamääräyksin. 2. Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Oulaisten kaupungin Piipsjärven kylän Kettula (563-404-17-40) ja Lisä-Kettula (563-404-17-62) tiloille osoitteessa Ouluntie 383. Ympäristölupaa haetaan yhteensä 541 kettusiitosnaaraan ja yhteensä 1 650 minkkisiitosnaaraan tuotannolle. Toiminnan nykyinen laajuus on 18 varjotaloa, joista 11 on kettujen ja 7 minkkien kasvatukseen. Varjotaloissa on tällä hetkellä yhteensä 2 806 kettueläinpaikkaa ja 10 104 minkkieläinpaikkaa, jotka mahdollistavat nykyisin 450 kettusiitosnaaraan ja 1 650 minkkisiitosnaaraan tuotannon. Tarkastuskäynnillä 19.6.2012 hakijan antaman suullisen ilmoituksen mukaan hakemuksessa olleen minkkihallilaajennuksen rakentaminen on vielä epävarmaa ja sen vuoksi minkkihallilaajennus ei näy minkkisiitosnaaraiden määrässä. Sekä kettujen että minkkien lannan käsittelyjärjestelmänä on kuivikelanta ja häkkien alle kertyvän lannan kuivikkeena on olki. Kaikki varjotalot ovat maavaraisia. Lanta poistetaan minkeiltä noin neljä kertaa ja ketuilta noin kerran vuodessa. Lanta-olkiseos toimitetaan kompostoitavaksi Kalajoelle Kalajoen kompostiosuuskuntaan, josta se luovutetaan peltoviljelykseen. Turkistarhalla ei ole lantalaa eikä lantaa myöskään kompostoida tarhaalueella. Lantaa luovutetaan satunnaisesti paikallisille viljelijöille peltolannoitteeksi. Lupaehdoin tulee huolehtia, että lannan varastointi ja käsittely tapahtuu niin, että siitä ei aiheudu vesistöjen eikä muun ympäristön likaantumista. Lanta tulee varastoida asianmukaisesti nitraattiasetuksen (931/2000) säännösten mukaisesti ja käsitellä esimerkiksi kompostoimalla ennen käyttöä peltolannoitteena. Vaihtoehtoisesti lanta voidaan luovuttaa asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle taholle käsiteltäväksi. Hakemuksen mukaan suunniteltu minkkihallilaajennus (2 660 m 2 ) rakennetaan toteutuessaan tiivispohjaisena (kumibitumiasfaltti) ja sen valumavedet kerätään umpinaisiin suotovesikaivoihin, joista ne luovutetaan viljelijöille 9
lannoitteeksi. Uudet, ketuille suunnitellut varjotalot on niin ikään tarkoitus toteuttaa tiivisalustaisina tyyppivarjotaloina RMO-C4 mukaisesti. Suunniteltujen minkkihallilaajennuksen ja varjotalojen laajennuksen lanta on tarkoitus toimittaa kompostoitavaksi nykykäytännön mukaan Kalajoen Kompostiosuuskuntaan. Suunniteltujen minkkihalli- ja varjotalolaajennusten toteuttaminen tiivispohjaisena on asianmukaista ja jätevesien johtaminen käsittelyyn on aiempaa hallitumpaa. Turkistarhan peruskuivatus on toteutettu osittain pinnanmuotoilulla ja osittain salaojituksella. Suurin osa varjotalojen kuivatusvesistä johdetaan tarhaalueen eteläpuoliseen ojaan, josta edelleen Salmennevan ojien kautta Pyhäjokeen. Valumavedet johdetaan ojien kautta ensin maavaraiseen selkeytysaltaaseen (noin 10 x 10 x 3 m), josta ne kulkeutuvat jako-ojan kautta pintavaluntana kasvillisuuskenttänä toimivalle metsäalueelle (noin 2 500 m 2 ). Kasvillisuuskentältä valumavedet ohjautuvat edelleen alueen alapuoliseen metsäojaverkostoon ja edelleen Pyhäjokeen. Kasvillisuuskentältä alapuoliseen vesistöön kulkeutuvan veden laadun säännöllistä tarkkailua tulee jatkaa ja selkeytysaltaan toimivuutta ja siihen kertyneen pohjalietteen määrää tulee seurata vähintään silmämääräisesti. Tarha-alueelle tulee vesijohtovesi, mutta alueella ei ole jätevesiviemäriä. WC-jätevesien käsittelyjärjestelmänä on maahan imeytys kahden sakokaivon jälkeen. Lupaehdoin tulee huolehtia, että WC-jätevesien ja muiden sosiaalitilojen jätevesien käsittely vastaa viemäriverkostojen ulkopuolella olevien jätevesien käsittelystä annettuja vaatimuksia. Turkistarha Urpo Hannus Oy:n turkistarhatoiminnasta ei ole tullut haju-, melu- tai muita valituksia ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta lausuntoihin. Hakemuksen muutos Toiminnanharjoittaja on 5.10.2012 tarkentanut eläinmääriä siten, että lupaa haetaan 1 650 siitosnaarasminkille ja 450 siitosnaarasketulle. Lupaa toiminnan laajentamiseen ei haeta. Muutosilmoitukseen liitetystä asemapiirroksesta on yliviivattu kettutalo K 16:n eteläpuolelle piirretty kettutalo sekä suunniteltu minkkihalli. Asemapiirrokseen ja eläinpaikkalaskelmaan on lisätty talo K19, jossa 400 eläinpaikkaa, jolloin eläinpaikkoja ketuille/supeille on yhteensä 3 206. Varjotalojen pituus yhteensä on 1 444 metriä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Asia käsitellään toiminnan olennaisena muuttamisena, sillä tarha-alueelle on suunniteltu rakennettavaksi yksi uusi varjotalo ketuille. Hakija on hakemuksen muutoksessa (5.10.2012) ilmoittanut luopuvansa minkkihallin ja toisen ketuille tarkoitetun varjotalon rakentamisesta. Päätöksessä tarkistetaan myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 19.6.2003 Turkis-
