Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä urho.maatta@uta.fi Luennot 12.1. 23.2.2012 Pinni A3103 Tentti 1.3. klo 10-12 Pinni A3103 1
OHJELMA Kurssin materiaalit (luennot, harjoitukset) löytyvät kotisivultani http://www.uta.fi/~skurma Kurssilla käytetään lukemistona teosta K. Kuiri Semantiikan peruskurssi (saa lainaan minulta) Harjoitukset tehdään kotona ja palautetaan 23.3. mennessä. Jos haluat harjoitustehtävien tekoon konsultaatiota, varaa aika sähköpostitse. Tentti voidaan tehdä kahdella tavalla: kotityönä (palautetaan mielellään 23.3. mennessä) tai tavanomaisena tenttinä 1.3. klo 10-12 ls. Pinni 3103 Kurssia voi laajentaa suorittamalla kirjallisuutta (referaatit, esseet). Kirjallisuus sovitaan kunkin kohdalla erikseen. 2
Kieli, merkitys ja semantiikka: yleisiä huomioita Kielen funktiot ja merkitys Merkitysten variaatio / vakioisuus Kieliopin suhde merkitykseen / käyttöön / kognitioon 3
Esimerkki 1 Tarkastellaan kielellisen ilmauksen merkitystä ja tulkintaa. Huomioita Onko kielellinen ilmaus hyvä termi? Mikä on se käsite, johon se viittaa? Mitä tarkoitetaan tulkinnalla? Lingvistinen analyysi Psyko- sosiaalinen prosessi 4
Semantiikka ja pragmatiikka Perinteinen ajatus: Semantiikka: tutkitaan kielellisten merkkien merkitystä Syntaksi: tutkitaan kiel. merkkien yhdistämistä laajemmiksi syntagmoiksi Pragmatiikka: tutkitaan merkkien käyttöä 5
6
7
8
Mitä käsitteitä tarvitaan kun kielellistä merkitystä analysoidaan? Sanat Lauseet Ilmaukset Säännöt Teot Konteksti Toimintaskeemat?? 9
Realismi Konseptualismi Nominalismi Merkitysteoriat Behavioristinen käsitys Käyttöteoria (L. Wittgenstein) Pragmatistinen merkityskäsitys (C.S. Peirce): merkitys on prosessuaalista semioosia (Huom. semantiikan ja pragmatiikan suhde??) 10
Merkityksen "tyypit" Kirjaimellinen merkitys Stilistinen merkitys Tietosanakirja- eli faktuaalinen merkitys Assosiatiivinen merkitys Kontekstuaalinen eli deiktinen merkitys Etymologinen merkitys 11
Merkityksestä yleensä Kielitieteessä laaja erimielisyys merkityksen käsitteestä. Seuraavista ehkä jonkinlainen yhteisymmärrys: 1. Merkitys on luontainen yhteisöllinen asia 2. Ilmauksen merkitys ei tyhjenny kielellisten määritelmien avulla (entä muiden määritelmien?) 12
3. Merkitys ei ole pelkästään mentaalinen kuva (mk) ( mental image ) mk vaihtelee yksilöltä toiselle mk liittyy ideaalisiin tapauksiin Kaikilla sanoilla ei ole niitä vastaavia mk :ia. 4. Merkitys ei ole pelkkä tarkoite. Esim. sanan korvaaminen samaviitteisellä sanalla muuttaa koko lauseen merkityksen (keksi esimerkki) 13
5. Lauseen merkityksen tietämiseen kuuluu sen totuusehtojen tietäminen. 6. Yksi tapa lähestyä lausemerkitystä, on tarkastella sitä niiden mahdollisten maailmoiden joukkona, joissa lause on tosi. 7. Ilmauksen merkitykseen kuuluu tieto siitä, miten ilmausta käytetään. 14
Miksi viittaaminen onnistuu? Substantiiveilla on intensionaalinen merkitys, jonka tuntemiseen viittaaminen perustuu. Sanan ekstensionaalinen merkitys, joka on kielen ulkopuolella, on tarkoite l. referentti. Yleensä: Intensionaalinen merkitys = merkitys tai käsitteellinen merkitys / käsite Ekstensionaalinen merkitys = tarkoite 15
Viittaava (referentiaalinen) merkitys nainen (substantiivi) kylän vanhin nainen (määrätty kuvaus) hän (persoonapronomini) tämä (demonstratiivipronomini) 16
