Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotantoympäristöt ja kierrätys GTK/219/03.01/2016 Kuopio /2018 Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa Teemu Karlsson, Päivi Kauppila, Marja Lehtonen, Mia Tiljander, Pekka Forsman, Tatu Lahtinen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Teemu Karlsson, Päivi Kauppila, Marja Lehtonen, Mia Tiljander, Pekka Forsman, Tatu Lahtinen KUVAILULEHTI / GTK/219/03.01/2016 Raportin laji GTK:n työraportti Toimeksiantaja Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät projekti / EAKR Raportin nimi Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hyötykäyttö maarakentamisessa Tiivistelmä Kaivostoiminnassa syntyy suuria määriä mineraalijätettä, jonka hyötykäyttöä tulisi lisätä. Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien ja käyttäytymisen tunteminen on oleellinen osa hyötykäytön suunnittelua. Jäteaineksen pitkäaikaiskäyttäytymistä voidaan arvioida esimerkiksi pidempikestoisten kineettisten testien avulla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pidempikestoisten, kenttäolosuhteisiin asennettujen lysimetrien toimivuutta kaivannaisjätteiden ominaisuuksien arvioinnissa. Tutkimuksen painopisteenä oli Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien sisältämien haitta-aineiden liukoisuuksien selvittäminen. Lysimetritestien tulosten mukaan Hituran kiillegneissikasan muokkaaminen, esimerkiksi pintaosia muotoilemalla, saattaa aiheuttaa haitta-aineiden mobilisoitumista ympäröiviin vesistöihin. Toisaalta Hituran serpentiniittikasan muokkaaminen ei todennäköisesti aiheuttaisi vastaavaa ilmiötä, joten serpentiniitti voisi sopia hyötykäytettäväksi kaivosalueella esimerkiksi kiillegneissikasan muotoilussa. Tulosten perusteella murskatun sivukiven hienoaineksen määrä vaikuttaa haittaaineiden liukenemiseen. Haitta-aineita sisältäviä sivukiviä tulisikin käyttää mahdollisimman suuressa raekoossa ja minimoida reaktiivisemman hienoaineksen osuus. Lysimetritestit osoittivat myös, että kiviaineksen vedenpidätyskyky saattaa muuttua aineksen rapautuessa. Koska vedenpidätyskyvyllä on suoria vaikutuksia esimerkiksi suotoveden ominaisuuksien ja määrän mallinnukseen, tulisi ilmiötä tutkia tarkemmin. Lysimetrikokeet osoittautuivat varteenotettavaksi menetelmäksi sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymisen tarkasteluun. Tarkastelujakson olisi kuitenkin suositeltavaa olla pidempi kuin kaksi vuotta, jotta sulfidien rapautumiseen liittyvät prosessit voitaisiin havaita luotettavasti. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kaivannaisjäte, karakterisointi, hyötykäyttö, suotovesi, AMD, lysimetri, Hitura, Kevitsa Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi; Sodankylä (Kevitsa), Nivala (Hitura), Kuopio Karttalehdet Q4144 (Hitura), U4443 (Kevitsa)

3

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Aineistot ja tutkimusmenetelmät Tutkimuskohteet Hitura Kevitsa Näytteenotto ja näytemateriaalit Lysimetritutkimukset Lysimetreissä käytettyjen materiaalien karakterisointi Geokemialliset analyysit Mineralogiset analyysit 11 3 Tulokset Lysimetreissä käytettyjen sivukivien ominaisuudet Sivukivien tiheys ja raekoko Sivukivinäytteiden geokemia Sivukivinäytteiden mineralogia Lysimetrien suotovedet Hitura Kevitsa 26 4 Tulosten tulkinta Hituran kiviainekset ja niiden käyttäytyminen lysimetrikokeissa Kevitsan kiviaines ja sen käyttäytyminen lysimetrikokeissa Sivukivien karakterisointi ja lysimetrikokeet 34 5 Johtopäätökset 35 6 Lähteet/Kirjallisuusviitteet 36 7 Liitteet 41

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ JOHDANTO Kaivostoiminnassa syntyvät jätteet ja niihin liittyvät ympäristölle mahdollisesti haitalliset suotovedet ovat merkittävin ympäristöllinen haaste kestävän, paikallisesti hyväksyttävän, ympäristömyönteisen kaivostoiminnan kehittämisessä. Kestävää kaivostoimintaa voidaan edistää kaivannaisjätteiden hyötykäytöllä, joka vähentää kaivannaistoiminnassa syntyviä jätevirtoja ja neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Mahdollisten arvometallien lisäksi kaivostoiminnan jätteet voivat sisältää myös muuta hyödyntämiskelpoista mineraaliainesta, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Usein kaivannaisjätteille löytyy hyödyntämismahdollisuuksia kaivosalueelta, jossa tarvitaan huomattavia määriä erilaisia maa- ja kiviaineksia mm. jätealueiden pohja-, pato- ja jälkihoitorakenteissa. Rakentamiselle asetettavat kriteerit täyttäviä neitseellisiä materiaaleja ei yleensä kuitenkaan ole saatavilla riittäviä määriä kaivosalueen läheisyydestä, jolloin kuljetuskustannukset voivat muodostua haasteeksi. Kaivostoiminnassa muodostuvien jätejakeiden käyttöä kaivosalueen maarakentamisessa saattavat kuitenkin rajoittaa geotekniset ominaisuudet, sekä jätteiden sisältämät ympäristölle haitalliset aineet ja niiden liukeneminen (Kauppila et al. 2011). Geoteknisten ominaisuuksiensa puolesta jätemateriaalit voisivat sen sijaan useasti sopia korvaamaan niin maarakentamisessa käytettävää soraa, hiekkaa ja mursketta, kuin myös muiden teollisuuden alojen tarvitsemia luonnonmineraaleja, kuten kvartsia. Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien tunteminen on lähtökohtana jätteiden hyötykäytölle (Kauppila et al. 2011). Ominaisuuksien selvittämiseen on nykyisin tarjolla laaja valikoima erilaisia menetelmiä, joista keskeisimpiä ovat jätteiden pitkäaikaiskäyttäytymistä arvioivat testit. Ne voidaan pääpiirteissään jakaa kahteen ryhmään: staattisiin ja kineettisiin testeihin (Price 2009, ks. myös Kauppila et al. 2018, Munirruzzaman et al. 2018). Staattisilla testeillä tarkoitetaan lyhytaikaisia, usein standardoituja laboratoriotestejä, esimerkiksi jäteaineksen hapontuottopotentiaalin arviointiin soveltuvia ABA- ja NAG-testejä (Price 2009). Kineettiset testit ovat monimutkaisempia, pidempikestoisia testejä, joita ei yleensä ole standardoitu (pois lukien kosteuskammiotestit) ja jotka suunnitellaan siten useimmiten tapauskohtaisesti (Lapakko 2002). Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien määrittelystä on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013:n liite 3, Vna 2013b). Laboratoriossa tehtävien testien olosuhteet eivät yleensä vastaa luonnon olosuhteita (esim. Kempton 2012, Kirchner & Mattson 2015, Lapakko & Olson 2015, Pearce et al. 2015). Sen vuoksi on kehitetty erilaisia kenttämenetelmiä kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkimiseen. Esimerkiksi lysimetritestien tarkoituksena on kuvata laboratoriotestejä realistisemmin kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymistä, sillä lysimetrit asennetaan luonnollisiin olosuhteisiin ja niitä seurataan pidemmän aikaa. Lysimetrien avulla voidaan myös havainnollistaa laboratoriotestien ja suurempimittakaavaisten kenttätestien eroavaisuuksia (Hansen et al. 2000, Lapakko 2002, Karlsson 2017). Tämä tutkimus on osa EAKR-rahoitteista Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projektia (KaiHaMe), jonka tavoitteena on kaivannaisjätteiden hyödyntämisen edistäminen ja

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ läjitettävien jätteiden määrän vähentäminen. Tässä raportissa kuvattavassa osatutkimuksessa selvitettiin haitta-aineita sisältävien sivukivien hyötykäyttömahdollisuuksia arvioimalla mm. haitta-aineiden liukenemista sivukivistä kenttäoloissa ja selvittämällä raekoon vaikutusta liukenemiseen. Tutkimuskohteina olivat Kevitsan kaivoksen nikkeli- ja kuparipitoset, alle 0,3 % rikkiä sisältävät sivukivet, sekä Hituran kaivoksen nikkelipitoiset serpentiniitti- ja kiillegneissisivukivet. Laboratoriokokeiden lisäksi kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymistä tutkittiin uusilla, aiemmin Suomessa testaamattomilla luonnonolosuhteisiin asennettavilla kenttälysimetreillä, joiden rakentamisessa hyödynnettiin MEND -raportin ohjeita 1.2 (Price 2009). KaiHaMe -projekti toteutettiin v ja sitä rahoittivat EAKR:n ohella Boliden Kevitsa Mining Oy (aiemmin FQM Kevitsa Mining Oy), Endomines Oy, Kemira Oyj sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). 2 AINEISTOT JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa asennettiin Kuopion GTK:n piha-alueelle kenttälysimetrit, joilla tutkittiin Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymistä. Tutkimuskohteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkimuskohteet Hituran ja Kevitsan kaivokset sekä lysimetrien asennuspaikka Kuopio. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja HALTIK.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Tutkimuskohteet Hitura Hituran nikkelikaivos sijaitsee Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaivos oli toiminnassa muutamia seisakkeja lukuun ottamatta vuosina , ja se tuotti pääasiassa nikkeliä ja kuparia ultramafisesta sulfidimalmiesiintymästä. Kaivoksen toiminta alkoi avolouhoksena ja siirtyi vuonna 1991 maanalaiseen louhintaan (Ahma ympäristö Oy 2013). Kaivoksen viimeisenä omistajana oli Belvedere Mining Oy / Hituran kaivos, joka asetettiin konkurssiin loppuvuonna 2015, ja valmistelut kaivosalueen sulkemiseksi aloitettiin. Hituran esiintymä koostuu serpentiniitistä sekä vähemmissä määrin amfiboleista ja kiillegneisseistä (Papunen 1970). Hituran kaivostoiminnassa syntyneitä sivukiviä on läjitetty kahdelle läjitysalueelle (Kuva 2), joista toisessa on pääasiassa serpentiniittiä ja toisessa kiillegneissiä. Kiillegneissin läjitysalue sijaitsee louhoksen eteläpuolella sisältäen noin 3,5 Mm 3 gneissikiveä ja 3 Mm 3 maanpoistomassoja. Serpentiniitin läjitysalue sijaitsee louhoksen lounaispuolella ja sisältää noin 2,2 Mm 3 kiviainesta. (Ahma ympäristö Oy 2013) Hituran alue kuuluu keskiboraaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Vuosien aikana lämpötilat kaivoksen läheisellä Haapaveden mittausasemalla ovat olleet keskimäärin tammikuussa -9,4 C, huhtikuussa 1,6 C, heinäkuussa 16,1 C ja lokakuussa 2,8 C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on ollut kyseisellä jaksolla keskimäärin 527 mm (Pirinen et al. 2012). Kuva 2. Hituran kaivoksen sivukivialueet. Pohjakartat Maanmittauslaitos ja Haltik.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kevitsa Kevitsan nikkelikuparikaivos aloitti tuotantonsa Sodankylässä vuonna Vuonna 2015 kaivoksella louhittiin 6,7 Mt malmia, josta tuotettiin t nikkeliä, t kuparia, 400 kg kultaa, 992 kg platinaa ja 784 kg palladiumia. Nykyisin Bolidenin omistamaan laitokseen kuuluu kaivos ja rikastamo, joiden tuottama rikaste jalostetaan Bolidenin sulatolla Harjavallassa. (Boliden 2016) Kevitsan kerrosintruusio on muodostunut noin Ma sitten ja se sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivialueen itäosassa. Esiintymä koostuu pääasiassa hienorakeisista, veteen kerrostuneista fylliiteistä ja mustaliuskeista. Intruusion kivilajeihin kuuluu pääasiassa gabroja ja ultramafisia kumulaatteja, lähinnä oliviinipyrokseniitteja (Manninen et al. 1996, Lehtonen et al. 1998, Mutanen & Huhma 2001). Kevitsan intruusioon liittyvän suuren ja suhteellisen matalapitoisen Ni-Cu-PGE malmin metallit ovat sitoutuneet pirotteisiin sulfidimineraaleihin, jotka esiintyvät intruusion ultramafisissa kumulaateissa, lähinnä oliviinipyrokseniiteissa (Lappalainen & White 2009). Vuonna 2014 annetun ympäristöluvan (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014) mukaan kaivoksen toiminta-aikana syntyvän sivukiven määrä on noin 465 Mt. Sivukivet koostuvat pääasiassa oliviinipyrokseniitista, muuttuneesta oliviinipyrokseniitista, oliviiniwebsteriitista, gabrosta sekä duniitista. Sivukivet jaetaan rikkipitoisuuden perusteella kolmeen eri luokkaan: S < 0,3 % (n. 170 Mt), S 0,3 0,8 % (n. 215 Mt) ja S > 0,8 % (n. 80 Mt). Rikkipitoisuuden ollessa yli 0,8 % katsotaan sivukivellä olevan rapautumisriski, joka aiheuttaisi haitta-aineiden liukenemista. Rikkipitoisuuden ollessa 0,3 0,8 % rapautumisriski on vähäisempi. Rikkipitoisuuden ollessa alle 0,3 % on sivukivien rapautuminen epätodennäköistä ja haittaaineiden liukeneminen hidasta. (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014) Eri sivukivilajit eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan mineralogian eivätkä kemian osalta (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014). Sivukivien päämineraalit sekä arvioidut prosenttiosuudet louhinnasta koko kaivostoiminnan aikana on esitetty taulukossa 1. Sivukivet on läjitetty yhdelle alueelle avolouhoksen luoteispuolelle (Kuva 3). Taulukko 1. Kevitsan kaivoksen sivukivien päämineraalit sekä arvioidut prosenttiosuudet louhinnasta koko kaivostoiminnan aikana (Pohjois-Suomen aluehallintavirasto 2014). Kivilaji Päämineraalit Arvioitu osuus sivukivistä Oliviinipyrokseniitti Klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, oliviini 56 % Muuttunut ol.pyrokseniitti Klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, oliviini (+amfiboli, serpentiini, talkki, kloriitti ja karbonaatti) 27 % Oliviiniwebsteriitti Klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, oliviini 11 % Gabro Plagioklaasi, klinopyrokseeni, oliviini, ortopyrokseeni 3 % Duniitti Oliviini, klinopyrokseeni (+plagioklaasi) 3 %

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Ilmasto Kevitsan alueella on subarktinen. Vuosien aikana lämpötilat Sodankylän Lokan mittausasemalla ovat olleet keskimäärin tammikuussa -13,7 C, huhtikuussa -2,5 C, heinäkuussa 13,7 C ja lokakuussa -0,2 C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on 536 mm (Pirinen et al. 2012). Kuva 3. Kevitsan sivukivialue. Pohjakartat Maanmittauslaitos ja Haltik.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Näytteenotto ja näytemateriaalit Lysimetrikokeisiin otettiin Hituran kaivokselta sivukivinäytteet (serpentiniittiainesta noin 1 m 3 ja kiillegneissiainesta noin 2 m 3 ) kauhakuormaajan avulla sivukivikasojen pintaosista (Kuva 4). Kasojen aines oli selkeästi rapautunutta: serpentiniittilohkareet olivat hapertuneet helposti mureneviksi paloiksi ja kiillegneissikasan aines värjäytynyt ruosteenruskeaksi. Lysimetrinäytteiden raekoko oli sekalainen, suurimpien kivien ollessa halkaisijaltaan noin cm. Tätä suuremmat kivet poistettiin näyteaineksesta. Kevitsan kaivos toimitti lysimetrikokeisiin vähärikkisestä (S < 0,3 %) sivukivestä kaksi eri raekokoon murskattua näytettä. Toinen näyte (Lysimetri 5) koostui tasalajitteisesta, noin 2 cm raekokoon murskatusta kiviaineksesta (näytekoko noin 1,0 m 3 ), ja toinen (Lysimetri 6) noin 5 cm raekoon sekalajitteisemmasta aineksesta (näytekoko noin 0,6 m 3 ). Kuva 4. Lysimetritesteihin otettiin kiviainesta kauhakuormaajan avulla Hituran serpentiniittikasasta (A) ja kiillegneissikasasta (B) (Kuvat Teemu Karlsson, GTK) 2.3 Lysimetritutkimukset Lysimetrikokeiden tavoitteena oli testata sivukivien käyttäytymistä pitkällä aikavälillä luonnon olosuhteissa niiden hyötykäyttömahdollisuuksien arvioimiseksi. Kokeissa asennettiin GTK:n Kuopion toimipisteessä sijaitsevalle koekentälle kuusi 1 m 3 kokoista lysimetriä (Kuva 5). Kuopion ilmasto on Hituraan ja Kevitsaan verrattuna lämpimämpi ja sateisempi, joten kiviainesten rapautuminen saattaa olla hieman nopeampaa verrattuna näihin kaivosalueisiin. Vuosien aikana lämpötilat Kuopion lentoaseman mittausasemalla ovat olleet keskimäärin tammikuussa -9,2 C, huhtikuussa 2,0 C, heinäkuussa 17,5 C ja lokakuussa 4,1 C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on 630 mm (Pirinen et al. 2012).

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kuva 5. Lysimetrien koekenttä GTK:n toimipisteessä Kuopiossa kesällä ) Serpentiniittinäyte, 2) kiillegneissinäyte + serpentiniittipeitto, 3) kiillegneissinäyte, 4) tyhjä taustapitoisuusnäyte, 5) hienompirakeinen Kevitsan sivukivi ja 6) karkeampi Kevitsan sivukivi. Lysimetrien läpi valuva sadevesi kerättiin kanistereihin, joista otettiin tasaisin väliajoin näytteet laboratoriomäärityksiä varten. (Kuva Teemu Karlsson / GTK) Lysimetrikokeet käynnistettiin täyttämällä lysimetri 5 Kevitsan lajittuneella noin 2 cm;n murskeella (1,0 m 3 ) ja lysimetri 6 Kevitsan sekalajitteisella noin 5 cm:n murskeella (0,65 m 3 ). Lysimetri 4 jätettiin tyhjäksi taustanäytteenottoa varten. Hituran kiviaineksen osalta tutkimus käynnistyi , jolloin täytettiin lysimetrit 1 3. Lysimetriin 1 läjitettiin 0,7 m 3 serpentiniittiä ja lysimetreihin 2 ja 3 kumpaankin 0,75 m 3 kiillegneissikasan kiviainesta. Toisella kiillegneissilysimetrillä (lysimetri 2) testattiin kiillegneissin päälle läjitetyn serpentiniitin vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen läjittämällä myöhemmin kokeen aikana kiillegneissin päälle noin 10 cm peittokerros serpentiniittisivukiveä (0,1 m 3 ) (Kuva 6). Peittokerros asennettiin huhtikuussa 2016 viisi kuukautta lysimetrikokeiden alkamisesta, jotta peitettävän lysimetrin lähtötaso saatiin ensin varmistettua. Lysimetreihin läjitetyistä kiviaineksista otettiin noin 10 litran kokoomanäytteet kemiallisiin ja mineralogisiin määrityksiin sekä 5 litran näytteet raekoko- ja tiheysmäärityksiin. Lysimetreihin 2 ja 3 jaetun kiillegneissikasan aineksen oletettiin olevan samankaltaista kummassakin lysimetrissä, joten niistä ei otettu erillisiä näytteitä. Samoin lysimetrissä 2 käytetyn serpentiniittipeittokerroksen oletettiin olevan laadultaan samankaltaista kuin lysimetriin 1 läjitetty serpentiniitti. Lysimetrien läpi virtaava sadevesi kerättiin kanistereihin, joista otettiin tasaisin väliajoin näytteet laboratoriomäärityksiä varten haitta-aineiden liukenemisen määrittämiseksi. Näytteitä otettiin yhteensä 15 kertaa noin kaksi vuotta kestäneen monitorointijakson aikana. Ensimmäinen näyte otettiin ja viimeinen Laboratorionäytteenottojen

