Vesa Toropainen. Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/ Kuopio
|
|
- Ari Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/ Kuopio Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Tiivistelmä Tässä raportissa vertaillaan Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten/esiintymien sivutuotteista eri menetelmin tehtyjä neutraloimispotentiaalin määrityksiä. Näytteiden mineralogia oli tutkittu aikaisemmin (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006) ja staattiset testit materiaaleille suoritettiin VTT:llä (Stenvall 2007, tekeillä). Tutkimukset osoittivat, että mineralogiaan perustuvan Lawrencen ja Schesken menetelmän (1997) ja staattisen Modified ABA-testin (Lawrence & Wang 1997) tulokset ovat yhtäpitäviä, ja niiden perusteella voidaan arvioida happamien valumavesien todennäköisyyttä, kun rikastushiekka sisältää runsaasti tai kohtalaisesti neutraloivia karbonaatteja, tai hyvin vähän happamuutta aiheuttavia sulfidimineraaleja. Mineralogiaan perustuva laskennallinen menetelmä saattaa yliarvioida silikaattien neutraloimispotentiaalia, kun taas staattisessa menetelmässä reaktioaika on lyhyt, eivätkä silikaattimineraalien puskurireaktiot ehdi käynnistyä. Tämän vuoksi materiaaleille, joilla näiden kahden lähestymistavan perusteella saadaan toisistaan hyvin poikkeavat tulokset, tulisi suorittaa jatkotutkimuksia (in-situ tarkastelu, kosteuskammiokokeet) happaman valuman todennäköisyyden selvittämiseksi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pyhäsalmi, Hitura, Talvivaara, Ihalainen, sivukivi, rikastushiekka, mineralogia, geokemia, neutraloimispotentiaali, hapontuottopotentiaali, hapan valuma, staattinen testi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Geokemia Arkistotunnus S49/0000/2006/4 Kokonaissivumäärä 26 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Itä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys
3 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no Authors Type of report Archival Document Language Finnish Title of report Calculated neutralization potentials of the waste rocks and tailings of the Pyhäsalmi, Hitura, Talvivaara and Ihalainen mines, and comparison with the NP results obtained in static tests at VTT. Abstract This report compares the results of neutralization potential (NP) values obtained with two different methods for waste rocks and tailings of the Pyhäsalmi, Hitura, and Ihalainen mines and Talvivaara prospect. The mineralogy of the samples was investigated in a previous study made by Toropainen and Heikkinen 2006, and the static tests (Modified ABA) were performed by Markus Stenvall at VTT (Stenvall 2007, in progress). The study indicates that the results of the mineralogically calculated NP (Lawrence and Scheske 1997) and the results of the Modified ABA test (Lawrence and Wang 1997) are coherent when materials contain a large or moderate amount of neutralizing carbonates, or low amount of sulphides causing acid generation. In these cases, the acid neutralization capacity can be estimated with a good certainty. The calculative method based on mineralogy may over estimate neutralization potential of silicate minerals, whereas the static test may not be long enough to allow silicates to react the way they would during longer time stance. Therefore materials that receive incoherent results in these two methods may need to be further examined (in-situ measurements, humidity cell tests) to reveal their tendency to produce (or not to produce) acid mine drainage. Keywords Pyhäsalmi, Hitura, Talvivaara, Ihalainen, waste rock, tailings, mineralogy, geochemistry, neutralization potential, acid potential, acid mine drainage, static test Geographical area Map sheet Other information Report serial Geochemistry Total pages 26 Language Finnish Unit and section Eastern Finland office, Land use and Environment Signature/name Archive code S49/0000/2006/4 Price Project code Signature/name Confidentiality Public
4 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Sivukivi- ja rikastushiekkanäytteet Näytteiden mineralogiset koostumukset Neutraloimispotentiaali- ja hapontuottopotentiaalimääritykset sekä neutraloimispotentiaalisuhteet Kemialliseen koostumukseen perustuvat hapontuotto- ja neutraloimispotentiaalit Mineralogiaan perustuvan laskennallisen neutraloimispotentiaalin määrittäminen VTT:llä tehdyt staattiset testit Neutraloimispotentiaalisuhteet 8 3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Laskennalliset mineralogiaan perustuvat neutraloimispotentiaalit Pyhäsalmen kaivoksen sivukiven ja rikastushiekan laskennalliset neutraloimispotentiaalit Hituran kaivoksen sivukiven ja rikastushiekan laskennalliset neutraloimispotentiaalit Ihalaisen louhoksen rikastushiekan ja sivukiven laskennalliset neutraloimispotentiaalit Talvivaaran malmiesiintymän sivukiven laskennallinen neutraloimispotentiaali Vertailu VTT:llä tehtyjen staattisten testien tuloksiin Eri menetelmillä laskettuihin neutraloimispotentiaaleihin perustuvat NPR-arvot ja niiden vertailu Pohdintaa mineralogisen laskennallisen menetelmän ja staattisen testin eroista ja yhtäläisyyksistä 17 4 YHTEENVETO 19 KIRJALLISUUSLUETTELO
5 1 JOHDANTO Tutkimuksessa verrattiin kolmesta rikastushiekkanäytteestä ja neljästä sivukivinäytteestä määritettyjen mineralogiaan perustuvien laskennallisten neutraloimispotentiaalien (Lawrence & Scheske 1997) ja VTT:llä tehtyjen staattisten testien (Modified ABA, Stenvall 2007) tuloksia. Tutkittavat rikastushiekka- ja sivukivinäytteet ovat peräisin eri tyyppisistä malmeista ja sivukivistä, joten niiden mineralogiat eroavat toisistaan huomattavasti. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka mineraloginen koostumus vaikuttaa testien tuloksiin. Tutkimus tehtiin osana GTK:n ja VTT:n välistä yhteistyöprojektia, jonka tavoitteena on arvioida sulfidimineraalipitoisten kaivannaisteollisuuden sivutuotteille soveltuvia testimenetelmiä. Tutkimukseen liittyen GTK:n arkistoraporttisarjassa on aiemmin julkaistu Suomen sulfidimalmikaivostoimintaa ja siihen liittyviä ympäristövaikutuksia käsittelevä raportti, jossa on kuvattu tarkemmin sulfidimineraalien hapettumiseen ja happamuuden neutraloimiseen liittyviä prosesseja (Toropainen 2006). Lisäksi on tutkittu tässä raportissa esitettyjen sivumateriaalien mineralogiaa ja kemiallista koostumusta (Toropainen ja Heikkinen 2006). Markus Stenvall on tehnyt VTT:llä pro gradu-työnään staattiset testit (Stenvall 2007). Renlundin säätiö on tukenut tutkimusta. 2 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Sivukivi- ja rikastushiekkanäytteet Sivukivi- ja rikastushiekkanäytteinä käytettiin Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten näytteitä (Taulukossa 1), joiden mineralogia ja kemia on tutkittu aikaisemmin (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). Näytteistä on tutkittu kemiallinen koostumus XRF- menetelmällä ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet ICP-AES-tekniikalla sekä karbonaattihiili- ja sulfidirikkipitoisuudet Leco-analysaattorilla Geologian tutkimuskeskuksen Geolaboratoriossa Kuopiossa. Näytteiden mineralogiaa on tutkittu optisella mikroskopialla (Toropainen ja Heikkinen 2006), kvalitatiivisella XRD-analyysillä sekä osalle näytteistä kvantitatiivisella MLA/XMOD-tekniikalla (Saastamoinen 2006). Sivukivien mineraloginen koostumus määritettiin VTT:n toimittamista yksittäisistä kivinäytteistä. Niiden koostumus saattaa siten hieman poiketa kemiallisissa analyyseissä ja staattisissa testeissä käytetystä näytteistä, sillä niihin näytteet murskattiin ja jauhettiin suuremmasta määrästä sivukiveä. Rikastushiekkanäytteiden mineralogia analysoitiin samoista näytteistä, joita käytettiin kemiallisissa analyyseissä ja staattisissa testeissä. 1
