Itä-Suomen yksikkö S/49/0000/2007/ Kuopio

Samankaltaiset tiedostot
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)

Vesa Toropainen. Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/ Kuopio

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Määräys STUK SY/1/ (34)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss

KITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa

Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

17VV VV 01021

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Rak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Kaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella


Kaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä. Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

Kopsan kultaesiintymä

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

Adriana Resources Inc. Mustavaaran rikastushiekan ja sivukiven ympäristökelpoisuustestit

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

Kaivosseminaari 2010

Sinkkimalmiutuman tutkimukset Tohmajärven Pekkulassa karttalehdellä vuosina Jarmo Nikander

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla

Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Transkriptio:

Itä-Suomen yksikkö S/49/0000/2007/93 17.12.2007 Kuopio Rikastushiekkojen ja sivukivien mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta Päivi M. Heikkinen & Jukka Laukkanen

Geologian tutkimuskeskus Neulaniementie 5, 70211 Kuopio Itä-Suomen yksikkö Työn tilaaja VTT/ Tommi Kaartinen PL 1000 02044 VTT Tekijöiden yhteystiedot Päivi M. Heikkinen Geologian tutkimuskeskus PL 1237 70211 Kuopio Puh. 020 550 3715 Fax 020 550 13 Sähköposti: paivi.heikkinen@gtk.fi Jukka Laukkanen Geologian tutkimuskeskus Tutkijankatu 1 83500 Outokumpu Puh. 020 550 5834 Fax 013 557557 Sähköposti: jukka.laukkanen@gtk.fi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 17.12.2007 Tekijät Päivi M. Heikkinen & Jukka Laukkanen Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja VTT/GTK Raportin nimi Rikastushiekkojen ja sivukivien mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin kuuden eurooppalaisen sulfidikaivoksen ja kahden kivihiilikaivoksen rikastushiekkojen ja sivukivien kemiallista ja mineralogista koostumusta VTT:llä tehtyjen staattisten testien pohjaksi. Työ tehtiin VTT:n ja GTK:n toimeksiantona Renlundin säätiön tuella. Tutkittujen näytteiden kemiallinen koostumus analysoitiin röntgenfluoresenssimenetelmällä ja kokonaisrikin, kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen pitoisuudet määritettiin Leco-analysaattorilla. Karbonaattihiilen määrä analysoitiin kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen erotuksena. Näytteiden kvantitatiiviset mineralogiset määritykset tehtiin MLA-laitteistolla. Näytteiden kykyä tuottaa happamia valumavesiä arvioitiin neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella, joka määritettiin laskennallisesti karbonaattihiilen ja kokonaisrikin pitoisuuksista. Tutkitut sulfidimalmikaivosten sivukivet ja rikastushiekat koostuivat pääosin kvartsista ja maasälvistä ja kivihiilikaivosten rikastushiekat illiitistä ja kivihiilestä. Näytteet sisälsivät vaihtelevia määriä sulfidimineraaleja (0,4 21,3 %) ja sulfidimineraalien hapettumisessa muodostuvaa happamuutta puskuroivia karbonaattimineraaleja (0-8,1 paino-%). Kaiken kaikkiaan tutkituista kahdeksasta sivukivestä ja rikastushiekasta viisi luokittui happamia valumavesiä tuottaviksi ja ainoastaan yksi ei omannut happamien valumavesien muodostumisriskiä, kun näytteiden neutralointipotentiaalit määritettiin puskuroivien karbonaattimineraalien sisältämän karbonaattihiilen perusteella. Kaksi rikastushiekkanäytteistä oli näiden luokkien välistä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) sivukivi, rikastushiekka, mineralogia, kemiallinen koostumus, neutraloimispotentiaalisuhde, hapan kaivosvaluma Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Ruotsi, Unkari, Saksa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus S/49/0000/2007/93 Kokonaissivumäärä 5 Kieli suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue ISY, 402 ja 407 Hanketunnus 1800000 / K843/42/2007 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin kuuden eurooppalaisen sulfidikaivoksen ja kahden kivihiilikaivoksen rikastushiekkojen ja sivukivien kemiallista ja mineralogista koostumusta VTT:llä tehtyjen staattisten testien pohjaksi. Työ tehtiin VTT:n ja GTK:n toimeksiantona Renlundin säätiön tuella. Tutkittujen näytteiden kemiallinen koostumus analysoitiin röntgenfluoresenssimenetelmällä ja kokonaisrikin, kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen pitoisuudet määritettiin Leco-analysaattorilla. Karbonaattihiilen määrä analysoitiin kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen erotuksena. Näytteiden kvantitatiiviset mineralogiset määritykset tehtiin MLA-laitteistolla. Näytteiden kykyä tuottaa happamia valumavesiä arvioitiin neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella, joka määritettiin laskennallisesti karbonaattihiilen ja kokonaisrikin pitoisuuksista. Tutkitut sulfidimalmikaivosten sivukivet ja rikastushiekat koostuivat pääosin kvartsista ja maasälvistä ja kivihiilikaivosten rikastushiekat illiitistä ja kivihiilestä. Näytteet sisälsivät vaihtelevia määriä sulfidimineraaleja (0,4 21,3 %) ja sulfidimineraalien hapettumisessa muodostuvaa happamuutta puskuroivia karbonaattimineraaleja (0-8,1 paino-%). Kaiken kaikkiaan tutkituista kahdeksasta sivukivestä ja rikastushiekasta viisi luokittui happamia valumavesiä tuottaviksi ja ainoastaan yksi ei omannut happamien valumavesien muodostumisriskiä, kun näytteiden neutralointipotentiaali määritettiin puskuroivien karbonaattimineraalien sisältämän karbonaattihiilen perusteella. Kaksi rikastushiekkanäytteistä oli näiden luokkien välistä. Happamien valumavesien muodostumisriskin ohella useimmat sulfidimalmikaivosten rikastushiekat sisälsivät raskasmetalleja ja/tai arseenia. Kivihiilikaivosten rikastushiekat sisälsivät kromia ja sinkkiä. Raskasmetallien ja arseenin määritykset tehtiin kokonaispitoisuusmäärityksinä, jolloin ne eivät välttämättä kuvaa suoraan ympäristölle haitallisen, materiaaleista liukenevien metallien pitoisuuksia.