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ välissä vesistä määritettiin lisäksi ph, EC, redox ja happipitoisuudet YSI-kenttämittarilla ja alkaliniteetti titraamalla yhteensä seitsemän kertaa. Jokaisen näytteenotto- ja mittauskerran jälkeen kanisterit tyhjennettiin ja vesimäärä kirjattiin ylös. Syksyllä 2016 lysimetrien päälle asennettiin rastasverkko estämään putoavien lehtien kertyminen lysimetrinäytteiden päälle. Vesinäytteiden laboratorioanalyysien ja näytteenoton tarkkuutta seurattiin ottamalla noin joka kymmenennestä näytteestä rinnakkaisnäyte. Kontaminaatioriskiä tarkkailtiin näytteenkäsittelyn aikana ottamalla ns. nollanäyte joka toisella näytteenottokerralla. Nollanäyte käsiteltiin samoissa olosuhteissa ja samoin menetelmin kuin muutkin vesinäytteet, mutta näytteen vetenä käytettiin puhdasta näytteenotossa mukana kulkenutta Milli-Q vettä. Näin selvitettiin, aiheuttiko jokin näytteenotossa systemaattista virhettä. Kuva 6. Huhtikuussa 2016, noin viisi kuukautta lysimetrikokeen käynnistämisen jälkeen toisen kiillegneissinäytteen (LY2) päälle läjitettiin noin 10 cm serpentiniittiä (Kuva Teemu Karlsson / GTK)

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Lysimetreissä käytettyjen materiaalien karakterisointi Geokemialliset analyysit Näytteiden geokemialliset ominaisuudet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa (Labtium Oy). Laboratorioanalyysit esikäsittelyineen on koottu taulukkoon 2. Geokemiallisia analyysejä varten sivukivinäytteet kuivattiin ensin < 40 C:ssa, jonka jälkeen ne hienomurskattiin (>70 % >2 mm, murskaimen leuat Mn-terästä) ja jauhettiin karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa. Jauhetuista näytteistä määritettiin haitta-aineiden pidättymistä ja fraktioita eri vahvuisilla uutoilla. Käytetyt uutot olivat (heikoimmasta vahvimpaan): 1 M NH4- asetaattiuutto ph 4,5:ssä, joka liuottaa karbonaatteihin pidättyneet faasit ja vaihtokykyisen fraktion sisältäen kemiallisesti adsorboituneet faasit ja pintakompleksit (Dold 2003, Heikkinen & Räisänen 2008); 0,2 M NH4-oksalaattiuutto, joka liuottaa rautasaostumiin pidättyneet faasit (Dold 2003, Heikkinen & Räisänen 2008); NH4-sitraattivetyperoksidiuutto, joka liuottaa erityisesti magneettikiisuisen sulfidifraktion (Penttinen et al. 1977, Labtium 2016); ja kuningasvesiuutto, joka liuottaa sulfidifraktion (Doležal et al. 1968, Heikkinen & Räisänen 2009). Lisäksi näytteille tehtiin liukoisuustesti standardin SFS-EN mukaan (kaksivaiheinen ravistelutesti). Alkuaineiden pitoisuudet määritettiin kaikista liuoksista joko ICP-OES tai ICP-MS tekniikalla. Kiviainesnäytteiden alkuaineiden kokonaispitoisuudet määritettiin lisäksi XRF-menetelmällä. Kuningasvesiuuttoisia pitoisuuksia käytetään arvioitaessa kaivannaisjätteiden luokittelua pysyväksi tai ei-pysyväksi kaivannaisjätteeksi (ks. Vna 2013b). Rikin ja hiilen kokonaispitoisuudet määritettiin polttotekniikalla IR-detektoinnilla (ns. Lecomääritys; ISO 15178, ISO 10694). Karbonaattihiilen määrä analysoitiin sivukivinäytteistä laskennallisesti kokonaishiilen ja ei-karbonaattisen hiilen erotuksena. Ei-karbonaattihiili määritettiin näytteen suolahappokäsittelyn jälkeen polttotekniikalla IR-detektoinnilla (ISO 10694, Räisänen et al. 2010). Kiviainesten kykyä tuottaa hapanta kaivosvalumaa määritettiin standardin SFS-EN eli ns. ABA-testin pohjalta. Menetelmässä neutraloimispotentiaali (NP) määritettiin titrausmenetelmällä ja hapontuottopotentiaali (AP) rikkianalysaattorilla kokonaisrikkipitoisuuden mukaan. Näiden perusteella laskettiin neutralisoimispotentiaalisuhde (NRP = NP/AP) sekä nettoneutraloimispotentiaali (NNP = NP- AP). Hapontuottoa arvioitiin lisäksi yksivaiheisen NAG-testin (AMIRA 2002) perusteella. Neutraloimispotentiaalisuhdetta sekä nettoneutraloimispotentiaalia käytetään happaman valuman todennäköisyyden ennustamiseen. Mikäli NP/AP on pienempi kuin 1, on aines todennäköisesti happoa muodostavaa, samoin kuin, mikäli NNP on negatiivinen. Jos NP/AP on suurempi kuin 3 tai NNP positiivinen, on aines todennäköisesti happoa tuottamatonta. Hapontuottokyvyn arvioimiseen liittyy yleensä epävarmuutta, mikäli NP/AP on 1-3, tai NNP (ns. uncertainty zone ) (Price 2009). NAG-testin perusteella kiviaines on potentiaalisesti happoa tuottavaa, jos NAG-testin ph on < 4,5 ja nettohaponmuodostuspotentiaali (NAPP = MPA-ANC) on >0 (AMIRA 2002). MPA ( Maxiumun potential acidity ) vastaa ABA-testin hapontuottopotentiaalia ja ANC

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ neutralointipotentiaalia ( Acid neutralising capacity ), mutta yksikkönä käytetään kg H2SO4/t (AMIRA 2002). Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyt laboratoriomenetelmät (SSR = solid solution ratio, kiinteän näyteaineksen ja nesteen suhde) Laboratorioanalyysi Koodi (Labtium Oy) Vesianalyysit Liuenneet alkuaineet 139PM ICP-OES + ICP-MS; SFS-EN ISO ja SFS-EN ISO mukaan Menetelmä Suodatus Kestävöinti 0,45 µm CA-S FP ml suprapurtyppi -happoa Alkuaineiden kokonaispitoisuus 150PM ICP-OES + ICP-MS, SFS-EN ISO ml suprapurtyppi -happoa Ferrorauta (Fe 2+ ) 095C Spektrofotometrinen määritys 0,45 µm PVDF GD/XP Liuennut orgaaninen hiili (DOC) 142L Pyrolyyttisesti IR detektoinnilla, SFS EN 1484 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) 142L Pyrolyyttisesti IR detektoinnilla, SFS EN 1484 Anionit 143R Ionikromatografinen määritys SFS-EN ISO mukaan Sivukivien geokemian analyysit Alkuaineiden kokonaispitoisuus 175X WD-XRF -tekniikalla puristeesta Kuningasvesiuuttoiset pitoisuudet 512PM 90 C modifioidun ISO-11466:2007 standardin mukaan; ICP-OES + ICP-MS NH4-sitraattiuuttoiset pitoisuudet 240P ICP-OES NH4-oksalaattiuuttoiset 224PM 0,2 M, ph 3, 1:100 SSR, ICP-OES + ICPpitoisuudet MS NH4-asetaattiuuttoiset pitoisuudet 201PM 1 M, ph 4.5, 1:60 SSR, ICP-OES + ICP-MS 0,45 µm PVDF GD/XP 4,0 ml suolahappoa 1,0 ml fosforihappoa 1,0 ml fosforihappoa Liukoisuustesti/2-vaiheinen ravistelutesti 228 SFS-EN , alkuaineet ICP-MS, anionit ionikromatografisesti, DOC pyrolyyttisesti Kokonaishiili 811L C-analysaattorilla; poltto ja IR detektointi Karbonaattinen hiili 811L+816 L Kok-hiili C-analysaattorilla, ei-karb.-hiilen määritys suolahappokäsittelyn jälkeen C-analysaattorilla, karb.-hiili laskennallisesti Kokonaisrikki 810L S-analysaattorilla; poltto ja IR detektointi ABA-testi hapontuottopotentiaalin 827T CEN pren arviointiin Yksivaiheinen NAG-testi hapontuottopotentiaalin arviointiin 826T1 AMIRA ARD Test Handbook, Project P387A, 2002 Kiviaineksista määritettiin raekoot GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa märkä- ja kuivaseulonnan yhdistelmällä. Käytettyjen seulojen reikien läpimitat vaihtelivat 100 mm:stä 0,075 mm:iin. Huoneilmassa kuivattujen kiviainesten tiheys määritettiin punnitsemalla 5 litraa näyteainesta.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Lysimetrien suotovesistä analysoitiin laboratoriossa alkuaineiden liukoiset pitoisuudet sekä anionit yhteensä 14 kertaa tarkkailujakson aikana. Tarkkailujakson alussa kaikista lysimetreistä ja tarkkailujakson puolessa välissä lysimetristä 3 analysoitiin myös alkuaineiden kokonaispitoisuudet, Fe 2+ sekä orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet (TOC) ja liuenneet pitoisuudet (DOC). Sähkönjohtavuus, ph ja alkaliteetti määritettiin kentällä. Sähkönjohtavuus ja ph mitattiin kannettavalla YSI-kenttämittarilla (YSI Professional Plus) ja alkaliteetti titraamalla Hachin digitaalisella titraattorilla (vain vesille joiden ph > 4,5). YSI-, alkaliteetti- ja vesimäärämittauksia tehtiin satunnaisesti myös laboratorionäytteenottojen välillä. Laskettaessa lysimetreistä liuenneiden haitta-aineiden massoja oletettiin sellaisen vesimäärämittauksen, jolloin laboratorioanalyysejä ei tehty, haitta-ainepitoisuudeksi edellisen ja seuraavan laboratoriossa analysoidun haitta-ainepitoisuuden keskiarvo Mineralogiset analyysit Lysimetreihin läjitettyjen kiviainesten mineralogia tutkittiin kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskoopilla (FE-SEM; JEOL JSM 7100F Schottky), johon oli liitetty energiadispersiivinen spektrometri (EDS; Oxford Instruments EDS-spektrometri X-Max 80 mm 2 ). Analytiikkaa varten näytteistä valmistettiin epoksiin valetut ja kiillotetut vertikaaliset pintahieet (viipalehieet), jotka päällystettiin grafiitilla sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi. Analyysissä käytettiin geokemiallisia määrityksiä varten otettuja ja jauhettuja näytteitä. Lisäksi Hituran kiillegneissiaineksesta seulottiin <1 mm fraktio tarkempaan, sekundäärisiin mineraaleihin keskittyvään tutkimukseen, josta SEM-määrityksen lisäksi tehtiin XRDmääritys. XRD-määritys tehtiin Brukerin D8 Discover A25 laitteistolla kulmaväliltä 2θ 2-70 CuKα. Generaattorin asetukset olivat 40 kv / 40 ma, mittausväli 0,02 ja mittausaika 0,2 s. Näytteessä esiintyvän savimineraalin tunnistamiseksi tehtiin näytteen hienoaineksesta ns. suunnattu näyte laskeuttamalla. Suunnatulle näytteelle tehtiin etyleeniglykoli (EG) käsittely 60 C:ssa yli 16 h ajan sekä kuumennus 550 C:ssa 1 h. Suunnattu näyte ja sen käsittelyt ajettiin kulmavälillä 2θ 2-20 CuKα samoilla asetuksilla kuin alkuperäinen suuntaamaton näyte. SEM-näytteistä mitattiin summaspektri sekä alkuainejakaumakartta 10 mm x 10 mm kokoiselta alueelta Aztec-ohjelmistolla. Analyysin laatu on semikvantitatiivinen eikä mittaustuloksessa ole mukana hiiltä (näytteiden päällystyksestä johtuen), klooria (epoksista johtuen) eikä berylliumia tai sitä kevyempiä alkuaineita. Summaspektrissä on mukana rakeiden välitilat. Kustakin näytteestä analysoitiin lisäksi n yksittäistä mineraaliraetta (partikkelia) Feature-ohjelmistolla modaalimineralogisen koostumuksen selvittämiseksi. Myös näiden analyysien laatu on semikvantitatiivinen ja tulokset on normalisoitu 100 %:iin. SEM-analyysin mineraalitunnistus perustuu EDS-spektristä konvertoidun numeerisen alkuainekoostumuksen vertaamiseen GTK:n sisäiseen mineraalitietokantaan. Teknisistä syistä johtuen lähes aina 5 10 % analyyseista jää luokittelematta eli menee luokittelussa unclassified -luokkaan. Pääasiassa luokka sisältää useammista eri mineraalifaaseista generoituneita seka-analyyseja. Unclassified-analyysien määrä on yleensä suurempi hienorakeisilla ja/tai mineralogialtaan kompleksisilla näytteillä. Mineraalien tarkka

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ identifioiminen EDS-spektrin perusteella ei ole aina mahdollista, koska esim. niiden mahdollisesti sisältämät hiili sekä OH- ja H2O-ryhmät eivät tule esiin analyysissa. Em. epävarmuustekijät tulee huomioida tarkasteltaessa tässä raportissa esitettyjä tuloksia. XRD-analyysissä faasien tunnistamiseen käytettiin Brukerin EVA-ohjelmaa, jossa käytetään ICDD:n (International Center for Diffraction Data) mineraalitietokantaa PDF-4 Minerals Röntgendiffraktiolla voidaan tunnistaa vain kiteisessä olomuodossa olevia faaseja. Amorfisia (ei-kiteisiä) aineita ei voida määrittää. 3 TULOKSET 3.1 Lysimetreissä käytettyjen sivukivien ominaisuudet Sivukivien tiheys ja raekoko Lysimetreistä liukenevien haitta-aineiden määrien laskemiseksi määritettiin lysimetreihin läjitettyjen ainesten massat ja raekoot. Lysimetrinäytteiden lyhenteet, näyteaineksen tiheys ja määrä on esitetty taulukossa 3 ja näyteainesten raekokokäyrät kuvassa 7. Hituran lysimetrinäytteen SRP tiheys oli tutkituista näytteistä pienin, noin 1,4 kg/l ja näytteen KG tiheys noin 1,6 kg/l. Kevitsan kiviaines oli hieman Hituran kiviaineksia tiheämpää, näytteen KE2 aineksen ollessa tiheintä, 1,8 kg/l. Hyvin lajittuneen ja näin ollen paljon rakoja sisältäneen näytteen KE tiheys oli vain 1,5 kg/l. Raekokoanalyysien perusteella Kevitsan näyte KE1 oli hyvin lajittunutta ainesta d50 -raekoon (raekoko, jonka kohdalle osuu läpäisyprosentti 50) ollessa noin 15 mm ja näytteiden KE2 (d50 noin 20 mm), SRP (d50 noin 11 mm) ja KG (D50 noin 28 mm) aines hyvin sekarakeista. Näyteainekset eivät olleet ns. luonnollisia maalajeja, mutta lähinnä rakennustekniikan käyttöön kehitetyn geoteknisen maalajiluokituksen (Korhonen et al. 1974) perusteella näytteen KE1 raekoko vastaisi geoteknisen maalajiluokituksen soraa ja näytteiden KE2, SRP ja KG raekoko soramoreenia. Hituran näytteiden SRP ja KG hienoaineksen seulontaa hankaloittivat runsaana esiintyvät kiillesuomut ja humus. Taulukko 3. Lysimetrinäytteiden lyhenteet, näyteaineksen tiheys ja määrä. Lysimetri Lyhenne Aines Geokem. Lyhenne Tiheys kg/l Näytemäärä l Lysimetri 1 LY1 Hituran serpentiniitti SRP 1, Lysimetri 2 LY2 Näytemäärä kg Hituran kiillegneissi + serp.peitto 1,6/1, Lysimetri 3 LY3 Hituran kiillegneissi KG 1, Lysimetri 4 LY4 Tyhjä taustanäyte Lysimetri 5 LY5 Kevitsan hienompi murske KE1 1, Lysimetri 6 LY6 Kevitsan karkeampi murske KE2 1,

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kuva 7. Lysimetrien näyteainesten raekokokäyrät seulonnan perusteella. KE1 = Kevitsan hienompi ja vähemmän hienoainesta sisältävä murske (LY5), KE2 = Kevitsan karkeampi sekarakeinen murske (LY6), SRP = Hituran serpentiniittikasan aines (LY1 ja 10 cm kerros LY2:ssa), KG = Hituran kiillegneissikasan aines (LY2 ja LY3) Sivukivinäytteiden geokemia Kiviainesnäytteiden geokemiallisia analyysituloksia potentiaalisesti haitallisten aineiden (ns. PIMA-alkuaineet + molybdeeni) osalta on esitetty taulukossa 4. Taulukkoon on koottu lysimetreihin läjitetyn kiviaineksen ja sivukivien kokoomanäytteiden XRF-menetelmällä määritetyt kokonaispitoisuudet, kuningasvesiuuttoiset pitoisuudet sekä lisäksi heikkouuttotuloksia ja ravistelutestin tulokset. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty liitteessä 1. Taulukossa 5 on kuvattu lysimetrien kiviainesten sisältämien haitta-aineiden kokonaismassamääriä, jotka toimivat lähtötasona lysimetrien suotovesille.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Sekä Kevitsan että Hituran sivukivet luokittuivat ei-inerteiksi kaivannaisjätteiksi, sillä niissä esiintyi inertin kaivannaisjätteen raja-arvon (vrt. Vna 2013b), eli ns. PIMA-asetuksen (Vna 2007) mukaisen kynnysarvon, ylittäviä kuningasvesiuuttoisia pitoisuuksia ympäristölle haitallisia metalleja (Taulukko 4). Molempien kaivoskohteiden kivissä keskeisimmät haittaaineet olivat Ni, Cu, Cr ja Co. Kevitsan sivukivissä lysimetrinäytteen KE1 kuningasvesiuuttoisissa tuloksissa koboltti ylitti PIMA -kynnysarvon ja kromi, kupari ja nikkeli ylemmän PIMA -ohjearvon. Kevitsan näytteen KE2 kuningasvesiuuttoisissa tuloksissa koboltti ja kupari ylittyvät PIMA -kynnysarvon, ja kromi ja nikkeli ylemmän PIMA -ohjearvon. Hituran serpentiniitissä Ni ylitti ylemmän PIMA-ohjearvon ja Cr, Cu ja Co alemman ohjearvon. Kiillegneississä Ni ja Cu ylittivät ylemmän PIMA-ohjearvon, Cr alemman ohjearvon ja Co kynnysarvon. Uuttotestien perusteella S, Cu, Co ja Ni esiintyivät sekä Hituran kiillegneississä että Kevitsan sivukivissä pääasiassa sitoutuneina sulfidifraktioon (Kuva 8). Serpentiniitissä sulfidifraktiossa oli noin % rikistä ja näistä metalleista. Nikkelistä oli sekä Kevitsan kivissä että Hituran serpentiniitissä noin % sulfidien lisäksi sitoutuneena heikommin liukeneviin silikaattimineraaleihin, samoin pääosa kromista (yli 80 %) (Kuva 8). Sitraattiuutto, jonka on ajateltu liuottavan erityisesti nikkelipitoisia sulfidimineraaleja, erityisesti magneettikiisua (Penttinen et al. 1977, Labtium 2016), vapautti noin kolmasosan Hituran kiillegneissin ja Kevitsan näytteiden sisältämästä sulfidisesta (ts. kuningasvesiuuttoisesta) rikistä (Kuva 8). Hituran serpentiniitissä vastaava luku oli noin 60 %. Sitraattiuuttoinen kuparipitoisuus oli hyvin lähellä kuparin kokonaispitoisuutta muissa kivissä paitsi Hituran serpentiniitissä. Sitraattiuuttoiset koboltti- ja nikkelipitoisuudet olivat sen sijaan noin % sulfidisista (kuningasvesiuuttoisista) pitoisuuksista Kevitsan kivissä, mutta noin % Hituran kiillegneississä (Kuva 8). Hituran serpentiniitissä vastaava luku oli koboltille noin 80 %, mutta nikkelille 55 %. Kevitsan näytteiden osalta oksalaatti- ja asetaattiuuttoiset sekä liukoisuustestissä mobilisoituneiden alkuaineiden pitoisuudet olivat melko pieniä (Taulukko 4). Lisäksi liukoisuustestin perusteella kummankin näytteen kiviaines täytti pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot (Vna 2013a). Hituran serpentiniitissä esiintyi erityisesti kobolttia, kuparia ja nikkeliä oksalaattiuuttoisessa fraktiossa (noin %) ja rikkiä asetaattiuuttoisessa fraktiossa (noin 23 %) (Kuva 8). Liukoisuustestin tuloksissa haitta-aineet eivät nousseet kovinkaan korkeisiin pitoisuuksiin ja serpentiniitti täytti täten pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot. Myös Hituran kiillegneississä esiintyi kobolttia, kuparia, nikkeliä ja rikkiä oksalaatti- ja asetaattiuuttoisissa fraktioissa (Taulukko 4). Lisäksi liukoisuustestissä liukeni haitta-aineita myös kohonneina pitoisuuksina. Erityisen korkea oli nikkelin pitoisuus, joka oli lähellä vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvoa (40 l/kg). Kiviainesten sisältämien alkuaineiden liukenemista eri uutoissa on esitetty kuvassa 8.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Taulukko 4. Lysimetrien kiviainesten kemiallisten analyysien tulokset sekä ns. PIMA-alkuaineiden raja-arvot (mg/kg) (vrt. Vna2007 ja 2013b). Pääalkuaineiden (Ca-Fe) mg/kg-pitoisuudet on laskettu XRF:n oksidi %-tuloksista. XRF Ca Mg K Al Fe S Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Mo Mn SRP <100 < < < KG < < < KE <100 < < < KE <100 < < < Kuningasvesiuutto PIMA kynnysarvo PIMA alempi ohjearvo PIMA ylempi ohjearvo SRP <0,2 3,0 0, , ,4 0,1 965 KG ,3 23 0, ,3 384 KE <0,2 0,7 0, , ,2 459 KE <0,2 0,4 0, , ,1 410 Amm.sitraattiuutto SRP KG KE KE Amm.oksalaattiuutto SRP ,1 2,6 <0, , ,4 0,1 420 KG ,3 26 0, , ,0 0,4 52 KE <0,05 0,1 <0,01 5,0 84 9,3 0, ,0 0,1 135 KE <0,05 0,1 <0,01 5,1 87 4,5 <0, ,7 0,1 115 Amm.asetaattiuutto SRP < <2 0,6 0, ,0 30 0, ,1 <0, KG <2 2,0 0,05 8,3 4,9 31 2, ,4 <0,01 33 KE <2 0,3 0,01 1,8 12 8,5 0, ,9 0, KE <2 0,3 0,01 1,9 9,7 4,9 0, ,7 0,02 91 Liukoisuustesti (L/S 10) SRP <2,0 <2,0 68 <0,05 <0,05 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,07 <0,06 <0,05 <0,05 <0,2 KG <2,7 4,0 555 <0,05 <0,05 <0,04 1,7 <0,05 0,3 <0,05 40,00 <0,9 <0,05 <0,05 5,0 KE <2,0 <2,0 31 <0,05 <0,05 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,08 <0,6 <0,05 <0,05 <0,2 KE <2,0 <2,0 25 <0,05 <0,05 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,6 <0,05 <0,05 <0,2