6 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Taulukko 1. Tutkimuksen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteet, niiden esikäsittelyt VTT:llä ja kaivosten ilmoittamat kivilajikoostumustiedot. Pyhäs = Pyhäsalmi; Nordk = Ihalainen; Hitu = Hitura; Talviv = Talvivaara. (Toropainen ja Heikkinen 2006). Table 1. Studied waste rock and tailings samples presented with pretreatments performed by VTT and rock types based on the data received from the mines. (Toropainen & Heikkinen 2006). Näytetunnus Ositettu Esikäsittely Kivilaji näyte Sivukivet PYHÄS_SK_01/06 osa 5/8 murskaus < 4 mm ja jako 8 osaan Kvartsi-maasälpäkivi, jossa on pegmatiitti- ja amfibolijuonia HITU_SK_01/06 osa 6/8 murskaus < 4 mm ja jako 8 osaan Kiillegneissi NORDK_SK_01/06 osa 5/8 murskaus < 4 mm ja jako 8 osaan TALVIV_SK_01/06 osa 7/8 murskaus < 4 mm ja jako 8 osaan Mustaliuske Rikastushiekat PYHÄS_RHK_01/06 osa 2/8 pakastekuivaus ja jako 8 osaan HITU_RHK_01/06 osa 8/8 pakastekuivaus ja jako 8 osaan NORDK_RHK_01/06 osa 4/8 pakastekuivaus ja jako 8 osaan Näytteiden mineralogiset koostumukset Pyhäsalmen kaivoksen sivukivinäyte (PYHÄS_SK_01/06) on suuntautumatonta tai hyvin heikosti suuntautunutta sarvivälke-kvartsikiveä, jossa on kvartsijuonia. Kivi koostuu pääasiassa omamuotoisista amfiboli- (sarvivälke / tremoliitti) ja biotiittirakeista, joiden välitiloissa on anhedrista kvartsia ja plagioklaasia (Taulukko 2). Amfiboli on paikoin hieman muuttunut biotiitiksi. Kivessä on n. 0,5 1 cm vahvuinen kvartsijuoni ja heikkoa rakoilua. Opaakkeja mineraaleja sivukivessä on alle 1 %. Opaakeista suurin osa (~ 95 %) on magneettikiisua, joka on osin reunoiltaan muuttunut oksidiksi tai oksihydroksidiksi. Lisäksi hieessä havaittiin muutama hyvin pieni rae pyriittiä ja kuparikiisua. Karbonaatteja kivi ei sisällä lainkaan (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekkanäyte (PYHÄS_RHK_01/06) koostuu pääosin pyriitistä, baryytista, plagioklaasista, kvartsista ja tremoliitista. Lisäksi se sisältää hieman karbonaatteja (kalsiitti ja dolomiitti), kiillemineraaleja ja muita amfiboleja (Taulukko 2). Plagioklaasi on koostumukseltaan pääasiassa andesiinia, mutta rikastushiekassa esiintyy myös oligoklaasia ja albiittia (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). Hituran kaivoksen sivukivinäyte (HITU_SK_01/06) on kiillegneissiä, jossa on graniittisia, kiille- ja amfibolirikkaita osueita sekä kvartsijuonia. Graniittinen suuntautumaton osa koostuu pääasiassa kvartsista, biotiitista, maasälvistä ja opaakeista. Kiillevaltainen osue sisältää biotiittia n. 70 % ja on voimakkaasti suuntautunutta. Muita mineraaleja killerikkaassa osassa ovat kloriitti, muuttuneet maasälvät, kvartsi ja opaakit (Taulukko 2). Amfibolirikas osue sisältää sarvivälkettä n. 20 % sekä lisäksi biotiittia, kvartsia ja plagioklaasia. Opaakit mineraalit ovat jakautuneet tasaisesti läpi kiven. Eniten niitä on kiillerikkaassa ja vähiten graniittisessa osassa. Opaakit koostuvat pääosin magneettikiisusta. Fe-oksidimineraaleja ja kuparikiisua on hyvin vähän. Karbonaatteja Hituran sivukivi ei sisällä lainkaan (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). 2
7 Hituran kaivoksen rikastushiekkanäyte (HITU_RHK_01/06) koostuu pääosin serpentiinistä, kloriitista ja tremoliitista/antofylliitistä (Taulukko 2). Lisäksi rikastushiekassa on hieman kalsiittia ja hieman sulfidimineraaleja. Suurin osa sulfidimineraaleista on magneettikiisua, joka esiintyy sekä itsenäisinä rakeina että sekarakeina, jotka sisältävät magneettikiisun ohella pentlandiittia, mackinawiittia sekä magnetiittia. Magneettikiisua esiintyy myös sekarakeina kuparikiisun kanssa. Magneettikiisu on usein reunoiltaan ohuelti hapettunutta ja muuttunut götiitiksi/limoniitiksi. Lisäksi esiintyy valleriittia, pyriittiä ja kubaniittia. Rikastushiekka on hieman hapettunutta ja silikaattimineraalien pinnoilla on vähän rautaoksidivärjäytymää. (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). Ihalaisen louhoksen sivukivinäyte (NORDK_SK_01/06) on sekoitus eri kivilajeja. MLAmineraalianalyysi ja kemialliset analyysit on tehty yhdistetystä näytteestä, joka sisältää epäpuhdasta kalkkikiveä, graniittia, amfiboliittia ym. MLA-analyysin tuloksen perusteella Ihalaisen sivukivi sisältää pääasiassa kalsiittia, plagioklaasia, wollastoniittia, diopsidia, kalimaasälpää ja sarvivälkettä (Taulukko 2). Sulfidimineraaleja sivukivinäytteessä on hyvin vähän (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). Ihalaisen louhoksen rikastushiekkanäyte (NORDK_RHK_01/06) koostuu pääasiassa kalsiitista, wollastoniitista ja diopsidista. Lisäksi se sisältää mm. maasälpiä, kvartsia ja sarvivälkettä (Taulukko 2). Plagioklaasi on koostumukseltaan pääasiassa albiittia, mutta oligoklaasia ja andesiinia esiintyy myös. Sulfidimineraaleina esiintyvät magneettikiisu sekä hiukan pyriittiä ja kuparikiisua. Lisäksi rikastushiekassa esiintyy matalan lämpötilan hydrotermisiä mineraaleja, kuten pektoliittia ja apofylliittia (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). Talvivaaran esiintymän sivukivinäyte (TALVIV_SK_01/06) on mustaliusketta, jossa on liuskeisuuden suuntaisia kiisuvaltaisia juonia, joissa on myös kvartsia ja titaniittia. Itse mustaliuskeosueet koostuvat pääasiassa hienorakeisesta kvartsista, grafiitista, biotiitista ja amfibolista (tremoliitti) ja niissä on vähän pyriittiä (Taulukko 2). Lisäksi XRD-analyysissä havaittiin plagioklaasia. Mustaliuskeosassa oleva pyriitti esiintyy pääosin omamuotoisina kiteinä. Kivessä on myös kiisupitoisia suonia liuskeisuuden ja poimutuksen suunnassa. Ne ovat karkearakeisempia ja sisältävät pääasiassa pyriittiä, kvartsia ja amfibolia. Pyriitin lisäksi esiintyy pieniä määriä kuparikiisua. Karbonaateista dolomiittia esiintyy hyvin vähän (Toropainen ja Heikkinen 2006, Saastamoinen 2006). 3
