1 KAUNIAISTEN LUKIO Lukuvuosiarviointi 2013-14 1. Koulun visio ja strategia Kauniaisten lukion visio 2013-17 Visio on toimineet Kauniaisten lukion toiminnan ohjenuorana lukuvuonna 2013-14 ja koulu on toiminut opiskelijakeskeisesti kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kauniaisten lukio on pystynyt tarjoamaan runsaan kurssitarjonnan sekä hyvät ohjauspalvelut opiskelijoiden oman suuntautumisen tukemiseksi. Visiosta otettu lukuvuoden 2013-14 painotus on ollut oppimisympäristön kehittäminen. Erityiseti sähköinen oppimisympäristö on kehittynyt merkittävästi lukuvuoden aikana. Fyysisen oppimisympäristön puolella on aloitettu Kasavuoren koulukeskuksen saneeraushankkeen suunnittelua. Lisäksi entinen vahtimestarinkoppi saatiin opiskelijoiden oleskelutilaksi ja entisestä varastosta tuli lisätilaa opiskelijoiden kokouksia varten. 2. Oppimistulokset Lukion menestyminen ylioppilaskirjoitusten puoltoäänten perusteella mitattuna laski hiukan. Pakollisten aineiden puoltoäänten perusteella keskiarvo on nyt 18,54, mikä oikeuttaa Suomen lukioista sijalle 62. Kaikkien kirjoitusaineiden tilastossa sijoitus on nyt 87. Tilastoissa näkyy, että nyt kirjoittanut vuosiluokka tuli luokkaan edeltäjiään heikommalla keskiarvolla. Keskiarvoon nähden kirjoitukset menivät hyvin. Hyviä tuloksia saatiin useissa reaaliaineissa, keskipitkässä ruotsissa ja lyhyessä 1
2 matematiikassa. Äidinkielessä ilahdutti suuri laudaturien määrä mutta toisaalta joukkoon mahtui myös hylättyjä suorituksia. Nähtävissä on kuitenkin, että ohjauskäytäntöjen tehostaminen ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen monella lailla tuottavat hiljakseen hyvää tulosta. Hyvä mittari on, että Kauniaisten lukiossa jatkaa neljännelle opiskeluvuodelle vain 7 opiskelijaa. Positiivinen kannustaminen ja rakentavan palautteen antaminen oli yksi lukuvuoden teemoja mutta sen vaikutuksista ei ole löydettävissä suoraa näyttöä oppimistuloksissa. Huoltajille ja opiskelijoille suunnattu Koulun laatu -kysely keväällä 2014 antoi kuitenkin kuvan, että opiskelijat viihtyvät koulussa ja että heidän mielipiteitään kuunnellaan entistä paremmin. 3. Koulu osana lähiympäristöä Gymnasiet Grankulla samskolan kanssa yhteisiä kursseja olivat perinteinen Lapinkurssi sekä upeasti onnistunut Kehitysmaiden maantieteen kurssi Keniassa. Kenian kokemuksia jaettiin Kauniaisten muille kouluille kurssin opiskelijoiden järjestämissä World Cafe -työpajoisa. Yhteistyötä on ylläpidetty myös mm. liikunnassa ja kouluhallintoon liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä tehtiin myös syksyn yokirjoitusten valvonnassa. Uusi yhteinen hankehakemus tandem-opetuksen kehittämiseksi sai rahoitusta, jolla on tarkoitus kehittää toisen kotimaisen kielen oppimista. Muita kauniaislaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. seurakunta, kansalaisopisto ja kunnan nuorisotoimi. Lukion edustajat osallistuivat kaupungin yhteisiin projekteihin, esim. Koko Hela Graniin ja opiskelijahuoltoon ja -ohjaukseen liittyviin hankkeisiin. Yhteistoiminta vanhempien kanssa on tapahtunut perinteisellä tavalla vanhempainilloissa, joita on ollut neljä kappaletta lukuvuoden aikana. Kerran jokaisessa jaksossa ilmestynyt jaksotiedote on levinnyt koteihin sähköpostitse ja Internet-sivujen kautta on jaettu informaatiota ajankohtaisista asioissa. Kouluhallintoohjelma Wilmasta on muodostunut tärkeä kanava ottaa yhteyttä opiskelijaan ja opiskelijoiden vanhempiin. Kauniaisten lukio on osallistunut Espoon toisen asteen koulujen yhteiseen kurssitarjontaan, jonka avulla opiskelijat ovat voineet valita itselleen kursseja myös toisista oppilaitoksista. Kurssien hakeminen yhteistarjonnasta on rajoittunut