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ SRP % AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI KG % AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI KE1 % AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI KE2 % AL CA K MG NA FE S CO CR CU NI XRF AR Sitr Oks Aset Liuk Kuva 8. Valittujen alkuaineiden eri uutoissa ja liukoisuustestissä liuenneet pitoisuudet osuuksina kokonaispitoisuuksista. Koboltille ei ollut saatavilla XRF-tulosta, joten kokonaispitoisuutena on käytetty kuningasvesiuuton pitoisuutta. Rikin kokonaispitoisuus on esitetty rikkianalysaattorilla määritetyn kokonaisrikkipitoisuuden perusteella. XRF = kokonaispitoisuus, AR = kuningasvesiuuttoinen fraktio, Sitr = sitraattiuuttoinen fraktio, Oks = oksalaattiuuttoinen fraktio, Aset = asetaattiuuttoinen fraktio, Liuk = ravistelutestissä liuennut osa.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Taulukko 5. Lysimetrien kiviainesten sisältämien haitta-aineiden kokonaismassamääriä (grammaa). Massat on laskettu XRF-tuloksen perusteella tai kuningasvesiuuton tulosten perusteella, mikäli XRF analyysin määritysraja on ollut liian korkea. Lysimetri Kiviaines Sb 1 As 1 Cd 1 Co 1 Cr 2 Cu 2 Ni 2 LY1 SRP 2,9 0, LY2 KG+SRP 0,4 27,6+0,4 0, LY3 KG 0,4 27,6 0, LY5 KE1 1,1 0, LY6 KE2 0, Kuningasvesiuuton perusteella 2 XRF-tuloksen perusteella ABA- ja NAG-testin tulokset sekä kokonaisrikkipitoisuus on esitetty taulukossa 6. Hituran kiillegneissikasasta peräisin olevan näytteen KG rikkipitoisuus oli tutkituista näytteistä suurin, 2,28 %. Sen sijaan Hituran serpentiniitin ja Kevitsan sivukivimurskeiden rikkipitoisuus oli melko matala (SRP 0,14 %, KE1 0,29 % ja KE2 0,21 %). Sekä ABA-testin että NAG-testin perusteella Hituran kiillegneissikasan näyte oli potentiaalisesti happoa tuottava ja Hituran serpentiniitti sekä Kevitsan sivukivimurske happoa tuottamatonta. Taulukko 6. Lysimetrien kiviainesten kokonaisrikkipitoisuus, hapontuottopotentiaali AP, neutralointipotentiaali NP, nettoneutraloimispotentiaali NNP (NP-AP), neutraloimispotentiaalisuhde NPR (NP/AP) sekä nettohapontuottotestin NAG-pH. Näyte S % AP NP NPP NPR NAG-pH SRP 0,14 4, ,6 29 9,7 KG 2,28 71,1 15,7-55, ,7 KE1 0,29 9,0 65,9 56,9 7,4 10,6 KE2 0,21 6,7 57,5 50,8 8,6 10, Sivukivinäytteiden mineralogia Sivukivinäytteiden modaalimineralogian tulokset päämineraalien suhteen on esitetty taulukossa 7. Mukana ovat ne mineraalit, joita esiintyi näytteissä vähintään yhden prosentin pitoisuutena. Lisäksi taulukossa on esitetty hapontuotto- ja neutralointipotentiaalin kannalta oleelliset sulfidi- ja karbonaattimineraalit myös < 1 %:n pitoisuuksina. Tarkemmat mineralogian analyysitulokset on esitetty liitteessä 2. Tutkituissa näytteissä esiintyi runsaasti mineraaleja, joiden tarkka identifioiminen ja luokittelu EDS-analyysin perusteella ei ollut mahdollista. Näitä olivat mm. erilaiset Mg-silikaatit

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ (serpentiini, Mg-amfibolit ja Mg-pyrokseenit). Ylipäätään amfibolien ja pyrokseenien luokittelu on lähinnä suuntaa antava, esim. rajanveto tremoliitin ja diopsidin välillä semikvantitatiivisen analyysin pohjalta on epävarma. Taulukko 7. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto (% näytteen massasta). Mukana yli 1 %:n pitoisuuksina esiintyvät mineraalit sekä karbonaatti- ja sulfidimineraalit myös pienempinä pitoisuuksina. Mineraali SRP KG KG (<1 KE1 KE2 Kvartsi 25,4 16,4 ) Pyrokseeni 59,7 53,6 Biotiitti 12,8 17,5 Plagioklaasi 22,6 12,2 1,9 1,4 Amfiboli 10,7 13,8 Oliviini/Serpentiini 74,6 3,3 7,5 13,3 15,5 K-maasälpä 2,1 3,7 Talkki 13,1 2,3 1,9 1,2 1,8 Muskoviitti 5,1 4,5 Kloriitti 2,0 4,8 11,1 1,7 2,3 Mg-cummingtoniitti 4,0 3,8 Rautaoksidi (magnetiitti/hematiitti) 1,9 2,9 Tremoliitti 1,1 2,7 Mg-Antofylliitti 1,0 1,5 Kalsiitti 0,94 0,06 0,23 0,30 Dolomiitti 1,01 0,18 Magnesiitti 0,25 0,05 0,03 Rikkikiisu 0,50 0,71 0,03 Magneettikiisu 0,01 0,86 0,39 0,09 0,16 Pentlandiitti 0,01 0,10 0,20 0,02 0,04 Kuparikiisu 0,10 0,11 0,01 0,01 Muut 0,8 6,7 5,7 2,2 3,5 Tunnistamaton 5,5 8,3 7,1 7,9 7,4 Yht. 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Sulfideja esiintyi Hituran serpentiniittinäytteessä vähän, vain muutamia prosentin kymmenestai sadasosia pentlandiittia ja kuparikiisua. Hituran kiillegneissikasan näytteessä sulfideja oli selkeästi enemmän, noin 1,6 %, ja <1 mm fraktiossa noin 1,4 %. KG-näytteessä esiintyi sulfideista runsaimmin magneettikiisua (0,86 %), kun taas näytteessä KG <1 mm oli runsaimmin pyriittiä (0,71 %). KG-näytteistä identifioitiin lisäksi todennäköisesti sulfidien muuttumistuloksena syntynyttä rikkiä sisältävää götiittiä sekä K-jarosiittia yhteensä n. 0,5 %.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kummassakin Kevitsan pyrokseniittinäytteessä sulfideja esiintyi noin 0,2 % (0,15 % näytteessä KE1 ja 0,21 % näytteessä KE2). Pyrokseniittinäytteissä sulfideista esiintyi runsaimmin magneettikiisua, jonka jälkeen vähäisemmissä määrin pentlandiittia ja kuparikiisua. Näytteessä KE1 oli lisäksi rikkikiisua. Karbonaattien pitoisuus ylitti näytteissä sulfidien pitoisuuden (näytteessä SRP oli karbonaatteja 1,19 %, näytteessä KE1 1,29 % ja näytteessä KE2 0,51 %), paitsi Hituran näytteessä KG, jossa ei havaittu yhtään karbonaattimineraaleja, ja näytteessä KG <1 mm, jossa havaittiin 0,06 % kalsiittia. Karbonaateista runsaimmin esiintyi kalsiittia (enemmän näytteissä SRP ja KE2) ja dolomiittia (enemmän näytteessä KE1) sekä hieman magnesiittia. Aiemmin esitettyjen hapontuottopotentiaalia mittaavien staattisten laboratoriotestien lisäksi myös mineraalimäärien suhteiden perusteella näytteiden SRP, KE1 ja KE2 kiviainesta voi pitää happoa tuottamatonta myös pitkällä aikavälillä. Näissä näytteissä neutraloimispotentiaalia omaavia karbonaatteja ja silikaatteja (esim. oliviini, serpentiini ja pyrokseenit) oli runsaasti enemmän verrattuna happoa tuottaviin sulfidimineraaleihin (Taulukko 7). Hituran kiillegneissikasan näytteen <1 mm fraktiosta erotetusta hienoaineksesta tunnistettiin kipsi, jota ei kuitenkaan havaittu suuntaamattomassa <1 mm fraktiossa. Näytteelle tehtyjen käsittelyjen perusteella havaittiin paisuvahilainen savimineraali smektiittikloriitti. Näytteen muut faasit olivat plagioklaasi, kvartsi, tremoliitti, serpentiini, biotiitti, talkki, glaukofaani ja gibsiitti. Näytteen KG (<1 mm fraktio) XRD-tulokset täsmäsivät pääpiirteissään FE-SEM:llä määritettyjen tulosten kanssa. FE-SEM:llä ei tunnistettu mitään gibbsiittiin viittaavaa eikä sillä saatu havaintoa myöskään XRD:llä näytteen hienoaineksesta identifioidusta kipsistä. Em. mineraalit esiintyvät mahdollisesti niin hienorakeisina (<3 µm), ettei niitä pystytty analysoimaan FE-SEM:llä. EDS-spektreihin tulee kuitenkin yleisesti mukaan kontaminaationa rikkiä muutamia prosentteja, mikä saattaa viitata hienorakeiseen kipsiin. Tosin syynä saattaa olla jokin muukin S-pitoinen faasi, koska selkeää korrelaatiota ei havaittu S ja Ca esiintymisen suhteen. FE-SEM tuloksissa havaittiin noin 2 % pitoisuutena Fe-oksidia, joka täsmää koostumukseltaan parhaiten götiittiin, joka on mahdollisesti syntynyt sulfidien muuttumistuloksena. Pienen pitoisuuden vuoksi se ei tullut esiin XRD:llä. Lisäksi on mahdollista, että se on amorfinen, jolloin sitä ei voi tunnistaa XRD:llä. XRD:llä havaittu smektiittiryhmän mineraali, johon oli sekoittunut kloriittia, määrittyy FE-SEM:llä kokonaisuudessaan kloriitiksi, eikä ole arvioitavissa, kuinka suuri osuus siitä on smektiittiä. Epäsuoria viitteitä FE-SEM:llä smektiitin olemassaolosta saadaan kuitenkin mm. kloriitin kohonneina Si-pitoisuuksina. 3.2 Lysimetrien suotovedet Lysimetreistä kerättyjen suotovesien määrä vaihteli runsaasti (Kuva 9). Seurantajakson alussa kiviainesta sisältävien lysimetrien suotoveden määrä ylitti ajoittain tyhjän sadevesilysimetrin (LY4) vesimäärän. Tämä saattoi johtua esimerkiksi kiviainesnäytteiden mahdollisesti sisältämästä lumesta ja jäästä, joka sulaessaan aiheutti kohonneita

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ suotovesimääriä tai vuotavasta lysimetristä 4. Silmämääräisesti vuotoja ei kuitenkaan havaittu. Hituran lysimetrien (LY1 LY3) suotovesien määrät olivat usein alhaisempia kuin muissa lysimetreissä (LY4 LY6), erityisesti keväällä 2016 alkukesällä Lysimetrien LY1 LY3 ei havaittu esimerkiksi vuotavan, joten havaitut erot saattavat johtua näyteainesten erilaisista raekokojakaumista ja vedenpidätyskyvystä. Suotovesiä kerättiin 20 litran kanistereihin, jotka olivat usein täyttyneet kokonaan ja näin ollen vuotaneet yli. Tästä johtuen tarkkoja massamääriä lysimetrien kiviaineksista liuenneille haittaaineille ei voitu laskea. Tarkemmat suotovesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. Litraa Kertynyt suotovesi LY1 LY2 LY3 LY4 LY5 LY6 Kuva 9. Kertyneen suotoveden määrä eri lysimetreissä eri näytteenottoajankohtina. Keräysastioiden tilavuus oli 20 litraa, jonka ylittävää määrää ei voitu mitata. (LY 1 3 Hituran lysimetrit, LY4 taustalysimetri, LY 5 6 Kevitsan lysimetrit) Hitura Hituran lysimetreistä kerättyjen suotovesien sekä sadeveden keskiarvopitoisuudet kahden vuoden seurantajakson aikana on esitetty taulukossa 8. Kuvissa on esitetty näytteenottokertakohtaisia tuloksia valikoiduille parametreille. Serpentiniittikasan aineksella täytetyn lysimetrin LY1 suotovesien metallipitoisuudet olivat suhteellisen matalia, joitakin kymmeniä mikrogrammoja litrassa. Nikkeliä ja booria lukuun ottamatta metallien (esim. Co, Cu, Zn) pitoisuudet olivat noin kymmenen kertaa suurempia

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ kuin suomalaisissa purovesissä (Taulukko 8, purovesien mediaanit Lahermo et al. 1996). Alkaliteetti vaihteli välillä CaCO3, laskien yleensä hieman sulfaattipitoisuuden noustessa ja päinvastoin (Kuva 12). Nikkelin pitoisuus oli keskimäärin 16,7 (minimi 4,2, maksimi 70,6 ) ja boorin 276. Niiden pitoisuudet olivat selvästi kohonneita verrattuna suomalaisiin purovesiin (Taulukko 8). Tarkkailujakson loppupuoliskolla nikkelin pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua (Kuva 13). Kuparin keskimääräinen pitoisuus oli 8,4 korkeimpien pitoisuuspiikkien seuraillessa LY4:n taustapitoisuuksien muutoksia (Kuva 14). Suotovesi oli lievästi emäksistä, ph:n ollessa pääsääntöisesti noin 8 (Kuva 10). Kiillegneissikasan aineksella täytettyjen lysimetrien LY2 ja LY3 suotovedet olivat hyvin metallipitoisia koko kaksi vuotta kestäneen seurantajakson ajan. Erityisesti nikkelin pitoisuudet olivat huomattavan korkeita verrattuna esimerkiksi suomalaisiin purovesiin (Lahermo et al. 1996) tai serpentiniittilysimetrin vesiin, keskimäärin noin luokkaa (LY2 maksimi 109, minimi 24,3, LY3 maksimi 130, minimi 24,5 ) (Taulukko 8). Kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuudet vaihtelivat 1 molemmin puolin. LY2:n ja LY3:n suotovesi oli hapanta, ph:n ollessa pääsääntöisesti noin 4,5 (kuva 10). Alhaisen ph:n vuoksi alkaliteettia oli 0. Sähkönjohtavuus seuraili melko tarkasti sulfaatin pitoisuuden vaihteluita, jotka olivat matalampia keväällä ja kohosivat kesän mittaan (Kuva 11). Myös nikkelin ja kuparin pitoisuudet seurailivat sulfaatin pitoisuuksia (Kuvat 13 ja 14). Lysimetrien LY2 ja LY3 suotovesien laatu oli hyvin samankaltaista, vaikka LY2:ssä kiillegneissi peitettiin serpentiniitillä keväällä Ainoastaan boorin määrä nousi hieman LY2:n suotovedessä suhteessa LY3:een serpentiniittipeiton asentamisajankohdan jälkeen (Kuva 15). Tyhjästä lysimetristä LY4 otettujen taustanäytteiden sinkkipitoisuudet olivat korkeita (joitakin satoja mikrogrammoja litrassa) johtuen luultavasti lysimetrien sinkitystä metallista koostuvasta tukirakenteesta. Samoin alumiinin ja kuparin määrät olivat hieman koholla verrattuna lysimetriin 1. Taustalysimetrin suotovesien ph-arvot nousivat loppukesällä johtuen luultavasti lysimetriin kertyneestä orgaanisesta aineksesta (mm. puiden lehdet; Kuva 10). Taulukko 8. Hituran lysimetreistä kerättyjen suotovesien sekä sadeveden keskiarvopitoisuuksia kahden vuoden seurantajakson aikana. Suomalaisten purovesien mediaanipitoisuudet on esitetty vertailuksi (Lahermo et al. 1996). Ca Fe K Mg Na Cl SO4 Al Co Cu Mn Ni Zn B Aines LY1 SRP 16,5 <0,05 12,4 59,3 0,7 2, ,0 7,1 8,4 7,2 16,7 19,3 276 LY2 KG+SRP 80,8 0,1 78,4 304,9 6,5 4, ,8 LY3 KG 89,2 0,2 83, ,2 4, ,7 LY4 Sadevesi 0,6 <0,05 2,0 0,2 0,2 0,3 0,9 11,1 0,2 14,9 4,4 1,9 219,3 <5 Purovedet 4,06 0,68 0,70 1,39 2,1 1,4 3,5 95 0,17 0, ,52 3,6 2,78

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ SO Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov ph LY1 (SO4) LY2 (SO4) LY3 (SO4) LY4 (SO4) LY1 (ph) LY2 (ph) LY3 (ph) LY4 (ph) Kuva 10. SO 4 vs. ph Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle. SO Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov EC µs/cm LY1 (SO4) LY2 (SO4) LY3 (SO4) LY4 (SO4) LY1 (EC) LY2 (EC) LY3 (EC) LY4 (EC) Kuva 11. SO 4 vs. sähkönjohtavuus Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ SO Alkalinity CaCO3 0 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov-17 0 LY1 (SO4) LY4 (SO4) LY1 (alk) LY4 (alk) Kuva 12. SO 4 vs. alkaliniteetti Hituran serpentiniitin (LY1) lysimetrivesissä. Ni (LY2 & LY3) Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov Ni (LY1 & LY4) LY2 LY3 LY1 LY4 Kuva 13. Nikkelin liukoiset pitoisuudet Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Vasen pystyakseli LY2 ja LY3, oikea pystyakseli LY1 ja LY4. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle.

