Kone- ja metallialan perustutkinto

Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Valmistustekniikan osaamisala koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja Hyväksytty 13.8.2015

SISÄLTÖ JOHDANTO... 5 Kone- ja metallialan perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti- ja aikuisopistossa... 7 2 Ammatilliset tutkinnon osat... 8 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 8 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt... 8 2.1.2 Koneistuksen perustyöt... 11 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 14 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 18 2.2.1 Koneistus... 18 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt... 22 2.2.3 Koneenasennus... 26 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 29 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset... 29 2.5.14 Asennushitsaus... 32 2.5.15 Hitsaus... 35 2.5.16 IW-hitsaus... 39 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC- valmistus... 42 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt... 45 2.5.22 Ohutlevytyöt... 49 2.5.25 CAD/CAM-2D- työstöratojen valmistus... 53 2.5.27 CNC-sorvaus... 56 2.5.28 CNC-jyrsintä... 59 2.5.31 Manuaalikoneistus... 63 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu... 66 2.5.48 Yrityksessä toimiminen... 69 2.5.49 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 72 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen... 74 3 Yhteiset tutkinnon osat... 77 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen... 78 3.1.1 Äidinkieli... 78 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi, pakollinen... 78 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi, valinnainen... 79

3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen... 81 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen... 83 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 84 Ruotsi, pakollinen... 84 3.1.3 Vieraat kielet... 85 3.1.3.1 Vieras kieli, Englanti... 85 Englanti, pakollinen... 85 Englanti, valinnainen... 86 Venäjä, valinnainen... 88 Saksa, valinnainen... 90 Ranska, valinnainen... 91 Espanja, valinnainen... 93 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen... 96 3.2.1 Matematiikka... 96 Matematiikka, pakollinen... 96 Matematiikka, valinnainen... 97 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 98 Fysiikka ja kemia, pakollinen... 98 Fysiikka ja kemia, valinnainen... 99 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 101 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakollinen... 101 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen... 102 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen... 104 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 104 Yhteiskuntataidot, pakollinen... 104 Yhteiskuntataidot, valinnainen... 105 3.3.2 Työelämätaidot... 106 Työelämätaidot, pakollinen... 106 Työelämätaidot, valinnainen... 107 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 109 Yrittäjyys ja yritystoiminta, pakollinen... 109 Yrittäjyys ja yritystoiminta, valinnainen... 110 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 111 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, pakollinen... 111 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen... 113 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen... 116 3.4.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen... 116 3.4.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen... 118 3.4.3 Etiikka, valinnainen... 119

3.4.5 Ympäristöosaaminen, valinnainen... 120 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4, valinnainen... 122 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 123 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 123 4.5.1 Ammattitaitoa syventäviä ja laajentavia opintoja työssäoppien... 123

5 JOHDANTO Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisten perustutkintojen tutkintokohtainen opetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa on linjattu opetuksen toteuttamiseen liittyviä asioita. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2015 alkavassa koulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, suorittaako opiskelija tutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteisena) tai näyttötutkintona. Tarvittaessa näyttötutkinnon suorittaja hankkii puuttuvan osaamisen osallistumalla tutkintoon valmistavaan koulutukseen. OPH:n tutkinnon perusteet: Kone- ja metallialan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillisen perustutkinnon laajuus ammatillisessa peruskoulutuksessa on 180 osaamispistettä (osp). Ammatillinen perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista 135 (osp), yhteisistä tutkinnon osista 35 (osp) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista 10 (osp). Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintokohtainen opetussuunnitelma sisältää kuvan tutkinnon rakenteesta; ammatilliset tutkinnon osat, yhteiset tutkinnon osat sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat. Ammatilliset tutkinnon osat sisältävät ammattitaitovaatimukset, teemat, oppimisen ja osaamisen arvioinnin. Ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat on hyväksynyt ammattiosaamisen toimielin. Yhteiset tutkinnon osat sisältävät osaamistavoitteet, keskeisen sisällön, osaamisen hankkimisen ja osaamisen arvioinnin. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnonosien opintojen integrointi on kirjattu tutkinnon osiin. Oppilaitoksen tarjoamat valinnaiset tutkinnon osat on esitetty kuvassa Kone- ja metallialan perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka sisältyy ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnon osiin. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeen. Osa Työkykypassista suoritetaan vapaa-ajan toimintana. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa koulutuksen aikana seuraavia opintopolkuja omien tavoitteidensa mukaisesti: kansainvälisyyspolku, yrittäjyyspolku, jatko-opintopolku, huippuosaamisen polku ja urheilupolku.