8 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Taulukko 2. Tutkittujen näytteiden mineralogiset koostumukset (paino-%) määritettynä: 1 MLAmenetelmällä (Saastamoinen 2006) ja 2 pistelaskennalla (Toropainen ja Heikkinen 2006). Table 2. Mineralogical compositions (weight-%) of the studied samples based on: 1 MLA-method (Saastamoinen 2006) and 2 point counting (Toropainen & Heikkinen 2006). Pyhäsalmi Ihalainen Hitura Talvivaara Mineraalit: RH 1 SK 2 RH 1 SK 1 RH 1 SK 2 SK 2 Andradiitti 0, Antofylliitti ,4 - - Apatiitti 0,1-0,5 0, Apofylliitti - - 0,9 0, Baryytti 19, Biotiitti 1,7 8 0,2 1,5 1, Cummingtoniitti 0, Diopsidi 1,2-14,8 5, Dolomiitti 3,2-0,6 0, ,1 Epidootti 0,8-1,1 3, Fe-sulfaatti 0, Flogopiitti 0,7-0,3 0,1 2,6 - - Forsteriitti - - 0,8 0, Kalimaasälpä 0,5-3,2 9,2 0,2 - - Kalsiitti 2,0-36,4 24,5 0,4 - - Kipsi 1, Kloriitti 1,2-0,3 0,6 12,8 1 - Kvartsi 6,1 28 6,4 15,2 2, Muskoviitti 0,8-0,4 0,7 0,3 - - Pektoliitti - - 1,4 0, Plagioklaasi 7,4 7 7,1 25,6 3, Prehniitti - - 0,3 0, Sarvivälke 5,6 56 2,0 4,5 0,2 6 - Serpentiini ,6 - - Talkki 0, ,5 - - Titaniitti 0,1 - <0,1 0, Tremoliitti 1,2-0,8 <0,1 2,7-7 Wollastoniitti , Opaakit: Pyriitti 38,4 < 0,1-0,1 0,1-21 Magneettikiisu 2,2 ~ 0,5 0,4 0,2 - ~1,5 - Pentlandiitti ,2 - - Sinkkivälke 0, Kuparikiisu 0,1 < 0, < 0,1 < 0,1 Mackinawiitti ,2 - - Valleriitti ,6 - - Fe-S-OH 0,5-0,3 0,1 0,1 - - Fe-oksidit 2,5 < 0,1 0,2 0,2 1,2 < 0,1 - Fe-oksi-hydroksidit 1,6-1,8 0,4 4,3 - - Grafiitti Kromiitti ,5 - - Ilmeniitti , Yhteensä 100,4 99,0 100,0 99,7 99,6 98,0 99,0 4
9 2.2 Neutraloimispotentiaali- ja hapontuottopotentiaalimääritykset sekä neutraloimispotentiaalisuhteet Kemialliseen koostumukseen perustuvat hapontuotto- ja neutraloimispotentiaalit Materiaalien karbonaattien runsauteen perustuva neutraloimispotentiaali NP laskettiin karbonaattihiilen määrästä kaavalla: NP (kg(caco 3 )/t) = CO 3 -C (%) * 83,34, (kun: 2 CaCO H + -> 2 Ca H 2 CO 3 ) ja hapontuottopotentiaali AP laskettiin kokonaisrikkipitoisuudesta kaavalla: AP (kg(caco 3 )/t) = S (%) * 31,25 (kun: FeS /4 O 2 + 7/2 H 2 O -> Fe(OH) SO H + ) (mm. Jambor 2003). AP:n ja NP:n laskemiseksi käytetyt kokonaisrikki- ja karbonaattihiilipitoisuudet on analysoitu Leco-analysaattorilla Geologian tutkimuskeskuksen geolaboratoriossa ja esitetty Toropaisen ja Heikkisen (2006) laatimassa raportissa sekä taulukossa Mineralogiaan perustuvan laskennallisen neutraloimispotentiaalin määrittäminen Laskennallinen neutraloimispotentiaali kuvaa kivimateriaalin mineralogian perusteella laskettua haponneutraloimiskykyä ja se määriteltiin Lawrencen ja Schesken (1997) esittämällä menetelmällä. Tässä menetelmässä kivimateriaalin sisältämät mineraalit on jaettu kuuteen luokkaan (Taulukko 3) niiden reaktiivisuuden mukaan (Sverdrup 1990) ja niiden suhteellisille reaktiivisuuksille on annettu numeeriset kertoimet (Kwong 1993). Lawrencen ja Schesken (1997) julkaisussa reaktiivisuuskertoimien arvot poikkeavat alkuperäisistä (ks. Pactunc 1999b), joten laskennassa käytettiin Sverdrupin (1990) ja Kwongin (1993) esittämiä alkuperäisiä reaktiivisuuskertoimia. Lawrencen ja Schesken (1997) menetelmästä poiketen laskennassa käytettiin mineraalikoostumuksena normatiivisen mineralogian sijaan mineralogisin menetelmin määritettyä mineraalikoostumusta. Mineralogisten analyysitulosten puuttuessa voidaan käyttää esimerkiksi XRF analyysien tuloksista määritettyjä normatiivisia koostumuksia, jos materiaalien mineralogia tunnetaan riittävästi (Pactunc 1999b, Heikkinen et al. 2005). Yksittäisen mineraalin neutraloimispotentiaali muunnetaan yleisesti käytetyksi yksiköksi kg(caco 3 )/t kaavalla: NP = (w-% (min) / 100) * (M (CaCO3) / M (min) ) * 1000 kg / 1 t * R jossa NP = neutraloimispotentiaali, w-%(min) = mineraalin massaosuus materiaalissa (%), M (CaCO3) = kalsiitin moolimassa (n. 100 g/mol), M (min) kyseisen mineraalin moolimassa, ja R = kyseisen mineraalin reaktiivisuuskerroin. Kaikkien kivessä esiintyvien neutraloimiskykyisten mineraalien laskennalliset neutraloimispotentiaalit summaamalla saadaan laskettua koko kivimateriaalin neutraloimispotentiaali (Lawrence & Scheske 1997). Taulukossa 3 on esitetty Sverdrupin (1990) ja Kwongin (1993) esittämien mineraalien reaktiivisuusryhmät ja suhteelliset reaktiivisuuskertoimet. Taulukossa esiintymättömien mineraalien reaktiivisuusryhmien ja kertoimien arviointi tehtiin vertaamalla kyseisten mineraalien kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia taulukossa esiintyviin mineraaleihin. 5
10 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Tutkituissa näytteissä esiintyi joitakin mineraaleja, joita ei ole Sverdrupin (1990) ja Kwongin (1993) luokittelussa. Nämä mineraalit olivat baryytti, grafiitti, pektoliitti ja kipsi. Baryytti (BaSO 4 ) on hyvin niukkaliukoinen mineraali, eikä se mm. liukene suolahappoon (Deer et al. 1962b). Niukkaliukoisuutensa vuoksi baryytti on hyvin kestävä mineraali, eikä se rapaudu ilmakehälle alttiissa, hapettavissa oloissa (Hanor 2000). Baryytti on tässä tutkimuksessa rinnastettu Sverdrupin (1990) ja Kwongin (1993) reaktiivisuusluokkaan 6. Pektoliitti (NaCa 2 Si 3 O 8 (OH)) on rinnastettu reaktiivisuusluokkaan 2, sillä se kuuluu samaan ketjusilikaattien ryhmään kuin wollastoniitti, ja on myös kemialliselta koostumukseltaan ja kiderakenteeltaan varsin lähellä wollastoniittia (Deer et al. 1962a). Grafiitti (C) on kemiallisesti erittäin kestävä mineraali (Siivola 1986), joten se voitaisiin rinnastaa reaktiivisuusryhmään 6. Grafiitin ei kuitenkaan voida olettaa neutraloivan happamuutta, joten sitä ei ole otettu huomioon laskennallista neutraloimispotentiaalia laskettaessa. Kipsi (CaSO 4 2H 2 O) on esim. laimeaan suolahappoon helppoliukoinen mineraali vastaavasti kuin karbonaatit (Deer et al. 1962b), ja siten voisi olla rinnastettavissa reaktiivisuusluokkaan 1. Kuitenkin liuetessaan se tuottaa sulfaatti-ioneja, eikä näin ollen neutraloi liuoksessa olevaa happamuutta. Kipsiä ei ole otettu huomioon laskennallista neutraloimispotentiaalia laskettaessa. Taulukko 3. Mineraalien suhteelliset reaktiivisuuskertoimet (ph:ssa 5,0) Sverdrupin (1990) ja Kwongin (1993) mukaisesti. (Jambor 2000). Table 3. Relative reactivities of minerals (at ph 5,0) according to Sverdrup (1990) and Kwong (1993). (Jambor 2000). Reaktiivisuusryhmä Mineraalit Suhteellinen reaktiivisuuskerroin (ph:ssa 5,0) 1. Liukenee kalsiitti, dolomiitti, magnesiitti, aragoniitti, brusiitti 1 2. Nopea rapautuminen anortiitti, oliviini, granaatti, diopsidi, wollastoniitti, 0,6 jadeiitti, nefeliini, leusiitti, spodumeeni 3. Keskinkertainen enstatiitti, augiitti, sarvivälke, tremoliitti, aktinoliitti, 0,4 rapautuminen biotiitti, kloriitti, serpentiini, talkki, epidootti, zoisiitti, hedenbergiitti, glaukofaani, antofylliitti 4. Hidas rapautuminen albiitti, oligoklaasi, labradoriitti, kaoliniitti, 0,02 vermikuliitti, montmorilloniitti, gibbsiitti 5. Erittäin hidas rapaut. kalimaasälpä, muskoviitti 0,01 6. Inertti kvartsi, rutiili, zirkoni 0,004 6