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Cu (LY2 & LY3) Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 Nov Cu (LY1 & LY4) LY3 LY2 LY4 LY1 Kuva 14. Kuparin liukoiset pitoisuudet Hituran sivukivien lysimetrivesissä, vasen pystyakseli LY2 ja LY3, oikea pystyakseli LY1. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle B ug/l Oct-15 Jan-16 May-16 Aug-16 Nov-16 Mar-17 Jun-17 Sep-17 Dec-17 LY1 LY2 LY3 LY4 Kuva 15. Boorin määrä Hituran sivukivien lysimetrivesissä. Punainen pystyviiva kuvaa serpentiniittikerroksen asentamisajankohtaa lysimetri 2:n päälle.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Taulukossa 9 on esitetty tarkkailujakson alussa ja lysimetristä 3 tarkkailukauden keskivaiheilla mitattuja kokonaispitoisuuksia verrattuina suodatettuihin liukoisiin pitoisuuksiin. Metallien osalta kokonaispitoisuuksien ja liuenneiden pitoisuuksien välillä ei ollut suuria eroja. Raudan kokonaispitoisuus oli kuitenkin lysimetristä 3 otetussa näytteessä huomattavasti liukoista määrää suurempi, sillä näyte sisälsi huomattavan määrän rautasakkaa (LY2 ja LY3 suotovesinäytteet olivat usein värjäytyneet oransseiksi), joka suodattui pois liuenneen näytteen näytteenotossa. Lysimetreissä 1 3 liukoisen kuparin määrä oli hieman kokonaismäärää suurempi, samoin liukoisen rikin. Myös lysimetristä 3 otetun näytteen liukoinen nikkeli oli kokonaispitoisuutta suurempi. Tämä luultavasti selittyy analyysien virhemarginaalilla ja kokonais- ja liukoisten pitoisuuksien pienillä eroilla. Liuenneen orgaanisen hiilen määrä oli kaikissa lysimetreissä aina hieman pienempi kuin orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus. Taulukko 9. Lysimetrivesien kokonais- ja liuenneet pitoisuudet (OC = orgaaninen hiili). (LY 1 3 Hituran lysimetrit, LY4 taustalysimetri). Viivalla merkittyjä parametrejä ei mitattu. Lysimetri Näyte pvm Fe () S () Cu (ug/l) Ni (ug/l) OC () Fe 2+ () LY Tot. <0,05 24,8 <5 19,9 2,0 - Liuennut <0,05 25,9 4,1 13,2 1,2 0,02 LY Tot. 0, ,5 - Liuennut <0, ,2 0,03 LY Tot. 0, ,7 - Liuennut 0, <0,2 0, Tot. 65, Liuennut 0, LY Tot. <0,05 <1 13,8 <5 1,1 - Liuennut <0,05 <1 7,4 2,09 <0,2 0,03 Taulukossa 10 on esitetty Hituran lysimetrien sivukivistä liuenneiden haitta-aineiden (Co, Cr, Cu, Ni) kokonaismassat verrattuna lysimetrien kiviaineksen sisältämään massamäärään. Koska suotoveden keräysastiat olivat usein vuotaneet yli, ei tarkkoja massamääriä pystytty laskemaan, vaan taulukossa 10 esitetyt arvot perustuvat eri näytteenottokerroilla mitattuihin vesimääriin ja vedestä mitattuihin haitta-ainepitoisuuksiin. Lysimetreistä todellisuudessa liuenneiden haitta-aineiden määrät ovat siis hieman taulukon määriä suuremmat. Kahden vuoden seurantajakson aikana serpentiniittiä sisältävästä lysimetristä 1 liukeni melko pieniä määriä metalleja. LY1:n sisältämästä koboltista liukeni noin 0,0005 % ja nikkelistä noin 0,0004 %. Kromia ja kuparia ei liuennut käytännössä lainkaan. Tyhjästä taustalysimetristä 4 liukeni enemmän kuparia kuin lysimetristä 1. Lysimetrin tukirakenteesta liuennut kupari siis luultavasti pidättyi lysimetrin kiviainekseen.

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kiillegneissiä sisältävistä lysimetreistä 2 ja 3 liukeni huomattavia määriä erityisesti nikkeliä (LY2 0,6 % ja LY3 0,7 % nikkelin kokonaismassasta), kobolttia (LY2 0,4 % ja LY3 0,5 % koboltin kokonaismassasta) ja kuparia (LY2 0,03 % ja LY3 0,04 % kuparin kokonaismassasta). Vaikka LY2:sta liuenneiden metallien määrä oli hieman LY3:n metallimääriä pienempi, ei LY2:n serpentiniittipeitolla ollut merkittävää vaikutusta, sillä LY2:n pitoisuudet olivat hieman pienempiä jo ennen serpentiniittipeiton asennusta. Kromi oli niukkaliukoinen kummassakin kiillegneissilysimetrissä. Taulukko 10. Taustalysimetrien ja Hituran lysimetrien liuenneiden haitta-aineiden kokonaismassat (g) verrattuna kiviaineksen sisältämään massaan ja osuudet kiviaineksen massoista (%). Kivistä liuenneiden massojen laskemiseksi liukoisessa muodossa olevista kokonaismassoista on vähennetty taustalysimetristä mitattu kokonaismassa (liuennut tausta). Lysimetri Co Cr Cu Ni LY4 Tausta g 0, , ,0077 0,00088 Sadevesi LY1 Kiviaineksessa g SRP Liuennut totaali g 0, , ,0018 0,0044 Liuennut - tausta g 0, <0 0,00352 Liuennut % 0, <0 0,0004 LY2 Kiviaineksessa g KG+SRP Liuennut tot. g 0,439 0, ,269 16,76 Liuennut - tausta g 0,439 0, ,261 16,76 Liuennut % 0,4 0, ,03 0,6 LY3 Kiviaineksessa g KG Liuennut tot. g 0,517 0,0002 0,377 19,89 Liuennut - tausta g 0,517 0, ,369 19,89 Liuennut % 0,5 0, ,04 0, Kevitsa Taulukossa 11 on esitetty Kevitsan vähärikkisellä sivukiviaineksella täytettyjen lysimetrien 5 ja 6 suotovesien sekä taustalysimetristä mitattuja sadeveden keskiarvopitoisuuksia kahden vuoden seurantajakson aikana. Kuvissa on esitetty näytteenottokertakohtaisia tuloksia valikoiduille parametreille. Lysimetrien KE1 ja KE2 suotovedet olivat koko tarkkailujakson ajan lievästi emäksisiä, niiden ph:n ollessa keskimäärin noin 8,5 (Kuva 16), ja niissä esiintyi suomalaisiin purovesiin (Lahermo et al. 1996) ja taustalysimetrin sadeveteen verrattuna kohonneita pitoisuuksia mm. sulfaattia, nikkeliä, kupari, sinkkiä, kobolttia ja kloridia (Taulukko 11). Sulfaatin ja sen myötä myös sähkönjohtavuuden arvot olivat kesäkauden koholla (Kuva 17). Suotovesien alkaliteetit ( CaCO3) vaihtelivat LY5:ssä välillä ja LY6:ssa välillä laskien yleensä hieman sulfaattipitoisuuden noustessa ja päinvastoin (Kuva 18). Metallipitoisuudet

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ (lähinnä Ni ja Cu), sulfaatti ja sähkönjohtavuus olivat lysimetrien asentamisen jälkeen muutaman viikon koholla, mutta laskivat tämän ns. first flush -ilmiön jälkeen nopeasti (Kuvat 19 ja 20). Kuparin pitoisuudet laskivat taustapitoisuuden tasolle. Nikkelin pitoisuudet jäivät hieman koholle verrattuna taustapitoisuuksiin, ollen seurantakauden lopulla Taulukko 11. Kevitsan lysimetreistä kerättyjen suotovesien sekä taustalysimetrin sadeveden keskiarvopitoisuuksia kahden vuoden seurantajakson aikana. Suomalaisten purovesien mediaanipitoisuudet on esitetty vertailuksi (Lahermo et al. 1996). Ca Fe K Mg Na Cl SO4 Al Co Cu Mn Ni Zn Aines LY5 KE1 18,5 <0,05 38,1 60,2 28,7 93,2 116,4 1,9 1,2 24,2 7,9 33,9 34,7 LY6 KE2 17,6 <0,05 42,4 51,5 21,4 38,2 132,3 3,8 1,7 9,3 7 20,6 17,9 LY4 Sadevesi 0,6 <0,05 2,0 0,2 0,2 0,3 0,9 11,1 0,2 14,9 4,4 1,9 219,3 Purovedet 4,06 0,68 0,70 1,39 2,1 1,4 3,5 95 0,17 0, ,52 3,6 SO Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct ph LY4 (SO4) LY5 (SO4) LY6 (SO4) LY4 (ph) LY5 (ph) LY6 (ph) Kuva 16. SO 4 vs. ph Kevitsan lysimetrien vesissä.

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ SO EC µs/cm Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct-17 LY4 (SO4) LY5 (SO4) LY6 (SO4) LY4 (EC) LY5 (EC) LY6 (EC) Kuva 17. SO 4 vs. EC Kevitsan lysimetrien vesissä. SO Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 Oct Alkalinity CaCO3 LY4 (SO4) LY5 (SO4) LY6 (SO4) LY4 (alk) LY5 (alk) LY6 (alk) Kuva 18. SO 4 vs. alkaliniteetti Kevitsan lysimetrien vesissä.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Ni ug/l Nov-15 Dec-15 Jan-16 Feb-16 Mar-16 Apr-16 May-16 Jun-16 Jul-16 Aug-16 Sep-16 Oct-16 Nov-16 Dec-16 Jan-17 Feb-17 Mar-17 Apr-17 May-17 Jun-17 Jul-17 Aug-17 Sep-17 LY4 LY5 LY6 Kuva 19. Nikkelin liukoiset pitoisuudet Kevitsan lysimetrien vesissä Cu ug/l LY4 LY5 LY6 Kuva 20. Kuparin liukoiset pitoisuudet Kevitsan lysimetrien vesissä.

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Taulukossa 12 on esitetty tarkkailujakson alussa lysimetrien suotovesistä mitattuja kokonaispitoisuuksia verrattuna suodatettuihin liukoisiin pitoisuuksiin. Metallien osalta kokonaispitoisuuksien ja liuenneiden pitoisuuksien välillä ei ollut suuria eroja. Samoin kuin Hituran lysimetrien suotovesissä, myös Kevitsan lysimetreissä 5 ja 6 joidenkin alkuaineiden liuenneet pitoisuudet olivat suurempia kuin niiden kokonaispitoisuudet (LY6 Cu, Ni ja orgaaninen C). Myös Kevitsan lysimetreissä ilmiö luultavasti selittyy analyysien virhemarginaalilla ja kokonais- ja liukoisten pitoisuuksien pienillä eroilla. Taulukko 12. Totaali- ja liuenneiden pitoisuuksien vertailua Kevitsa lysimetrien suotovesissä marraskuussa (OC = orgaaninen hiili) Näyte pvm Fe () S () Cu (ug/l) Ni (ug/l) OC () Fe 2+ () LY Totaali <0,05 <1 13,8 <5 1,1 Liuennut <0,05 <1 7,4 2,09 <0,2 0,03 LY Totaali 0, ,4 Liuennut <0, ,5 3,1 0,05 LY Totaali <0, ,2 58,4 0,9 Liuennut <0, ,1 61,4 1,3 0,02 Taulukossa 13 on esitetty Kevitsan lysimetreistä liuenneiden haitta-aineiden (Co, Cr, Cu ja Ni) kokonaismassoja verrattuna lysimetrien kiviaineksen sisältämään massamäärään. Koska suotoveden keräysastiat olivat usein vuotaneet yli, ei tarkkoja massamääriä pystytty laskemaan, vaan taulukossa 13 esitetyt arvot perustuvat eri näytteenottokerroilla mitattuihin vesimääriin ja vedestä mitattuihin haitta-ainepitoisuuksiin. Kuten Hiturankin lysimetrien tapauksessa, myös Kevitsan lysimetreistä todellisuudessa liuenneiden haitta-aineiden määrät ovat siis hieman taulukon määriä suuremmat. Kevitsan lysimetrien tapauksessa todelliset liuenneiden haitta-aineiden määrät ovat luultavasti hieman suuremmat suhteessa Hituran lysimetreihin, sillä Kevitsan lysimetrien suotovesien keräysastiat olivat vuotaneet yli useammin. Kahden vuoden seurantajakson aikana lysimetreistä 5 ja 6 liukeni melko pieniä määriä metalleja (Taulukko 13). Hienompirakeisen, mutta hyvin lajittuneen, LY5:n liuenneet metallimäärät olivat hieman vähäisempiä verrattuna hieman karkeampaan, heikosti lajittuneeseen LY6:een. Kromia liukeni huomattavan vähäisiä määriä. Kuparia kummastakin Kevitsan lysimetristä liukeni vähemmän kuin tyhjästä taustalysimetristä 4, joten suurin osa lysimetrien metallisista tukirakenteista liuenneista haitta-aineista sitoutui sivukiviainekseen.

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Taulukko 13. Taustalysimetrin ja Kevitsan lysimetrien liuenneiden haitta-aineiden kokonaismassat (g) verrattuna kiviaineksen sisältämään massaan ja osuudet kiviaineksen massoista (%). Kivistä liuenneiden massojen laskemiseksi liukoisessa muodossa olevista kokonaismassoista on vähennetty taustalysimetristä mitattu kokonaismassa (liuennut tausta). Co Cr Cu Ni LY4 Tausta g 0, , ,0077 0,00088 Sadevesi LY5 Kiviaineksessa g KE1 Liuennut tot. g 0, , ,0046 0,0091 Liuennut - tausta g 0, ,00003 <0 0,0082 Liuennut % 0, , <0 0,0006 LY6 Kiviaineksessa g KE2 Liuennut tot. g 0, , ,004 0,0084 Liuennut - tausta g 0, ,00013 <0 0,0075 Liuennut % 0,0008 0, <0 0, TULOSTEN TULKINTA 4.1 Hituran kiviainekset ja niiden käyttäytyminen lysimetrikokeissa Hituran kiillegneississä Co, Cr, Cu ja Ni olivat keskeisimmät haitta-aineet. Niistä Co, Ni ja Cu esiintyivät hapettumispelkistysolosuhteiden muutoksille herkässä muodossa, sillä ne olivat pääasiassa sitoutuneina kuningasvesiuuttoiseen fraktioon eli lähinnä sulfidimineraaleihin (Doležal et al. 1968, Heikkinen & Räisänen 2009). Osa niistä (noin %) oli uuttotulosten perusteella sitoutuneena myös sekundäärisiin, sulfidihapettumisen seurauksena muodostuneisiin mineraaleihin, kuten götiittiin, jarosiittiin ja gibsiittiin, jotka ovat alttiita ph:n muutoksille. Verrattuna muihin näytteisiin kiillegneississä esiintyi myös vesiliukoista nikkeliä (1,7 %). Noin puolet kromista oli sitoutuneena heikosti liukeneviin silikaatteihin ja noin puolet herkemmin liukeneviin silikaatteihin, luultavasti kiilteisiin kuten kloriittiin (Koljonen et al. 1992, Heikkinen & Räisänen 2008). Kiillegneissiä sisältävien lysimetrien suotovedet olivat happamia ja metallipitoisia, kuten liukoisuus- ja hapontuottotestien tulokset osoittivat. Suotovesien ph pysyi tasaisesti 4,5:n paikkeilla, mikä viittaisi kiillegneissistä havaitun gibsiitin toimivan pääasiallisena ph-puskurina (Dold 2017). Hapan ph edistää metallien liukenemista (Stumm & Morgan 1996). Laboratoriotestien perusteella serpentiniittikasan kiviaineksen haitalliset alkuaineet (Ni, Co, Cu) olivat kromia lukuun ottamatta sitoutuneita pääosin sulfideihin. Kuitenkin jopa noin % nikkelistä, koboltista ja kuparista oli sitoutuneena sekundäärisiin, ph:n muutoksille alttiisiin mineraaleihin. Tästä huolimatta ravistelutestin vesiliuoksen pitoisuudet jäivät mataliksi Ravistelutestin ph oli lähes 10, mikä edesauttoi haitta-aineiden niukkaliukoisuutta. Kromista

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ suurin osa oli sitoutuneena heikkoliukoisiin silikaatteihin ja todennäköisesti myös oksideihin, kuten kromiittiin (vrt. Heikkinen & Räisänen 2008), ja vain noin 10 % liukeni kuningasvesiuutossa. Vaikka laboratoriotestien perusteella serpentiniittiaineksen haitalliset alkuaineet olivat suhteellisen heikosti sitoutuneessa muodossa, olivat serpentiniittiä sisältävän lysimetrin suotoveden metallipitoisuudet matalia. Tämä johtuu mm. emäksisestä ph:sta, sillä emäksisessä ph:ssa kationiset haitta-aineet pidättyvät tehokkaasti sekundäärisiin mineraaleihin (Dzombak & Morel 1990). Maastotutkimusten (Karlsson et al. 2017) perusteella Hituran kiillegneissialueen suotovedet ovat happamia ja metallipitoisia. Tästä huolimatta sivukivialueen vaikutus vastaanottavaan vesistöön on nykyisellään kuitenkin melko vähäinen. Kiillegneissikasan vieressä virtaavan Töllinojan sähkönjohtavuus ja metallipitoisuudet erityisesti nikkelin osalta kohoavat ainoastaan vähän kaivosalueen jälkeen. Lysimetritulosten perusteella kiillegneissikasan muokkaaminen esimerkiksi muotoilemalla saattaisi aiheuttaa haitta-aineiden, erityisesti nikkelin, koboltin ja kuparin mobilisoitumista ympäröivään vesistöön. Testin perusteella odotettavissa voisi olla pidempiaikainen ilmiö, jonka aikana haitta-ainepitoisuudet pysyisivät todennäköisesti korkealla. Tulosten perusteella kiillegnessikasan aines ei sovellu huonojen ympäristöominaisuuksiensa vuoksi maanrakennuskäyttöön edes kaivosalueella. Serpentiniittikasan kiviaines voisi sopia maanrakennuskäyttöön kaivosalueella, mutta näytteenotossa tehtyjen havaintojen perusteella kiviaines ei vaikuta geoteknisiltä ominaisuuksiltaan kovinkaan kestävältä. Vaikka haitta-aineet eivät lysimetritestissä liuenneetkaan, saattaa laboratoriotestien perusteella haitta-aineita mobilisoitua esim. pholojen muuttuessa happamammaksi. Tämän vuoksi serpentinittiainesta ei tulisi esimerkiksi sijoittaa kiillegneissikasan happamien suotovesien vaikutuksen alaisuuteen. Kiillegneissiaineksen päälle tehdyllä serpentiniittipeitolla (LY2) ei tarkkailujakson kuluessa ollut havaittavia vaikutuksia kiillegneissikasan aineksen suotovesien laatuun. Vaikka LY2:sta liuenneiden metallien määrä olikin hieman verrokkina olleen LY3:n metallimääriä alhaisempi, ei ero selittynyt serpentiniittipeitolla, sillä LY2:n pitoisuudet olivat hieman matalampia jo ennen peittokerroksen asennusta. Toisaalta, koska myöskään haitallisia vaikutuksia ei näyttänyt olevan, voitaisiin esimerkiksi mahdollinen kiillegneissikasan muotoilu toteuttaa serpentiniitin avulla. Serpentiniittikasan muokkaaminen kiviainesta siirtelemällä ei lysimetritulosten perusteella aiheuta merkittävissä määrin haitta-aineiden mobilisoitumista. Lysimetrien tarkkailua on tarkoitus jatkaa myös KaiHaMe-projektin päättymisen jälkeen. Serpentiniittiaineksen suotovesien alkaliteetti, joka kuvaa veden puskurikykyä, eli veden kykyä neutraloida siihen lisättyä happoa (Langmuir 1997), oli suhteellisen korkea. Sopivan laatuisten vesien hyötykäyttöä happamien suotovesien käsittelyssä on testattu esimerkiksi Walesissa, jossa tulokset olivat lupaavia: meriveden avulla happamasta suotovedestä saatiin saostettua esimerkiksi rautaa ja alumiinia (Sapsford 2017). Serpentiniittikasan suotoveden hyötykäyttöä kiillegneissikasan suotovesien käsittelyssä (esim. ph:n nosto, haitallisten aineiden saostaminen) voisi harkita jatkotutkimuksissa.