yksittäistapauksiin mutta Kauniaisten lukion turvakurssi on hyvin suosittu espoolaisten opiskelijoiden keskuudessa. Etelä-Tapiolan ja Haukilahden lukioiden kanssa järjestettiin yhteinen leirikoulumatka Cerniin. Lukion opinto-ohjauksen kehityshanke on yhdistänyt Kauniaisten ja Kirkkonummen lukioita sekä Helsingin yliopiston toimintaa. Hankkeen tuloksena toteutettiin syksyllä opiskelijoiden kampuspäivä yliopistoihin tutustumiseksi. Helsingin yliopiston kanssa tehtiin yhteistyötä Kenian-kurssin yhteydessä. Yrittäjyys aihekokonaisuuden hengessä tehtiin yhteistyötä paikallisiin yrityksiin. Osuuskunta Granin toiminta käynnistyi lukuvuoden aikana, jonka hallituksen toimintaan osallistuu myös Kauniaisten Yrittäjät. 2
3 Paikallista oppimisympäristöä hyödynnettiin lukion toiminnassa monella tavalla, mm.opiskelijoiden vierailut taidenäyttelyissä, teatterissa, kirkoissa ja vieraiden uskontojen pyhäköissä. Vieraita ulkomaailmasta nähtiin monessa yhteydessä, mm. historian kursseilla ja Porkkalan lukion kanssa yhteisessä opettajien koulutustilaisuudessa keväällä. Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projekti järjesti mittavan sähköisen yo-kirjoitusten kokeilun toukokuussa. 4. Kansainvälisyys koulun toiminnassa Kauniaisten lukio on viettänyt kansainvälistä lukuvuotta seuraavissa merkeissä: Venäjän opiskelijat vierailivat syksyllä Pietarissa. Pietarilainen ryhmä opiskelijoita kävi vastavierailulla keväällä. MEP (Model European Parliament) -toimintaan osallistui opiskelijoita neljään eri tapahtumaan lukuvuoden aikana eri puolilla Eurooppaa. Vastaavissa EYPtapahtumissa on ollut muutamia edustajia Kauniaisten lukiosta Kauniaisten lukion Comenius-projektin kohdemaana oli tänä vuonna Ridderkerk Hollannissa. Hollantilaiset kävivät vuorostaan Kauniaisissa huhtikuussa. Vaihto-oppilaita oli koulussamme tänä lukuvuonna 2, toinen USA:sta ja toinen Italiasta. Oman koulun opiskelijoita oli muissa maissa vaihto-opiskelijoina 9. Fysiikan opiskelijat kävivät tammikuussa leirikoulussa Cernissä tammikuussa. Kehitysmaiden maantieteen kurssi teki matkan Keniaan Nairobiin ja Taita Hillsin alueelle. Matkan tuloksia jaettiin World Cafe-menetelmällä ja päivänavauksissa. Kurssi järjesti myös avustuskeräykset kahdelle kenialaiselle koululle sekä rahoitti avustusta mm. kirpputorin järjestämisellä. Avustukset luovutettiin kohdekouluille matkan yhteydessä. Kevään aikana tehtiin päättyvän Comenius-projektin tilalle Erasmus-hakemus sekä osallistuttiin Pirita Majandusgymnaasiumin lyhyttä opettajavaihtoa koskevaan hakemukseen. Lukio valmisti kansainvälisyysstragian kv-toiminnan pohjaksi. Kansainväliset yhteistyön muodot ovat toimineet hyvin ja keränneet niissä mukana olleilta opiskelijoilta hyvin positiivisia arvioita. 5. Työyhteisön osaaminen Kouluttautumisessa ja kehittämisessä on ollut hallitsevana teemana siirtyminen kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ja opiskelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita. Syksyllä oli opettajien koulutuspäivä Digabi-projektista yhdessä Porkkalan lukion opettajien kanssa. Omaa koulutusta tietokoneista järjestettiin taksvärkkipäivän osana syksyllä sekä aineryhmien työskentelyiltapäivänä syksyllä. Digabin koeympäristöä päästiin kokeilemaan käytännössä toukokuussa, kun koulussa järjestettiin yli 100 koneen sähköinen kokeilu. Kokeilussa testattiin langattoman verkon mahdollisuutta koeverkkona. Samalla testattiin koulun valmiutta järjestää tarvittavat koneet ja sähköt saliin. Kokeen perusteella Kauniaisten lukio on hyvin aikataulussa, kun ensimmäiset sähköiset yo-kokeet tulevat syksyllä 2016. GraniIT-hankkeen myötä lukion yksi vuositaso sai jo edellisen lukuvuoden puolella käyttöönsä ipad-tabletit. Tämän lukuvuoden marraskuussa saatiin seuraavalle vuositasolle omat laitteet, Microsoft Surface RT-tabletit. Kun abiturientit poistuivat 3