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta Sisällysluettelo Kuvailulehti Tiivistelmä 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 1 2.1 Mineralogisen koostumuksen määrittäminen 2 2.2 Kemiallisen koostumuksen määrittäminen 3 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 5 5 KIRJALLISUUSVIITTEET 5 6 LIITTEET 5

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta 1 JOHDANTO Tässä tutkimuksessa on analysoitu kuuden rikastushiekkanäytteen ja kahden sivukivinäytteen mineralogista ja kemiallista koostumusta VTT:llä vuonna 2007 tehtyjen staattisten testien tulosten tarkastelun pohjaksi. Staattisisilla testeillä kuvataan kaivannaisteollisuuden jätteiden haponmuodostus- ja neutralointiominaisuuksia (Price et al. 1997). Tämän vuoksi raportin tulosten tarkastelussa on painotettu happamuutta tuottavien sulfidimineraalien sekä mahdollisten neutraloivien mineraalien, kuten karbonaattien, osuutta kokonaismineralogiasta. Lisäksi kemiallisten tulosten pohjalta on laskennallisesti määritetty materiaalien neutraloimispotentiaalisuhteet. VTT on toimittanut tutkimuksessa kuvattavat näytemateriaalit, ja ne ovat peräisin kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta. Materiaalitoimittajien pyynnöstä raportissa ei ole yksilöity kaivoksia tarkemmin. Raportissa kuvattavat analyysit on tehty VTT:n toimeksiannosta K.H. Renlundin säätiön tuella. 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkitut sivukivi- ja rikastushiekkanäytteet ovat peräisin kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta. Sivukivistä toinen on suomalaiselta kultakaivokselta ja toinen ruotsalaiselta sulfidimalmikaivokselta. Rikastushiekoista 2 kpl on Ruotsista sulfidimalmikaivoksilta, 2 kpl Unkarista sulfidimalmikaivoksilta ja 2 kpl Saksasta kivihiilikaivoksilta. Näytteiden tiedot on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkittujen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden taustatiedot. Kaivoksen Kaivoksen Kaivokselta Malmityyppi Tärkeimmät hyödynnettävät koodi sijaintimaa louhittavat arvoaineet malmimineraalit K Suomi Au Sulfidimalmfiitti) Arseenipyriitti, pyriitti, (gersdor- M Ruotsi Zn, Cu, Au, Sulfidimalmi Pyriitti, kalkopyriitti, sinkkivälke, Ag arsenopyriitti Ga Ruotsi Zn, Pb, Ag, Sulfidimalmkiisu, Lyijyhohde, sinkkivälke, kupari- Cu, Au (magneettikiisu, rikkikiisu) Z Ruotsi Zn, Pb, Ag Sulfidimalmkiisu, Sinkkivälke, lyijyhohde, kupari- magneettikiisu Gy Unkari Zn, Pb Sulfidimalmi sinkkivälke, wurtziitti, lyijyhohde, kuparikiisu, rikkikiisu, antimoniit- R Unkari Cu, Au Sulfidimalmi ti Kuparikiisu, rikkikiisu, Au/Ag telluridit, Au, enargiitti, (sinkkivälke, magneettikiisu, lyijyhohde) SK_K1 SK_M RHK_Ga RHK_Z RHK_Gy RHK_R Näytetunnus Näytetyyppi Sivukivi Sivukivi Rikastushiekka Rikastushiekka Rikastushiekka Rikastushiekka S Saksa Kivihiili Kivihiili Kivihiili RHK_S Rikastushiekka P Saksa Kivihiili Kivihiili Kivihiili RHK_P Rikastushiekka 1