6 Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon valmistavan koulutuksen ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin ammatillisen peruskoulutuksen. Osaamispisteytystä ei kuitenkaan käytetä näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon yhteydessä. Tutkintokohtaisissa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnitelmissa ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmissa kuvataan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen toteutus. Valmistavan koulutuksen suunnitelmaa ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Kuhunkin tutkintoon laadittava valmistavan koulutuksen suunnitelma sisältää tarvittavan ammattitaidon sisällöt ja toteutustavat. Valmistavien koulutusten aloituksista, hakuajoista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä sekä tutkinnon suorittamismahdollisuuksista informoidaan ajantasaisesti oppilaitoksen nettisivuilla ja esitteissä. Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Savon ammatti- ja aikuisopiston asiakirjoissa Opetussuunnitelman yhteinen osa ja Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma.

7 Kone- ja metallialan perustutkinto 180 osp Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp Koneistuksen perustyöt, 15 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja Koneistus, 30 osp Valmistustekniikan osaamisala, levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja Koneenasennus, 30 osp Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Pakollinen tutkinnon osa Pakollinen tutkinnon osa Pakollinen tutkinnon osa Valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 60 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustut- Hitsaus, 15 osp kinnosta, 10 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Tutkinnon osa ammatti- tai erikois- Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp ammattitutkinnosta, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, Ohutlevytyöt, 15 osp 5 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, Yrityksessä toimiminen, 15 osp 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, CNC-jyrsintä, 15 osp 5 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Kuvio 1. Kone- ja metallialan perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti- ja aikuisopistossa

8 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. TEEMAT Tekninen piirustus piirustusmerkinnät piirtäminen, kuvannot, projektiot piirustusten luku

9 Asennustyöt ja sähkötekniikka erilaiset mekaaniset asennukset sekä työvälineiden käyttö ja niiden huolto pneumatiikan ja hydrauliikan toimintaperiaatteet sekä peruskomponenttien toiminta ja ohjaustavat erilaiset tekniikan alan mittaukset jokamiehen sähkötyöt Turvallisuus EA1 sähköturvallisuus SFS6002 OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edus-

10 taja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: mekaaniset asennukset sähköasennukset työvälineiden käyttö materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen laadun hallintataidot matematiikan ja luonnontieteiden taidot HUOMIOITAVAA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Muu osaamisen arviointi Tarvittaessa alakohtaisen kielitaidon hallinta/englannin kieli, suulliset haastattelut, arviointi T1 K3 Arvioinnin kohteet: Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tiedollisesti ja taidollisesti EA1 -vastaavat taidot

11 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. TEEMAT Tekninen piirustus tulkita ja piirtää yksinkertaisia koneen piirustuksia standardit huomioiden Mittaaminen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä muotojen tunnistaminen tulkkien avulla

12 Koneistus manuaalityöstökoneiden rakenteet sorvata, jyrsiä, porata ja kierteittää tarkkuudeltaan vähäisiä kokeen osia kiinnittää kappaleen koneruuvipuristimeen ja sorvin istukkaan tunnistaa lastuavat työkalut ja osaa poran teroituksen käsin Materiaalitekniikka tunnistaa yleisimmät lastuavat materiaalit ja niiden merkinnät Työturvallisuus asianmukaiset suojavarusteet ymmärtää ja noudattaa työstökoneiden työturvallisuusohjeita Matematiikka ja luonnontiede työstöarvotehtävät ja kulmien määritys fysikaalisten suureiden merkityslastuavassa työstössä ja kappaleiden kiinnityksessä. OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkinto-

13 tilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta oppiminen ja ongelmanratkaisu Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: mekaaniset asennukset sähköasennukset työvälineiden käyttö materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: työpiirustusten lukeminen koneistus laadunhallinta matematiikan ja luonnontieteiden taidot HUOMIOITAVAA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Muu osaamisen arviointi - Tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen

14 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut,kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja polttoleikata tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. TEEMAT Tekninen piirustus piirustusmerkinnät piirtäminen, kuvannot, projektiot piirustusten luku Mittaaminen mittavälineet ja mittaaminen Materiaalituntemus teräs-, RST ja alumiinimateriaalit teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa, hitsauksessa, kulmauksessa ja pyöristyksessä

15 Levynleikkaus leikkaustyökalut ja -koneet leikkausmenetelmät Levyntyöstö piirroittaminen ja mitoitus työstömenetelmät ja -työkalut (polttoleikkaus, poraus, hionta) Liittäminen niittaus, ruuviliitos, juotto hitsaukset (MAG, puikko, kaasu) Työturvallisuus tulityökortti kemikaaliturvallisuus ergonomia kaasut / huurut suojavarusteet sähköturvallisuus säteily OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näyttö suoritetaan työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä.