4 helmikuussa, koko lukio oli siirtynyt käyttämään henkilökohtaisia päätelaitteita. Tämä oli suuri harppaus koko työyhteisölle ja tuotti samalla merkittävää pedagogista kehitystä. Kohti kevättä laitteiden käyttö kehittyi merkittävästi ja laajeni mm. e- kirjoihin ja koneiden käyttöön kokeiden järjestämisessä. Opiskelijoiden laitteet hankittiin siten, että opiskelijat maksavat laitteiden käytöstä suurin piirtein omakustannushinnan kolmen vuoden aikana. Lukion perinteinen oma koulutuspäivä järjestettiin 20.5. Työväen akatemiassa, aiheina mm. Koulun laatu -kyselyn tulokset, uusi oppilashuoltolaki, poissaoloihin ja opiskelijahuoltoon liittyvä kehittäminen sekä tiimitoiminnan arviointi ja suunnittelu seuraavaa lukuvuotta varten. Päivän päätteeksi järjestettiin paneelikeskustelu lukioiden tulevaisuusnäkymistä. Lukiossa on onnistuttu lisäämään opiskelijoiden panosta työyhteisön osaamisessa. Opiskelijoiden edustajat ovat käyneet esittelemässä ajatuksiaan tiimikokouksissa sekä opettajainkokouksissa. He osallistuivat työyhteisön strategiatyöhön, esim. kommentoimalla kansainvälisyysstrategiaa ja tasa-arvosuunnitelmaa. Oppilaskunnan hallitus on toiminut aktiivisesti myös järjestämällä opiskelijoille tapahtumia, mm. Grani Talent -kisan sekä vapputapahtuman. Uusi toimintamuoto on yhteistyö Gymnasiet Grankulla samskolan oppilaskunnan kanssa. Opettajat sekä opiskelijahuoltoryhmän edustajat ovat käyneet lisäksi omaan erikoisalaansa kuten uuteen opiskelijahuoltolakiin liittyvissä koulutuksissa. Matemaattisten aineiden sekä kielten opettajat osallistuivat omien aineidensa koulutuspäiville keväällä. 6. Opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen 6.1. Opiskelijoiden ohjausjärjestelmä Opiskelijoiden ohjausjärjestelmä toimi lukuvuosisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Opintojenohjaaja Eeva Appelqvist oli vastuussa toisen ja kolmannen vuoden opintojenohjauksesta. Lisäksi Mari Lähdesmäki ohjasi ensimmäisen vuositason opoa. Ryhmänohjaajat ovat seuranneet aktiivisesti oman ohjantaryhmänsä opiskelijoiden edistymistä ja käyneet henkilökohtaiset haastattelun jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa ainakin kerran lukuvuoden aikana. Ryhmänohjausta ovat tukeneet hyvin vuositasotiimit, joissa on pohdittu vuositason opiskeluun liittyviä ongelmia. Aineenopettajat ovat ohjanneet opiskelijoita omien aineidensa opiskelussa. Rehtori ja apulaisrehtori ovat huolehtineet toiminnan koordinoinnista. 6.2. Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltoryhmä on jatkanut työskentelyä seuraavalla kokoonpanolla: koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, opintojenohjaaja, erityisopettaja, yksi opettaja sekä rehtori ryhmän vetäjänä. Erityisopetusta on annettu joillekin lukion oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille. Kulunut lukuvuosi on ollut työteliäs opiskelijahuollossa. OHR:lla on ollut tavoitteena kokoontua kahden viikon välein mutta välillä kouluttautuminen tai muut menot ovat estäneet tapaamiset. Opiskelijahuollon käsittelyssä on ollut muutama hankala 4