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kevitsan kiviaines ja sen käyttäytyminen lysimetrikokeissa Kevitsan kiviaineksen sisältämät haitta-aineet, erityisesti Ni ja Cu, ovat pääasiassa sitoutuneina sulfideihin (erityisesti magneettikiisuun, pentlandiittiin ja kuparikiisuun), ja niiden liukeneminen liittyy sulfidien hapettumiseen. Lysimetrien suotovesiseurannan perusteella testatun kiviaineksen haitta-aineet eivät esiinny kovinkaan helposti liukenevassa muodossa: tarkkailukauden aikana metallien pitoisuudet olivat matalia, suotoveden ph lievästi emäksinen ja puskurikyky oli hyvä. Vaikka sulfidien hapettuminen sulfaattipitoisuuksien kohoamisen perusteella kiihtyi kesäkaudella, pysyivät nikkelin ja kuparin pitoisuudet suotovesissä alhaisella tasolla. Tämän perusteella voidaan olettaa, että sulfaatin muodostumisesta vastasi pääasiassa suhteellisen herkästi rapautuvan magneettikiisun hapettuminen, joka ei vaikuta sisältävän korkeita määriä nikkeliä tai kuparia. Toisaalta, emäksiset olosuhteet luultavasti vaikuttivat nikkelin liikkuvuuteen, joka yleensä kasvaa ph:n madaltuessa (Stumm & Morgan 1996). Kiviaineksen neutralointipotentiaali riitti puskuroimaan haponmuodostusta eikä lysimetrien suotovesien ph juurikaan muuttunut. Sulfidimineraalien reaktiivisuus vaihtelee helpoiten hapettuvasta hitaimmin hapettuvaan seuraavasti: magneettikiisu > lyijyhohde > sinkkivälke > borniitti (Cu5FeA4) > pentlandiitti > arsenopyriitti > markasiitti > rikkikiisu > kuparikiisu > molybdeenihohde (Jambor 1994, Moncur et al. 2009). Koska pentlandiitin hapettuminen on magneettikiisua hitaampaa, saattaa kahden vuoden tarkkailujakso olla liian lyhyt sen ja Ni-pitoisuuksien nousun havaitsemiseen. Koska kuparikiisun pitoisuudet kiviaineksessa olivat hyvin matalia ja se hapettuu suhteellisen hitaasti (Jambor 1994, Plumlee 1999, Moncur et al. 2009), on todennäköistä, että kuparin liukeneminen ja pitoisuudet suotovesissä pysyvät nikkeliä matalammalla tasolla. Lysimetrien tarkkailua on tarkoitus jatkaa myös KaiHaMe-projektin päättymisen jälkeen, jotta Kevitsan sivukivien käyttäytymisestä saadaan pidemmän aikavälin tulokset. Kaivoksella on havaittu erityisesti nikkelin liukenemista sivukivistä pidemmällä aikavälillä (U. Syrjälä, suullinen tiedonanto). Kiviaineksen hienoaineksen määrällä voitiin havaita olevan vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen. Vähän hienoainesta sisältäneen LY5:n Kevitsan kiviaineksesta liuenneet suhteelliset metallimäärät olivat hieman vähäisempiä verrattuna enemmän hienoainesta sisältäneen LY6:n Kevitsan kiviainekseen. Hienoaineksen määrällä on suora vaikutus mineraalien reaktiivisen pinta-alan määrään: mitä enemmän aineksella on pinta-alaa, sitä nopeammin kemialliset reaktiot tapahtuvat (Stumm & Morgan 1996, Banwart et al. 2002). Kiviaineksen partikkelikoon kasvaessa sulfidien hapettumisasteen on havaittu vähenevän, sillä suurempi partikkelikoko lisää hapen ja veden kulkeutumismatkaa sulfidien pinnoille (esim. Kempton 2012). Halkaisijaltaan yli 200 mm:ä olevien kivien on arvioitu vaikuttavan ainoastaan vähän suotovesien laatuun usean sadankaan vuoden kuluessa (Davis & Ritchie 1987). Tuoreempien tutkimusten mukaan vain halkaisijaltaan alle mm:n sivukivipartikkelit huuhtoutuvat kokonaan kivikasan läpi tihkuvan veden vaikutuksesta, mikä suhteellisesti vähentää isompien kuivempana pysyvien kivien rapautumista (Hollings et al. 2001, Stockwell et al. 2003, Kempton 2012). Tämän perusteella kiviaines tulisi käyttää mahdollisimman isoina partikkeleina ja minimoida murskeen sisältämän hienoaineksen määrä, jos haitta-aineita sisältävää kiviainesta murskataan hyötykäyttöön.

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Sivukivien karakterisointi ja lysimetrikokeet Kiviaineksista tehtyjen kuningasvesiuuttoisten pitoisuuksien on pääasiassa havaittu korreloivan hyvin sen kanssa, mitkä haitta-aineiden pitoisuudet ovat koholla myös suotovesissä (Karlsson & Kauppila 2016). Ravistelutestin ei sen sijaan ole havaittu soveltuvan tuoreelle kiteiselle kiviainekselle, sillä testissä käytetty vesi ja testin lyhyt aika eivät riitä liuottamaan haitta-aineita, jolloin niiden pitoisuudet jäävät usein alle määritysrajan (Karlsson & Kauppila 2016). Lysimetritutkimuksen perusteella Kevitsan sivukivestä ja Hituran serpentiniitistä tehtyjen kuningasvesiuuttotestien tulokset eivät suoraan korreloineet lysimetrien suotovesissä havaittujen matalien haitta-ainepitoisuuksien kanssa. Kuningasvesiuuton perusteella esimerkiksi Kevitsan vesissä olisi odottanut näkevän nikkeliä, mutta nikkelin pitoisuudet olivat niissä alhaiset. Yksi syy tähän saattoi olla lysimetritestien liian lyhyt kesto, jonka aikana esimerkiksi pentlandiitti ei vielä ehtinyt hapettumaan. Lisäksi on otettava huomioon, että ph vaikuttaa suuresti metallien liukoisuuteen. Emäksisissä olosuhteissa, jotka vallitsivat muissa paitsi Hituran kiillegneissiainesta sisältävissä lysimetreissä, nikkelin, koboltin ja kuparin mobilisoituminen on rajoittunut erilaisten adsorptioja saostumisprosessien johdosta (esim. Alpers et al. 1994, Heikkinen & Räisänen 2008). Kiillegneissiaineksesta liukeni ravistelutestissä muita testattuja aineksia enemmän haittaaineita verrattuna uuttotesteihin. Laimeat vesiuutot soveltuvatkin hyvin lähinnä rapautuneiden sulfidipitoisten kaivannaisjätteiden testaamiseen (Hageman et al. 2015). Sitraattiuuttomenetelmä on tarkoitettu erityisesti sulfideihin sitoutuneen nikkelin liuottamiseen (Penttinen et al. 1977, Labtium 2016). Kevitsan kiviaineksista saatujen tulosten perusteella sitraattiuutto näyttäisi tehoavan erityisen hyvin kuparikiisuun, sillä sitraattiuuttoinen kuparipitoisuus oli hyvin lähellä kokonaispitoisuutta. Sitraattiuuttoiset koboltti- ja nikkelipitoisuudet olivat sen sijaan noin 60 % sulfidisista (kuningasvesiuuttoisista) pitoisuuksista. Ennen laajempaa käyttöä sitraattiuuttomenetelmän toimintaa tulisi tarkastella tarkemmin ja hyödyntää sen rinnalla esim. mikroanalysaattoritekniikkaa eri sulfidimineraaleihin sitoutuneiden metallien tunnistamiseksi. Kromi oli niukkaliukoinen sekä Kevitsan sivukivissä että Hituran serpentiniitissä, sillä se esiintyi niissä niukkaliukoisissa silikaateissa ja oksideissa (esim. kromiitti). Kromi esiintyy kivissä kuitenkin hyvin tyypillisesti niukkaliukoisessa muodossa, jolloin kromia sisältävien kivien hyötykäytölle voitaisiin sallia nykyisin käytettävää ns. PIMA-kynnysarvoa korkeampia pitoisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin, että kromin esiintyminen eri mineraaleissa selvitetään tarkasti mineralogisilla menetelmillä. Osa kromista voi esiintyä myös herkemmin liukenevissa silikaateissa (esim. kloriitti) tai em. sekundäärisissä mineraaleissa, jolloin se voi mobilisoitua esim. ph-muutosten seurauksena. Esimerkiksi Hituran kiillegneississä osa kromista oli sitoutuneena kloriittiin. Tarkkailukauden aikana lysimetreistä 1 3 suotautui ajoittain huomattavan vähän vettä verrattuna lysimetreihin 4 6. Koska selkeitä vuotoja ei havaittu, saattoi syynä olla erot kiviainesten vedenpidätyskyvyssä. Kevitsan kiviainekseen verrattuna Hituran kiviaines oli rapautunutta ja sisälsi hieman enemmän hienoainesta. Kiviaineksen kyky pidättää vettä riippuu merkittävästi raekoosta: mitä hienompaa aines on, sitä paremmin se pidättää vettä

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ (Leeper & Uren 1993). Myös rapautuneemmissa aineksissa olevien ionien määrä ja laatu saattavat vaikuttaa kiviaineksen vedenpidätyskykyyn. Esimerkiksi anionien K +, Na +, Ca 2+, Mg 2+ ja Cl - on havaittu vähentävän ja anionien HCO3 - ja CO3 2- lisäävän maannoksen vedenpidätyskykyä (Xing et al. 2017). Sivukivikasojen mallinnuksessa ei ehkä oteta riittävästi huomioon kiviaineksen vedenjohtavuus ja -pidätyskyvyn muutoksia kiviaineksen rapautuessa. Lysimetrien rakenteesta näytti liukenevan runsaasti sinkkiä. Sinkki oli luultavasti peräisin lysimetrien sinkityistä metallikehikoista. Koska lysimetritestien rakenteista voi liueta merkittäviä määriä haitta-aineita, tulisi tämä ottaa huomioon testejä suunniteltaessa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Hituran kiillegneissikasaan sitoutuneet haitalliset alkuaineet, kuten Co, Ni ja Cu, esiintyivät pääosin sitoutuneina sulfidimineraaleihin, mutta osin myös sekundäärissä saostumissa. Nikkeliä esiintyi myös herkkäliuokoisessa muodossa, joka mobilisoitui ravistelutestissä. Lysimetrikokeiden perusteella kiillegneissikasan muokkaaminen/sekoittaminen esimerkiksi muotoilemalla saattaa aiheuttaa haitta-aineiden mobilisoitumista ympäröivään vesistöön. Tulosten perusteella kiillegneissikasan aines ei sovellu huonojen ympäristöominaisuuksiensa vuoksi maanrakennuskäyttöön edes kaivosalueella. Hituran serpentiniittikasan kiviainekseen sitoutuneet haitalliset alkuaineet esiintyivät myös suurimmaksi osaksi sulfidimineraaleissa, mutta merkittävä osa niistä oli myös sekundäärisissa saostumissa eli ph:n muutoksille alttiissa fraktiossa. Serpentiniittiä sisältävän lysimetrin suotovedet olivat kuitenkin emäksisiä ja siten suotovesien metallipitoisuudet olivat alhaisia. Serpentiniittikasan muokkaaminen kiviainesta siirtelemällä ei lysimetritulosten perusteella aiheuttaisi merkittävissä määrin haitta-aineiden mobilisoitumista. Kiviaines voisi sopia maanrakennuskäyttöön kaivosalueella, mutta geoteknisiltä ominaisuuksiltaan se ei vaikuta kovinkaan kestävältä. Serpentiniittiä ei tulisi kuitenkaan sijoittaa esimerkiksi kiillegneissikasan happamien suotovesien vaikutuksen alaisuuteen, sillä haitta-aineita saattaa mobilisoitua ph:n muutoksen myötä. Kiillegneissiaineksen päälle tehdyllä serpentiniittipeitolla ei havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia lysimetrin suotoveden laatuun. Serpentiniittikasan ainesta voitaisiin kuitenkin hyötykäyttää esimerkiksi mahdollisessa kiillegneissikasan muotoilussa kiillegneissiaineksen päälle läjitettynä. Serpentiniittikasan emäksisten suotovesien hyötykäytöstä kiillegneissikasan suotovesien käsittelyssä (esim. ph:n nosto, haitallisten aineiden saostaminen) voisi selvittää mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Kevitsan kiviaineksen sisältämät haitta-aineet, erityisesti Ni ja Cu, olivat pääasiassa sitoutuneina sulfideihin ja niiden liukeneminen liittyy siten sulfidien hapettumiseen. Lysimetrien suotovesiseurannan perusteella kiviaineksesta ei mobilisoitunut merkittäviä määriä haitta-aineita kahden vuoden seurantajaksolla. Pentlandiitin hapettumisen ja Nipitoisuuksien seuraamista tulisi kuitenkin vielä jatkaa tai tarkastella esimerkiksi geokemiallisen mallinnuksen avulla.

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Kiviaineksen sisältämällä hienoaineksen määrällä on vaikutusta haitta-aineiden liukoisuuteen. Jos potentiaalisia haitta-aineita sisältävää kiviainesta murskataan hyötykäyttöön, tulisi kiviaines käyttää mahdollisimman isoina partikkeleina ja minimoida murskeen sisältämän hienoaineksen määrä. Lysimetritutkimuksen perusteella Kevitsan sivukivestä ja Hituran serpentiniitistä tehtyjen uuttokokeiden tulokset eivät suoraan korreloineet lysimetrien suotovesissä havaittujen matalien haitta-ainepitoisuuksien kanssa. Tämä saattoi johtua lysimetritestien liian lyhyestä kestosta, jonka aikana esimerkiksi pentlandiitti ei olisi vielä ehtinyt hapettumaan. Lisäksi haitta-aineiden mobilisoitumista ilmeisesti hidasti niiden pidättyminen lysimetrien kiviainekseen ja lysimetreissä mahdollisesti muodostuviin saostumiin emäksisten olosuhteiden seurauksena. Uuttotesteihin verrattuna ravistelutestissä liukeni kiillegneissiaineksesta muita testattuja aineksia enemmän haitta-aineita. Sitraattiuuttomenetelmä, joka on tarkoitettu erityisesti sulfideihin sitoutuneen nikkelin liuottamiseen, tehoaa hyvin myös kuparikiisuun. Menetelmää tulisi vielä tarkemmin validoida. Sivukiviaineksen vedenpidätyskyky saattaa muuttua aineksen rapautuessa, mikä vaikuttaa esimerkiksi sivukivikasan vesitaseen ja suotovesien mallintamiseen. Rapautumisen vaikutusta vedenpidätyskykyyn tulisi tutkia tarkemmin. Lysimetrikokeet osoittautuivat varteenotettavaksi menetelmäksi sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymisen tarkasteluun. Tarkastelujakson olisi kuitenkin suositeltavaa olla pidempi kuin kaksi vuotta, jotta sulfidien rapautumiseen liittyvät prosessit voitaisiin havaita luotettavasti. Lysimetrien rakenteista voi liueta merkittäviä määriä haitta-aineita, joka tulisi huomioida testejä suunniteltaessa. 6 LÄHTEET/KIRJALLISUUSVIITTEET AMIRA ARD Test Handbook. Project P387A Prediction & Kinetic Control of Acid Mine Drainage. AMIRA international May s. Ahma Ympäristö Oy Belvedere mining Oy Hituran avolouhoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Ahma Ympäristö Oy. 72 s. Alpers, C. N., Blowes, D. W., Nordstrom, D. K. & Jambor, J. L Secondary Minerals and Acid Mine-water Chemistry. Teoksessa: Jambor, J. L. & Blowes, D. W. (toim.) The Environmental Geochemistry of Sulfide Mine-wastes. Mineralogical Association of Canada. Short Course Handbook, Vol. 22, Banwart, S., Evans, K. & Croxford, S Predicting mineral weathering rates at field scale for mine water risk assessment. Teoksessa: Younger, P. L. & Robins, N. S. (toim.) Mine Water Hydrogeology and Geochemistry. Geological Society, London, Special Publications, 198, Boliden Metals & Innovation for the Future Annual Report s.

41 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Davis, G. B. & Ritchie, A. I. M., A model of oxidation in pyritic mine waste: Part 1 Equations and approximate solution. Applied Mathematical Modelling 10, Dold, B Speciation of the most soluble phases in a sequential extraction procedure adapted for geochemical studies of copper sulfide mine waste. Journal of Geochemical Exploration 80, Dold, B Acid rock drainage prediction: A critical review. Journal of Geochemical Exploration 172, Doležal, J., Provondra, P. & Šulcek, Z Decomposition techniques in inorganic analysis. Iliffe Books Ltd, London. 224 s. Dzombak, D. A. & Morel, F. M Surface complexation modeling: hydrous ferric oxide. Wiley, New York, 393 s. Hageman, P. L., Seal, R. R., Diehl, S. F., Piatak, N. M. & Lowers, H. A Evaluation of selected static methods used to estimate element mobility, acid-generating and acidneutralizing potentials associated with geologically diverse mining wastes. Applied Geochemistry, 57, Hansen, J. B., Holm, P. E., Hansen, E. A. & Hjelmar O Use of lysimeters for characterization of leaching from soil and mainly inorganic waste materials, Nordtest Technical Report s. Heikkinen, P. M. & Räisänen, M. L Mineralogical and geochemical alteration of Hitura sulphide mine tailings with emphasis on nickel mobility and retention. Journal of Geochemical Exploration 97, Heikkinen, P. M. & Räisänen, M. L Trace metal and As solid-phase speciation in sulphide mine tailings Indicators of spatial distribution of sulphide oxidation in active tailings impoundments. Applied Geochemistry 24, Hollings, P., Hendry, M. J., Nicholson, R. V. & Kirkland, R. A Quantification of oxygen consumption and sulphate release rates for waste rock piles using kinetic cells: Cluff Lake uranium mine, northern Saskatchewan, Canada. Applied Geochemistry 16, Jambor, J. L Mineralogy of Sulfide-rich Tailings and Their Oxidation Products. Teoksessa: Blowes, D. W. & Jambor, J. L. (toim.) Environmental Geochemistry of Sulfide Mine-wastes, Mineralogical Association of Canada Short Course Vol. 22, Karlsson, T Field scale investigations and lysimeters. Teoksessa: Mine Closure Wiki by the Geological Survey of Finland. Luettu Karlsson, T. & Kauppila, P. M Waste Rock Characterization versus the Actual Seepage Water Quality. In: Drebenstedt, C. & Paul, M. (toim.): IMWA 2016 Mining Meets Water Conflicts and Solutions, Freiberg/Germany (TU Bergakademie Freiberg),

42 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Karlsson, T., Kauppila, P. & Lehtonen, M Assessment of the effects of mine closure activities to waste rock drainage quality at the Hitura Ni-Cu mine, Finland. Teoksessa: Wolkersdorfer, C., Sartz, L., Sillanpää, M, Häkkinen, A. (toim.) Proceedings, IMWA 2017, Mine Water and Circular Economy; Lappeenranta, Finland 2017, Kauppila, P., Räisänen, M. L., Myllyoja, S. (Toim.) Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 213 s. Kauppila, P. M., Taskinen, A., Korhonen, T., Kurhila, M. & Tiljander, M Environmental properties of arsenic containing flotation tailings from Kuikka 2 gold deposit: Effect of polyacrylamide based chemical. GTK Open File Work Report, 30 s. Kempton, H A Review of scale factors for estimating waste rock weathering from laboratory tests. Teoksessa: Price, W. A., Hogan, C. & Tremblay, G (toim.). 9 th International Conference on Acid Rock Drainage (ICARD 2012), Ottawa, Ontario, Canada, May Volume 1 of 2, Kirchner, T. & Mattson, B Scaling geochemical loads in mine drainage chemistry modelling: An empirical derivation of bulk scaling factors. Teoksessa: Brown, A., Bucknam, C., Burgess, J., Carballo, M., Castendyk, D., Figueroa, L., Kirk, L., McLemore, V., McPhee, J., O Kane, M., Seal, R., Wiertz, J., Williams, D., Wilson, W. & Wolkersdorfer, C. (toim.) Proceedings of 10th ICARD & IMWA 2015 conference, Santiago, Chile, April 2015, Koljonen, T., Gustavsson, N., Noras, P. & Tanskanen, H Alkuainekuvaukset ja geokemialliset kartat. Teoksessa: Koljonen, T. (toim.) Suomen geokemian atlas, osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus, Espoo Korhonen, K. H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maaluokitus. Geotekniikan laboratorio, tiedonanto 14, 20 s. Labtium The analysis of commodity elements grade in the actual feasible mineralogical phase can be the most important analytical information both for exploration and mining. Luettu : Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus 1996, Espoo. 150 s. Langmuir, D Aqueous Environmental Geochemistry. Prentice-Hall p. Lapakko, K Metal Mine Rock and Waste Characterization Tools: An Overview. Minnesota Department of Natural Resources, US. April 2002 No s. Lapakko, K. & Olson, M Scaling laboratory sulfate release rates to operational waste rock piles. Teoksessa: Brown, A., Bucknam, C., Burgess, J., Carballo, M., Castendyk, D., Figueroa, L., Kirk, L., McLemore, V., McPhee, J., O Kane, M., Seal, R., Wiertz, J., Williams,