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta 2.1 Mineralogisen koostumuksen määrittäminen Sivukivien ja rikastushiekkojen mineralogisen koostumuksen määrittämistä varten näytteistä valmistettiin kiillotetut ohuthieet. Hieitä varten sivukivinäytteistä sahattiin sopivat leikkeet ja kivihiilikaivosten rikastushiekat murskattiin < 1 mm raekokoon ja ositettiin. Muista rikastushiekkanäytteistä ohuthieet valmistettiin GTK:lle toimitetuista VTT:llä esikäsitellyistä (pakastekuivatus, ositus) näytteistä. Näytteiden kvantitatiivinen mineraloginen koostumus määritettiin MLA-laitteistolla (Mineral Liberation Analyser). Laitteisto koostuu FEI:n pyyhkäisyelektronimikroskoopista Quanta 600 ESEM, johon on kytketty EDAX:in energiadispersiivinen röntgenspektrometri varustettuna kahdella detektorilla (EDX). Australialainen JKTech (University of Mine, Brisbane, Australia) on tehnyt laitteiston ohjelmiston, jonka perusteella voidaan tehdä kvantitatiivisia mittauksia valomikroskooppinäytteistä. Näytteiden analysoinnissa käytettiin automaattista XMOD_STD pistelaskumenetelmää, jossa näytteestä otetaan ensin backscatter-kuva (BSE). Kuvanoton jälkeen varsinainen mittaus tehdään poikkeuttamalla elektronisuihkua pisteestä toiseen x- ja y-suunnissa. Jos elektronisuihku osuu mineraalien rajapinnalle, ohjelma poikkeuttaa suihkua operaattorin valitseman matkan. Pisteissä kerätään kohteesta ED-spektri. Spektri tunnistetaan vertaamalla ED-spektrikirjaston spektreihin. Käytännössä menetelmässä siis lasketaan osumien määrä/mineraali ja tuloksista lasketaan mineraalien määrät pinta-ala- ja painoprosentteina. Stereologian periaatteiden mukaan näin voidaan menetellä, jos näyte on homogeeninen. MLA-analyysillä ei voida määrittää kivihiilen osuutta. Se määritettiin kivihiilirikastushiekkanäytteille laskennallisesti ei-karbonaattisen hiilen määrän perusteella. Kivihiilestä ei ollut tarkkaa koostumustietoa käytettävissä, joten hiilen osuutena käytettiin 91,5 %, joka vastaa hiililuokituksessa antrasiittien sisältämän hiilen alinta pitoisuutta. Mineralogiset määritykset tehtiin GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa. Kuva1. MLA-laite GTK:n Mineraalitekniikassa. 2

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta 2.2 Kemiallisen koostumuksen määrittäminen Kemiallisia analyysejä varten sivukivinäytteet murskattiin leukamurskaimella <4 mm:n raekokoon, jonka jälkeen näytteet ositettiin ja hienonnettiin tarvittaessa rengasmyllyllä <125 µm:n raekokoon. Myös kivihiilirikastushiekkanäytteet hienonnettiin <125 µm:n raekokoon. Muut rikastushiekkanäytteet kylmäkuivattiin ja ositettiin, ja lisäksi tarvittaessa hienonnettiin rengasmyllyllä <125 µm:n raekokoon. Näytteiden esikäsittely tehtiin VTT:llä. Näytteiden kemiallinen kokonaiskoostumus analysoitiin XRF menetelmällä ja hiili- ja rikkipitoisuudet Leco analysaattorilla. Näytteiden karbonaattihiilen määrä analysoitiin kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen erotuksista. Kemialliset analyysit tehtiin GTK:n akkreditoidussa geolaboratoriossa Espoossa. Näytteiden kykyä tuottaa happamia valumavesiä arvioitiin näytteiden neutraloimispotentiaalin perusteella, joka laskettiin neutralointipotentiaalin (NP) ja hapontuottopotentiaalin (AP) suhteena. Neutralointipotentiaali määritettiin karbonaattihiilen perusteella ja hapontuottopotentiaali kokonaisrikkianalyysin pohjalta. Happamien valumavesien muodostumisen arvioimiseksi neutraloimispotentiaalisuhdetta verrattiin Euroopan komission kaivannaisteollisuuden jätteille esittämään luokitukseen (EC 2004). 3 TULOKSET Näytteiden mineralogisten ja kemiallisten analyysien tulokset on kuvattu liitteissä 1 ja 2. Sivukivinäyte SK_K1 koostui pääosin kloriitista, kvartsista ja plagioklaasista, joiden osuus kivessä oli noin 87 %. Kivi sisälsi sulfidimineraalien hapettumisessa muodostuvaa happamuutta puskuroivaa kalsiittia n. 6,4 paino-%. Sen sijaan sulfidimineraalien (rikkikiisu ja magneettikiisu) osuus oli ainoastaan noin 0,4 paino-%. Kivi sisälsi arseenia 0,8 %. Neutraloimispotentiaalisuhde oli kivessä 4,8 (Taulukko 2), joten sivukiven sisältämien sulfidimineraalien hapettuminen ei aiheuta happamien valumavesien muodostumista. Sivukivinäyte SK_M koostui lähes yksinomaan kvartsista (63 paino-%), jonka lisäksi kivessä oli runsaasti rikkikiisua (20,9 paino-%) ja muskoviittia (14 paino-%). Rikkikiisun ohella kivi sisälsi arseenisulfideja 0,4 paino-%, mutta ei lainkaan happamuutta puskuroivia karbonaattimineraaleja. Kivi sisälsi sinkkiä 0,1 % ja arseenia 0,1 %. Neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella sivukivi on happamia valumavesiä muodostava (NP/AP < 1; Taulukko 2). Ruotsista peräisin olevien sulfidimalmikaivosten rikastushiekoista näyte RHK_Ga koostui pääosin kvartsista ja biotiitista. Karbonaattimineraaleja (kalsiitti, dolomiitti) näyte sisälsi 3,7 paino- % ja sulfidimineraaleja (rikkikiisu, magneettikiisu, lyijyhohde, sinkkivälke, kuparikiisu) n. 11 paino-%. Rikastushiekka RHK_Z puolestaan koostui kvartsista ja kalimääsälvästä, joiden lisäksi näytteessä oli runsaasti myös biotiittia ja klinopyrokseenia. Karbonaattimineraalien (kalsiitti, dolomiitti) määrä oli näytteessä RHK_Z samaa luokkaa (3,4 paino-%) kuin RHK_Ga:ssä, mutta se sisälsi selvästi vähemmän sulfidimineraaleja (n. 2 paino-%). Neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella näyte RHK_Ga oli happamia valumavesiä tuottava (NP/AP < 1) ja RHK_Z mahdolli- 3