16 Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edusta-ja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: työn kokonaisuuden hallinta aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla suuntaisleikkurin käyttö levyjen kulmaus ja pyöristäminen hionta poraus polttoleikkaus hitsaus juottaminen mittaaminen Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirrustusten ymmärtäminen materiaalituntemus levytyökoneiden hallinta polttoleikkaus ja kaasuhitsaus hitsaus matematiikan ja luonnontieteiden taidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka

17 HUOMIOITAVAA Muu osaamisen arviointi - Tiedollisesti ja taidollisesti tulityökorttia vastaavat taidot.

18 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp 2.2.1 Koneistus, 30 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnan laatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä.

19 TEEMAT Tekninen piirustus koneenpiirustuksen projektiot, leikkauskuvannot, toleranssit ja pintamerkit sekä niiden vaikutuksen koneistusmenetelmään piirtää koneenosan käsin ja/tai CAD- ohjelmalla Mittaaminen valita oikea mittaväline työstettävän kappaleen tarkkuuden ja muodon mukaan, sekä kalibroida mittavälineet ennen mittausta mittavälineiden oikean säilytyksen merkityksen Koneistus CNC- tekniikan perusteet sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä. kiinnitysmenetelmän vaikutuksen kappaleen muoto- ja mittatarkkuuteen jyrsiä monimuotoisia kappaleita, kellottaa kiinnittimet ja kappaleet sekä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä porakoneella reikiä, upotuksia ja kierteitä sekä kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla tarkkamittaisten reikien tekeminen konekalvaimella huomioiden työvarat huoltaa ja kunnostaa lastuavat työkalut valmistaa tasopintoja tasohiomalla, valita oikean laikkatyypin ja pyörimisnopeuden sekä tuntee pyöröhionnan ja hiomalaikan kunnostuksen periaatteet. Materiaalitekniikka materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet. valita työkalut ja työstöarvot materiaalin mukaan Työturvallisuus suojavarusteet työturvallisuusmääräykset ja ohjeet siisteyden ja järjestyksen sekä lastuamisenesteen merkityksen työturvallisuuden kannalta Matematiikka ja luonnontiede hyödyntää trigonometriaa esim. kartiopintojen koneistuksessa. työstöarvojen ja toiminnan merkitys tuotteen työaikaan ja hintaan. laskea tuotteelle materiaalikustannukset Kielet tarvittavan englanninkielisen ammattisanaston sekä selviytyy työtilanteista englannin kielellä

20 OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edusta-ja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta aloitekyky ja yrittäjyys

21 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: sorvaus jyrsintä hionta työvälineiden käyttö mittaaminen työstöarvot Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen laadunhallinta materiaalitekniikka matematiikka ja luonnontieteet englannin kielen taito Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Muu osaamisen arviointi terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Tarvittaessa alakohtaisen kielitaidon hallinta/englannin kieli, suulliset haastattelut, arviointi T1 K3 Arvioinnin kohteet: Työn perustana olevan tiedon hallinta

22 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putkenpyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö-ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B,C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsi-

23 luokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja määräyksiä koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä TEEMAT Tekninen piirustus piirustusmerkinnät piirtäminen, kuvannot, projektiot piirustusten luku Mittaaminen mittavälineet ja mittaaminen Materiaalituntemus teräs-, RST ja alumiinimateriaalit teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa, hitsauksessa, kulmauksessa ja pyöristyksessä. Levynleikkaus leikkaustyökalut ja -koneet leikkausmenetelmät Levyntyöstö piirroittaminen ja mitoitus työstömenetelmät ja -työkalut (polttoleikkaus, poraus, hionta) Liittäminen niittaus, ruuviliitos, juotto hitsaukset (MAG, puikko, kaasu) Työturvallisuus kemikaaliturvallisuus ergonomia kaasut / huurut suojavarusteet sähköturvallisuus säteily OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja

24 työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla hitsausliitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Hitsauskokeet suoritetaan koulussa, jos työpaikalla ei ole mahdollista niitä suorittaa. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edusta-ja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: levytyökoneiden käyttö terminen leikkaus CNC- ohjelmointi hitsaus työvälineiden käyttö materiaalin hallinta mittaukset

25 Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirrustusten ja ohjeiden ymmärtäminen teknologia ja tietotekniikka levynkäyttösuunnitelman teko hitsaus matematiikan ja luonnontieteiden taidot englannin kielen taito HUOMIOITAVAA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Muu osaamisen arviointi Tarvittaessa alakohtaisen kielitaidon hallinta/englannin kieli, suulliset haastattelut, arviointi T1 K3 Arvioinnin kohteet: Työn perustana olevan tiedon hallinta Yhteisten tutkinnon osien kanssa integrointi