5 opiskelijatapaus, jotka ovat vieneet aikaa. Lisäksi on keskusteltu tavallisista ongelmista, kuten poissaolot, puuttuvat suoritukset, stressaantuminen, koulukiusaaminen ja motivaatio-ongelmat. Varsinainen ongelmien käsittely opiskelija-asioissa on tapahtunut pääasiassa koulun ammattiauttajien voimin mutta tarvittaessa on keskusteltu vanhempien kanssa ryhmänohjaajan, rehtorin tai opon läsnäollessa. Opiskelijahuolto on toiminut aktiivisesti yhteydessä muihin paikallisiin saman alan toimijoihin ja opiskelijahuollon toimijat ovat kouluttautuneet aktiivisesti. Tänäkin lukuvuonna on panostettu lukihäiriöiden löytämiseen ajoissa. Tätä tarkoitusta palveli kaikille ykkösvuositason opiskelijoille järjestetty lukiseulonta. Opettajien maanantaipalaverit ovat lunastaneet paikkansa opiskelijoiden asioiden tiedotuksessa, ja ne ovat sitten tärkeä tiedotuskanava opiskelijahuollon toiminnassa. Turvallisuusasioita on pidetty hyvin esillä koulussa. Poistumisharjoituksia on järjestetty ja tehty suunnitelmia päivitetty mm. kriisitiedottamisesta. Turvallisuus- ja kiinteistöasioita on hoidettu yhdessä Kasavuoren koulun kanssa. Lukuvuoden aikana valmistui ensimmäinen versio lukion tasa-arvosuunnitelmasta. Suunnitelmaa tullaan kehittämään vielä liittämällä siihen mm. suunnitelma kiusaamisen estämiseksi. 7. Koulun toiminnan painotusalueet Lukuvuosisuunnitelmassa 2013-14 otettiin tavoitteeksi seuraavat painotusalueet: 1) Oppimisympäristön kehittäminen - siirtyminen henkilökohtaisten päätelaitteiden käyttöön koko lukiossa - valmistautumien sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin - koulun fyysisen oppimisympäristön kehittäminen: opiskelijoiden oleskelutilojen parantaminen ja seuraavan saneerauksen suunnitteluvaihe 2) Yrittäjyys ja aktiivinen kansalaisuus - osuuskunta Granin ja osuuskuntatoiminnan käynnistäminen yrittäjyyskasvatuksen tarpeisiin - opiskelijakunnan aktivoiminen yhteisten asioiden hoidossa 3) Viestintä- ja mediakasvatus - omien päätelaitteiden, sähköisen viestinnän ja median hyödyntäminen opetuksessa 4) Ryhdikäs ja innostava työkulttuuri - Lukion oppimistulosten parantaminen - Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen - Opiskelijoiden kannustaminen ja motivoiminen Kauniaisten lukio siirtyi lukuvuoden aikana käyttämään opiskelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita opetuksessa, mikä oli koulun tärkein askel oppimisympäristön kehitystyössä. Laitteiden jatkuva käyttö on kehittänyt opettajien ja opiskelijoiden valmiuksia, joita vaaditaan siirtymisessä kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Päätelaitteiden pedadagogiseen käyttöön tarvitaan tietenkin 5
6 edelleen kehitystyötä, samoin esim. sähköisen arvioinnin soveltamiseen. Myös lukuvoden tavoitteena ollut viestintä- ja mediakasvatus edistyi omien päätelaitteiden ansiosta. Fyysistä oppimisympäristöä kehitettiin saneeraamalla entinen vahtimestarinkoppi varastoineen opiskelijoiden käyttöön. Yrittäjyys ja aktiivinen kansalaisuus oli lukuvuoden teema, joka edistyi merkittävästi Osuuskunta Granin toiminnan käynnistymisen myötä. Osuuskunta järjestäytyi ja haki toimintamuotojaan vuoden aikana. Lukuvuoden loppua kohden alkoi vilkastua osuuskunnan varsinainen toimintatavoite opiskelijoille välitettävistä lyhytaikaisista työtehtävistä. Osuuskunnan hallitukseen osallistuneet opiskelijat saivat hyvän näkemyksen yrityksen pyörittämiseen vaadittavista asioista. Yrittäjyyskasvatusta välitettiin opetuksessa erityisesti yhteiskuntaopin yrittäjyyskursseilla. Opiskelijakunta on toiminut aktiivisesti ja osallistunut yhteisten asioiden käsittelyyn opettajien kanssa. Oppilaskunnan ohjauksessa otettiin käyttö kahden ohjaajan työparin malli, mikä toimi hyvin. Uutena alueena tuli yhteistyö GGs:n oppilaskunnan kanssa. Lukuvuoden näkyvät oppimistulokset eli ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat varsin hyvät verrattuna nyt valmistuvan vuosiluokan sisäänpääsykeskiarvoon (8,00) nähden. Pakollisten ja kaikkien yo-aineiden tilastossa sijaluvut olivat viime vuoden kaltaisia. Stt:n perusopetuksen päättötodistusten lähtötasoa ja kevään sekä syksyn kirjoitusten tuloksia yhdistävässä tilastossa sijaluku oli 231 mutta tulos parani yli 50 sijaa edellisestä. Oppimaan oppimiset taitojen kehittymistä on vaikea mitata kuten positiivisen kannustamisen merkitystä oppimistuloksiin. Lukion työkäytännöt ja opastusmateriaalit ovat selkiytyneet viime vuosina. ja tominta on johdonmukaista, mikä tukee ryhdikästä työkulttuuria. 