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta sesti happamia valumavesiä tuottava (1<NP/AP < 2;Taulukko 2). Molemmat rikastushiekat sisälsivät runsaasti sinkkiä (0,7-0,8 %) ja lyijyä (0,4-0,6 %). Unkarilaisten sulfidimalmikaivosten rikastushiekoista näyte RHK_R koostui lähes yksinomaan kvartsista (93,7 paino-%). Näyte ei sisältänyt lainkaan karbonaattimineraaleja ja sulfidimineraaleja (rikkikiisu, enargiitti) se sisälsi 0,14 paino-%. Näyte RHK_Gy koostui vastaavasti suurelta osin kvartsista (56 paino-%), jonka ohella päämineraaleina olivat kalimaasälpä (13,4 paino-%) ja kalsiitti (8,1 paino-%). Kalsiitin lisäksi näyte sisälsi karbonaattimineraaleista ankeriittia 0,3 paino-%. Sulfidimineraalien osuus rikastushiekassa oli 3,6 paino-%, ja ne koostuivat rikkikiisusta ja sinkkivälkkeestä. Rikastushiekka RHK_Gy sisälsi lyijyä (650 mg/kg) ja molemmat rikastushiekat sisälsivät kuparia (150 ja 220 mg/kg). Kalsiittia sisältävän rikastushiekan RHK_Gy kyky tuottaa happamia valumavesiä oli neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella epätodennäköistä (2<NP/AP<4), ja RHK_R luokittui alhaisesta rikkipitoisuudestaan huolimatta happamia valumavesiä tuottavaksi (NP/AP<1; Taulukko 2). Kivihiilikaivosten rikastushiekat (RHK_S ja RHK_P) koostuivat suurelta osin illiitistä, jonka jälkeen päämineraalina oli kivihiili. Molemmat rikastushiekat sisälsivät vähäisiä määriä karbonaattimineraaleja (3,2-4,6 paino-%) sekä vähän rikkikiisua (0,5-0,6 paino-%). Karbonaattimineraalit olivat kuitenkin suureksi osaksi koostumukseltaan rautakarbonaatteja (Fe-magnesiitti, sideriitti, ankeriitti-dolomiitti). Näyte RHK-S sisälsi lisäksi 0,9 paino-% happamuutta puskuroivaa kalsiittia ja dolomiittia. Neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella rikastushiekkojen kyky tuottaa happamia valumavesiä on epätodennäköistä (2<NP/AP<4; Taulukko 2). Karbonaattien määrään perustuva neutralointipotentiaali kuitenkin yliarvioi tässä tapauksessa neutraloimiskyvyn, koska suurin osa karbonaateista on rautakarbonaatteja. Jos niiden osuus jätetään huomioimatta, luokittuvat molemmat rikastushiekat happamia valumavesiä tuottaviksi (NP/AP<1). Kivihiilikaivosten rikastushiekat sisälsivät kromia (140 mg/kg ja 180 mg/kg) ja sinkkiä (120 mg/kg ja 150 mg/kg). Muiden raskasmetallien pitoisuudet olivat näytteissä < 80 mg/kg ja arseenin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukko 2. Sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden hapontuotto- ja neutralointipotentiaalit (AP ja NP) sekä neutraloimispotentiaalisuhteet (NP/AP). Hapontuottopotentiaali on laskettu kokonaisrikkipitoisuuden perusteella ja neutralointipotentiaali karbonaattihiilen määrän perusteella. Näytetunnus AP NP NP/AP (kgcaco 3 /t) (kgcaco 3 /t) SK_K1 47,8 227,5 4,8 SK_M 103,1 45,6 0,4 RHK_Ga 173,3 48,7 0,3 RHK_Z 21,4 37,8 1,8 RHK_Gy 46,3 105,8 2,3 RHK_R 7,8 2,2 0,3 RHK_S 8,8 33,5 3,8 RHK_P 18,5 39,1 2,1 4