26 2.2.3 Koneenasennus, 30 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla suorittaa tasapainotuksia asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia tehdä nostot ja siirrot turvallisesti suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita selviytyy työtilanteista englannin kielellä TEEMAT Tekninen piirustus osaa lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita osaa lukea käyttö- huolto- ja kokoonpano-ohjeet englanniksi Asennustyöt erilaisten liitoksien valmistus ja asennus asennusmittaukset laakerit ja niiden asennus-/irrotustyöt

27 tehonsiirron komponentit ja niiden asennus voiteluhuolto / korroosiosuojaus työvälineiden ja työmenetelmien liittyvien nimiä ja käsitteitä englannin kielellä kustannustietoisuus Turvallisuus nosto- ja siirtotyöt työturvallisuusmääräykset OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä koneenasennustyökokonaisuuksia, kuten koneiden runkorakenteiden, laakerointien, tehonsiirron koneenelimien ja voitelulaitteiden asennuksia työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edusta-ja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättä-

28 vät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: asennustyöt työvälineiden käyttö materiaalin hallinta mittaukset ja säädöt Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen laadun hallintataidot matematiikan ja luonnontieteiden taidot englannin kielen taito Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Muu osaamisen arviointi Tarvittaessa alakohtaisen kielitaidon hallinta/englannin kieli, suulliset haastattelut, arviointi T1 K3 Arvioinnin kohteet: Työn perustana olevan tiedon hallinta

29 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan eri hydraulinesteiden käyttökohteet ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä hydraulienergian varastoinnin periaatteen paineakkuihin asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille logiikkaventtiilien toimintaperiaatteet suorittaa hydraulijärjestelmän ylläpitotehtäviä käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita käyttää putkistojen ja letkujen valmistuksessa käytettäviä tavallisimpia työkoneita ja laitteita asentaa hydraulienergian siirrossa käytettäviä standardien mukaisia putkistoja ja letkuja suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja TEEMAT Tekninen piirustus hydrauliikan piirrosmerkit hydraulinen toimintakaavio ja sen tulkinta Asennustyöt erilaisten hydraulijärjestelmien toimintaperiaatteiden tuntemus puhtausvaatimukset

30 komponenttien tuntemus - toimintaperiaatteet, asennus ja huolto/kunnossapito englanninkielisten ohjekirjojen ja dokumenttien tulkinta Turvallisuus fysikaaliset perusteet työturvallisuus ja ympäristönsuojelu OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla, käynnistämällä ja koekäyttämällä hydrauliikkajärjestelmän todellisessa työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä.

31 Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: mekaaniset asennukset sähköasennukset hydraulijärjestelmän puhdistus ja käyttöönotto työvälineiden käyttö materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta: piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen laadun hallintataidot matematiikan ja luonnontieteiden taidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Muu osaamisen arviointi Tarvittaessa alakohtaisen kielitaidon hallinta/englannin kieli, suulliset haastattelut, arviointi T1 K3 Arvioinnin kohteet: Työn perustana olevan tiedon hallinta

32 2.5.14 Asennushitsaus, 15 osp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa kaasupoltinlaitteiston käytön kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla TEEMAT Tekninen piirustus hitsausmerkinnät työpiirustuksien luku Hitsaus eri hitsausprosessit, niiden keskeiset ominaisuudet ja asennuspaikan olosuhteiden vaikutus käytettävän hitsausprosessin valintaan materiaalituntemus lisäaineiden ja suojakaasun valinta kappaleiden esivalmistelu yleisimpien hitsausvirheiden havainnointi ja niiden välttäminen korjaushitsauksen perusteet lämmöntuonnin vaikutus hitsattaville materiaaleille ja hitsausjännitysten vaikutukset kuumilla oikaisun periaatteet korroosiosuojaus sekä sähkökemiallisen korroosion perusteet

33 Turvallisuus tulityöturvallisuus ja turvallisuusmääräysten noudattaminen OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen oppimistehtävät opiskelu tapahtuu opetussisältöön kulloinkin sopivalla opetusmenetelmällä ja siihen soveltuvassa opetusympäristössä, kuten oppilaitoksen työsalissa, luokkatiloissa ja työssäoppimispaikoissa sekä itseopiskeluna Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen toteutukseen voi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikoille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistumista, kansainvälistä opiskelua ja kansainvälistä työssäoppimista, verkko-opiskelua, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja alan NY-toimintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työelämässä, oppilaitoksen omissa työkohteissa tai oppilaitoksen työelämää vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edusta-ja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä.