Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 5.5.2014
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Solutions and Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto 5.5.2014 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 55 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 720 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli 1 600 jäsenyritystä. 5.5.2014 3
Kasvunäkymät Länsi- Euroopassa parantuneet - Venäjän taantuman syveneminen on suurin riskitekijä
Euroalueella kasvu on vankistunut Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto huhtikuu 2014. Lähde: Markit, Eurostat 5.5.2014 5
Kehittyvissä maissa kasvu jatkuu, mutta viime vuosia selvästi hitaampana Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta BKT, % v/v Viimeisin tieto maaliskuu 2014. Lähde: Markit, HSBC 5.5.2014 6
Venäjän talouden taantuma pahenee Teollisuuden ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto huhtikuu 2014. Lähde: Markit, HSBC 5.5.2014 7
Teknologiateollisuuden tavaraviennistä 9 % eli 2,3 miljardia euroa suuntautuu Venäjälle Tavaravienti Suomesta 2013, yhteensä 25 mrd. euroa* Pohjois-Amerikka 2,2 mrd. 8,8 % Länsi-Eurooppa 11,4 mrd. 46,1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,9 mrd. 19,6 % Etelä- ja Väli-Amerikka 1,0 mrd. 4,1 % Afrikka 0,5 mrd. 2,1 % Lähi- ja Keski-Itä 0,7 mrd. 2,8 % Aasia 4,1 mrd. 16,5 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus 5.5.2014 8
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,6 % vuonna 2014 BKT:n kasvu 2014, % 10 9 8 Kiina 7 6 5 4 3 Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +3,6 % Intia Muu Aasia Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani Venäjä 0-1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (April 2014) 5.5.2014 9
Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,4 % vuonna 2014 10 9 BKT:n kasvu 2014, % 8 Kiina 7 6 5 4 3 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,4 % Intia Muu Aasia Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani Venäjä 0-1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (April 2014), Tullihallitus 5.5.2014 10
Teknologiateollisuuden näkymät lähikuukausille Suomessa 5.5.2014 11
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa väheni myös vuoden 2013 lopulla 150 2005 = 100 Muutos: 1,2014 / 1,2013, % 140 130 120 Teollisuus -6 % 110 100 90 Teknologiateollisuus -3 % 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/2014. Lähde: Tilastokeskus 5.5.2014 12
Teknologiateollisuuden toimialojen ja yritysten välillä epäyhtenäinen kehitys on jatkunut 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2005 = 100 Muutos: 1,2014 / 1,2013, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tietotekniikka-ala +11 % Suunnittelu ja konsultointi +5 % Kone- ja metallituoteteollisuus -5 % Metallien jalostus -12 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -8 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Tilastokeskus 5.5.2014 13
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa viimevuotista korkeammalla tasolla 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Vientiin: +5 % -8 % Kotimaahan: +13 % +22 % Yhteensä: +7 % -1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014. 5.5.2014 14
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa vahvistui hieman joulukuusta 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: 31.3.2014 / 31.3.2013 31.3.2014 / 31.12.2013 Vientiin: -5 % -2 % Kotimaahan: +6 % +11 % Yhteensä: -2 % +1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.3.2014. 5.5.2014 15
Taloudellinen tilanne yritysten välillä vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: 31.3.2014 / 31.3.2013 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: +1 % Keskiarvo: -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset 5.5.2014 16
Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt* lisääntyivät myös tammi-huhtikuun välisenä aikana 40 30 20 Saldoluku 10 0-10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-20 -30-40 -50-60 Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta huhtikuu 2014. 5.5.2014 17
Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa ja ulkomailla väheni 2013 Henkilöstöstä noin 18 000 lomautusjärjestelyjen piirissä 31.3.2014 340 000 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5.5.2014 18
Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön kasvu ulkomailla jatkui 2013 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5.5.2014 19
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 5 %. Liikevaihto väheni myös loppuvuoden aikana. Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa 7 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Markkinatilanne on parantunut lievästi myös tammi- ja huhtikuun välisenä aikana. Yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä on jonkin verran lisääntynyt viime kuukausina. Henkilöstön määrä väheni viime vuonna sekä Suomessa että tytäryrityksissä ulkomailla. Henkilöstön määrä Suomessa väheni tammi-maaliskuussa 2,5 prosenttia verrattuna vuoden 2013 keskimäärään. Henkilöstöä oli Suomessa kaikkiaan 288 000 maaliskuun lopussa. Suomen viennille tärkeässä Länsi-Euroopassa talouskasvu on vankistunut alkuvuoden aikana. 5.5.2014 20
Palveluviennin kasvattaminen edellyttää teollisuuden menestymistä Suomessa 5.5.2014 21
Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Tavaravienti on 15 % eli vuositasolla 10 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä 18 16 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 14 12 Tavaravienti Suomesta 10 8 6 4 Palveluvienti Suomesta 2 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja, viimeisin tieto loka-joulukuu 2013. Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 5.5.2014 22
Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut 14 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 12 10 Teollisuuden palveluvienti Suomesta 8 6 4 2 Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta 0 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa 5.5.2014 23
Teknologiateollisuuden investoinnit kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Suomen verojärjestelmä ei kannusta investointeihin 4 200 Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin 3 600 3 000 2 400 1 800 1 200 600 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e Kiinteät investoinnit Suomessa Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu (helmikuu 2014) 5.5.2014 24
Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi Suomessa. Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja, jotta pk-yritykset voisivat vastata odotuksiin kasvun, uudistumisen ja työllisyyden parantamiseksi. Suomeen on palautettava kilpailukykyinen toimintaympäristö. Pk-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä on edistettävä. Yrittäjävaliokunta edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä omistajayrittäjyyttä koskevaa asiantuntemusta Teknologiateollisuudessa. Sen puheenjohtaja toimii Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajana.
Yrittäjyysohjelman painopisteet Toimintaympäristö - Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. - Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. - Kevennetään hallinnollista taakkaa. - Turvataan yritysten rahoitus. Liiketoiminnan strategia ja johtaminen - Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen. Vienti ja kansainvälistyminen - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. - Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen kansainväliselle tasolle. Operatiivinen toiminta - Parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä investointilaman jäljiltä. - Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa.
Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista ONGELMA Yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta investoida Suomeen pitkäjänteisesti. RATKAISU Otetaan ns. Viron yritysveromalli käyttöön ja poistetaan sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjavero. Tällä tavoin palautetaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmä käänteisenä, jolloin liikevoittojen kahdenkertainen verotus loppuu. Tarve investointien poisto-oikeuksille lakkaa. Teknologiateollisuuden investoinnit ovat kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Poukkoileva veropolitiikka yhtiöveroasteella, poisto-oikeuksilla sekä sukupolvenvaihdosten verokohtelulla jatkuu vuodesta toiseen.
Yrityskohtaiset palkkaratkaisut yleistyneet - odotukset tuleville vuosille vahvassa kasvussa Varatoimitusjohtaja Risto Alanko 5.5.2014
Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teknologiateollisuuden palkantarkistuskysely 2014, teollisuus 100% 90% 91,5 % 90,1 % 93,5 % 92,1 % 80% 70% 75,7 % 72,1 % 77,8 % 75,1 % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät Yhteensä Toimipaikat Henkilöstö Käytiin keskustelu talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä 28.4.2014 29
Kolmasosa henkilöstöstä yrityskohtaisen palkkaratkaisun piirissä vuonna 2013 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskysely 2014, teollisuus 100% 90% 80% 70% 60% 71,3 % 73,6 % 61,9 % 67,5 % 50% 40% 30% 20% 23,5 % 20,2 % 27,7 % 24,8 % 10% 5,2 % 6,2 % 10,4 % 7,6 % 0% Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät Yhteensä Paikallinen palkkaratkaisu Työnantajan päätöksellä toteutettu korotus Yleiskorotus Miten vuoden 2013 palkantarkistus toteutettiin? (prosenttia henkilöstöstä) 28.4.2014 30
Yrityskohtaiset palkkaratkaisut laajalti yritysten tavoitteena 2014 ja 2015 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskysely 2014, teollisuus 100% 90% 80% 70% 69,4 % 60% 50% 52,5 % 40% 37,2 % 30% 20% 10% 10,3 % 18,4 % 12,2 % 0% Toimipaikoista Henkilöstöstä Paikallinen palkkaratkaisu Työnantaja toteuttaa korotukset osana palkkapolitiikkaa Yleiskorotus Työnantajan tavoitteet/suunnitelmat vuosien 2014 ja 2015 palkantarkistusten toteuttamisessa 28.4.2014 31