Heikkinen, P.M. & Laukkanen, J. Sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet - tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta 4 YHTEENVETO Tutkimuksessa selvitettiin kuuden eurooppalaisen sulfidikaivoksen ja kahden kivihiilikaivoksen rikastushiekkojen ja sivukivien kemiallista ja mineralogista koostumusta. Näytteiden kykyä tuottaa happamia valumavesiä arvioitiin lisäksi neutraloimispotentiaalisuhteen perusteella, joka määritettiin laskennallisesti karbonaattihiilen ja kokonaisrikin pitoisuuksista. Tutkitut sulfidimalmikaivosten sivukivet ja rikastushiekat koostuivat pääosin kvartsista ja maasälvistä ja kivihiilikaivosten rikastushiekat illiitistä ja kivihiilestä. Näytteet sisälsivät vaihtelevia määriä sulfidimineraaleja (0,4 21,3 %) ja sulfidimineraalien hapettumisessa muodostuvaa happamuutta puskuroivia karbonaattimineraaleja (0-8,1 paino-%). Runsaimmin sulfidimineraaleja (rikkikiisu, arseenisulfidit) oli ruotsalaisen Zn-Cu-Au-Ag -kaivoksen sivukivinäytteessä (SK_M), joka luokittui happamia valumavesiä tuottavaksi. Vähiten sulfidimineraaleja sisälsivät suomalaisen Au-kaivoksen sivukivi (SK_K1), unkarilaisen Cu-Au-kaivoksen rikastushiekka (RHK_R) ja saksalaisten kivihiilikaivosten rikastushiekat (RHK_S, RHK_P), joissa sulfidimineraalien osuudet olivat 0,14-0,6 paino-%. Alhaisista rikkipitoisuuksista huolimatta ne luokittuivat suomalaisen kultakaivoksen sivukiveä lukuun ottamatta happamia valumavesiä tuottaviksi, sillä niissä olivat myös puskuroivien karbonaattimineraalien osuudet alhaisia. Kaiken kaikkiaan tutkituista kahdeksasta sivukivestä ja rikastushiekasta viisi luokittui happamia valumavesiä tuottaviksi ja ainoastaan yksi ei omannut happamien valumavesien muodostumisriskiä, kun neutralointipotentiaali määritettiin puskuroivien karbonaattimineraalien sisältämän karbonaattihiilen perusteella. Kaksi rikastushiekkanäytteistä oli näiden luokkien välistä. Happamien valumavesien muodostumisriskin ohella useimmat sulfidimalmikaivosten rikastushiekat sisälsivät raskasmetalleja ja/tai arseenia. Kivihiilikaivosten rikastushiekat sisälsivät kromia ja sinkkiä. Raskasmetallien ja arseenin määritykset tehtiin kokonaispitoisuusmäärityksinä, jolloin ne eivät välttämättä kuvaa suoraan ympäristölle haitallisen, materiaaleista liukenevien metallien pitoisuuksia. 5 KIRJALLISUUSVIITTEET EC 2004. Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste Rock in Mining Activities. July 2004. European Commission, Directorate-General JRC Joint Research Center, Institute for Prospective Technological Studies, Technologies for Sustainable Development, European IPPC Bureau. 511 s. Price, W., Morin, K. & Hutt, N. 1997. Guidelines for the prediction of acid rock drainage and metal leaching for mines in British Columbia: Part II. Recommended procedures for static and kinetic tests. In: Fourth International Conference on Acid Rock Drainage. Vancouve, B.C. Canada, May 31 June 6, 1997. Proceedings, volume 1, pp. 15-30. 6 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Tutkittujen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden mineraloginen koostumus Tutkittujen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden kemiallinen koostumus 5

Liite 1. Tutkittujen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden mineraloginen koostumus

Geologian tutkimuskeskus Mineraalitekniikka Tuula Saastamoinen 27/11/2007 SK_K1 mineraalipitoisuudet Mittausmenetelmä XMOD-std Modal Mineralogy Mineral Mineral Mineral Area Mineral Area Particle Grain Weight (%) (%) (um2) Count Count Quartz 31.1 32.6 2747853.8 4276 4276 Plagioclase 19.2 20.6 1732510.3 2696 2696 K_feldspar 0.3 0.3 23134.4 36 36 Muscovite 5.3 5.3 442766.9 689 689 Chlorite 36.8 34.1 2871237.3 4468 4468 Calcite 6.4 6.5 549442.2 855 855 Dolomite Apatite 0.2 0.1 12209.8 19 19 Titanite_altered 0.1 0.1 9639.3 15 15 Rutile 0.1 0.1 7711.5 12 12 Ilmenite Magnetite Pyrite 0.1 0.1 6426.2 10 10 Chalcopyrite 0.0 0.0 1927.9 3 3 Pyrrhotite 0.3 0.2 13495.1 21 21 Sphalerite 0.0 0.0 642.6 1 1 Unclassified 0.1 0.1 8354.1 13 13 Total 100.0 100.0 8427351.5 13114 13114

Geologian tutkimuskeskus Mineraalitekniikka Tuula Saastamoinen 27/11/2007 SK_M mineraalipitoisuudet Mittausmenetelmä XMOD-std Modal Mineralogy Mineral Mineral Mineral Area Mineral Area Particle Weight (%) (%) (um2) Count Grain Count Quartz 63.0 70.7 6241792.3 9713 9713 Plagioclase K_feldspar 1.3 1.4 127881.9 199 199 Muscovite 14.0 14.9 1316090.9 2048 2048 Chlorite 0.2 0.2 20563.9 32 32 Apatite 0.0 0.0 3855.7 6 6 Titanite Rutile 0.0 0.0 1927.9 3 3 Ilmenite Magnetite Pyrite 20.9 12.4 1096956.6 1707 1707 Pyrrhotite 0.0 0.0 642.6 1 1 Arsenopyrite 0.4 0.2 17350.8 27 27 Chalcopyrite 0.0 0.0 1285.2 2 2 Sphalerite 0.0 0.0 1285.2 2 2 Unclassified 0.0 0.0 3213.1 5 5 Total 100.0 100.0 8832846.3 13745 13745

