Lietteen sisältämien haitta-aineiden hallinta

Transkriptio

1 TEKES - INKA Lieteseminaari Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsinki Lietteen sisältämien haitta-aineiden hallinta Saijariina Toivikko Vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko

2 Puhdistamoliete Suomessa syntyy puhdistamolietettä vuosittain n t kuiva-aineena eli noin 1,0 miljoonaa tonnia märkäpainona Sako- ja umpikaivolietteet usein puhdistamoille Liete sisältää orgaanista ainetta, fosforia, typpeä ja hivenaineita parantaa viljelymaan fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia Lietteen sisältämä orgaaninen aine voidaan hyödyntää myös energiana: mädätyksessä biokaasua (metaania) poltossa lämpöenergiaa

3 Lannoitevalmisteen laadun hallinta Jäteveden laadun hallinta Jäteveden ja lietteen laadun seuranta puhdistamolla Lannoitevalmisteen käsittelyprosessin sekä lopputuotteen laadun seuranta Haitallisten aineiden tutkimus ja riskien arviointia kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto tärkeää Saijariina Toivikko

4 Yhdyskunnan vesihuolto Saijariina Toivikko

5 Jäteveteen päätyy aineita useista eri lähteistä Jätevesi on yhdyskunnan sormenjälki se kuvastaa elintapojamme: Kotitalouksien jätevedet ruoka, lääkkeet, kodin kemikaalit, kosmetiikka, pölyt Hulevedet Ilmalaskeuma, maanpinta ja ulkopinnoilta rapautuvat aineet Teollisuus Muu elinkeinoelämä ja palvelut (palvelut, kauppa, koulut, sairaalat ) Muut (kaatopaikat, rakennustyömaat, ) Saijariina Toivikko

6 Viemäriin johdettavien vesien laadun hallinta Lainsäädäntö edellyttää jätevesien esikäsittelyä lietteen turvallisen ja ympäristön kannalta kestävän hyödyntämisen turvaamiseksi Teollisuuden ympäristöluvissa sekä vesihuoltolaitoksen ja teollisuuden teollisuusjätevesisopimuksissa asetetaan rajoitukset viemäröitävien vesien laadulle ja määrälle sekä edellytetään tarkkailua Säädöksissä on kohdistettu esikäsittelyvaatimuksia eri toimialoille Asiallinen toiminta varmistetaan viranomaisten, toimijoiden ja vesihuoltolaitosten yhteistyöllä Prioriteettiainedirektiivi asettaa vaatimukset haitallisten aineiden pitoisuudelle vesistössä (välillinen vaikutus) Kuluttajakemikaalien käytön ja leviämisen rajoittaminen lähinnä kansainvälisten sopimusten ja lainsäädännön kautta, esim. bromatut palonestoaineet Tuotteissa olevien aineiden esiintymistä rajoitetaan säädöksillä Saijariina Toivikko

7 Jäteveden laadun seuranta Teollisuusjätevesien laatua tarkkaillaan teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti Tulevan ja lähtevän veden laatua ja puhdistamon toimintaa tarkkaillaan Isoissa puhdistamoissa seurataan myös haitallisten aineiden esiintymistä Esiintyjän nimi

8 Lietteen laadun seuranta puhdistamolla Lietteestä määritetään ainakin seuraavat tiedot kokonaistyppi (Ntot) kokonaisfosfori (Ptot) kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki ja elohopea. Lietteen analysointitiheydet määräytyvät puhdistamon koon mukaan. Mikäli määritystulokset eivät vaihtele merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana, analysointikertoja voidaan vähentää. Asukasvastineluku Krt/a (1. vuosi) Krt/a > > > > < Saijariina Toivikko

9 Puhdistamoliete lannoitevalmisteena Puhdistamolietteen käsittely lannoitevalmisteeksi mädättämällä biokaasulaitoksessa kompostoimalla kalkkistabiloimalla happo-vetyperoksidikäsittelyllä kuumentamalla eli termisesti kuivaamalla Saijariina Toivikko

10 Lietetuotteiden tyyppinimet Orgaaniset maanparannusaineet: Tuorekomposti Maanparannuskomposti Kuivarae (termisen kuivauksen jälkeen) Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet: Mädätysjäännös (biokaasulaitoksista) Kalkkistabiloitu puhdistamoliete (kemiallisesta käsittelystä) Kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete (kemiallisesta käsittelystä) Nestemäisinä orgaanisina lannoitteina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet: Rejektivesi, kun raaka-aineena korkeintaan 10% puhdistamolietettä Saijariina Toivikko