43 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ D., Wilson, W. & Wolkersdorfer, C. (toim.) Proceedings of 10th ICARD & IMWA 2015 conference, Santiago, Chile, April 2015, Lappalainen, M. & White, G Technical Report on Mineral Resources of the Kevitsa Ni-Cu-PGE Deposit, Finland. First Quantum Minerals Ldt. 146 s. Leeper, G. W. & Uren, N. C Soil Science: An Introduction. 5th edition. Melbourne University Press, Melbourne, 312 s. Lehtonen, M., Airo, M.-L., Eilu, P., Hanski, E., Kortelainen, V., Lanne, E., Manninen, T., Rastas, P., Räsänen, J. & Virransalo, P Kittilän vihreäkivialueen geologia: Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. Malmström, M. E., Destouni, G., Banwart, S. A. & Stromberg, B Resolving the scaledependence of mineral weathering rates. Environmental Science and Technology 34, Manninen, T., Hyvönen, E., Johansson, P., Kontio, M., Pänttäjä, M. & Väisänen, U Keivitsan alueen geologia. Geologian tutkimuskeskus. 70 s. Moncur, M. C., Jambor, J. L., Ptacek, C. J. & Blowes, D. W Mine drainage from the weathering of sulfide minerals and magnetite. Applied Geochemistry 24, Morin, K. A. & Hutt, N. M An empirical technique for predicting the chemistry of water seeping from mine-rock piles. Teoksessa: Proceedings, America Society of Mining and Reclamation, 1993, Luettu : Morin.pdf. Muniruzzaman, M., Karlsson, T & Kauppila, P. M Prediction of the Drainage Water Quality from Mine Wastes with Reactive Transport Modelling. GTK Open File Work Report 12/ s. Mutanen, T. & Huhma, H U-Pb geochronology of the Koitelainen, Akanvaara and Keivitsa layered intrusions and related rocks. Teoksessa: Radiometric age determinations from Finnish Lapland and their bearing on the timing of Precambrian volcano-sedimentary sequences. Geological Survey of Finland. Special Paper 33, Papunen, H Sulfide mineralogy of the Kotalahti and Hitura nickel-copper ores, Finland. Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ AIII, Geologica-Geographica 109, 74 s. Pearce, S., Scott, P. & Weber, P Waste rock dump geochemical evolution: matching lab data, models and predictions with reality. In: Brown, A., Bucknam, C., Burgess, J., Carballo, M., Castendyk, D., Figueroa, L., Kirk, L., McLemore, V., McPhee, J., O Kane, M., Seal, R., Wiertz, J., Williams, D., Wilson, W. & Wolkersdorfer, C. (toim.) Proceedings of 10 th ICARD & IMWA 2015 conference Agreeing on solutions for more sustainable mine water management, Santiago, Chile, April 2015,

44 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Penttinen, U., Palosaari, V. & Siura, T Selective Dissolution and determination of sulphides in nickel ores by the bromine-methanol method. Bulletin of Geological Society of Finland 49 (2), Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmatieteenlaitoksen raportteja 2012:1. 96 s. Plumlee, G. S The environmental geology of mineral deposits. Teoksessa: Plumlee, G.S. & Logsdon, M.J. (toim.). The Environmental Geochemistry of Mineral Deposits. Part A: Processes, Techniques, and Health Issues, Reviews in Economic Geology, vol. 6A. Society of Economic Geologists, Inc., s (Chapter 3). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kevitsan kaivoksen tuotannon laajentamisen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden ja toiminnan aloittamislupa, Sodankylä. Dnro PSAVI/144/04.08/2011, s. Price, W. A Prediction Manual for Drainage Chemistry from Sulfidic Geologic Materials. Natural Resources Canada. MEND Report s. Räisänen, M. L., Kauppila, P. M. & Myöhänen, T Suitability of static tests for acid rock drainage assessment of mine waste rock. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol 82, Sapsford, D Mine water treatment and mine waste characterization. Presentation at GTK Kuopio, 10 th of September Stockwell, J., Beckie, R. & Smith, L The hydrogeochemical characterisation of an unsaturated waste rock pile, Key Lake, Saskatchewan, Canada. Teoksessa: Sixth International Conference Acid Rock Drainage, Cairns, Australia, July 2003: proceedings, Stumm, W. & Morgan, J. J Aquatic chemistry. New York: Wiley s. Vna Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007. Annettu Finlex, Suomen sähköinen säädöskokoelma. Vna 2013a. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista /331. Finlex, Suomen sähköinen säädöskokoelma. Vna 2013b. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä /2013. Finlex. Suomen sähköinen säädöskokoelma. Xing, X., Kang, D. & Ma, X Differences in loam water retention and shrinkage behavior: Effects of various types and concentrations of salt ions. Soil and Tillage Research, 167,

45 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11/ Tekstissä esiintyvät standardit ISO Soil quality -- Determination of organic and total carbon after dry combustion (elementary analysis) (ISO 10694:1995). ISO Soil quality -- Determination of total sulfur by dry combustion. ISO 15178:2000. SFS-EN Vesianalyysi. Ohjeita orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) ja liuenneen orgaanisen hiilen (COD) määritykseen. (in Finnish) SFS-EN Characterisation of waste. Leaching. Compliance test for leaching of granular waste materials and sludges. Two stage batch test at a liquid to solid ratio of 2 l/kg and 8 l/kg for materials with a high solid content and with a particle size below 4 mm (without or with size reduction) SFS-EN Characterization of waste. Static test for determination of acid potential and neutralization potential of sulfidic waste. SFS-EN ISO Water quality. Determination of dissolved anions by liquid chromatography of ions. Part 1: Determination of bromide, chloride, fluoride, nitrate, nitrite, phosphate and sulfate (ISO :2007). SFS-EN ISO Water quality. Determination of selected elements by inductively couple plasma optical emission spectrometry (ICP-OES) (ISO 11885:2007). SFS-EN ISO Water quality. Digestion for the determination of selected elements in water. Part 2: Nitric acid digestion (ISO :2002) SFS-EN ISO Water quality. Application of inductively coupled plasma mass spectrometry (ICP-MS). Part 2: Determination of selected elements including uranium isotopes (ISO :2016). SFS-ISO Soil quality. Extraction of trace elements soluble in aqua regia. (SFS-ISO 11466:2007) 7 LIITTEET Liite 1: Sivukivinäytteiden kemialliset analyysitulokset Liite 2: Sivukivinäytteiden mineralogiset analyysitulokset Liite 3: Lysimetrien suotovesien analyysitulokset

46 Liite 1: Sivukivinäytteiden kemialliset analyysitulokset GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :28:24 Kuopio Karlsson Teemu PL Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTETYYPPI: Sivukivi NÄYTTEITÄ: 4 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ X M 4 201P M 4 224P P M 4 512P L 4 810Ls L 4 816L 4 826M 4 826P 4 826R 4 826T T 4 901GTK Kansilehti /18

47 Labtium Oy Susanna Arvilommi Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Labtium Oy Tekniikantie 2 PL ESPOO KUOPIO Puh Puh Kansilehti /18

48 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :28:24 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 11 Näytteen kuivaus <40 C:ssa 31 Hieno murskaus (> 70 % < 2mm), leuat Mn-terästä 35 Erillinen ositus rännijakolaitteella 50 Jauhatus teräsastiassa kiekkomyllyllä (max. 4 kg) 175X Monialkuainemääritys XRF-menetelmällä (briketti) M ammoniumasetaattiuutto, ph 4.5 Uutto on tehty uuttosuhteella 1 g näytettä : 60 ml uuttoliuosta 201M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 201P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 224 Hapan 0.2 M ammoniumoksalaattiuutto Uutto on tehty uuttosuhteella 1 g näytettä : 100 ml uuttoliuosta 224M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 224P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 240 Ammoniumsitraattiuutto. 240P Monialkuainemääritys ICP-OES tekniikalla. 228 Ravistelutesti SFS-EN , erillinen raportti 512 Kuningasvesiliuotus 90 C:ssa 512M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 512P Monialkuainemääritys ICP-OES -tekniikalla + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla 810Ls Sulfidisen rikin määritys rikkianalysaattorilla (poltto 810 C) + 811L C:n määritys hiilianalysaattorilla 816L C karb ja C ei karb määritys hiilianalysaattorilla 826T1 Yksivaiheinen NAG-testi, ARD Test Handbook, Project P387A, M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 826P Monialkuainemääritys ICP-OES -tekniikalla 826R Anionien määritys IC-tekniikalla, Alihankinta 827T ABA-testi, SFS-EN AP on laskettu kokonaisrikkipitoisuudesta (menetelmä 810L) NPR = NP/AP 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan 995 Tuntityö/ /kemisti/ tarjous Info /18

49 Labtium Oy Laboratorion Näyteaines Tilaajan As Be Bi Cd Li Mo Pb Rb Sb Se Th Tl U V Al näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201M 201P L KE1 GK_TEKA <0.06 < <2 < < L U KE1 toisto GK_TEKA <0.06 < <2 < < L KE2 GK_TEKA <0.06 < <2 < < L SRP GK_TEKA <0.06 < < < L KG GK_TEKA < < Tulokset /18

50 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA B Ba Ca Co Cr Cu Fe K Mg Mn Na Ni P S Si mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P < < < < < < < < Tulokset /18

51 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA Sr Ti Zn As Be Bi Cd Li Mo Pb Rb Sb Se Th Tl mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M 224M < < < <0.05 < 5 < <1 1 0 < < < <0.05 < 4 < <1 3 2 < < < < <0.05 < 0.25 < < < < < < Tulokset /18

52 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA U Al B Ba Ca Co Cr Cu Fe K Mg Mn Na Ni P mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 224M 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P 224P < < < < < Tulokset /18

53 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA S Si Sr Ti V Zn Al Co Cu Fe Mn Ni S S S mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % 224P 224P 224P 224P 224P 224P 240P 240P 240P 240P 240P 240P 240P + 810L 810Ls < < < < < < Tulokset /18

54 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA C C non carb C carb Ag As Be Bi Cd Mo Pb Sb Se Th Tl % % % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 811L 816L 816L 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 826M 0.36 < <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 < <0.01 < <0.2 < < <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 < <0.01 < <0.2 < < <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 < <0.01 < <0.2 < < <0.01 <0.05 <0.01 <0.03 < <0.01 < <0.2 < <0.05 < < < < Tulokset /18

55 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA U Al Ba Ca Co Cr Cu Fe K La Li Mg Mn Na Ni mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 826M 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P < <1 14 <1 < <1 <1 15 <1 192 <2 < <1 14 <1 < <1 <1 12 <1 190 <2 < <1 12 <1 < <1 <1 <10 <1 258 <2 <0.004 < <1 2 <1 < <1 <1 55 <1 88 < < Tulokset /18

56 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA P Rb S Sc Sr Ti V Y Zn Zr Cl SO4 F EC mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m 25 C 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826P 826R 826R 826R 826T1 < < <1 1 <0.5 <1 < < < < <1 <1 <0.5 2 < < < < <1 1 <0.5 <1 < < < < <1 <1 < < < < < <1 <1 < < Tulokset /18

57 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA NAGpH NAG (ph 4,5) NAG (ph 7,0) AP NP NPR Ag As Be Bi Cd Mo ph kg H2SO4/t kg H2SO4/t kg CaCO3/t kg CaCO3/t mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 826T1 826T1 826T1 827T 827T 827T 512M 512M 512M 512M 512M 512M < < < <0.01 <0.05 < < Tulokset /18

58 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA Pb Sb Se Tl U Al B Ba Ca Co Cr Cu Fe K La mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 512M 512M 512M 512M 512M 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 1.7 < < < < < < < < < < < < Tulokset /18

59 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA Li Mg Mn Na Ni P Rb S Sc Sr Ti V Y Zn Zr mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P 512P < < Tulokset /18

60 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA Na2O MgO Al2O3 SiO2 P2O5 K2O CaO TiO2 MnO Fe2O3 % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X < Tulokset /18

61 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA S Cl Sc V Cr Ni Cu Zn Ga As % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X <0.002 < <0.002 < <0.002 < < <0.002 < < Tulokset /18

62 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X < <0.001 <0.002 <0.01 <0.003 < < <0.001 <0.002 <0.01 <0.003 < < < <0.001 <0.002 <0.01 <0.003 < <0.001 < <0.001 < < <0.01 <0.003 < < < < <0.003 Tulokset /18

63 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Näyteaines Tilaajan näytetunnus L KE1 GK_TEKA L U KE1 toisto GK_TEKA L KE2 GK_TEKA L SRP GK_TEKA L KG GK_TEKA Ce Pb Bi Th U % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 <0.003 <0.002 <0.003 <0.003 < <0.002 <0.003 <0.003 <0.001 Tulokset /18

64 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025 SELVITYS SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

65 2 LABTIUM OY SELVITYS SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA Tilaaja: Geologian tutkimuskeskus Teemu Karlsson Neulaniementie Kuopio Labtiumin analyysitilausnumero: Tekijän yhteystiedot: Labtium Oy Susanna Arvilommi PL Kuopio puh sähköposti: susanna.arvilommi@labtium.fi Kuopio 2016

66 3 Toimeksianto Labtium Oy:n Kuopion laboratorio sai Geologian tutkimuskeskuksen toimeksiannon selvittää menetelmällä SFS-EN sivukivinäytteiden liukoisten aineiden laatua ja määrää. Näytteet olivat tilaajan ottamia ja niillä oli tilaajan antamat näytetunnukset: GK_TEKA , m näyte = 1,420 kg GK_TEKA , m näyte = 1,021 kg GK_TEKA , m näyte = 0,769 kg GK_TEKA , m näyte = 0,877 kg KE1 KE2 SRP KG Testi- ja mittaustulokset Liukoisuustestin SFS-EN tulokset on esitetty tämän raportin taulukoissa 1-2. Testi tehtiin välisenä aikana. Laadunvalvontatulokset on esitetty liitteessä 1. Liukoisuustestin SFS-EN kuvaus Standardi SFS-EN Jätteiden karakterisointi. Liukoisuus. Jauhemaisten tai rakeisten jätemateriaalien ja lietteiden liukoisuuden laadunvalvontatesti. Osa 3: Kaksivaiheinen ravistelutesti uuttoliuoksen ja kiinteän jätteen suhteessa 2 ja 8 L/kg jätteille, joiden kiinteä osuus on suuri ja raekoko alle 4 mm (raekoon pienentäminen tarvittaessa). Liukoisuustestin ensimmäisessä vaiheessa uutetaan kiinteää < 4 mm raekokoon murskattua, seulottua ja homogenoitua testimateriaalia ravistelijassa 6 tuntia L/S (liuos/kiinteä) suhteella 2 ja pyöritysnopeudella 10 kierrosta minuutissa. Tämän jälkeen näyte suodatetaan 0,45 µm suodattimen läpi. Testin toisessa vaiheessa uutetaan uudelleen testin ensimmäisessä vaiheessa käytettyä kiinteää materiaalia 18 tuntia L/S suhteella 8 ja pyöritysnopeudella 10 kierrosta minuutissa. Tämän jälkeen näyte suodatetaan 0,45 µm suodattimen läpi. Testi tehdään huoneen lämpötilassa (20 ± 5 o C). Uuttoliuoksena käytetään deionisoitua vettä, jonka ph on säädetty typpihapolla arvoon 4.0. Molempien vaiheiden suodoksista mitataan ja lasketaan liuenneiden aineiden pitoisuudet uuttosuhteille L/S = 2 ja L/S = 10. Kemialliset analyysit Liukoisuustestin liuoksista mitattiin alkuainepitoisuudet ICP-MS -tekniikalla. Anionit mitattiin ionikromatografilla (IC) ja DOC pyrolyyttisesti.

67 4 Virhearvio Liukoisuustestin uuttoprosessin ja alkuainemittauksen yhteisvirhe on ± 30 %. Näytteenoton ja näytekäsittelyn virhe ei sisälly virhearvioon.

68 5 Testitulokset GK_TEKA KE1 Taulukko 1. Liukoisuustesti SFS-EN Näytteen kosteus: 0,09 % Näytteen massa: 175,2 g Uuttoliuos L/S 2: ph 9,72 ja sähkönjohtavuus 23,7 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 9,83 ja sähkönjohtavuus 10,1 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al < 0,2 < 0,2 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, B < 0,05 < 0,05 < 0,5 Ba 0,01 0,007 0, Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 8,2 7,2 74 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0, Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Cu < 0,005 < 0,005 < 0, Fe < 0,2 < 0,2 < 2,0 K 15,3 7,3 87 Li < 0,02 < 0,02 < 0,2 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 9,5 3,3 44 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Na 12,7 1,1 32 Ni 0,01 0,008 0,08 0, P < 0,08 < 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, S 7,9 2,0 31 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0, DOC 1,4 0,8 8, Cl , F - < 0,02 < 0,02 < 0, SO 4 9,7 1,

69 6 GK_TEKA KE2 Taulukko 2. Liukoisuustesti SFS-EN Näytteen kosteus: 0,1 % Näytteen massa: 175,2 g Uuttoliuos L/S 2: ph 9,77 ja sähkönjohtavuus 22,6 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 9,90 ja sähkönjohtavuus 9,6 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al < 0,2 < 0,2 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, B 0,09 < 0,05 < 0,6 Ba 0,008 0,006 0, Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 7,3 6,9 70 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0, Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Cu < 0,005 < 0,005 < 0, Fe < 0,2 < 0,2 < 2,0 K 15 7,1 85 Li < 0,02 < 0,02 < 0,2 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 8,6 3,2 42 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Na 19,7 1,6 48 Ni < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, P < 0,08 < 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, S 6,2 1,7 25 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0, DOC 1,5 0,7 8, Cl , F - < 0,02 < 0,02 < 0, SO 4 6,0 0,

70 7 GK_TEKA SRP Taulukko 2. Liukoisuustesti SFS-EN Näytteen kosteus: 0,6 % Näytteen massa: 176,1 g Uuttoliuos L/S 2: ph 9,88 ja sähkönjohtavuus 25,2 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 9,99 ja sähkönjohtavuus 9,7 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al < 0,2 < 0,2 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, B 0,4 0,2 2,7 Ba 0,01 0,02 0, Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 8,6 8,8 87 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0, Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Cu < 0,005 < 0,005 < 0, Fe < 0,2 < 0,2 < 2,0 K 5,0 1,3 19 Li 0,08 < 0,02 < 0,3 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 62,6 13,2 212 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Na 0,7 0,4 4,3 Ni 0,005 0,007 0,07 0, P < 0,08 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, S 16,8 4,9 68 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0, DOC 2,3 0,7 9, Cl - 11,5 8, F - 0,03 0,03 < 0, SO

71 8 GK_TEKA KG Taulukko 2. Liukoisuustesti SFS-EN Näytteen kosteus: 0,8 % Näytteen massa: 176,5 g Uuttoliuos L/S 2: ph 4,7 ja sähkönjohtavuus 88,7 ms/m Uuttoliuos L/S 8: ph 5,7 ja sähkönjohtavuus 21,2 ms/m Haitallinen aine L/S 2 Liukoisuus L/S 8 L/S 10 mg/kg Raja-arvo liukoisuus L/S 10 mg/kg kuivaainetta /1/ Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Al 0,7 < 0,2 < 2,7 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, B 0,1 < 0,05 < 0,6 Ba 0,05 0,04 0, Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca 23,7 3,5 66 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 0, Co 0,5 0,1 1,7 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Cu 0,1 0,01 0, Fe 0,7 0,3 4,0 K 57,3 21,5 270 Li 0,2 0,05 0,8 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 0,01 0,2 2 Mg 70,1 10,0 193 Mn 1,8 0,3 5,0 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, Na 6,0 1,6 23 Ni 13,6 2,2 40 0, P < 0,08 0,08 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0, S ,9 555 Sb < 0,005 < 0,005 < 0,05 0,06 0,7 5 Se 0,01 < 0,005 < 0,06 0,1 0,5 7 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn 0,3 < 0,06 < 0, DOC 4,4 1, Cl - 1,4 0,3 4, F - 0,1 < 0,02 < 0, SO ,

72 9 Yhteenveto tuloksista Verrattaessa näytteestä liukoisuustestissä liuenneiden haitallisten aineiden pitoisuuksia säädöksen 331/2013 /1/ (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista) määrittämiin liukoisuusraja-arvoihin, voidaan todeta seuraavaa: GK_TEKA Raja-arvojen ylityksiä ei havaittu. GK_TEKA Raja-arvojen ylityksiä ei havaittu. GK_TEKA Raja-arvojen ylityksiä ei havaittu. GK_TEKA Sulfaatin liukoisuus ylittää pysyvän jätteen kaatopaikalle säädetyn raja-arvon. Kuopio Susanna Arvilommi Laboratoriopäällikkö /1/ Säädös 331/2013: Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (Annettu Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2013).