Modal Mineralogy RHK_Ga Number of Particles: 5003 Modal Mineralogy Mineral Mineral Weight (%) Mineral Area (%) Mineral Area (um2) Particle Count Grain Count Quartz 51.46 56.91 714652.97 2847.00 2847.00 Albite 2.16 2.42 30373.38 121.00 121.00 Oligoclase 0 0 0.00 0.00 0.00 Labradorite 1.38 1.50 18826.47 75.00 75.00 Tremolite 4.89 4.70 58989.62 235.00 235.00 Cummingtonite 0.43 0.38 4769.37 19.00 19.00 Hornblende 1.55 1.34 16818.32 67.00 67.00 Microcline 1.94 2.22 27863.18 111.00 111.00 Talc 1.30 1.36 17069.34 68.00 68.00 Muscovite 2.06 2.16 27110.12 108.00 108.00 Biotite 7.80 7.62 95638.49 381.00 381.00 Phlogopite 0.29 0.30 3765.29 15.00 15.00 Chlorite 3.01 2.94 36899.89 147.00 147.00 Garnet 2.00 1.40 17571.38 70.00 70.00 Diopside 0.44 0.40 5020.39 20.00 20.00 Hedenbergite 1.04 0.86 10793.85 43.00 43.00 Epidote 1.99 1.72 21587.69 86.00 86.00 Staurolite_andalusi 0.08 0.06 753.06 3.00 3.00 Calcite 2.14 2.32 29118.28 116.00 116.00 Dolomite 1.52 1.56 19579.53 78.00 78.00 Fluorite 0.27 0.26 3263.26 13.00 13.00 Pyrite 7.33 4.30 53969.23 215.00 215.00 Pyrrhotite 3.14 2.00 25101.97 100.00 100.00 Gahnite 0.71 0.46 5773.45 23.00 23.00 Galena 0.26 0.10 1255.10 5.00 5.00 Sphalerite 0.30 0.22 2761.22 11.00 11.00 Chalcopyrite 0.03 0.02 251.02 1.00 1.00 Unclassified 0.48 0.50 6275.49 25.00 25.00 Total 100.00 100.00 1255851.36 5003.00 5003.00

Modal Mineralogy RHK_Z Number of Particles: 14043 Modal Mineralogy Mineral Mineral Weight (%) Mineral Area (%) Mineral Area (um2) Particle Count Grain Count Quartz 24.93 26.73 942327.81 3754.00 3754.00 Albite 1.01 1.10 38657.03 154.00 154.00 Oligoclase 2.82 3.03 106683.36 425.00 425.00 Labradorite 1.60 1.69 59742.68 238.00 238.00 Anorthite 1.29 1.32 46689.66 186.00 186.00 Microcline 24.41 27.10 955380.83 3806.00 3806.00 Biotite 11.75 11.13 392343.73 1563.00 1563.00 Muscovite 0.46 0.47 16567.30 66.00 66.00 Chlorite 1.31 1.24 43677.42 174.00 174.00 Garnet 4.37 2.96 104424.18 416.00 416.00 Hyalophane 3.87 3.93 138562.85 552.00 552.00 Wollastonite 0.16 0.16 5773.45 23.00 23.00 Clinopyroxene 7.20 6.39 225415.66 898.00 898.00 Actinolite 3.34 3.13 110197.63 439.00 439.00 Tremolite 0.23 0.21 7530.59 30.00 30.00 Cummingtonite 0.38 0.32 11295.88 45.00 45.00 Hornblende 0.51 0.43 15061.18 60.00 60.00 Hortonolite 0.82 0.53 18826.47 75.00 75.00 Epidote 1.58 1.32 46438.64 185.00 185.00 Serpentine 0.09 0.10 3514.28 14.00 14.00 Kyanite_andradite 0.14 0.11 4016.31 16.00 16.00 Titanite 0.28 0.23 8032.63 32.00 32.00 Calcite 3.65 3.83 135048.58 538.00 538.00 Dolomite 0.36 0.36 12550.98 50.00 50.00 Apatite 0.12 0.11 3765.29 15.00 15.00 Zircon 0 0 0.00 0.00 0.00 Monazite 0 0 0.00 0.00 0.00 Magnetite 0.68 0.37 13053.02 52.00 52.00 Ilmenite(Mn) 0.02 0.01 502.04 2.00 2.00 Gahnite 0.44 0.28 9789.77 39.00 39.00 Pyrrhotite 0.75 0.46 16316.28 65.00 65.00 Pyrite 0 0 0.00 0.00 0.00 Galena 0.32 0.12 4267.33 17.00 17.00 Sphalerite 0.96 0.68 24097.89 96.00 96.00 Unclassified 0.13 0.13 4518.35 18.00 18.00 Total 100.00 100.00 3525069.10 14043.00 14043.00

Modal Mineralogy RHK_Gy Number of Particles: 7789 Modal Mineralogy Mineral Mineral Weight (%) Mineral Area (%) Mineral Area (um2) Particle Count Grain Count Quartz 59.88 61.38 133347.22 4781.00 4781.00 Albite 3.31 3.43 7446.92 267.00 267.00 Oligoclase 1.11 1.14 2482.31 89.00 89.00 Anorthite 0.65 0.64 1394.55 50.00 50.00 Microcline 13.36 14.17 30791.75 1104.00 1104.00 Muscovite 4.20 4.07 8841.47 317.00 317.00 Chlorite 1.53 1.39 3012.24 108.00 108.00 Biotite 1.28 1.16 2510.20 90.00 90.00 Kaolinite 0.68 0.71 1534.01 55.00 55.00 Clinopyroxene 0.26 0.22 474.15 17.00 17.00 Pyrite 3.57 1.94 4211.55 151.00 151.00 Sphalerite 0.06 0.04 83.67 3.00 3.00 Ilmenite 0.07 0.04 83.67 3.00 3.00 Goethite 0.93 0.59 1282.99 46.00 46.00 Calcite 8.15 8.17 17738.72 636.00 636.00 Ankerite 0.33 0.30 641.49 23.00 23.00 Unclassified 0.65 0.63 1366.66 49.00 49.00 Total 100.00 100.00 217243.57 7789.00 7789.00

Modal Mineralogy RHK_R Number of Particles: 10854 Modal Mineralogy Mineral Mineral Weight (%) Mineral Area (%) Mineral Area (um2) Particle Count Grain Count Quartz 93.65 93.69 2552618.93 10169.00 10169.00 Kaolinite 5.31 5.42 147599.56 588.00 588.00 Muscovite 0.64 0.61 16567.30 66.00 66.00 Rutile 0.07 0.05 1255.10 5.00 5.00 Woodhouseite 0.10 0.09 2510.20 10.00 10.00 Enargite 0.02 0.01 251.02 1.00 1.00 Pyrite 0.12 0.06 1757.14 7.00 7.00 Unclassified 0.08 0.07 2008.16 8.00 8.00 Total 100.00 100.00 2724567.40 10854.00 10854.00

Modal Mineralogy RHK_S Number of Particles: 13620 Modal Mineralogy Mineral Mineral Weight (%) Mineral Area Mineral Area (um2) Particle Count Grain Count (%) Quartz 8.66 9.07 310260.30 1236.00 1236.00 Kaolinite 6.67 7.13 243740.09 971.00 971.00 Illite 77.48 78.26 2675618.57 10659.00 10659.00 Chlorite 0.94 0.87 29620.32 118.00 118.00 Calcite 0.14 0.14 4769.37 19.00 19.00 Dolomite 0.76 0.74 25352.99 101.00 101.00 Siderite 4.17 2.92 99905.83 398.00 398.00 Goethite 0.07 0.04 1506.12 6.00 6.00 Pyrite 0.65 0.36 12299.96 49.00 49.00 Apatite 0.11 0.10 3263.26 13.00 13.00 Unclassified 0.37 0.37 12550.98 50.00 50.00 Total 100.00 100.00 3418887.78 13620.00 13620.00 coal 9.19 Mineral Mineral Weight (%) Mineral Weight (%) Quartz 8.66 7.86 Kaolinite 6.67 6.06 Illite 77.48 70.35 Chlorite 0.94 0.85 Calcite 0.14 0.12 Dolomite 0.76 0.69 Siderite 4.17 3.78 Goethite 0.07 0.06 Pyrite 0.65 0.59 Apatite 0.11 0.10 Unclassified 0.37 0.34 Total 100.00 90.81 90.81 Coal 9.19 9.19 100.0

Modal Mineralogy RHK_P Number of Particles: 14166 Modal Mineralogy Mineral Mineral Weight (%) Mineral Area (%) Mineral Area (um2) Particle Count Grain Count Quartz 3.98 4.15 147599.56 588.00 588.00 Albite 0.64 0.68 24097.89 96.00 96.00 Illite 88.89 89.44 3180419.10 12670.00 12670.00 Actinolite 0.19 0.17 6024.47 24.00 24.00 Kaolinite 0.49 0.52 18575.45 74.00 74.00 Chlorite 0.93 0.86 30624.40 122.00 122.00 Fe_magnesite 3.34 3.08 109444.57 436.00 436.00 Dolomite_ankerite 0.15 0.13 4769.37 19.00 19.00 Apatite 0.20 0.17 6024.47 24.00 24.00 Rutile 0.02 0.01 502.04 2.00 2.00 Goethite 0.39 0.25 9036.71 36.00 36.00 Pyrite 0.56 0.31 11044.87 44.00 44.00 Unclassified 0.22 0.22 7781.61 31.00 31.00 Total 100.00 100.00 3555944.52 14166.00 14166.00 Mineral Mineral Weight (%) Mineral Weight (%) Quartz 3.98 3.71 Albite 0.64 0.60 Illite 88.89 83.05 Actinolite 0.19 0.17 Kaolinite 0.49 0.46 Chlorite 0.93 0.87 Fe_magnesite 3.34 3.12 Dolomite_ankerite 0.15 0.14 Apatite 0.20 0.18 Rutile 0.02 0.02 Goethite 0.39 0.37 Pyrite 0.56 0.52 Unclassified 0.22 0.21 Total 100.00 93.42 93.42 Coal 6.58 6.58 100.00

Liite 2. Tutkittujen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden kemiallinen koostumus

MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. + 175X Monialkuainemääritys XRF-menetelmällä (briketti) Kaikkien alkuaineiden pitoisuudet ovat kokonaispitoisuuksia. Tulostuksessa pääkomponentit on ILMOITETTU oksideina. Määritysrajat (% m/m) ovat noin: Pääkomponentit: Na2O 0.067, MgO 0.033, Al2O3 0.019, SiO2 0.021, P2O5 0.014, K2O 0.0036, CaO 0.0042, TiO2 0.0050, MnO 0.0078 ja Fe2O3 0.014. Muut: S ja Cl 0.006. Sc, V, Cr, As, La, Ce, Pb ja Bi 0.003. Ni, Cu, Zn, Ga, Sn, Ba 0.002 ja Sb 0.01 Rb, Sr, Zr, Mo, Th ja U 0.001. Y ja Nb 0.0007. Määritysrajat riippuvat näytteen matriisista ja voivat siten vaihdella näytekohtaisesti. Mikäli näytteet sisältävät fluoria, hiiltä, booria, litiumia ja berylliumia menetelmä 175X tarvitsee tiedon niiden määristä. Näytteiden sisältämä hiili on huomioitu tuloslaskennassa. + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla + 811L C:n määritys hiilianalysaattorilla 816L C karb ja C ei karb määritys Leco-analysaattorilla

Laboratorion Tilaajan Na2O MgO Al2O3 SiO2 P2O5 K2O CaO TiO2 MnO Fe2O3 S Cl Sc V Cr Ni Cu Zn Ga As näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X L07084125 SK_K1 2.06 5.78 12.8 39.2 0.115 1.53 12.9 0.776 0.166 10.8 1.27 0.008 0.004 0.026 0.007 0.006 0.012 0.040 <0.002 0.786 L07105648 SK_M 0.62 1.75 13.3 65.9 0.127 2.87 2.31 0.491 0.095 7.39 2.97 <0.006 <0.003 0.007 0.005 0.004 0.010 0.134 0.002 0.098 L07105646 RHK_Ga 0.08 5.33 5.20 64.7 0.035 1.22 4.31 0.123 0.533 11.5 5.04 <0.006 <0.003 <0.003 0.003 <0.002 0.016 0.651 <0.002 <0.003 L07084129 RHK_Z 0.32 3.33 11.7 60.9 0.126 5.39 5.78 0.318 0.726 8.00 0.664 0.015 <0.003 0.004 0.004 <0.002 0.009 0.789 0.002 <0.003 L07084130 RHK_Gy 0.57 0.81 6.70 72.8 0.054 2.42 5.52 0.299 0.207 4.36 1.37 0.007 <0.003 0.005 0.004 <0.002 0.022 0.160 <0.002 0.022 L07105647 RHK_R <0.0674 <0.0332 4.34 92.6 0.159 0.100 0.039 0.361 <0.007747 0.33 0.245 0.008 <0.003 0.004 <0.003 <0.002 0.015 <0.002 <0.002 0.009 L07105650 RHK_S 0.25 1.60 21.0 50.6 0.063 3.12 0.400 0.926 0.095 7.02 0.246 0.063 <0.003 0.016 0.018 0.008 0.004 0.015 0.003 <0.003 L07105649 RHK_P 0.62 1.48 21.5 53.5 0.172 3.77 0.500 0.943 0.051 4.62 0.442 0.083 <0.003 0.018 0.014 0.007 0.005 0.012 0.003 <0.003 Laboratorion Tilaajan Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La Ce Pb Bi Th U S C C ei karb C karb näytetunnus näytetunnus % % % % % % % % % % % % % % % % % % % + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 175X + 810L + 811L 816L 816L L07084125 SK_K1 0.003 0.010 0.002 0.006 0.001 <0.001 <0.002 <0.01 0.018 <0.003 <0.003 <0.003 <0.003 0.001 <0.001 1.53 3.05 0.32 2.73 L07105648 SK_M 0.004 0.005 0.003 0.014 0.001 <0.001 <0.002 <0.01 0.052 <0.003 0.004 0.031 <0.003 <0.001 <0.001 3.30 0.78 0.23 0.55 L07105646 RHK_Ga 0.004 0.004 0.001 0.006 <0.000 7 <0.001 <0.002 <0.01 0.072 <0.003 <0.003 0.358 <0.003 0.003 <0.001 5.54 0.66 0.08 0.58 L07084129 RHK_Z 0.019 0.009 0.005 0.026 0.002 <0.001 <0.002 <0.01 0.407 0.006 <0.003 0.551 <0.003 0.005 <0.001 0.69 0.53 0.08 0.45 L07084130 RHK_Gy 0.009 0.009 0.002 0.008 0.001 <0.001 <0.002 <0.01 0.056 <0.003 <0.003 0.065 <0.003 <0.001 <0.001 1.48 1.41 0.14 1.27 L07105647 RHK_R <0.001 0.123 <0.0007 0.009 0.001 <0.001 <0.002 <0.01 0.020 <0.003 0.003 0.009 <0.003 0.002 <0.001 0.25 0.14 0.12 0.03 L07105650 RHK_S 0.017 0.009 0.002 0.018 0.002 <0.001 <0.002 <0.01 0.044 0.003 0.008 0.007 <0.003 0.002 <0.001 0.28 8.81 8.41 0.40 L07105649 RHK_P 0.018 0.013 0.003 0.018 0.002 <0.001 <0.002 <0.01 0.047 0.004 0.009 0.005 <0.003 0.003 <0.001 0.59 6.48 6.02 0.47