11 Lainsäädännön vaatimuksia Suomessa Lietepohjaisia lannoitevalmisteita säätelee lannoitevalmistelaki 539/2006 ja sen nojalla annetut asetukset Lannoitevalmisteen tulee olla tyyppinimiluettelossa Toiminnanharjoittajan on laadittava omavalvontasuunnitelma ja valvottava säännöllisesti valmistuksen ja käsittelyn kriittisiä vaiheita (omavalvonta). Raportointi Eviraan Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11, 11/12 ja 12/12 MMM:n asetus 12/07 lannoitevalmisteista sisältää vaatimukset raskasmetalleille, taudinaiheuttajille ja epäpuhtauksille MMM:n asetuksessa 12/12 lietteen käyttöön liittyvät vaatimukset peltomaan raskasmetallipitoisuuksista ja niiden analysoinnista, varoaikaa ja soveltuvaa viljelymaata koskevat säädökset. MMM:n asetuksessa 11/12 (3 ) velvoitus tiedoston pitämiseen. Jäteasetus 179/2012 (18 ) säädetään yhdyskuntajätevesilietteen laadun seurannasta jätteen tuottajan kirjanpitoa koskevat vaatimukset (20 ). vaatimukset yhdyskuntajätevesilietteiden kirjanpidosta ja valvontaviranomaiselle toimitettavista tiedoista (21 ) Saijariina Toivikko

12 Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Arseeni (As) 25 Kadmium (Cd) 1,5 Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 600* Elohopea (Hg) 1,0 Nikkeli (Ni) 100 Lyijy (Pb) 100 Sinkki (Zn) 1500* - Lisäksi vaatimuksia levitysmäärille /ha sekä peltomaan haitallisten metallien pitoisuuksille

13 Taudinaiheuttajat ja epäpuhtaudet Taudinaiheuttajat Peltoviljelyssä käytettävissä lannoitevalmisteissa ei saa olla salmonellaa, eivätkä Escherichia coli -määrät saa ylittää pmy/g. Tuote ei myöskään saa sisältää vakavien kasvitautien aiheuttajia. Suurimmat sallitut epäpuhtauksien määrät Peltoviljelyssä käytettävissä lannoitevalmisteissa ei saa olla roskia (lasi, metalli, muovit, luut, kivet) enempää kuin 0,5 % tuorepainosta eikä yli 5 kpl itänyttä rikkakasvin siementä litrassa.

14 Kypsyys ja stabiilisuus Kypsyyden ja stabiilisuuden vaatimukset on esitetty tyyppinimikohtaisesti Maanparannuskomposti: juurenpituusindeksi yli 80 % NO3-N/NH4-N suhde yli 1 CO2 tuotto alle 3 mg CO2-C/g VS/vrk Tuorekomposti CO2 tuotto alle 6 mg CO2-C/g VS/vrk

15 Lannoitevalmisteen käsittelyprosessin laadunvalvonta Käsittelyprosessin kriittisten pisteiden seuranta Lämpötila, aika ph, happi, kosteus Eräkohtainen analysointi Kypsyys Stabiilisuus Hygienia Haitalliset metallit P, N Kokonaiskalium (K) ph Johtokyky Kosteus Orgaaninen aines (Hivenravinteet) Saijariina Toivikko

16 Lietteen laadun kehittyminen Saijariina Toivikko

17 Lietteen laatu eri maissa Lainsäädännön raja-arvot ovat eri maissa erilaiset Suomessa lainsäädännössä lietteen laatu otetaan teollisuusjätevesien osalta huomioon 2 000, ,00 Maataloudessa käytetyn lietteen raskasmetallipitoisuus (mg/kg kuiva-ainetta) 1 600, , , ,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 Suomi Ruotsi Saksa Espanja Italia UK Unkari Latvia Lähde: Environmental, economic and social impacts of the use of sewage sludge on land, Final Report, Part III: Project Interim Reports, Saijariina Toivikko Sinkki Kupari Lyijy Nikkeli Kromi Elohopea Kadmium

18 Haitta-aineiden poistaminen lietettä käsittelemällä Lietteiden käsittelymenetelmillä voidaan vaikuttaa haitta-aineiden pitoisuuksiin. Tuloksia kompostoinnin vaikutuksesta tiettyihin haitta-aineisiin. (Lähde Petersen 2016) Saijariina Toivikko

19 Erilaisten lannoitevalmisteiden ainekuormitus Lähde: Kabbe Seis._Risk_Assessment_and_Fertilizer_regulation_- _A_valuation_with_respect_to_recycled_phosphorus_materials_from_wastewater..pdf Saijariina Toivikko

20 Pysyvät orgaaniset haitta-aineet lietteissä Joissakin maissa lietteen sisältämille orgaanisille haittaaineille on asetettu raja-arvoja (Saksa, Tanska) Norjassa ja Ruotsissa ei ole raja-arvoja, mutta vesihuoltolaitokset seuraavat haitta-aineiden pitoisuuksia ja maatalouskäytöstä on laadittu riskinarviot Suomessa tuloksia on saatu tutkimushankkeiden yhteydessä Analysointi kallista ja matriisi haasteellinen analysoitava Euroopan komission JRC:n tekemän selvityksen lopputulos v julkaistussa lieteselvityksessä oli, että uusia raja-arvoja ei ole tarvetta asettaa, mutta esiintymistä on syytä seurata Saijariina Toivikko

21 Biosafe-hanke Hankkeessa selvitettiin biokaasulaitosten käsittelyjäännösten haitallisten orgaanisten yhdisteiden ja lääkeaineiden pitoisuuksia sekä niistä mahdollisesti aiheutuvaa riskiä elintarvikkeiden käytön turvallisuudelle. Tutkimuksessa oli mukana suurin osa hankkeen aikana Suomessa toiminnassa olleista keskitetyistä biokaasulaitoksista, joissa yhteiskäsiteltiin erilaisia jäteperäisiä raaka-aineita Saijariina Toivikko

22 Biosafe-hankkeen tuloksia Haitallisia orgaanisia yhdisteitä löytyi niin puhdistamoliete- kuin biojäte- ja elintarviketeollisuuden sivutuote ja lantapohjaisistakin lopputuotteista. Arvioinnin mukaan nykyisissä pitoisuuksissa käsittelyjäännösten sisältämät dioksiinien, PCB:n, PAH:n, DEHP:n LAS:n NP+NPEO:n ja TBBPA:n määrät eivät aiheuta merkittävää riskiä elintarvikkeiden käytön turvallisuudelle. PBDE:n, HBCD:n, PFC:n ja lääkeaineiden osalta tietoa ei ole riittävästi riskin arvioimiseen. Tutkittujen mädätysjäännösten peltolevitys ja ilmalaskeuma aiheuttivat samaa suuruusluokkaa olevan laskennallisen maaperäkuormituksen lähes kaikkien tutkittujen yhdisteryhmien osalta. Kansallisesti ei ole katsottu aiheelliseksi säätää raja-arvoja orgaanisille haitta-aineille Saijariina Toivikko

23 Riskinarviointi, Norwegian Scientific Committee for Food Safety Riskien arviointi tehtiin laskennallisesti Tarkasteltavat aineet: Kadmium, lyijy, elohopea, nikkeli, sinkki, kupari, kromi DEHP, DBP, Oktyylifenolit ja niiden etoksylaatit, Nonyylifenolt ja niiden etoksylaatit, LAS, PCB, PAH Ruoan kulutuksen kautta kuluttajille aiheutuva riski ei ole merkittävä. The Panel does not consider the risk associated with the use of sewage sludge as soil conditioner for the dietary intake of the assessed contaminants to be of significance for the general population Saijariina Toivikko

24 Haitta-aineita koskeva selvitys Naturvårdsverket Ruotsi 2015 Tutkittiin haitta-aineiden esiintymistä viljelymailla, joissa oli käytetty lietettä Arvioitiin haitta-aineista aiheutuvia riskejä eliöstölle ja ihmiselle Osa haitallisista pysyvistä aineista kertyi maaperään, pääosin sen päällikerroksiin. Riskien karakterisointi osoittaa että haitallisten aineiden pitoisuudet eivät muodosta riskiä maaekosysteemille tai ihmisille edes pitkäaikaisen lietteen käytön seurauksena. Tarkastelussa mukana myös PFOS ja PBDE Saijariina Toivikko

25 Orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksissa trendi on laskeva Lähde: Organiske miljøgifter i norsk avløpsslam Resultater fra undersøkelsen i 2012/13, Norsk Vann Rapport 198/ Joidenkin aineiden osalta pitoisuudet olivat nousseet Saijariina Toivikko

26 Ruotsissa REVAQ-sertifioinnilla parannetaan lietteen laatua yhteistyössä Yhteistyössä Svenskt Vatten, Lantbrukarnas Riksförbund (LRF), Livsmedelsföretagen ja Svensk Dagligvaruhandel Järjestelmällistä työtä lietteen laadun parantamiseksi, mm. Kadmiumtavoite 2025 Tavoitteet vuodelle 2025 myös 60 muulle metallille tai aineelle Sekä teollisuuden että kotitalouksien päästöjen vähentämiseksi suunnattuja toimenpiteitä Kolmannen osapuolen auditoinnit Saijariina Toivikko

27 Lisätietoja: Ratamestarinkatu 7B HELSINKI Puhelin Sähköposti Saijariina Toivikko