73 10 LABTIUM OY LIITE 1 Liukoisuustestin SFS-EN laadunvalvontanäytteiden tulokset. Taulukko 3. Sokeanäyte ja uusintanäyte Haitallinen aine Sokeanäyte Uuttoliuos L/S 2 Sokeanäyte Uuttoliuos L/S 8 U-näyte, GK_TEKA L/S 10 mg/kg Al 0,1 0,06 < 2,0 As < 0,005 < 0,005 < 0,05 B < 0,05 < 0,05 < 0,5 Ba < 0,005 < 0,005 0,07 Be < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ca < 0,1 < 0,1 74 Cd < 0,004 < 0,004 < 0,04 Co < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cr < 0,005 < 0,005 < 0,05 Cu < 0,005 < 0,005 < 0,05 Fe < 0,05 < 0,05 < 2,0 K 0,2 0,3 83 Li < 0,02 < 0,02 < 0,2 Hg < 0,001 < 0,001 < 0,01 Mg < 0,05 < 0,05 42 Mn < 0,02 < 0,02 < 0,2 Mo < 0,005 < 0,005 < 0,05 Na 0,2 0,2 30 Ni < 0,005 < 0,005 < 0,05 P < 0,005 < 0,005 < 0,8 Pb < 0,005 < 0,005 < 0,05 S < 0,08 < 0,08 31 Sb < 0,01 < 0,01 < 0,05 Se < 0,01 < 0,01 < 0,05 Sn < 0,005 < 0,005 < 0,05 Ti < 0,02 < 0,02 < 0,2 V < 0,005 < 0,005 < 0,05 U < 0,005 < 0,005 < 0,05 Zn < 0,06 < 0,06 < 0,6 ph 4,04 4,00 L/S 2 9,77 L/S 8 9,90 Johtokyky ms/m 5,73 5,02 L/S 2 22,6 L/S 8 9,6

74 Liite 2: Sivukivinäytteiden mineralogiset analyysitulokset Geologian tutkimuskeskus Tutkimuslaboratorio/ Elektronioptiikan laboratorio EMA S Tilaaja: Teemu Karlsson GTK ANALYYSITULOKSIA PROJEKTI: FE-SEM-EDS-analyysituloksia KaiHaMe-projektin sivukivinäytteistä LIMS/työnumero: 919 MENETELMÄ: OPERAATTORI: TULOKSET TARKISTANUT: RAPORTTI: FE-SEM-EDS Marja Lehtonen Marja Lehtonen Marja Lehtonen

75 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S Mineraalitekniikka ja materiaalit FE-SEM-EDS 1 (6) Marja Lehtonen FE-SEM-EDS-analyysituloksia KaiHaMe-projektin sivukivinäytteistä 1 Näytteet Tässä raportissa käsitelty näyteaineisto on listattu taulukossa 1. Taulukko 1. Näyteaineisto. LabID GTK:n analyysitunnus Paikkakunta / paikka Kivilajityyppi GK_TEKA Kevitsa KE1 Kiilleliuske GK_TEKA Kevitsa KE2 Kiilleliuske GK_TEKA Hitura SRP Serpentiniitti GK_TEKA Hitura KG Kiillegneissikasa (sekamateriaali) 2 Analyysimenetelmä Kenttäemissio-pyyhkäisyelektronimikroskooppi (FE-SEM), johon on liitetty energiadispersiivinen spektrometri (EDS). 2.1 FE-SEM-EDS JEOL JSM 7100F Schottky, johon on yhdistetty Oxford Instrumentsin EDS-spektrometri X- Max 80 mm2 (SDD). Vacuum: HV Accelerating voltage: 20 kv Working distance: 10 mm Probe current: 10 (1 na) Analytiikkaa varten näytteistä valmistettiin epoksiin valetut ja kiillotetut vertikaaliset pintahieet (viipalehieet), jotka päällystettiin grafiitilla sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi.

76 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) Kustakin näytteestä mitattiin summaspektri sekä alkuainejakaumakartta 10 mm x 10 mm kokoiselta alueelta Aztec-ohjelmistolla. Analyysin laatu on semikvantitatiivinen eikä mittaustuloksessa ole mukana hiiltä (näytteiden päällystyksestä johtuen), klooria (epoksista johtuen) eikä berylliumia tai sitä kevyempiä alkuaineita. Summaspektrissä on mukana rakeiden välitilat. Kustakin näytteestä analysoitiin lisäksi n yksittäistä mineraaliraetta (partikkelia) Feature-ohjelmistolla modaalimineralogisen koostumuksen selvittämiseksi. Myös näiden analyysien laatu on semikvantitatiivinen ja tulokset normalisoitu 100 %:iin. Mineraalitunnistus perustuu EDS-spektristä konvertoidun numeerisen alkuainekoostumuksen vertaamiseen GTK:n sisäiseen mineraalitietokantaan. Teknisistä syistä johtuen lähes aina 5-10% analyyseista menee luokittelussa unclassified -luokkaan. Pääasiassa luokka sisältää useammista eri mineraalifaaseista generoituneita seka-analyyseja. Unclassified-analyysien määrä on yleensä suurempi hienorakeisilla ja/tai mineralogialtaan kompleksisilla näytteillä. Mineraalien tarkka identifioiminen EDS-spektrin perusteella ei ole aina mahdollista, koska esim. niiden mahdollisesti sisältämät hiili sekä OH- ja H 2 O-ryhmät eivät tule esiin analyysissa. Em. epävarmuustekijät tulee huomioida tarkasteltaessa tässä raportissa esitettyjä tuloksia. 3 Tulokset Kunkin näytteen tuloksista on tässä raportissa lyhyt yhteenveto. Näytteistä mitatut alkuainejakaumakartat ja BSE-kuvat toimitetaan erikseen kuvatiedostoina. Täydelliset modaalimineralogian listaukset on koottu Liitteeseen I. Siinä jokaisen näytteen tulokset on esitetty omalla välilehdellään. Havainnollisia BSE-kuvia ja niihin liittyviä EDS-analyysejä on koottu Liitteeseen II. Näytteiden BSE-montage-kuvat (1a-1d) on muodostettu liittämällä yhteen kertaisella suurennoksella otettua kuvaa. Kuva-aloilta mitatut EDS-spektriin perustuvat semikvantitatiiviset alkuainekoostumukset on esitetty taulukossa 2, ja modaalimineralogian tulokset päämineraalien suhteen taulukoissa 3 (Kevitsa), 4 (Hitura, serpentiniitti) ja 5 (Hitura, kiillegneissikasa). Mukana ovat ne mineraalit, joita esiintyy vähintään prosentin pitoisuutena. Huom. Kevitsan näytteiden modaalimineralogia ei vastaa niille nimettyä kivilajityyppiä (kiilleliuske). Tutkituissa näytteissä esiintyy runsaasti mineraaleja, joiden tarkka identifioiminen ja luokittelu EDS-analyysin perusteella ei ole mahdollista. Näitä ovat mm. erilaiset Mg-silikaatit (serpentiini, Mg-amfibolit ja Mg-pyrokseenit). Ylipäätään amfibolien ja pyrokseenien luokittelu on lähinnä suuntaa antava, esim. rajanveto tremoliitin ja diopsidin välillä semikvantitaviisien analyysin pohjalta on epävarma. Olisikin suositeltavaa varmentaa ainakin päämineraalien identifiointi mikroanalysaattorilla. Sulfideja näytteissä esiintyy vähän (Liite I): näytteissä TEKA vain muutamia prosentin kymmenesosia, näytteessä TEKA 13.1 (Hituran kiillegneissikasa) niitä oli selkeästi eniten, n. 1.5%. Näytteestä identifioitiin pyrrotiitin, pyriitin, pentlandiitin ja kuparikiisun ohella

77 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) muuttuneita (hapettuneita) sulfideja sekä todennäköisesti niiden muuttumistuloksena syntynyttä S-sisältävää götiittiä sekä jarosiittia yhteensä n. 0.5 %.

78 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) A B C D Kuvat 1a-d. a) TEKA 1 Kevitsa b) TEKA 11.1 Kevitsa c) TEKA 12.1 Hitura d) TEKA 13.1 Hitura. BSE. Montage.

79 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) Taulukko 2. Näytteiden summaspektreistä konvertoidut alkuainekoostumukset. Weight % TEKA 1 TEKA 11.1 TEKA 12.1 TEKA 13.1 O Na 1.35 Al Mg Si S K Ca Ti 9 Cr Fe Total KE1 KE2 SRP KG Taulukko 3. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto. Kevitsan näytteet. KE1 KE2 TEKA 1 TEKA 11.1 Class % total area % total area 109_Diopside _Tremolite _Serpentine _Mg-Anthophyllite _Mg-Hornblende _Olivine _Augite _Actinolite _Chlorite (clinochlore) _Plagioclase _Talc _Dolomite _Fe-oxide (magnetite/hematite) Other Unclassified Total

80 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) Taulukko 4. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto. Hituran serpentiniitti. Class % total area 214_Serpentine _Talc _Chlorite (clinochlore) _Fe-oxide (magnetite/hematite) _Olivine _Mg-Anthophyllite _Calcite 0.94 Other 1.06 Unclassified 5.46 Other Taulukko 5. Modaalimineralogian tulosten yhteenveto. Hituran kiillegneissikasa. Class % total area 100_Quartz _Biotite _Albite _Plagioclase (other than albite) _Muscovite _Chlorite (clinochlore) _Mg-cummingtonite _Talc _Serpentine _K-feldspar _Olivine _Tremolite _Chlorite (chamosite) 0.99 Other 7.28 Unclassified 8.33 Total

81 Mineralogian tutkimus näytteestä KG (<1 mm) Geologian tutkimuskeskus Mineraalitekniikka ja materiaalit / Tutkimuslaboratorio, Espoo EMA S Tilaaja: Teemu Karlsson GTK ANALYYSITULOKSIA PROJEKTI: Hituran kiillegneissikasan lysimetrinäytteen tutkiminen FE-SEM-EDS:llä. KaiHaMeprojekti. LIMS/työnumero: 1215 MENETELMÄ: OPERAATTORI: TULOKSET TARKISTANUT: RAPORTTI: FE-SEM-EDS Marja Lehtonen Marja Lehtonen Marja Lehtonen

82 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S Mineraalitekniikka ja materiaalit FE-SEM-EDS 1 (6) Marja Lehtonen Hituran kiillegneissikasan lysimetrinäytteen tutkiminen FE-SEM-EDS:llä. KaiHaMe-projekti. 1 Näytteet Tässä raportissa käsitelty näyteaineisto on listattu taulukossa 1. Näyte on analysoitu aiemmin röntgendiffraktiolla. Tulokset on esitetty tämän raportin liitteenä I (EMA X / Tiljander). Taulukko 1. Näyteaineisto. LabID GTK:n näytetunnus Paikkakunta Kuvaus GK_TEKA Hitura kiillegneissi; lysimetrinäyte KG (<1mm) 2 Analyysimenetelmä Kenttäemissio-pyyhkäisyelektronimikroskooppi (FE-SEM), johon on liitetty energiadispersiivinen spektrometri (EDS). 2.1 FE-SEM-EDS JEOL JSM 7100F Schottky, johon on yhdistetty Oxford Instrumentsin EDS-spektrometri X- Max 80 mm2 (SDD). Analysointiolosuhteet: vakuumi HV; kiihdytysjännite 20 kv; työskentelyetäisyys 10 mm; probivirta 10 (0.5 na). Analytiikkaa varten näytteestä valmistettiin epoksiin valettu ja kiillotettu vertikaalinen pintahie (viipalehie). Näytteen valmistuksessa käytettiin alkoholia, jotta mahdolliset veteen liukenevat mineraalit eivät tuhoutuisi. Vertikaalihie päällystettiin grafiitilla sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi.

83 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) Näytteestä mitattiin summaspektri sekä alkuainejakaumakartta n. 10 mm x 10 mm kokoiselta alueelta Aztec-ohjelmistolla. Analyysin laatu on semikvantitatiivinen eikä mittaustuloksessa ole mukana hiiltä (näytteiden päällystyksestä johtuen), klooria (epoksista johtuen) eikä berylliumia tai sitä kevyempiä alkuaineita. Näytteestä analysoitiin lisäksi n yksittäistä mineraaliraetta (partikkelia) INCA Mineralohjelmistolla modaalimineralogian selvittämiseksi. Myös näiden analyysien laatu on semikvantitatiivinen ja tulokset normalisoitu 100 %:iin. Mineraalitunnistus perustuu EDSspektristä konvertoidun numeerisen alkuainekoostumuksen vertaamiseen GTK:n sisäiseen mineraalitietokantaan. Teknisistä syistä johtuen lähes aina 5-10% analyyseista menee luokittelussa unclassified -luokkaan. Pääasiassa luokka sisältää useammista eri mineraalifaaseista generoituneita seka-analyyseja. Unclassified-analyysien määrä on yleensä suurempi hienorakeisilla ja/tai mineralogialtaan kompleksisilla näytteillä. EDS-spektri generoituu minimissään n. 3 µm alueelta, joten sitä pienempiä mineraalirakeita ei pystytä luotettavasti analysoimaan. Mineraalien tarkka identifioiminen EDS-spektrin perusteella ei ole aina mahdollista, koska mm. niiden mahdollisesti sisältämät hiili, OH- ja H2O-ryhmät sekä alkuaineiden hapetusasteet eivät tule esiin analyysissa. Em. epävarmuustekijät tulee huomioida tarkasteltaessa tässä raportissa esitettyjä tuloksia. 3 Tulokset Kuvassa 1 on esitetty näytteestä koottu elektronien takaisinsironta (BSE) -kuva n. 10 x 10 mm alueelta (montage) sekä sen alueelta mitattujen pääalkuaineiden jakauma. Alkuainejakaumakuvassa sulfidit näkyvät kirkkaan punaisina, kvartsi kellanvihreänä, Feoksidi kirkkaan keltaisena, plagioklaasi (albiitti) vaaleanpunertavana, kalimaasälpä lilana, kiilteet turkooseina; serpentiini ja kloriitti lehdenvihreän eri sävyissä. Kuva-alalta mitattu semikvantitatiivinen summaspektri on esitetty taulukossa 2. FE-SEM:illä määritetyt modaalimineralogian tulokset on esitetty taulukossa 3. Ne täsmäävät pääpiirteissään XRD-tulosten kanssa (plagioklaasi 45%, kvartsi 15%, smektiitti(-kloriitti) 12%) tremoliitti 8 %, serpentiini 5%, biotiitti 4%, talkki 4%, glaukofaani 4% ja gibbsiitti 3 %). Eniten eroavaisuutta XRD- ja FE-SEM-tulosten välillä on mineraalien määräsuhteissa. FE- SEM:illä ei tunnistettu mitään gibbsiittiin viittaavaa eikä sillä saatu havaintoa myöskään XRD:llä näytteen hienoaineksesta identifioidusta kipsistä. Mahdollisesti em. mineraalit esiintyvät niin hienorakeisena (<3 µm), ettei niistä pystytty FE-SEM:illä analysoimaan. EDSspekreihin tulee kuitenkin yleisesti mukaan kontaminaationa rikkiä muutamia prosentteja mikä saattaa viitata hienorakeiseen kipsiin. Tosin syynä saattaa olla jokin muukin S-pitoinen faasi, koska selkeää korrelaatiota ei havaita S ja Ca esiintymisen suhteen.

84 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) FE-SEM-tuloksissa havaitaan n. 2 prosentin pitoisuutena Fe-oksidia, joka täsmää koostumukseltaan parhaiten götiittiin. Faasi on mahdollisesti syntynyt sulfidien muuttumistuloksena. Pienen pitoisuuden vuoksi se ei tule esiin XRD:llä; lisäksi on mahdollista, että se on amorfinen. Terveitä sulfideja esiintyy yhteensä n. 1 prosentin pitoisuutena. Suurin piirtein saman verran esiintyy hapettuneita sulfideja (sulfaatteja?), joiden spektriin tulee mukaan runsaasti happea. Lisäksi esiintyy K-jarosiittia erittäin pienenä pitoisuutena. XRD-tulosten perusteella näytteessä esiintyy smektiitti-ryhmän mineraali, johon on sekoittunut kloriittia. FE-SEM:illä kyseinen seosfaasi menee kokonaisuudessaan kloriitiksi eikä ole arvioitavissa, kuinka suuri osuus siitä on smektiittiä. Epäsuoria viiteitä smektiitin olemassaolosta saadaan kuitenkin mm. kloriitin kohonneina Si-pitoisuuksina. FE-SEM-tulosten suuri määrä tunnistamattomia analyysejä (n. 7%) johtuu näytteen sisältämästä suuresta määrästä päämineraalien muodostamia (hienorakeisia) sekarakeita. Plagioklaasi on Na-pitoista, joko albiittia tai oligoklaasia. Näytteessä havaittu punertava väri saattaa selittyä sekä götiitin että savimineraalin esiintymisellä näytteessä.

85 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) Kuva 1. BSE-montage-kuva Hituran lysimetrinäytteestä GK_TEKA sekä sen alueelta mitattujen pääalkuaineiden jakaumakartat.

86 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) Taulukko 2. Kuvan 1 alueelta mitattu EDS-summaspektri. Element O Na Mg Al Si S K Ca Ti Fe Ni Total Wt% 44,41 1,03 6,70 5,99 25,20 2,72 1,92 0,82 0,25 10,73 0,23 100,00 KG (<1 mm) Taulukko 3. Hituran lysimetrinäytteen modaalimineralogian tulokset. Class % total area % total mass 100_Quartz 17,85 16,40 106_Biotite 15,50 17,53 118_Chlorite 11,58 11,05 102_Plagioclase (oligoclase) 9,89 9,43 214_Serpentine 8,43 7,45 107_Muscovite 4,57 4,52 103_K-feldspar 4,24 3,74 114_Mg-cummingtonite_Enstatite 3,42 3,75 101_Plagioclase (albite) 3,06 2,81 112_Tremolite 2,45 2,68 302_Fe-oxide (göthite/limonite) 2,16 2,90 216_Talc 1,89 1,87 217_Cordierite 1,30 1,24 113_Anthophyllite 1,30 1,47 104_Feldspar, mixed 0,78 0,69 108_Phlogopite 0,73 0,72 116_Mg-Hornblende 0,53 0,60 513_Oxidized Fe-sulphide 0,50 0,76 225_Glaucophane 0,48 0,52 500_Pyrite 0,40 0,71 501_Pyrrhotite 0,24 0,39 210_Tourmaline 0,23 0,26 516_Jarosite 0,18 0,19 218_Almandine 0,13 0,18 510_Pentlandite 0,12 0,20 308_Corundum 0,12 0,17 300_Fe-oxide (magnetite/hematite) 0,09 0,16 503_Chalcopyrite 0,07 0,11

87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Analyysituloksia EMA S (6) 115_Fe-Hornblende 0,07 0,08 201_Calcite 0,06 0,06 120_Cr-chlorite 0,05 0,05 200_Apatite 0,05 0,05 306_Chromite 0,03 0,05 219_Spessartine 0,02 0,02 304_Rutile_Ti-Ox 0,02 0,02 206_Epidote 0,02 0,02 401_Monazite 0,01 0,02 208_Titanite 0,01 0,01 110_Augite 0,01 0,01 224_Kaolinite 0,01 0,01 Unclassified 7,45 7,10 Total 100,00 100,00

88 Liite 3: Lysimetrien suotovesien analyysitulokset Näytteenotto GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :03:27 Espoo Karlsson Teemu PL Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 3 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ ALIH 3 095C M P L R M P GTK Labtium Oy Jorma Torniainen Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /8

89 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :03:27 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. ALIH Alihankintatyön toimitus 150 Vesinäytteen märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 150M Alkuaineiden määritys vedestä ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 150P 095C Alkuaineiden määritys vedestä ICP-OES-tekniikalla Spektrofotometrinen määritys + 142L Kokonais- (TOC) ja/tai liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määritys, SFS-EN R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp 150P=150Pp Info /8

90 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Fe++ Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn näytetunnus näytetunnus 095C + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA <0.01 <1 <0.02 < <0.05 <1 < < < L U LY4 toisto VE_TEKA < <0.02 < <0.05 <1 < < < L LY5 VE_TEKA < <0.05 <1 < < L LY6 VE_TEKA <0.01 < < <0.05 <1 < < Tulokset /8

91 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P < 8 < <2 <0.02 <0.005 < < < <2 <0.02 <0.005 < < < <2 < < < < <2 < <0.05 Tulokset /8

92 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA K Mg Na Si S TOC DOC TIC Br Cl F SO4 NO3 Al As B + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P + 142L + 142L + 142L + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R 150M 150M 150M < <1 < <1 1.1 <0.2 <0.2 < 0.37 < <10 < <1 < < <0.2 < 0.41 < < < <10 Tulokset /8

93 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Ba Be Bi Cd Ag Co Cr Cu Li Mn Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M < <0.5 < < < <0.5 < < <0.5 < < < <0.5 <5 < < <10 Tulokset /8

94 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Tl U V Zn Ca Fe K Mg Na S Si 150M 150M 150M 150M 150P 150P 150P 150P 150P 150P 150P 1.82 <0.05 < <0.05 < < <0.05 < <0.05 <0.5 <0.05 <1 <1 < < < Tulokset /8