tarha Urpo Hannus Oy:lle antaman toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Dnro 1101Y2094-131 lupamääräykset. 11 Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan Turkistarha Urpo Hannus Oy:n toiminnalle Oulaisten kaupungissa Piipsjärven kylässä tilalla Kettula RN:o 563-404-17-40 hakemukseen ja sen muutokseen (5.10.2012) liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 19.6.2003 Turkistarha Urpo Hannus Oy:lle antaman toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Dnro 1101Y2094-131 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksen muutoksessa esitetyn asemapiirroksen (5.10.2012) mukaisesti. Asemapiirroksessa on varjotalot minkeille M1 M7 ja varjotalot ketuille K8 K19. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 1 650 siitosnaarasminkkiä ja 450 siitosnaaraskettua tai suomensupisiitosnaarasta pentuineen. Kettujen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään 3 206 ja minkkien 10 104. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 1 444 metriä. Mikäli kettujen tai minkkien pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset. 3. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Uusi varjotalo (K19) ja mahdolliset peruskorjattavat varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla. Varjotalon alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi.
Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen peruskorjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. 12 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta ketuilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa ei saa välivarastoida tarhalla. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Toiminnassa vuosittain muodostuvalle lannalle tulee olla voimassa olevat lannanluovutussopimukset. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimuksen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. 8. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Sosiaalitilojen ja nahoittamon jätevedet sekä ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle.
Edellä mainittujen jätevesien käsittely tulee järjestää määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. 13 Valumavesien käsittely 9. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Salaojituksen kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset tukkeumat on korjattava välittömästi. Tarha-alueen valumavedet on kerättävä käsittelyjärjestelmään erillisellä kokoojaojalla. Vesienkäsittelyjärjestelmän kautta maastoon johdettavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla enintään 2,0 mg/l (tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona). Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää ELY-keskukselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä seuraavan vuosiyhteenvetotietojen raportoinnin yhteydessä. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Selkeytysallas on puhdistettava vähintään kerran vuodessa ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Poistettu liete on toimitettava suoraan vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Jätehuolto ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoaine- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 heinäkuun loppuun mennessä. Varastointipaikkojen läheisyydessä on oltava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten polttoainevuotojen varalle. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 12. Jätehuolto on hoidettava Oulaisten kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt ja öljynsuodattimet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jättei-
tä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 13. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Nahoittamossa syntyvät pesuvedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. 14 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Turkistarhan päästöjä tulee tarkkailla. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä saadaan luotettava tieto. Valumaveden käsittelyjärjestelmänä toimivalle kasvillisuuskentälle johdettavaa ja sieltä lähtevää vettä on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. - Tulevan veden näytteenottopisteenä toimii selkeytysallas - Lähtevän veden näytteenottopisteenä on valumavesienkäsittelysuunnitelman liitteessä esitetty tarkkailupiste (liite 2) Näytteenoton yhteydessä vallitseva virtaama määritetään lähtevän veden tarkkailupisteestä. Valumavesistä on otettava näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys lokakuussa.
15 Tarkkailtavat vedenlaatuparametrit: - Virtaama lähtevä vesi - BOD 7 - Kokonaistyppi - Kokonaisfosfori Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistilan omavalvontakirjanpitoa. Tiedot järjestelmän toiminnasta toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien vuosiyhteenvetotietojen yhteydessä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai ELY-keskuksen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteiden aikaiset näytteet voi ottaa laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava tai muu luvan haltijan määräämä henkilö. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - selkeytysaltaan tyhjennysajankohdat, altaasta poistetun lietteen määrä ja toimituspaikka - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää.
16 Muut määräykset 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja uusi varjotalo tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhka aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Uuden varjotalon valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä ja muuttamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on Turkistarha Urpo Hannus Oy:n turkistarhan toiminnalle 19.6.2003 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan muuttamista koskeva asia. Lupapäätöksessä on annettu lupa laajentaa toimintaa siten, että tarha-alueelle rakennetaan yksi uusi varjotalo ketuille. Alkuperäisen hakemuksen mukaan lupaa haettiin turkistarhatoiminnalle siten, että toimintaa olisi mahdollista myös laajentaa nykyisestä rakentamalla kaksi uutta varjotaloa ketuille ja jo aiempaan lupapäätökseen sisältynyt minkkihalli. Minkkihalli olisi vastannut 1 896 siitosnaaraan tuotantoa ja tuotanto kahdessa uudessa varjotalossa ketuille olisi vastannut 91 siitosnaaraan tuotantoa. Toiminnanharjoittaja ei ole toteuttanut aiemman lupapäätöksen mukaista laajennusta. Hakija on muuttanut hakemustaan tiedoksiantokuulutuksen jälkeen ja ilmoittanut, ettei lupaa minkkihallin ja toisen varjotalon rakentamiseen haeta. Muutetun asemapiirroksen ja eläinpaikkataulukon mukaan turkistilalle tullaan rakentamaan yksi uusi 400 eläinpai-
kan varjotalo (K19) ketuille. Haettavat siitoseläinmäärät ovat samat kuin hakijan nykyisen toiminnan laajuudeksi ilmoittamat eläinmäärät eli enintään 1 650 siitosnaarasminkkiä ja 450 siitosnaaraskettua tai suomensupisiitosnaarasta pentuineen. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu metsäiselle alueelle, jossa etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on yli 650 metriä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset muun muassa toiminnan tarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Luvassa on määrätty vesienkäsittelyyn käytettävän kasvillisuuskentän toiminnan tarkkailusta. Lupamääräyksessä 18 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Termi ongelmajäte on asian ratkaisuosassa korvattu uuden jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. 17 Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Alkuperäisessä hakemuksessa haettiin lupaa myös minkkihallin rakentamiseen. Hakija on peruuttanut suunnitelmansa rakentaa minkkihallin. Minkkihallin rakentamista ei ole käsitelty tässä lupapäätöksessä. (lupamääräys 1) Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. Eläinsuojeluvaatimukset on esitetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä nro 16/EEO/1999. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä.
Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. (lupamääräys 3) Poistamalla lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 637,5 m³ vuodessa. ELYkeskuksen lausunnon mukaan hakijalla on sopimus toimittaa turkiseläinlantaa Kalajoen kompostiosuuskunnalle enintään 475 m³ vuodessa. Lannan ja virtsan toimitussopimusten muutoksista on ilmoitettava ELY-keskukselle, jotta valvontaviranomaisella on ajantasainen tieto lannan toimituspaikoista ja voidaan arvioida lannankäsittelyn asianmukaisuutta. Lannan välivarastointi tarhalla on kielletty, koska tarhalla ei ole omaa lantalaa. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 7) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. Oulaisten kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausunnon mukaan tarhan wcvesien käsittelynä on maahan imeytys kahden sakokaivon jälkeen. Käsittelymenetelmällä ei saavuteta edellä mainitussa asetuksessa esitettyjä puhdistustehovaatimuksia. (lupamääräys 8) Ulkopuolisten vesien pääsyn estämisellä tarha-alueelle vähennetään alueella muodostuvien likaisten pinta- ja pohjavesien määrää. Alueen pintavedet johdetaan kokoojaojalla selkeytysaltaaseen ja edelleen jako-ojan kautta pintavalutuskentälle. Selkeysaltaasta poistettua lietettä ei saa varastoida tilalla, koska tilalla ei ole lantalaa. (lupamääräys 9) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimitta- 18
malla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Toimittamalla nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen ja siitä aiheutuva vaara ihmisten ja eläinten terveyteen. Kaavintapurua ei saa polttaa pienkattilassa eikä avotulella. Jätteiden poltosta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003). Asetuksessa esitettyjä jätteen polttamiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia on mahdotonta saavuttaa pienten lämpökeskusten kattiloissa. Lisäksi asetuksessa on määrätty päästöjen mittaus- ja vähentämisvaatimuksista, joiden järjestäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisillä jätemäärillä. (lupamääräys 13) Ympäristönsuojelulain 5 mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintaansa liittyvistä päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailun perusteella pystytään seuraamaan jätevesienkäsittelylaitteiston toimintaa ja alueelta johdettavan veden laatua. Näin pystytään ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittojen syntymistä ja leviämistä. Jätevesien puhdistamista ja puhdistettuja vesiä on tarkkailtava, jotta puhdistuksen tehokkuutta ja turkistarhan aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida luotettavasti. (lupamääräys 14). Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite turkistarhan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (lupamääräys 15) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 16) Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 17) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen 19