11 2.2.3 VTT:llä tehdyt staattiset testit Rikastushiekka- ja sivukivinäytteille tehtiin VTT:llä staattisia haponneutraloimistestejä, joista tässä raportissa käsitellään Modified ABA-testin (Lawrence & Wang 1997) tuloksia (Stenvall 2007). Modifioitu ABA (Acid Base Accounting) on staattinen testi, jossa testataan näytteen neutralisoiman hapon määrää 24 h aikana. Testi tehdään Lawrencen ja Wangin (1997) mukaan seuraavasti: 1. Testataan näytteen kupliminen happolisäyksessä. Jauhettuun näytteeseen (1 2 g) lisätään muutama pisara 25 % suolahappoa (HCl), ja arvioidaan näytteen kuplimisen voimakkuus (riippuu lähinnä karbonaattien laadusta ja määrästä). Näytteen kupliminen luokitellaan: Ei lainkaan (none), vähäinen (slight), kohtalainen (moderate), voimakas (strong). 2. Noin 2,00 grammaa jauhettua näytettä sekoitetaan n. 90 ml:aan tislattua vettä 250 ml:an erlenmeyer-pullossa. 3. Testin alussa (t = 0 h) lisätään pulloon taulukon 4 mukainen määrä (ml) 1,0 N suolahappoa. Taulukko 4. Modified ABA testin happolisäykset kuplimisvoimakkuuden mukaisesti aikoina t = 0 h ja t = 2 h. (Lawrence & Wang 1997). Table 4. Volume of HCl added for fizz ratings at t = 0 h and t = 2 h. (Lawrence & Wang 1997). Kuplimisvoimakkuus Lisätty määrä 1,0 N HCl (ml) (fizz rate) t = 0 h t = 2 h 1. Ei lainkaan Vähäinen Kohtalainen Voimakas Näytepullo sijoitetaan näytteensekoittajaan huoneenlämmössä. Noin 2 tunnin kuluttua (t = 2 h) pulloon lisätään Taulukon 4 mukainen toinen happolisäys. 5. Noin 22 tunnin kuluttua pullon sisällön ph mitataan. Jos ph > 2,5, lisätään tunnettu määrä 1,0 N HCl, kunnes ph on välillä 2,0 2,5. Jos ph laskee alle 2:n, toistetaan kohdat 2 4 pienemmillä happomäärillä tunnin kuluttua testi lopetetaan ja laimennetaan pullon sisältö tislatulla vedellä 125 ml:aan. Mitataan ph (pitää olla välillä 2,0 2,5). 7. Titrataan pullon sisältö ph-arvoon 8,3 käyttäen 0,5 N tai 1,0 N NaOH-liuosta 8. Lasketaan testin tulos: NP (kg(caco 3 )/t) = [(N x V (ml) of HCl) (N x V (ml) NaOH) x 50] / [m(näyte) (g)]. 7
12 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Neutraloimispotentiaalisuhteet Hapontuottopotentiaalin (AP) ja eri menetelmillä (karbonaattihiili, mineraloginen, staattinen testi) laskettujen neutraloimispotentiaalien (NP) suhteena lasketun neutraloimispotentiaalisuhteen eli NPR-arvon (NPR = NP/AP) perusteella voidaan arvioida materiaalin todennäköisyyttä aiheuttaa hapanta valumaa. Price ym. (1997) jakaa materiaalit niiden NPR:n mukaan neljään ryhmään. Jos NPR < 1, on happaman valuman syntyminen todennäköistä. Jos NPR = 1-2, on happaman valuman synty mahdollista, jos hapon tuotto on nopeampaa kuin sen neutralointi. Jos NPR = 2 4, on happaman valuman synty epätodennäköistä, jolleivät sulfidimineraalit esiinny erityisesti rakoilun yhteydessä, tai neutralointi ole muuten estynyttä. Jos NPR > 4, on happaman valuman synty epätodennäköistä (Price et al. 1997). 3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 Laskennalliset mineralogiaan perustuvat neutraloimispotentiaalit Laskennallisissa neutraloimispotentiaaleissa otettiin huomioon ne neutralisoivat mineraalit, joita näytteissä oli > 1 %. Karbonaattimineraalien kohdalla pienemmätkin pitoisuudet otettiin mukaan laskentaan. Mineraalien, joiden koostumustietoa ei ollut saatavissa, moolimassat laskettiin keskimääräisillä vakiokoostumuksilla. Sarvivälkkeen moolimassa on laskettu Mg/Fe-suhteella 1:1 ja OH-pitoisena. Biotiitin moolimassa on laskettu Mg/Fe/Al-suhteella 1:2:1 ja OH-pitoisena. Kloriittien moolimassat on laskettu klinokloorina Mg/Fe-suhteella 1:1. Tremoliittien moolimassa on laskettu Mg/Fe-suhteella 1:1. Vakiokoostumuksellisten mineraalien moolimassat laskettiin yleisten mineraalikaavojen (Hytönen 1999) perusteella. Jos mineraalin, jonka mineralogiassa esiintyy Mg- ja Fe-pitoiset päätejäsenet, koostumus ei ole tiedossa, saattaa virhettä aiheuttaa Mg/Fe-suhteen vaikutus moolimassaan. Tämä johtuu siitä, että näiden toisiaan mineraalihilassa korvaavien alkuaineiden atomimassojen ero on suuri (Fe 55,85 g/mol vs. Mg 24,31 g/mol). Toisaalta saman mineraalin Mg- ja Fe-päätejäsenisten liuossarjojen kohdalla voi esiintyä rapautumisnopeuden vaihtelua, kuten mm. granaateilla (Velbel 1984), pyrokseeneilla ja oliviinilla (Giláson & Anórsson 1993) sekä kiilteillä (Kalinowski & Schweda 1996). Rapautumisnopeuseroja on koostumusvaihtelun vuoksi havaittu myös mm. Ca/Nasuhteen aiheuttamana vaihteluna plagioklaasilla (Stillings & Brantley 1995). 8
13 3.1.1 Pyhäsalmen kaivoksen sivukiven ja rikastushiekan laskennalliset neutraloimispotentiaalit Pyhäsalmen rikastushiekan laskennallinen neutraloimispotentiaali on 64,6 kg(caco 3 )/t (Taulukko 5). Pyhäsalmen rikastushiekassa suurimman osan (n. 74 %) laskennallisesta neutraloimispotentiaalista muodostavat kohtalaisina määrinä esiintyvät karbonaatit (kalsiitti ja dolomiitti), joita on yhtensä n. 5 % (Taulukko 5). Hitaammin rapautuvia neutraloivia mineraaleja rikastushiekassa ovat diopsidi, biotiitti ja sarvivälke. Muiden mineraalien vaikutus laskennalliseen neutraloimispotentiaaliin on hyvin vähäinen. Pyhäsalmen rikastushiekan mineraalien tarkkoja koostumuksia ei ollut tiedossa, joten niiden moolimassat on laskettu yleisistä mineraalikaavoista (Hytönen 1999) tai edellä esitettyjen keskimääräisten vakiokoostumusten perusteella. Plagioklaasin moolimassa laskettiin andesiinina. Koska laskennallisen neutraloimispotentiaalin aiheuttavat pääasiassa karbonaatit (kalsiitti ja dolomiitti), eivät Mg/Fe-suhteeltaan vaihtelevien silikaattien moolimassojen epätarkkuudet vaikuta merkittävästi rikastushiekan kokonaisneutraloimispotentiaaliin. Taulukko 5. Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekan mineralogiaan perustuvat laskennalliset neutraloimispotentiaalit (NP, kg(caco 3 )/t). 1 Saastamoinen (2006), 2 Sverdrup (1990) ja Kwong (1993). Table 5. Neutralization potentials (NP, kg(caco 3 )/t) of the Pyhäsalmi mine tailings based on mineralogical composition. 1 Saastamoinen (2006), 2 Sverdrup (1990) and Kwong (1993). Reaktiivisuus- Reaktiivisuus- Moolimassa Mineraali % 1 ryhmä 2 kerroin 2 g/mol NP Baryytti 19,6 6 0, ,17 0,34 Plagioklaasi (andesiini) 7,4 4 0, ,55 Kvartsi 6,1 6 0,004 60,09 0,41 Sarvivälke 5,6 3 0,4 845,53 2,65 Dolomiitti 3, ,41 34,71 Kalsiitti ,09 19,99 Biotiitti 1,7 3 0,4 463,45 1,48 Kipsi 1, ,15 - Diopsidi 1,2 2 0,6 216,57 3,19 Tremoliitti 1,2 3 0,4 891,48 0,52 Kloriitti 1,2 3 0,4 634,84 0,73 64,6 Pyhäsalmen sivukivien neutraloimispotentiaali on 36,8 kg(caco 3 )/t. (Taulukko 6). Pyhäsalmen sivukiven laskennallinen neutraloimispotentiaali aiheutuu lähinnä kivessä päämineraalina esiintyvästä sarvivälkkeestä, jota kivessä on > 50 %. Sarvivälke on kohtalaisen rapautumisnopeuden omaava mineraali kuten biotiittikin, joka aiheuttaa käytännössä loput sivukiven laskennallisesta neutraloimispotentiaalista. Nopeasti rapautuvia karbonaatteja sivukivessä ei ole. Pyhäsalmen sivukiven mineraalien tarkat koostumukset eivät olleet tiedossa. Mineraalien moolimassojen laskemiseen on käytetty kappaleessa 3.1 esitettyjä keskimääräisiä 9