95 Eränumero: Asiakas: Labtium Oy Näytevastaanotto Tyyppi: Vesi Näyte Viite Saapunut Tuote Ammonium, NH4 Kokonaistyppi, N Fosfaattifosfori, PO4-P 0,45µm Kiintoaine ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti LY4 VE_TEKA Vesinäyte 0,18 0,38 0,053 < 2 5,9 0,9 < 0, LY5 VE_TEKA Vesinäyte < 0,010 < 2 8,4 353,0 6, LY6 VE_TEKA Vesinäyte 7,1 20 < 0,010 < 2 8,4 208,5 5,4 Alihankittu Metropolilab:sta Alihankintatulokset /8

96 Näytteenotto GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :33:47 Espoo Karlsson Teemu PL Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 3 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M P R GTK Labtium Oy Jorma Torniainen Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /5

97 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :33:47 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp Info /5

98 Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA < L U LY4 toisto VE_TEKA <0.02 < < L LY5 VE_TEKA < <0.05 <1 < < L LY6 VE_TEKA <0.01 < < <0.05 <1 < Tulokset /5

99 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K Mg + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P + 139P < < < < <0.05 <0.5 < <2 < < < < <0.05 <0.5 < < < < < < < <2 < < Tulokset /5

100 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Na Si S SO P + 139P + 139P + 143R <1 < <1 1.3 <1 < < Tulokset /5

101 Näytteenotto GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :22:50 Espoo Karlsson Teemu PL Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: v PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 3 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M P R GTK Labtium Oy Jorma Torniainen Asiakkuuspäällikkö - Teollisuus Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Kansilehti /5

102 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :22:50 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp Info /5

103 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA < < < < < L U LY4 toisto VE_TEKA < < < < < L LY5 VE_TEKA < < < L LY6 VE_TEKA < < < Tulokset /5

104 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K Mg + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P + 139P < <2 2 < < <0.05 <0.5 < < 0.09 < < < < <0.05 <0.5 < < < < < < < < < Tulokset /5

105 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA Na Si S SO P + 139P + 139P + 143R <1 < <1 1.1 <1 < < Tulokset /5

106 Näytteenotto GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :36 Espoo Karlsson Teemu PL Kuopio Tämä testausseloste korvaa päivätyn selosteen. Tähän selosteen on korjattu näytteen VE_TEKA_ ( L ) Ni tulos. Aikaisemmin toimitettu seloste on mitätöitävä. ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 6 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ ALIH 3 095C M P L R M P GTK Labtium Oy Kaarina Fagerholm Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /8

107 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :36 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. ALIH Alihankintatyön toimitus 150 Vesinäytteen märkäpoltto typpihappolla 90 C:ssa 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 150M Alkuaineiden määritys vedestä ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla 150P 095C Alkuaineiden määritys vedestä ICP-OES-tekniikalla Spektrofotometrinen määritys + 142L Kokonais- (TOC) ja/tai liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määritys, SFS-EN R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp 150P=150Pp Info /8

108 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Fe++ Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn näytetunnus näytetunnus 095C + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA_ < < <0.05 <1 < < L U LY4 toisto VE_TEKA_ < <0.02 < <0.05 <1 <0.02 < < L LY5 VE_TEKA_ < < <0.05 <1 < L LY6 VE_TEKA_ < < <0.05 <1 < L LY3 VE_TEKA_ < < < L U LY3 toisto VE_TEKA_ L LY2 VE_TEKA_ < < < L LY1 VE_TEKA_ < <0.05 <1 < Tulokset /8

109 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA_ L U LY4 toisto VE_TEKA_ L LY5 VE_TEKA_ L LY6 VE_TEKA_ L LY3 VE_TEKA_ L U LY3 toisto VE_TEKA_ L LY2 VE_TEKA_ L LY1 VE_TEKA_ Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P < < 0.06 <2 < <2 <0.02 < < <0.05 < < 0.06 <2 < <2 <0.02 < < < < < <2 <0.02 < < < < <2 < <0.05 < < < < < < < < <0.05 < < < < <0.05 Tulokset /8

110 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA_ L U LY4 toisto VE_TEKA_ L LY5 VE_TEKA_ L LY6 VE_TEKA_ L LY3 VE_TEKA_ L U LY3 toisto VE_TEKA_ L LY2 VE_TEKA_ L LY1 VE_TEKA_ K Mg Na Si S TOC DOC TIC Br Cl F SO4 NO3 Al As B Ba + 139P + 139P + 139P + 139P + 139P + 142L + 142L + 142L + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R 150M 150M 150M 150M <0.5 <0.05 <1 < < < 0.5 < <0.5 <0.05 <1 < < < 0.5 < < 29 < < 18 < < < < < <0.2 < < < 3.1 < < Tulokset /8

111 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA_ L U LY4 toisto VE_TEKA_ L LY5 VE_TEKA_ L LY6 VE_TEKA_ L LY3 VE_TEKA_ L U LY3 toisto VE_TEKA_ L LY2 VE_TEKA_ L LY1 VE_TEKA_ Be Bi Cd Ag Co Cr Cu Li Mn Mo Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M 150M < < < < < < < < < < < < < <0.2 < 0.50 <1 < < <100 < < <10 <0.2 Tulokset /8

112 Labtium Oy Laboratorion näytetunnus Lysimetri Tilaajan näytetunnus L LY4 VE_TEKA_ L U LY4 toisto VE_TEKA_ L LY5 VE_TEKA_ L LY6 VE_TEKA_ L LY3 VE_TEKA_ L U LY3 toisto VE_TEKA_ L LY2 VE_TEKA_ L LY1 VE_TEKA_ U V Zn Ca Fe K Mg Na S Si 150M 150M 150M 150P 150P 150P 150P 150P 150P 150P <0.05 < < < Tulokset /8

113 Eränumero: Asiakas: Labtium Oy Tyyppi: Vesi Näyte Lysimetri Viite Saapunut Ammoniumtyppi Kokonaistyppi Fosfaattifosfori GF/A ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti NH4-N N PO4-P LY3 VE_TEKA ,27 0,16 0,010 < 2 4,5 210,9 < 0, LY2 VE_TEKA ,21 0,18 < 0,010 3,8 4,6 210,0 < 0, LY1 VE_TEKA ,010 0,34 < 0,010 < 2 8,1 46,7 3,1 Alihankittu Metropolilab:sta Alihankintatulokset /8

114 Näytteenotto GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA :36:07 Espoo Karlsson Teemu PL Kuopio ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTTEITÄ: 6 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M P R GTK Labtium Oy Jorma Torniainen Asiakkuuspäällikkö - Teollisuus Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /5

115 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :36:07 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 901GTK Tilauksen vastaanotto, kirjaus ja käsittely 908 Analyysitulosten siirto Geotietoydin-tietokantaan + 139M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp Info /5

116 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA < <0.05 <1 < < < L U LY4 toisto VE_TEKA < < <0.05 <1 < < < L LY5 VE_TEKA <0.01 < <0.05 <1 < L U LY5 toisto VE_TEKA L LY6 VE_TEKA < < L U LY6 toisto VE_TEKA L LY3 VE_TEKA < < L U LY3 toisto VE_TEKA L LY2 VE_TEKA < < <0.02 L U LY2 toisto VE_TEKA L LY1 VE_TEKA < <0.05 <1 < L U LY1 toisto VE_TEKA Tulokset /5

117 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L U LY5 toisto VE_TEKA L LY6 VE_TEKA L U LY6 toisto VE_TEKA L LY3 VE_TEKA L U LY3 toisto VE_TEKA L LY2 VE_TEKA L U LY2 toisto VE_TEKA L LY1 VE_TEKA L U LY1 toisto VE_TEKA Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P < <2 <0.02 < < <0.05 < < <2 <0.02 < < <0.05 <0.5 5 < < < < < < < < < < < < < < < <20 < 47.0 < < < Tulokset /5

118 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L U LY5 toisto VE_TEKA L LY6 VE_TEKA L U LY6 toisto VE_TEKA L LY3 VE_TEKA L U LY3 toisto VE_TEKA L LY2 VE_TEKA L U LY2 toisto VE_TEKA L LY1 VE_TEKA L U LY1 toisto VE_TEKA Mg Na Si S Br Cl F SO4 NO P + 139P + 139P + 139P + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R <0.05 <1 < <1 < 0.29 < <0.05 <1 < <1 < 0.31 < < < 15 < < < < < < < < 4.0 < Tulokset /5

119 Näytteenotto :34:41 GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys Espoo Karlsson Teemu PL ESPOO SUOMI ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: NÄYTTEITÄ: 7 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M P R 8 40 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /5

120 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :34:41 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp Info /5

121 Labtium Oy Laboratorion Lysmetrit Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA < < <0.05 < < 6.20 <2 < <0.02 L U LY4 toisto VE_TEKA < < <0.05 < < 6.20 <2 < <0.02 L LY5 VE_TEKA <0.01 < < <0.05 <1 < < L LY6 VE_TEKA <0.01 < < <0.05 <1 < < L LY3 VE_TEKA < < < <0.02 L LY3 tupla VE_TEKA < < < <0.02 L LY2 VE_TEKA < < < <0.02 L LY1 VE_TEKA <0.01 < <0.05 <1 < < Tulokset /5

122 Labtium Oy Laboratorion Lysmetrit Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA L LY3 VE_TEKA L LY3 tupla VE_TEKA L LY2 VE_TEKA L LY1 VE_TEKA Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P < < 0.05 < <2 <0.02 < <0.05 <0.5 < < 0.05 <2 < <2 <0.02 < <0.05 < <20 < 39.6 < <2 <0.02 < < <20 < 45.5 < <2 <0.02 < < < < < < < < < < < < < < < < <20 < 29.9 < < < Tulokset /5

123 Labtium Oy Laboratorion Lysmetrit Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA L LY3 VE_TEKA L LY3 tupla VE_TEKA L LY2 VE_TEKA L LY1 VE_TEKA Mg Na Si S Br Cl F SO4 NO P + 139P + 139P + 139P + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R <0.05 <1 < <1 < 0.29 < <0.05 <1 < <1 < 0.29 < < < 6.2 < < < < 1.0 < < < 2.8 < Tulokset /5

124 Näytteenotto GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys Karlsson Teemu PL ESPOO SUOMI ANALYYSITULOKSIA :05:10 Espoo TILAUSNUMERO: VIITE: V PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: NÄYTTEITÄ: 6 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ + 139M P R 8 40 Labtium Oy Jorma Torniainen Asiakkuuspäällikkö - Teollisuus Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /5

125 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :05:10 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla + 139P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 143R Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en + 139P=+ 139Pp Info /5

126 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan Ag Al As B Ba Be Bi Cd Co Cr Cu I Li Mn Mo näytetunnus näytetunnus + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M L LY4 VE_TEKA < < <0.05 <1 < < <0.02 L U LY4 toisto VE_TEKA < < <0.05 <1 < < <0.02 L LY5 VE_TEKA <0.01 < <0.05 < L LY6 VE_TEKA <0.01 < <0.05 <1 < L LY3 VE_TEKA < < < <0.02 L LY2 VE_TEKA < < < <0.02 L LY1 VE_TEKA < <0.05 <1 < L U LY1 toisto VE_TEKA Tulokset /5

127 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA L LY3 VE_TEKA L LY2 VE_TEKA L LY1 VE_TEKA L U LY1 toisto VE_TEKA Ni P Pb Rb Sb Se Sr Th Tl U V Zn Ca Fe K + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139M + 139P + 139P + 139P < < <0.05 <2 < <2 <0.02 < <0.05 <0.5 < < 0.05 <2 < <2 <0.02 < <0.05 < < < <2 <0.02 < < < < <2 <0.02 < < < < < < < < < <20 < 40.9 < < <0.005 < < Tulokset /5

128 Labtium Oy Laboratorion Lysimetri Tilaajan näytetunnus näytetunnus L LY4 VE_TEKA L U LY4 toisto VE_TEKA L LY5 VE_TEKA L LY6 VE_TEKA L LY3 VE_TEKA L LY2 VE_TEKA L LY1 VE_TEKA L U LY1 toisto VE_TEKA Mg Na Si S Br Cl F SO4 NO P + 139P + 139P + 139P + 143R + 143R + 143R + 143R + 143R <0.05 <1 < <1 < <0.2 < <0.05 <1 < <1 < <0.2 < < < 3.9 < < 2.3 < 950 < < 2.3 < < < 2.3 < < 2.2 < Tulokset /5

129 Testausseloste Näytteenotto (4) Raporttinumero: Saaja: GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys Tilauksen tiedot: Asiakas: GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys Tilaus: S Asiakkaan viite: V Tilausnumero: Vastaanottopvm: GTK VA: GTK hanke: Results Suorite: Suoritteen kuvaus: Standardiviite: 139M(1, GTK) Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla SFS-EN ISO LY4 LY5 LY6 LY3 LY2 LY1 LY6 tupla 0-näyte Näytetunnus Ag * >0.01 Al * >1 As * >0.05 VE_TEKA < < VE_TEKA <0.01 < VE_TEKA <0.01 < VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA <0.01 < VE_TEKA <0.01 < VE_TEKA <0.01 < <5 <0.05 Näytetunnus Be * >0.05 Bi * >0.5 Cd * >0.02 B * >5 VE_TEKA < VE_TEKA <0.05 < <0.2 VE_TEKA <0.05 <0.5 < <0.2 VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA <0.05 <0.5 < VE_TEKA <0.05 <0.5 < VE_TEKA <0.05 <0.5 < <0.2 Co * >0.02 Ba * >0.05 Cr * >0.2 Cu * I * Li * Mn * Mo * > >2 > >0.02 >0.02 Näytetunnus VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA <

130 Testausseloste 2 (4) Raporttinumero: Cu * I * Li * Mn * Mo * > >2 > >0.02 >0.02 Näytetunnus VE_TEKA < VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA < <2 < < Ni * P * Pb * Rb * Sb * >0.05 >20 >0.05 >0.01 >2 Näytetunnus VE_TEKA <2 VE_TEKA < <2 VE_TEKA < <2 VE_TEKA < <2 VE_TEKA < <2 VE_TEKA <2 VE_TEKA < <2 VE_TEKA <20 < <2 Se * Sr * Th * Tl * U * >0.5 > >2 >0.01 >0.01 Näytetunnus VE_TEKA < <2 <0.01 <0.01 VE_TEKA < <0.01 VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA < <0.01 VE_TEKA < VE_TEKA <0.5 < <2 <0.01 <0.01 V * Zn * >0.05 >0.2 Näytetunnus VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA < VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA <0.2

131 Testausseloste 3 (4) Raporttinumero: Suorite: Suoritteen kuvaus: Standardiviite: Näytetunnus 139P(1, 1) Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla SFS-EN ISO P * Ca * > 139P * Fe * > P * K * > P * VE_TEKA VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA < < <0.05 <0,2 Mg * > P * Na * >0,2 139P * Si * > Näytetunnus VE_TEKA < VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA VE_TEKA < Suorite: Suoritteen kuvaus: Standardiviite: 143R(1, 1) Anionien määritys IC-tekniikalla; SFS-EN-ISO :en SFS-EN ISO R * Br * 143R * Cl * 143R * F * 143R * NO3 * 143R * SO4 * > >0.2 > >0.2 > Näytetunnus VE_TEKA < < VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA < < VE_TEKA < < VE_TEKA < VE_TEKA < VE_TEKA < <0.2 6 < * Akkreditoitu

132 Testausseloste 4 (4) Raporttinumero: Satu Korteniemi Jakelu GTK Tuotantoympäristöt ja kierrätys

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe) Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla

Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen lysimetrikokeilla Rikastushiekan suotoveden

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden

Lisätiedot

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari, Kuopio Taustaa Kaivostoiminnassa syntyy suuria määritä jätteitä Suurin osa jätteistä läjitetään kaivosalueelle,

Lisätiedot

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti 28.11.2017 KaiHaMe työpaja, Kuopio Taustaa Kaivannaisjätteiden hallinta on haaste kestävän kehityksen mukaisen kaivostoiminnan kehittämisessä Vain

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 18.4.2018 KaiHaMe projektin loppuseminaari, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteitä muodostuu suuria määriä ja niiden

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 28.11.2017 KaiHaMe Työpaja, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteiden karakterisointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio

Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio Stollberg (vanha Fe-Zn-Pb-Ag kaivos), Ruotsi Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio 15.9. 09/M. L. Räisänen

Lisätiedot

RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi

Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe) Teemu Esityksen sisältö Kaivannaisjätteen karakterisointi Hapontuottopotentiaalin arviointi Haitta-aineiden

Lisätiedot

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT

Lisätiedot

51/17/AKu (9)

51/17/AKu (9) 51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmit ja teollisuusmineraalit Espoo 5/2019 Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5/2019 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

Kaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma

Kaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma Kaivannaisjätteen hyödyntäminen - ympäristönäkökulma Auri Koivuhuhta Kainuun ELY-keskus Kestävä kaivostoiminta-seminaari, Helsinki 21.11.2013 Esityksen sisältö Kaivannaisjäte ja lainsäädäntö Kaivannaisjätteen

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 26.1.2015 VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINESTUTKIMUKSET VUOREKSEN KAAVA-ALUE KIVIAINESTUTKIMUKSET Tarkastus

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Raportti sivukivien ja rikastushiekkojen tarkkailusta 2017

Raportti sivukivien ja rikastushiekkojen tarkkailusta 2017 HSE 19.3.2018 / 1 1(23) Raportti sivukivien ja rikastushiekkojen tarkkailusta 2017 Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöosasto HSE 19.3.2018 / 1 2(23) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Sivukivien käsittely

Lisätiedot

28/16/Aku (9)

28/16/Aku (9) VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus (1.1.2013 alkaen GTK, Kuopio) Maanalainen louhos Avolouhos Maankäyttötarve - louhosalue - malmivarastoalueet

Lisätiedot

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE, Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Kaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä. Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT

Kaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä. Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT Kaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT Sisällys Tausta Komission päätös pysyvän jätteen määritelmästä Kansallisia täsmennyksiä

Lisätiedot

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS Itä-Suomen aluehallintovirasto on 25..2018 (Dnro ISAVI/4406/2018) pyytänyt Endomines Oy:tä täydentämään Rämepuron kaivoksen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

36/18/AKu (7)

36/18/AKu (7) 36/18/AKu 22.1.2018 1 (7) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2017 36/18/AKu 22.1.2018 2 (7) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

KITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

KITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivos KITTILÄN KAIVOKSEN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Anna Tornivaara ja Marja Liisa Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Metallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012

Metallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012 Liukoisuustestit riskinarvioinnissa Timo Tarvainen (Geologian tutkimuskeskus) Auli Kuusela-Lahtinen VTT, Birgitta Backman ja Pekka Hänninen GTK, Jussi Reinikainen ja Kaisa Niskala SYKE Metallilla pilaantuneiden

Lisätiedot

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS 1 TOIMINNAN JÄLKEISEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ENDOMINES OY RÄMEPURON KAIVOKSEN SULKEMISEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS - TÄYDENNYS Itä-Suomen aluehallintovirasto on 25.10.2018 (Dnro ISAVI/4406/2018) pyytänyt Endomines Oy:tä täydentämään Rämepuron kaivoksen

Lisätiedot

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta 9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

52/17/Aku (11)

52/17/Aku (11) 52/17/Aku 23.1.2017 1 (11) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 52/17/Aku 23.1.2017 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Vesa Toropainen. Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/ Kuopio

Vesa Toropainen. Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/ Kuopio Itä-Suomen yksikkö / Maankäyttö ja ympäristö S49/0000/2006/4 15.12.2006 Kuopio Pyhäsalmen, Hituran, Talvivaaran ja Ihalaisen kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen laskennallisten neutraloimispotentiaalien

Lisätiedot

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena GeoChem KYT2010 tutkimusseminaari 26.9.2008 Mira Markovaara-Koivisto Esityksen sisältö Tutkimusryhmä Tutkimuksen perusasetelma

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

SULFAATTIMAALAUSUNTO. Oulun kaupunki

SULFAATTIMAALAUSUNTO. Oulun kaupunki SULFAATTIMAALAUSUNTO Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Tel. +358 10 3311 www.poyry.fi Päiväys 3.4.2019 Oulun kaupunki Sivu 1 (4) Mikko Tolkkinen Tel.

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2010 ASIA Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 46/09/1 lupamääräyksen muuttaminen ja toiminnan

Lisätiedot

Kopsan kultaesiintymä

Kopsan kultaesiintymä Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN

Lisätiedot

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät Esther Takaluoma / Kimmo Kemppainen, KAMK 04.12.2018 Aktiiviset puhdistusmenetelmät 1. Luontainen

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen

Lisätiedot

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot