Kasvisivutuotteiden käyttö maanparannusaineena

Samankaltaiset tiedostot
Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

Mädätteen käyttö maataloudessa

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Elintarviketurvallisuusvirasto Pvm/Datum/Date Määräyksen numero

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Ravinteiden tai muiden ominaisuuksien vähimmäispitoisuus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

Kierrätysravinteiden turvallisuus ja käyttörajoitukset. Titta Suoniitty

NITRAATTIASETUS. Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä Anne Polso EPOELY

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

Käymäläjäte ja hajalietteet. Käymäläjätteet ja hajalietteet. Käymäläjätteet ja hajalietteet

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Envor Group Hämeenlinna

Lannoitelainsäädäntö

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

Yhdyskuntalietteen käyttö

Metsäteollisuuden ravinteet - Tuotekortit

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeri

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

SÄÄDÖSKOKOELMA. 520/2015 Laki. lannoitevalmistelain muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

luonnos Valtioneuvoston asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristökorvauksen syysilmoitukset

Mitä ovat mauste- ja yrttikasvit nitraattiasetuksessa? Sovelletaanko asetusta myös niihin?

KOOSTE MULLAN VALMISTUKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMASTA (KARANOJA)

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Elintarviketurvallisuusvirasto Pvm/Datum/Date Määräyksen numero

OMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

LIITE I KANSALLINEN LANNOITEVALMISTEIDEN TYYPPINIMILUETTELO IA EPÄORGAANISET LANNOITTEET

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Maanviljelijänä pohjavesialueella Maankäyttö ja pohjavesi -te tapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Lietteen sisältämien haitta-aineiden hallinta

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä. Ravinnerenki-hankkeen tuparit,

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Biolaitosyhdistys päivät

Uudistuva lannoitelainsäädäntö. Titta Suoniitty, Evira

Komposti ja komposti!

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Omavalvontaohje lannoitevalmistealan toimijoille

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja Markus Tarasti

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Viranomais- ja omavalvonnan rehu-, lannoite- ja sivutuotematriisit. Erityispiirteitä ja Eviran hyväksynnän edellytyksiä.

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Transkriptio:

Kasvisivutuotteiden käyttö maanparannusaineena Tapio Salo Jokioinen 08.4.2015

Lainsäädäntö http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/lannoitevalmi steet/lainsaadanto/ Lannoitevalmistelaki asetuksineen koskee lannoitteiden, maanparannusaineiden yms. markkinoille saattamista muttei siis viljelijän tai toiminnanharjoittajan omaa käyttöä jos maatilan yhteydessä toimiva kuorimo on oma yrityksensä, mutta vastaava mahdollisuus levittää sivujakeita pelloille? Jätteiden (kuten kuorimassa, multa) käsittely ja hyödyntäminen on määriteltävä ympäristöluvassa Ympäristölainsäädäntö Nitraattiasetus BAT- raportti kuorimoille 2 9.4.2015

Lannoitevalmistelaki määrää. Lannoitevalmisteessa ei saa esiintyä kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) tai sen nojalla annetuissa asetuksissa mainittuja kasvintuhoojia. Vaatimusten täyttymistä on seurattava omavalvonnalla erityisesti taulukossa 3 mainittujen kasvintuhoojien osalta. Omavalvontaa on tehostettava erityisesti tilanteissa, jolloin valmistuksessa käytetään kasvinterveysviranomaisen kasvintuhoojan saastuttamaksi toteamaa raaka-ainetta tai kun käytetään toisesta valtiosta peräisin olevaa raaka-ainetta ja/tai on syytä epäillä raaka-aineen olevan kyseisten kasvintuhoojien saastuttamaa. Peruna-, juurikas- ja juuresteollisuuden, -kuorimoiden ja -pakkaamojen sivutuotteita ja jätteitä sisältävästä pelkästään tyyppinimen mukaisten valmistusvaatimusten mukaisesti käsitellystä kasvimateriaalista valmistettua lannoitevalmistetta ei saa käyttää 1) peruna- ja juurikastuotannossa olevilla tuotantotiloilla 2) taimi- tai uudelleen istutettavaksi tarkoitettujen kasvien (mukaan lukien siirtonurmet) tuotantotiloilla eikä 3) edellä mainittujen kasvien tuotantoalueiden vesistöjen valuma-alueilla. Lannoitevalmisteen valmistajan tulee pitää luetteloa edellä mainitulla raaka-ainepohjalla valmistettujen lannoitevalmisteiden vastaanottajista. Luettelo tulee vuosittain toimittaa kasvinsuojeluviranomaisille valvontaa varten. 3 9.4.2015

4 9.4.2015

KASVIMATERIAALIN KÄSITTELYVAATIMUKSET Vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen ennaltaehkäisemiseksi peruna-, juurikas- ja juuresteollisuuden, -kuorimoiden ja -pakkaamojen sivutuotteet ja jätteet sekä erilliskerätty biojäte tulee käsitellä seuraavien vaatimusten mukaisesti: Kasvijäte tulee käsitellä joko a. kompostoimalla, jonka aikana kompostoitavan massan tulee saavuttaa vähintään 55 C:n lämpötila vähintään 40 % kosteudessa vähintään kahden viikon ajan, tai b. lämpökäsittelemällä kosteana 70 C:ssa yhden tunnin ajan, partikkelikoon oltava alle 12 mm, tai c. käyttämällä muuta kasvinsuojeluviranomaisen hyväksymää menetelmää. Edellä mainittuja käsittelyjä ei vaadita, mikäli peruna-, juurikas- ja juuresteollisuuden, - kuorimoiden ja -pakkaamoiden sivutuotteet ja jätteet ovat peräisin sellaisilta tuotantopaikoilta saadusta raaka-aineesta, joilla enintään viisi vuotta ennen raaka-aineen tuotantoa joko hyväksytyn omavalvontasuunnitelman mukaisissa tai kasvinsuojeluviranomaisten tekemissä tarkastuksissa ei ole todettu taulukossa 3 tarkoitettuja kasvintuhoojia tai mikäli raaka-aineesta ennen sen käyttöä tehdyissä laboratorioanalyyseissa ei mainittuja kasvintuhoojia ole todettu. 5 Teppo Tutkija 9.4.2015

Tyyppinimiluettelo, Evira http://www.evira.fi/files/attachments/fi/kasvit/lannoitevalmisteet/rapor tit/kansallinen_lannoitevalmisteiden_tyyppinimiluettelo_id316528.pdf Lannoitevalmistelaki 539/2006 säätelee lannoitevalmisteiden valmistusta, markkinoille saattamista, tuontia ja vientiä. 1B2 Orgaaniset ei eläinperäiset lannoitteet Orgaaninen lannoite 5 % (N+P+K) tai 4 % (N+P, N+K, P+K) 3 % (N, P, tai K) Moniravinteisessa lannoitteessa kutakin tyyppinimessä mainittua ravinnetta (NPK) 1 % Typpeä sisältävässä lannoitteessa vesiliukoinen typpi 1 % Esim. Neko luonnonlannoite Orgaaninen lannoiteliuos Kutakin tyyppinimessä mainittua ravinnetta (NPK) 1 % Kasviuute Kasvimateriaalista veteen uuttamalla aikaansaatu täysin kasvipohjainen valmiste, joka sisältää pieniä määriä ravinteita. Valmiste on stabiloitu 9.4.2015 6

Tyyppinimiluettelo 1B4 Orgaanisina lannoitteina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet Perunan soluneste Perunateollisuuden sivutuote, jota muodostuu tärkkelys- ja keittoprosessissa. Ei saa sisältää perunan kuoria tai maa-aineksia. Muista prosesseista syntyvät solunesteet on hygienisoitava validoidulla menetelmällä (esim. kuumentamalla 70 o C 60 min). Varoitukset pilaantumisalttiudesta 0,8 % N+P+K Rejektivesi Hyväksytyssä ainoastaan orgaanisiin lannoitevalmisteisiin soveltuvia raaka-aineita mädättävän biokaasulaitoksen kiintoaineksesta erotettu nestemäinen sivutuote. Yhteensä 1 % NPK 9.4.2015 7

Tyyppinimiluettelo 3A2 Orgaaniset maanparannusaineet Maanparannuskomposti Kompostoimalla tai mädättämällä ja riittävästi jälkikompostoimalla lannasta, puhdistamolietteestä, kasvijätteestä, ruokajätteestä, elintarviketeollisuuden orgaanisista jätteistä tai muusta vastaavasta aineksesta valmistettu tuote, joka soveltuu sellaisenaan käytettäväksi maanparannukseen ja eroosion estoon. Kypsyyden arviointikriteerit: juuren pituusindeksi 80%, NO3/NH4 >1, CO2-tuotto <3 mg/g VS/vrk Tuorekomposti Kompostoimalla tai mädättämällä ja jälkikompostoimalla lannasta, kasvijätteestä, puhdistamolietteestä, ruokajätteestä, elintarviketeollisuuden orgaanisista jätteistä tai muusta vastaavasta aineksesta valmistettu tuote, joka on riittävän stabiilia ja hygieenistä; CO2 tuotto alle 6 mg CO2-C/g VS/vrk Kasvijätekomposti Kompostoimalla tai teknisesti käsittelemällä kasviperäisestä aineksesta valmistettu tuote, joka sisältää vain vähän ravinteita, mutta parantaa maan rakennetta ja fysikaalisia ominaisuuksia Kypsyyden arviointikriteerit: juurenpituusindeksi 100% NO3-N/NH4-N suhde yli 1 CO2 tuotto alle 2 mg CO2-C/g VS/vrk 9.4.2015 8

Tyyppinimiluettelo 3A2 Orgaaniset maanparannusaineet Kuivarae tai jauhe Lämpökuivaamalla (esim. 80 C, 2 h), rakeistamalla tai muulla vastaavalla hyväksytyllä lämpökäsittelyllä puhdistamolietteestä, mädätteestä tms. orgaanisesta materiaalista valmistettu tuote, johon on voitu teknisen käsittelyn aikana lisätä ravinteita tai rakeistamista edistäviä aineita Maanparannuslahote Lahottamalla puhdistamolietteestä tai elintarviketeollisuuden kasviperäisestä jätteestä termofiilisesti (esim. 55 C, 14 vrk), aerobisesti ja sen jälkeen tankissa stabiloimalla valmistettu tuote. Stabilointiaika on hyväksynnän yhteydessä validoitava. CO2 tuotto alle 6 mg CO2-C/g VS/vrk 9.4.2015 9

Tyyppinimiluettelo 3A5 Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet Mädätysjäännös Mesofiilisen tai termofiilisen biokaasu-prosessin sivutuotteena syntynyt hygienisoitu mädätysjäännös sellaisenaan tai mekaanisesti kuivattuna. Maanparannuslahote Lahottamalla puhdistamolietteestä tai elintarviketeollisuuden kasviperäisestä jätteestä termofiilisesti (esim. 55 C, 14 vrk), aerobisesti ja sen jälkeen tankissa stabiloimalla 5A2 Seosmullat valmistettu tuote. Stabilointiaika on hyväksynnän yhteydessä validoitava. CO2 tuotto alle 6 mg CO2-C/g VS/vrk Juuresmulta Juures- tai juurikasraaka-aineiden mukana tehtaalle tai kuorimoon tuleva multaliete tai jätemulta, joka on kompostoitu tai vähintään 5 vuotta vanhennettu; juurikassokeri- ja perunatärkkelysteollisuuden osalta vähintään 2 vuotta. Tuote soveltuu käytettäväksi kasvualustana viherrakentamisessa ja maisemoinnissa sekä vilja- ja energiakasveille pelloilla, joiden viljelykierrossa ei ole perunaa tai juurikkaita, varoaika 3 vuotta 9.4.2015 10

Nitraattiasetus 1.4.2015 alkaen.orgaanisilla lannoitevalmisteilla tarkoitetaan tässä asetuksessa myös jäljempänä määriteltyjä orgaanisia sivujakeita; orgaanisilla sivujakeilla maa- ja puutarhatalouden harjoittamisessa muodostuvia kiinteitä ja nestemäisiä orgaanisia jakeita, jotka eivät ole lannoitevalmisteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määriteltyjä lannoitevalmisteita, kuten säilörehun puristeneste ja jaloittelualueiden valumavedet; Kuivalannan ja kuiva-ainepitoisuudelta sitä vastaavan orgaanisen sivujakeen ja orgaanisen lannoitevalmisteen varastointitila tulee kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi Tilalla, joka vastaanottaa ja varastoi orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varastointitila. Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuivaainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida myös aumassa. kompostoinnilla maatilalla tapahtuvaa lannan ja muiden orgaanisten materiaalien käsittelyä hapellisissa olosuhteissa tasalaatuiseksi kompostiksi, ei kuitenkaan koneellista käsittelyä rumpukompostorissa tai vastaavassa laitteessa; Kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviit 170 kg/ha kokonaistyppeä kalenterivuodessa -> kokonaistypen pitoisuus tiedettävä Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun.

Kuorimoiden BAT-raportti Helsky ym. 2006: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38798/sy_57_2006.pdf?sequence=3 5.5.4 Käyttö lannoitevalmisteena Kuorimassaa ja lajittelutähteitä voidaan hyödyntää maanparannusaineena (esim. 55 C, 14 vrk) kompostoinnin jälkeen. Massa voidaan levittää sellaisenaan toiminnan harjoittajan hallinnassa olevaan peltoon, mikäli ympäristöviranomaiset sen paikallisesti sallivat. Massat sopivat sellaisenaan lannoitukseen kasveille esim. vilja- tai bioenergiakasveille yms., joilla ei ole olemassa tauti- ja tuholaisriskiä. Lajittelutähteet on käsiteltävä (hienonnettava, separoitava) asianmukaisesti ennen levitystä. Kuorimassaa ei saa luovuttaa ulkopuolisille käsittelemättömänä. Kompostoidun tuotteen käsittelyä, markkinoille saattamista koskee lannoitevalmistelaki (ilmoitusvelvollisuus, omavalvontavelvollisuus ja laitoshyväksyntä), jossa myös asetetaan markkinoitavalle tuotteelle laatuvaatimukset sekä määrätään tuoteselosteessa ilmoitettavat tiedot. Asianmukainen kompostointi voidaan tehdä aumassa, kompostikentällä tai suljetussa kompostointilaitoksessa esim. rumpukompostorissa. Kompostointikenttä tai laitos tulee mielellään perustaa kuorimon läheisyyteen. Kompostikentän pohja on rakennettava vesitiiviistä materiaalista ja se olisi hyvä kattaa ja valumavedet tulisi ohjata jäteveden käsittelyprosessiin. Kentän pintarakenteen pitäisi kestää kääntökerroista ja kuljetuksista aiheutuva mekaaninen kuormitus. Kompostointivaatimukset, kuten mm. kompostin rakenne, kuiva-ainepitoisuus, seossuhteet ja kompostoitumisen lämpötilatavoitteet määritellään laitoshyväksynnän yhteydessä. Tavoitteena on, että komposti on toimiva ja että biologinen hajoamisprosessi tapahtuu oikeissa olosuhteissa. Sekä kompostointiajan että jälkikompostoinnin on oltava tarpeeksi pitkät, jotta lannoitevalmistelain mukaiset kompostin kypsyysvaatimukset täyttyvät. 9.4.2015 12

Tuotantoeläimet Riistaeläimet (Läjitys +) pellolle Komposti + pellolle Mädätys tai muu käsittely

Riskitekijät Maa-aines, (sijoituspelto, kompostointi) rikkakasvin siemenet kasvitaudit Lajittelujäte, (sijoituspelto, kompostointi) kasvitaudit ravinteet rikkakasvin siemenet Kuorintajäte, (valunnat kuriin, solunesteen imeytys) ravinteet kasvitaudit

Palautus pellolle Hyödyt: Ravinteet palautuvat pelloille Orgaanista ainesta palautuu pelloille Kustannukset ovat pienet Haitat Säilytys ja varastointi levitysajankohtaa varten Kuljetuskaluston pitäminen puhtaana Lastaus saattaa olla työlästä Nestettä voi valua kuljetuksesta Kasvitautien leviäminen Levitys mahdollista vain syksyllä ja keväällä Hyvä levitystasaisuus lohkolle on vaikeasti saavutettavissa Kasvin osien murskaus ja sekoittaminen Käsittely kuivana tai lietteenä?

Kompostointi Hyödyt Suhteellisen pienet käsittelykustannukset Kuitenkin 20-60 /m 3? Mahdollista tehdä lähellä jalostuspaikkaa Kuljetuskustannukset pienet Kuorimomassat kompostoituvat melko nopeasti Nestejakeilla voidaan kostuttaa komposteja Kompostia voidaan markkinoida muille tai käyttää omilla pelloilla Haitat Tukiaineen tarve ja kustannukset voivat olla suuret Työvoiman tarve kompostin hoitoon Tuholaisten torjuntaa (mm. rotat) voidaan tarvita Kompostista valuvat vedet on kerättävä ja mahdollisesti käsiteltävä Kompostille ei välttämättä ole markkinoita Lupaviranomaiset käsittelevät kompostoinnin toteutuksen

17 Teppo Tutkija 9.4.2015