Tarkoite ja merkitys tarkoite: olio tai asia todellisuudessa, johon sana viittaa (joskus: referentti) (ekstensionaalinen merkitys) sanan ekstensio = oliojoukko, johon sillä viitataan denotaatio: kielikohtainen kirjaimellinen merkitys, päämerkitys, käsitteellinen merkitys, systeeminen merkitys (intensionaalinen merkitys tai intensio) konnotaatio: sanoihin liittyy mielikuvia, assosiaatioita, jotka henkilö- ja kontekstisidonnaisia 17
Sanojen merkitys Sanat merkitsevät eri tavoilla Kielellinen / toiminnallinen / kognitiivinen kokonaisuus jossa sanat saavat merkityksensä Sanojen merkityksiin on abstrahoitunut / kiteytynyt erilaisia merkitysfunktioita (leksikaalistuminen) 18
Semanttisen sanaston sekavuus Filosofinen perinne, logiikka Grammatikaalinen perinne Löytyy 2 yhteistä perusideaa: Erotetaan käsitteellinen puhujille yhteinen merkitys (denotaatio) ja yksilöihin ja tilanteisiin liittyvä (konnotaatio) Erotetaan käsitteellinen merkitys (intensio) ja viittauksen kohde (ekstensio) HUOM.: Intensio ja denotaatio merk. jokseennkin samaa 19
Deiksis Ongelmia Pronomineilla ei ole leksikaalista merkitystä, konteksti määrää: anafora, deiksis Jussi 2 osti veljeltään 3 talon 1, jonka 1 hän 2 oli aikoinaan myynyt tälle 3 pilkka hintaan. Tämä 1 on se talo. 20
Ogdenin ja Richardsin* kolmio THOUGHT OR REFERENCE SYMBOL REFERENT *C.K. Ogden & I.A. Richards, The meaning of meaning,1923 21
Semantiikan historia Leksikografia Logiikka Strukturalismi Semiotiikka 22
Leksikografinen näkökulma Sana-artikkelit, joissa määritellään merkitys sana selitettävä perustavampien, merkitykseltään selvempien sanojen avulla epäselvyys kehämäisyys pinnallisuus suppeus / laajuus 23
Looginen näkökulma Propositio, totuusarvo (T/E), loogiset konnektorit, kvanttorit, predikaatti, argumentit, joukot, mahdolliset maailmat, intensio, ekstensio Kielellistä ilmausta vastaa aina jokin looginen muoto, jolla on läheinen suhde ilmauksen merkitykseen merkitystä kuvataan looginen muodon kautta 24
Strukturalistinen näkökulma Elementit ja niiden muodostamat systeemit (lekseemi = sanakäsite) Kompositionaalisuus Semanttiset piirteet [+KONKREETTINEN], [+ELÄIMELLINEN], [+INHIMILLINEN] Relationaaliset predikaatit X on y:n isä: x on +MASK, x on y:n vanhempi Generatiivinen semantiikka: kausatiivinen komponentti verbeissä x avaa y:n: x aiheuttaa (y on auki) 25
STRUKTURALISTINEN SYSTEEMI SYSTEEMIN MÄÄRITTELY: elementit elementtien väliset assosiatiiviset l. paradigmaattiset suhteet elementtien määrittely esim. foneemi-inventaario; leksikko; sanaluokat, lauseenjäsenet, sijapäätteet, leksikaaliset luokat 26
Syntagmaattiset ja paradigmaattiset suhteet Syntagmaattiset suhteet / säännöt koskevat elementtien yhdistettävyyttä lineaarisiksi konstruktioiksi eli syntagmoiksi substantivi + verbi = lause kollokaatio = df syntaktinen ympäristö Paradigmaattiset suhteet: samaan paradigmaattiseen luokkaan kuuluvat elementit voivat korvata toisensa tietyissä syntagmoissa siten että kokonaisuus säilyy kieliopillisena: esim. sijapäätteet kirja+ssa, kirja+an, kirja+n 27
Semioottinen näkökulma Kielen merkit ovat erikoistapauksia merkeistä (yleensä) > yleiset merkkiteoriat Charles Sanders Peirce pragmatistinen, dynaaminen käyttölähtöinen Ferdinand de Saussure strukturalistinen, staattinen systeemilähtöinen 28
MERKKI (1.tapa) (C.S.Peircen mukaan) TULKITSIN MERKKI KOHDE 29
Tulkitsin (interpretantti): merkin ja objektin välisen suhteen "ylläpitäjä", "kokija" (esim. ihminen tai muu systeemi, joka pystyy tunnistamaan merkin. Merkitys on prosessuaalista semioosia. Kohde (object): mikä tahansa havaittava tai tunnistettavissa oleva esine, asia, ominaisuus tai asiantila. Merkki (sign/representamen): mikä tahansa havaittava tai tunnistettavissa oleva asia. Luokitellaan sen mukaan, millainen suhde sillä on kohteeseen 30
Merkkien semiootiset ulottuvuudet (= merkkityypit a la Peirce) 1. Symboli merkin ja kohteen suhde on konventionaalinen 2. Indeksi merkin ja kohteen suhde kausaalinen tai osa-kokonaisuus -suhde 3. Ikoni merkin ja kohteen välillä isomorfinen l. rakenneyhtäläinen l. yksi-yksinen -suhde 31
Ikonin tyypit: 1. Kuva - piirretty kuva, valokuva 2. Diagrammi -pylväsdiagrammi, viivadiagrammi 3. Metafora l. kielikuva Tutkija liikkuu heikoilla jäillä. Tie nousi seuraavana vuonna pystyyn. Mielessä liikkui toiveikkaita ajatuksia. 32
Tarkennusta Peircen malliin Merkin representatiivinen luonne = Merkin suhde / yhteys kohteeseen ICON (likeness, hypoicon) =ikoni Merkillä ja kohteella samoja ominaisuuksia 33
IKONIn tyypit image (kuva) merkin luonne tulee sen havaittavista, mutta havaitsijoista riippumattomista ominaisuuksista diagram = diagrammi merkin rakenne isomorfinen objektin rakenteen kanssa esim. analogia, a/b = c/d (suhdeanalogia) metaphor = metafora merkki tuo esille objektin representatiivisen luonteen toisen objektin repr. luonteen kautta Huom! metafora ei ole diagrammi 34
INDEX = indeksi Merkin spatiaalinen ja temporaalinen sijainti oleellista. Merkillä on jatkuvuus (contiguity) objektin kanssa: deictic (referential) = deiktinen merkki havaittavissa oleva jatkuvuus merkin ja objektin välillä esim. osoittava nuoli tai demonstratiivipronomini > designative = designaattori 35
SYMBOL = symboli Representaation perusta tavassa, dispositiossa tai (muussa) yleisessä säännössä; joko sisäsyntyisessä (luonnollisessa) tai konventionaalisessa ei indeksaalista jatkuvuutta symbolin ja objektin suhde edellyttää symbol-using mind : suhdetta ei muodostu ilman tulkitsijaa merkitys perustuu nyt yleisiin sääntöihin 36
Kielellinen merkki (2. tapa) (F. de Saussure) MERKITTY MERKITSIJÄ TARKOITE kielellinen merkki "viittaa" johonkin 37
eri termejä de Saussuren kaksijakoisen merkin eri puolista : signifié /// signifiant merkitty /// merkitsijä merkitys /// ilmiasu signified /// signifier concept /// sound pattern, sound image 38
Merkityksen arbitraarisuus Saussuren arbitraarisuuden keskeisyys merkityn ja merkitsijän suhde merkin ja tarkoitteen välinen suhde ovat arbitraarinen eli motivoimaton. Poikkeuksia (esim. onomatopoeettisuus) on mutta ne ovat (Saussuren mukaan) täysin kielen olemuksen kannalta perifeerisiä) 39
Merkin konventionaalisuus Usein (esim. Karlsson, Yleinen kielitiede) merkin konventionaalisuus samaistetaan arbitraarisuuteen (VIRHE!!!) Konventio ( =sääntö), konventionaalisuus (=säännönmukaisuus) liittyy kaikkeen, mikä on kielessä sosiaalisesti jaettua, yhtälailla arbitraarisiin kuin motivoituneisiin merkkeihin. 40
Motivoituneisuus Ikonisuus näyttää olevan (uudemman tutkimuksen mukaan) ihmiskielen rakenteen perustava periaate: Morfologinen ikonisuus Syntaktinen ikonisuus Leksikaalinen ikonisuus 41
Tehtäviä 1. Suomen kielellä käki kukkuu. Puhutaan onomatopoeettisuudesta. Miten määrittelisit onomatopoeettisuuden Peircen terminologialla? Miten Saussuren käsitteillä? 2. Miten tulkitset kollokaatiosuhteet Peircen termistön avulla? 1. Esim. havainto, että ajatella saa useammin yksilösubjektin kuin pohtia, joka puolestaan saa useammin kollektiivisen subjektin. 42