14 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin vakiokoostumuksia. Plagioklaasin moolimassa laskettiin andesiinina. Suurimman osan laskennallisesta neutraloimispotentiaalista aiheuttavat sarvivälke ja biotiitti, joiden koostumuksien Mg/Fe -suhteita ei ollut Pyhäsalmen sivukivestä käytettävissä. Tästä johtuen laskennallinen kokonaisneutraloimispotentiaali voi vaihdella välillä kg(caco 3 )/t. Taulukko 6. Pyhäsalmen kaivoksen sivukiven mineralogiaan perustuvat laskennalliset neutraloimispotentiaalit (NP, kg(caco 3 )/t). 1 Toropainen ja Heikkinen (2006), 2 Sverdrup (1990) ja Kwong (1993). Table 6. Neutralization potentials (NP, kg(caco 3 )/t) of the Pyhäsalmi mine waste rock based on mineralogical composition. 1 Toropainen & Heikkinen (2006), 2 Sverdrup (1990) and Kwong (1993). Reaktiivisuus- Reaktiivisuus- Moolimassa Mineraali % 1 ryhmä 2 kerroin 2 g/mol NP Sarvivälke ,4 813,99 27,5 Kvartsi ,004 60,09 1,9 Biotiitti 8 3 0,4 463,45 6,9 Plagioklaasi (andesiini) 7 4 0, ,5 36, Hituran kaivoksen sivukiven ja rikastushiekan laskennalliset neutraloimispotentiaalit Hituran rikastushiekan laskennallinen neutraloimispotentiaali on 92,4 kg(caco 3 )/t (Taulukko 7). Hituran rikastushiekan päämineraalina (> 50 %) on serpentiini, joka kuuluu keskinopean rapautumisnopeuden ryhmään ja siten aiheuttaa suurimman osan rikastushiekan neutraloimispotentiaalista (Taulukko 7). Lisäksi rikastushiekka sisältää useita Fe-Mgkiillemineraaleja (flogopiitti, talkki ja biotiitti) sekä amfiboleja (antofylliitti ja tremoliitti), jotka kuuluvat keskinkertaisen rapautumisnopeuden mineraaleihin, ja joilla on myös jonkin verran laskennallista neutraloimispotentiaalia. Karbonaattia (kalsiitti) rikastushiekka sisältää varsin vähän ja sen osuus neutraloimispotentiaalista on vähäinen, vaikka se rikastushiekan mineraaleista onkin nopeimmin reagoivaa kuuluen reaktiivisuusryhmään 1. Lamberg ym. (1995) ovat määrittäneet Hituran malmiesiintymän mineraalien kemialliset koostumukset ja moolimassat, joita käytettiin neutraloimispotentiaalin laskemiseen. Tämän vuoksi rikastushiekan laskennallisessa neutraloimispotentiaalissa ei ole merkittävää koostumusepävarmuudesta johtuvaa virhettä. 10
15 Taulukko 7. Hituran kaivoksen rikastushiekan mineralogiaan perustuvat laskennalliset neutraloimispotentiaalit (NP, kg(caco 3 )/t. 1 Saastamoinen (2006), 2 Sverdrup (1990) ja Kwong (1993), 3 Lamberg ym. (1995). Table 7. Neutralization potentials (NP, kg(caco 3 )/t) of the Hitura mine tailings based on mineralogical composition. 1 Saastamoinen (2006), 2 Sverdrup (1990) and Kwong (1993), 3 Lamberg et al. (1995). Reaktiivisuus- Reaktiivisuus- Moolimassa Mineraali % 1 ryhmä 2 kerroin 2 g/mol NP Serpentiini 52,6 3 0,4 283, ,1 Kloriitti 12,8 3 0,4 1146,88 3 4,48 Antofylliitti 10,4 3 0,4 829,97 3 5,01 Plagioklaasi (oligoklaasi) 3 4 0,02 265,77 3 0,22 Tremoliitti 2,7 3 0,4 835,93 3 1,28 Flogopiitti 2,6 3 0,4 882,61 3 1,2 Kvartsi 2,3 6 0,004 60,09 0,15 Talkki 1,5 3 0,4 767,85 3 0,76 Biotiitti 1,4 3 0,4 882,61 3 0,63 Kalsiitti 0, ,38 3 4,58 92,4 Hituran sivukiven laskennallinen neutraloimispotentiaali on 21,4 kg(caco 3 )/t. Hituran sivukivessä ainoa merkittävä laskennallista neutraloimispotentaalia aiheuttava mineraali on biotiitti, jonka aiheuttama NP on n. 70 % koko kiven NP:sta (Taulukko 8). Biotiitti kuuluu keskinkertaisen rapautumisnopeuden mineraaleihin, eikä näin ollen liene käytettävissä neutraloimiseen heti mahdollisen haponmuodostuksen alussa (Taulukko 3) Lisäksi kivessä esiintyvä sarvivälke omaa hiukan neutraloimispotentiaalia. Mineraalien moolimassoina on käytetty Lambergin ym. (1995) Hituran malmiesiintymän mineraaleille laskemia moolimassoja lukuun ottamatta sarvivälkettä, jolle arvioitiin Mg/Fesuhteeksi 1:1 ja laskettiin moolimassa Hytösen (1999) esittämän mineraalikaavan mukaisesti. Taulukko 8. Hituran kaivoksen sivukiven mineralogiaan perustuvat laskennalliset neutraloimispotentiaalit (NP, kg(caco 3 )/t). 1 Toropainen ja Heikkinen (2006), 2 Sverdrup (1990) ja Kwong (1993), 3 Lamberg ym. (1995). Table 8. Neutralization potentials (NP, kg(caco 3 )/t) of the Hitura mine waste rock based on mineralogical composition. 1 Toropainen & Heikkinen (2006), 2 Sverdrup (1990) and Kwong (1993), 3 Lamberg et al. (1995). Reaktiivisuus- Reaktiivisuus- Moolimassa Mineraali % 1 ryhmä 2 kerroin 2 g/mol NP Kvartsi ,004 60,09 2,3 Biotiitti ,4 882, Plagioklaasi (oligoklaasi) ,01 265,77 3 0,9 Sarvivälke 6 3 0,4 813,99 2,9 Kloriitti 1 3 0, ,88 3 0,3 21,4 11
16 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Ihalaisen louhoksen rikastushiekan ja sivukiven laskennalliset neutraloimispotentiaalit Ihalaisen sivukivi- ja rikastushiekkanäytteiden koostumukset olivat varsin yhtenäiset päämineralogialtaan. Sekä rikastushiekka, että sivukivinäytteet sisältävät pääasiassa kalsiittia, wollastoniittia, diopsidia, maasälpiä, kvartsia ja sarvivälkettä. Mineraalisuhteet poikkeavat toisistaan siten, että rikastushiekka sisältää enemmän nopeasti reagoivia kalsiittia, wollastoniittia sekä diopsidia, kun taas sivukivinäyte sisältää enemmän sarvivälkettä sekä heikosti reagoivia maasälpiä ja kvartsia. Tämän vuoksi rikastushiekan laskennallinen neutraloimispotentiaali on suurempi (513 kg(caco 3 )/t) kuin sivukiven (295 kg(caco 3 )/t). Laskennallinen neutraloimispotentiaali on molemmilla näytteillä huomattavista karbonaattipitoisuuksista johtuen erittäin suuri (Taulukko 9). Näytteiden sisältämien muiden mineraalien osuudet rikastushiekan ja sivukiven neutraloimispotentiaaleissa ovat suhteellisesti varsin pieniä. Näytteissä yleisimpien mineraalien (kalsiitti, wollastoniitti, diopsidi, kvartsi ja kalimaasälpä) moolimassat on laskettu Hytösen (1999) esittämien mineraalikaavojen mukaan. Sarvivälkkeen ja epidootin koostumukset eivät olleet tiedossa, ja niiden moolimassat on laskettu arvioitujen koostumusten perusteella seuraavasti: sarvivälkkeen Mg/Fe-suhde 1:1 ja Al-rikas epidootti. Plagioklaasin moolimassa laskettiin albiittina. Suurin osa Ihalaisen rikastushiekan ja sivukiven neutraloimispotentiaaleista perustuu mineraaleihin, joilla ei ole merkittävää koostumusvaihtelua (karbonaatit ja wollastoniitti), joten koostumusepävarmuuksien aiheuttama virhe ei ole merkittävä. Taulukko 9. Ihalaisen louhoksen rikastushiekan (RH) ja sivukiven (SK) mineralogiaan perustuvat laskennalliset neutraloimispotentiaalit (NP, kg(caco 3 )/t). 1 Saastamoinen (2006), 2 Sverdrup (1990) ja Kwong (1993). Table 9. Neutralization potentials (NP, kg(caco 3 )/t) of the Ihalainen quarry tailings (RH) and waste rock (SK) based on mineralogical composition. 1 Saastamoinen (2006), 2 Sverdrup (1990) and Kwong (1993). RH SK Reaktiivisuus- Reaktiivisuus- Moolimassa RH SK Mineraali % 1 % 1 ryhmä 2 kerroin 2 g/mol NP NP Kalsiitti 36,4 24, Wollastoniitti 19,9 5,0 2 0,6 116, ,82 Diopsidi 14,8 5,6 2 0,6 216,57 41,0 15,51 Plagioklaasi (albiitti) 7,1 25,6 4 0,02 274,18 0,52 1,87 Kvartsi 6,4 15,2 6 0,004 60,09 0,43 1,01 Kalimaasälpä 3,2 9,2 5 0,01 278,35 0,11 0,33 Sarvivälke 2,0 4,5 3 0,4 813,99 0,99 2,21 Pektoliitti 1,4 - (2) (0,6) 332,42 2,47 - Epidootti 1,1 3,5 3 0,4 454,37 0,98 3,08 512,8 294,8 12
17 3.1.4 Talvivaaran malmiesiintymän sivukiven laskennallinen neutraloimispotentiaali Talvivaaran sivukiven laskennallinen neutraloimispotentiaali on 13,6 kg(caco 3 )/t (Taulukko 10). Talvivaaran sivukiven laskennallinen neutraloimispotentiaali perustuu amfibolimineraaleihin kuuluvaan tremoliittiin (Taulukko 10). Biotiitin ja dolomiitin määrät ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkitystä happamuuden neutraloimisessa. Talvivaaran esiintymän tremoliitin ja biotiitin koostumukset eivät olleet tiedossa, ja niiden moolimassat on laskettu kappaleessa 3.1 esitetyillä arvioiduilla koostumuksilla. Muiden mineraalien moolimassat on laskettu Hytösen (1999) esittämien yleisten mineraalikaavojen mukaisesti. Tremoliitin ja biotiitin koostumusepävarmuuden vuoksi laskennallinen kokonaisneutraloimispotentiaali on n kg(caco 3 )/t. Taulukko 10. Talvivaaran malmiesiintymän sivukiven mineralogiaan perustuvat laskennalliset neutraloimispotentiaalit (NP, kg(caco 3 )/t). 1 Toropainen ja Heikkinen (2006), 2 Sverdrup (1990) ja Kwong (1993). Table 10. Neutralization potentials (NP, kg(caco 3 )/t) of the Talvivaara ore deposit waste rock based on mineralogical composition. 1 Toropainen & Heikkinen (2006), 2 Sverdrup (1990) and Kwong (1993). Reaktiivisuus- Reaktiivisuus- Moolimassa Mineraali % 1 ryhmä 2 kerroin 2 g / mol NP Kvartsi ,004 60,09 1,7 Grafiitti 28 (6) - 12,01 - Tremoliitti ,4 891,48 9,9 Rutiili 1 6 0,004 79,88 0,1 Biotiitti 1 3 0,4 463,45 0,9 Dolomiitti 0, ,41 1,1 13,6 13
18 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin 3.2 Vertailu VTT:llä tehtyjen staattisten testien tuloksiin Alla olevissa kappaleissa on esitetty kaikille tutkituille näytteille karbonaattihiilen perusteella laskettu neutraloimispotentiaali (Toropainen & Heikkinen 2006), mineralogiaan perustuva laskennallinen neutraloimispotentiaali (tämä raportti) sekä staattisen testin tuloksena saatu neutraloimispotentiaali (Stenvall 2007). Lisäksi on arvioitu, mitkä tekijät näytteiden mineralogiassa vaikuttavat eri menetelmillä määritettyjen neutraloimispotentiaalitulosten yhtäläisyyksiin ja eroihin kussakin näytteessä. Taulukko 11. Näytteiden eri menetelmin lasketut neutraloimispotentiaalit. NP min. on laskettu Lawrencen ja Schesken (1997) menetelmällä, NP staat. on määritetty Modified ABA-menetelmällä (Lawrence ja Wang 1997) ja NP karb. on laskettu karbonaattihiilen perusteella (mm. Jambor 2003). SK = sivukivi, RH = rikastushiekka. 1 Stenvall (2007), 2 Toropainen ja Heikkinen (2006). Table 11. Neutralization potentials of the samples calculated with different methods. NP min. is calculated with the method by Lawrence and Scheske (1997), NP staat. is measured with Modified ABA static test (Lawrence and Wang 1997) and NP karb. is calculated on the basis of carbonate carbon content (eg. Jambor 2003). SK = waste rock, RH = tailings. 1 Stenvall (2007), 2 Toropainen & Heikkinen (2006). Pyhäsalmi Ihalainen Hitura Talvivaara SK RH SK RH SK RH SK NP min., kg(caco 3 )/t 36,8 64, ,4 92,4 13,6 NP staat., kg(caco 3 )/t 1 4,2 72,1-470,2 3, ,0 NP karb., kg(caco 3 )/t 2 1,7 70, ,2 10,0 3,3 Pyhäsalmen rikastushiekan laskennallinen neutraloimispotentiaali (64,6 kg(caco 3 )/t) on varsin lähellä staattisen testin tulosta (72,1 kg(caco 3 )/t) (Stenvall 2007). Tämä johtunee siitä, että rikastushiekan laskennallinen neutraloimispotentiaali perustuu pääasiassa nopeasti reagoiviin karbonaatteihin ja vähemmässä määrin silikaatteihin. Staattisen testin tulos on kuitenkin hieman suurempi kuin sekä laskennalliseen mineralogiaan että karbonaattihiileen perustuvan neutraloimispotentiaali (70,8 kg(caco 3 )/t), mikä osoittaa, että karbonaattien lisäksi myös osa silikaateista on osallistunut neutraloimiseen staattisessa testissä. Pyhäsalmen sivukiven mineralogiaan perustuva laskennallinen NP on varsin korkea (36,8 kg(caco 3 )/t) verrattuna staattisen testin antamaan (4,2 kg(caco 3 )/t) (Stenvall 2007) ja karbonaattihiilen perusteella laskettuun neutraloimispotentiaaliin (1,7 kg(caco 3 )/t) (Taulukko 11). Laskennallinen NP perustuu sarvivälkkeen runsauteen sivukivessä, mutta koska sarvivälke ei ehdi kokonaan reagoimaan staattisessa testissä, antaa staattinen testi tulokseksi huomattavasti pienemmän neutraloimispotentiaalin. Sen sijaan staattisen testin antama tulos (4,2 kg(caco 3 )/t) on suuruusluokaltaan samaa tasoa karbonaattihiilestä lasketun tuloksen (1,7 kg(caco 3 )/t) kanssa. Staattinen testi antaa kuitenkin hieman suuremman NP arvon kuin karbonaattihiilen perustuva NP, mikä osoittaa, että staattisessa testissä liukenee karbonaattimineraalien lisäksi osittain silikaattimineraaleja. 14
19 Hituran rikastushiekan staattisen testin tulos (106 kg(caco 3 )/t) (Stenvall 2007) ja laskennallisen neutraloimispotentiaalin antama NP (92,4 kg(caco 3 )/t) ovat varsin lähellä toisiaan (Taulukko 11). Sen sijaan karbonaattihiilen perusteella laskettu NP (10,0 kg(caco 3 )/t) on alhainen niihin verrattuna. Rikastushiekassa on karbonaatteja varsin vähän, ja rikastushiekassa päämineraalina oleva serpentiini aiheuttaakin suurimman osan laskennallisesta neutraloimispotentiaalista. Myös staattisen testin tuloksen perusteella serpentiinin aiheuttamaa neutraloimista tapahtuu. Hituran sivukiven mineralogian perusteella laskettu neutraloimispotentiaali (21,4 kg(caco 3 )/t) on huomattavasti suurempi kuin staattisen testin tuloksena saatu NP (3,6 kg(caco 3 )/t) (Stenvall 2007) ja karbonaattihiilen perusteella laskettu NP (4,2 kg(caco 3 )/t) (Taulukko 11). Sivukivessä ei karbonaatteja ole, joten mineralogiaan perustuvassa laskennassa päämineraalina esiintyvä biotiitti aiheuttaa suurimman osan laskennallisessa NP:ssa, mutta ei ilmeisesti ehdi reagoimaan staattisessa testissä. Erikoista on, että karbonaattihiilen perusteella laskettu NP on hiukan staattisessa kokeessa saatua tulosta suurempi. Ero on kuitenkin niin pieni, että se johtuu menetelmien mahdollisista epätarkkuuksista. Ihalaisen rikastushiekan poikkeuksellisen runsaasta kalsiittipitoisuudesta johtuen staattisen testin tekeminen ei onnistunut luotettavasti, sillä testin mukaiset hapon lisäykset eivät riittäneet ph:n alentamiseen halutulle tasolle (Stenvall 2007). Kuitenkin staattisen testin tuloksen suuruusluokka (470 kg(caco 3 )/t) (Stenvall 2007) vastaa hyvin mineralogian perusteella laskettua neutraloimispotentiaalia (513 kg(caco 3 )/t), sekä myös karbonaattihiilen perusteella laskettua neutraloimispotentiaalia (381 kg(caco 3 )/t) (Taulukko 11). Staattiseen testin sekä mineralogiaan perustuvat NP -arvot olivat jonkin verran suurempia kuin karbonaattihiilen määrään perustuva NP. Tämän perusteella voidaan olettaa, että myös osa silikaateista on ehtinyt reagoimaan testissä. Talvivaaran sivukiven mineralogian perusteella laskettu neutraloimispotentiaali (13,6 kg(caco 3 )/t) on suurempi kuin karbonaattihiilen perusteella laskettu (3,3 kg(caco 3 )/t) ja staattisen testin tuloksena saatu NP (4,0 kg(caco 3 )/t) (Stenvall 2007) (Taulukko 11). Koska staattisen testin NP on suurempi kuin karbonaattihiileen perustuva NP, voidaan olettaa, että karbonaatin lisäksi myös hyvin pieni osa tremoliitista on ehtinyt reagoimaan testin aikana. 3.3 Eri menetelmillä laskettuihin neutraloimispotentiaaleihin perustuvat NPRarvot ja niiden vertailu. Tässä raportissa on esitetty samoille materiaaleille lasketut karbonaattihiilen määrään perustuva NP, mineralogiaan perustuva laskennallinen NP ja staattiseen testiin perustuva NP. Seuraavassa on verrattu keskenään näiden eri menetelmillä määritettyjen neutraloimispotentiaalien (NP) ja materiaalien kokonaisrikkipitoisuuksiin pohjautuvien hapontuottopotentiaalien (AP) suhteita eli NPR-arvoja. Tässä tutkimuksessa vertailluista näytteistä kaikilla menetelmillä saaduilla NPR-arvoilla (Taulukko 12) hapanta valumaa aiheuttavia materiaaleja (NPR < 1) olivat Pyhäsalmen rikastushiekka, Hituran sivukivi ja Talvivaaran sivukivi (Taulukko 12). Kyseiset materiaalit sisältävät runsaasti tai kohtalaisesti sulfideja ja vähän, tai eivät lainkaan, neutralisoivia karbonaatteja tai nopeasti rapautuvia silikaattimineraaleja (ryhmä 2, Taulukko 3). 15
20 Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien määritykset sekä tulosten vertailu VTT:n tekemien staattisten testien tuloksiin Taulukko 12. Eri menetelmillä (karb. = karbonaattihiilen määrä, min. = mineralogia ja staat. = staattinen testi) perusteella määritetyt NPR-arvot tutkituille materiaaleille. Pyhäs. = Pyhäsalmi, Ihal. = Ihalainen, Talviv. = Talvivaara, SK = sivukivi ja RH = rikastushiekka. 1 Toropainen ja Heikkinen (2006), 2 Stenvall (2007). Table 12. NPR-values for the studied materials determined with different NP methods (karb. = carbonate carbon content, min. = mineralogy and staat. = static test). Pyhäs. = Pyhäsalmi, Ihal. = Ihalainen, Talviv. = Talvivaara, SK = waste rock and RH = tailings. 1 Toropainen & Heikkinen (2006), 2 Stenvall (2007). S 1 C-karb 1 AP NPR 1 NPR NPR 2 Näyte: % % kg(caco 3 )/t karb. min. staat. Pyhäs. RH 13,50 0,85 421,9 0,17 0,15 0,17 Pyhäs. SK 0,084 0,02 2,6 0,63 14,2 1,60 Hitura RH 1,77 0,12 55,3 0,18 1,67 1,92 Hitura SK 2,77 0,05 86,6 0,05 0,25 0,04 Ihal. RH 0,025 4,58 0, Ihal. SK 0,012 3,17 0, Talviv. SK 10,2 0,04 318,8 0,01 0,04 0,01 Hapanta valumaa aiheuttamattomiksi materiaaleiksi (NPR > 4) kaikilla käytetyillä laskentatavoilla määrittyivät Ihalaisen rikastushiekka ja sivukivi (Mod. ABA puuttuu) (Taulukko 12). Ne sisälsivät hyvin runsaasti neutralisoivia mineraaleja, erityisesti karbonaatteja, ja ainoastaan vähän happoa tuottavia sulfidimineraaleja. Pyhäsalmen sivukivi ja Hituran rikastushiekka saivat eri menetelmillä eri luokkiin kuuluvia NPR-arvoja (Taulukko 12). Molemmissa tapauksissa karbonaattihiilen perustuva NPR on hyvin alhainen ( < 1) ja staattisen testin perusteella NPR on luokitteluvälillä 1 2. Myös mineralogiaan perustuva menetelmä antaa Hituran rikastushiekalle NPR arvon luokitteluvälille 1 2, mutta Pyhäsalmen sivukivelle se antaa huomattavasti korkeamman (> 4) NPR-arvon. Tämän perusteella pelkästään yhden menetelmän käyttäminen happaman valuman muodostumisen arviointiin saattaa aiheuttaa virheellisen luokittelun. Hituran rikastushiekan tapauksessa karbonaattihiilen määrään perustuva NPR ei huomioi serpentiinin aiheuttamaa neutraloimispotentiaalia, joka on nähtävissä mineralogiaan peustuvan NP:n ja staattisen testin tuloksissa. Niiden perusteella Hituran rikastushiekka on mahdollisesti hapanta valumaa aiheuttavaa (NPR 1 2), tosin staattisen testin tuloksen mukaan se on hyvin lähellä epätodennäköisesti hapanta valumaa aiheuttavaa luokkaa (NPR lähes 2). Pyhäsalmen sivukivi sisältää hyvin vähän sekä karbonaattihiiltä että rikkiä. Tässä tapauksessa karbonaattihiilen määrään perustuvan NP:n ja AP:n suhde yliarvioi happamien valumavesien muodostumista, sillä kivi sisältää erittäin vähän happoa tuottavia sulfidimineraaleja. Mineralogiaan ja staattiseen testiin perustuvat menetelmät huomioivat myös muut neutraloivat mineraalit kuin karbonaatit, jolloin NPR luokitus muuttuu. Tosin mineralogiaan perustuva menetelmä antaa neutraloimispotentiaalista huomattavasti optimistisemman kuvan kuin staattinen testi. 16
21 Eri menetelmillä selvitettyjen neutraloimispotentiaalien (NP) ja kivessä olevan rikin määrän perusteella lasketun hapontuottopotentiaalin (AP) perusteella lasketut NPR arvot (NP/AP) voivat erota toisistaan huomattavasti. Tämä pitää ottaa huomioon, kun materiaalin happaman valuman syntytodennäköisyyttä arvioidaan esim. Pricen ym. (1997) esittämää jaottelua käyttäen (ks. kappale 2.3). 3.4 Pohdintaa mineralogisen laskennallisen menetelmän ja staattisen testin eroista ja yhtäläisyyksistä Laskennallisen neutraloimispotentiaalin ja Modified ABA testin tulokset jakautuvat käytännössä kahteen ryhmään, kun niitä verrataan toisiinsa. Ihalaisen, Pyhäsalmen ja Hituran rikastushiekkojen NP tulokset ovat varsin lähellä toisiaan eri menetelmin, kun taas Pyhäsalmen, Hituran ja Talvivaaran sivukivien NP tulokset eroavat selvästi toisistaan. Jälkimmäisissä tapauksissa laskennallinen neutraloimispotentiaali on kertaluokkaa suurempi kuin staattisen testin tulos. Ihalaisen sivukivestä ei ole staattisen testin NP-tulosta, mutta mineraalikoostumuksesta päätelleen sen voidaan olettaa olevan samaa luokkaa rikastushiekan kanssa. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava mahdolliset virhelähteet, kuten se, että osassa materiaaleista mineralogia analysoitiin samasta näytteestä kuin josta tehtiin staattinen testi. Sen sijaan sivukivien mineralogian runsaussuhteet määritettiin erillisistä lohkarenäytteistä valmistetuista ohuthieistä, jolloin tulos ei välttämättä ole täysin yhtäpitävä testatun materiaalin koostumuksen kanssa (ks. kpl 2.1.). Runsaasti tai kohtalaisesti karbonaatteja sisältäneet materiaalit (Ihalaisen RH ja Pyhäsalmen RH) saavat molemmilla NP:n määritysmenetelmillä samansuuntaisen tuloksen, sillä niiden neutraloimispotentiaali perustuu pääasiassa nopeasti reagoiviin karbonaatteihin. Myös vähän karbonaatteja sisältävän Hituran rikastushiekan staattisen testin tulos vastaa hyvin laskennallista neutraloimispotentiaalia. Tämä johtuu rikastushiekan sisältämästä suuresta serpentiinipitoisuudesta, joka staattisessa testissä aiheuttaa neutraloimista varsin nopeasti. Hituran, Pyhäsalmen ja Talvivaaran sivukivien osalta mineralogiaan perustuva laskennallinen menetelmä antaa kertaluokkaa suuremmat NP-arvot verrattuna staattiseen menetelmään. Kyseiset materiaalit sisältävät hyvin vähän, tai eivät lainkaan karbonaatteja, ja laskennallisessa menetelmässä niiden NP perustuu vain keskinkertaisen rapautumisnopeuden silikaatteihin. Tuloksista ja eri menetelmien teorioista voidaan päätellä, että karbonaattihiileen, staattiseen testiin ja mineralogiaan perustuvat menetelmät antavat eri lähtökohtiin perustuvat tavat arvioida materiaalien neutraloimispotentiaaleja. Karbonaattihiileen perustuva menetelmä antaa materiaalille neutraloimispotentiaalin vähimmäismäärän, sillä se ottaa huomioon ainoastaan neutraloiviin karbonaatteihin sitoutuneen hiilen määrän materiaalissa. Menetelmä mahdollisesti aliarvioi materiaalin todellista neutraloimiskykyä, mutta sillä voidaan laskea neutraloimispotentiaali tapauksissa, joissa materiaali sisältää suuren määrän karbonaatteja, mutta suhteellisen vähän muita neutraloivia mineraaleja, kuten Ihalaisen ja Pyhäsalmen rikastushiekan tapauksissa. Kuitenkin, jos materiaali sisältää rautakarbonaatteja, menetelmä kuitenkin yliarvioi neutraloimiskapasiteetin, sillä rautakarbonaattien sisältämä rauta voi tuottaa happamuutta saostuessaan (esim. White et al. 1999). 17
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
LisätiedotPyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus
Itä-Suomen yksikkö/maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/3 30.11.2006 Kuopio Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen mineraloginen ja kemiallinen koostumus
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotLitium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
LisätiedotItä-Suomen yksikkö S/49/0000/2007/ Kuopio
Itä-Suomen yksikkö S/49/0000/2007/93 17.12.2007 Kuopio Rikastushiekkojen ja sivukivien mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä neutraloimispotentiaalisuhteet tuloksia kahdeksalta eurooppalaiselta kaivokselta
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
Lisätiedot2. Verkkosilikaattiryhmän mineraalit ja niiden kidekemiallinen rakenne.
MINERALOGIAN PERUSKURSSI (771102) 25.9.2009 a) Kiisu c) Parametrisuhde d) Ametisti e) Yhdistetty kidemuoto f) Kaksosviirukkeisuus 2. Verkkosilikaattiryhmän mineraalit ja niiden kidekemiallinen rakenne.
LisätiedotKaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio
Stollberg (vanha Fe-Zn-Pb-Ag kaivos), Ruotsi Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio 15.9. 09/M. L. Räisänen
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999
Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 KAOLIINITUTKIMUKSET KUUSAMON KOKANLAMMELLA 1997-1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotI l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä. Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT
Kaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT Sisällys Tausta Komission päätös pysyvän jätteen määritelmästä Kansallisia täsmennyksiä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotAdriana Resources Inc. Mustavaaran rikastushiekan ja sivukiven ympäristökelpoisuustestit
LIITE 6.3 9M707012.BOR 5.8.2009 Adriana Resources Inc. Mustavaaran rikastushiekan ja sivukiven ympäristökelpoisuustestit 1 Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai
LisätiedotKeski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola
Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMerkittavimmat mineraalit niiden tuotannon arvon rnukaan ovat olleet talkki, apatiitti, wollastoniitti, kvartsi, maasalpa, asbesti, teollisuuskivet.
Puustinen, K. 1996. Suomen teollisuusmineraalikaivokset vuosina 1737-1995. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti MlO.l/-96/2. 52 sivua, 2 kuvaa ja 4 taulukkoa. Suomessa on vuoteen 1995 mennessa toiminut
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINfÄ
MALMINETSINfÄ P Sotka/EG 4.6.195 HITORAN NÄYTTEIDEN :' MINERALoGIAA Tämä tutkimus käsittelee Hi turan potentiaa,li- vaahdotuskokeiluun liittyvien sy5tenäytteiden mineralogiäa. Tutkimuso'n tehty Outokumpu
LisätiedotMineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotSerpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia
ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotKITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivos KITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Anna Tornivaara ja Marja Liisa Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ITÄ-SUOMEN
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotHYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vali-Suomen aluetoimisto M19/4421/-98/l/10 Koskee 4423 Hyrynsalmi Puistola 1 Paatola 1 2.3.1998 HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotHituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotantoympäristöt ja kierrätys GTK/219/03.01/2016 Kuopio 15.6.2018 11/2018 Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa Teemu Karlsson, Päivi Kauppila,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotVÄHÄJOEN KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSET
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/3611/2002/1/84 ROVANIEMEN MLK, TERVOLA Vähäjoki Risto Vartiainen 23.5.2002 VÄHÄJOEN KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSET ROVANIEMEN MLK:SSA JA TERVOLASSA 1995 1996
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotKARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki
Etelä-Suomen yksikkö 81/2012 SIUNTIO Vejans KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA 2001 Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Hannu
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotTULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14
Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma
Kaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma Auri Koivuhuhta Kainuun ELY-keskus Kestävä kaivostoiminta-seminaari, Helsinki 21.11.2013 Esityksen sisältö Kaivannaisjäte ja lainsäädäntö Kaivannaisjätteen
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotMALMINETSIJAN KIVIOPAS
MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton
Lisätiedot1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen
P ~ otka/~~ 23.2.1983 '.L 1 (4)+'6 liitetta - - "MAKELAN LOHKAREENr' MALMIMINERALOGIASTA Yleistä Lohkareen kemiallinen koostumus Tutkiessaan Raahen seudun hiekkakivilohkareiden mineralogista koostumusta
LisätiedotReikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli
Outokumpu Oy Malminetsinta VUONOKSEN SERPENTINIITEISTA Reikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli Vuonoksen serpentiniitin mineralogista tutkimusta varten on
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotNi-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA.
, """' OUTOKUMPU OY Pk ~e 1,., s,',s;j.jn~n /a4-flo A. rn' 1 Ni-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA. Seuraavassa on tarkasteltu oliviinin koostumuksen
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotHollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 31/2015 Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotMagneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino
Etelä-Suomen yksikkö Q16/2009/27 29.4.2009 Espoo Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino Magneettisen suskeptibilieetin mittaukset
LisätiedotLuonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotRAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto
Ooufokumpu - GEOANALYYTTINEN LABORATORIO RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka 26.10.1990 OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - JA RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotNikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys
Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotVIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
Lisätiedot