8. Lukuvuoden tärkeimmät projektit Tärkein kehitysprojekti on ollut siirtyminen henkilökohtaisten päätelaitteiden käyttöön opetuksessa ja valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Tässä lukio katsoo onnistuneensa hyvin, vaikka pedagogian muutos vie aikaa. Kansainväliset projektit näkyivät vahvasti koulun toiminnassa ja ovat saadun palautteen mukaan erittäin tärkeitä vetovoimatekijöitä koulun toiminnassa. Kaikki lukuvuosisuunnitelmassa mainitut kansainväliset kurssit ja projektit toteutuivat erinomaisesti. Yhteistyö Gymnasiet Grankulla samskolan kanssa on vuodesta toisen kasvattanut merkitystään. Yhteiset projektit ovat onnistuneet ja uusia kehitellään, josta esimerkkinä tandem-opetuksen kokeilu. Opinto-ohjauksen päättynyt kehityshanke sisälsi monenlaista toimintaa Kirkkonummen ja Kauniaisten lukioiden välillä, sekä suomen- että ruotsinkielisten koulujen yhteistyönä. Osuuskunta Granin toiminta on käynnistynyt ja osuuskunta on välittänyt varsinkin keväällä tilapäisiä työpaikkoja opiskelijoille. Granin kehittämiseen on syntynyt uusia ideoita ja sitä kytketään myös yhteiskuntaopin ja talousmatematiikan opetukseen. 6
7 Lukuvuoden lopulla aloitettiin valmistelemaan koulun 50-v -juhlia, jotka ovat lokakuussa 2014. Toinen tapahtuma, jonka suunnittelu alkoi, on MEP- nuorten parlamenttiviikon järjestäminen keväällä 2015. Musiikinopettajan voimin on valmistumassa Grani on Pop -levy, jolla esiintyy Kauniaisten lukion ja Gymnasiet Grankulla samskolan opiskelijoita. 9. Koulun toiminnallisten tavoitteiden arviointi 9.1. Työyhteisön kehittämistavoitteet Oppiva organisaatio ajattelu on ollut lukion toiminnan suunnittelussa koko ajan lähtökohtana. Tähän perustuen opettajien tiimeille on jaettu kehitystehtäviä. Tiimit ovat toimineet vilkkaasti, kolme vuositasotiimiä, viisi teematiimiä, opiskelijakunnan ohjaajien työpari ja opiskelijahuoltoryhmä ovat olleet toiminnassa lukuvuoden aikana. Lukion työyhteisössä on onnistuttu jaetun johtajuuden ja yhteisöllisyyden periaatteiden soveltamisessa, mikä näkyy yleensä hyvänä yhteishenkenä esim. vastuullisessa työhön suhtautumisessa, koulutustilaisuuksissa ja kokouksissa. Työyhteisössä kriittisiä äänenpainoja on kuulunut lukuvuoden aikana mm. jonkin tiimin toiminnasta ja uusista virkavalinnoista. Lukion työyhtesössä vallitsee kuitenkin keskimäärin hyvä henki, mikä on näkynyt esim. edellisessä HENTY-kyselyssä, jonka tulokset tulivat viime elokuussa. Työyhteisö teki yhden opinto- ja virkistysmatkan keväällä Lahteen, jossa vierailukohteina olivat Tiirismaan lukio ja Koulutuskeskus Salpaus. Yksi lukuvuoden haasteista on ollut lukion talous. Loppusyksystä selvisi, että rehtorin käyttämässä tuntikehyksen kaavassa on tulkintavirhe. Tämän seurauksena taloutta on pitänyt ohjailla uomiinsa lukion toiminnassa ja opetustarjonnassa. Varsinaisen lukion tehtävän hoidon ja opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksien kannalta tällä ei ole juuri ollut vaikutusta, mitä voidaan pitää onnistumisena. Rehtorin JEAT-koulutuksen osana oli työyhteisön suorittama rehtorin arviointi. Rehtori esitteli arvioinnin tuloksia opettajille, mistä tuli hyvää palautetta. Kehityskohteita oli joitakin, joissa vuoden kuluessa on ehkä tapahtunut positiivista kehitystä, mm. kokouskäytännöissä. Opiskelijoiden vastuuttaminen koulun asioiden kehittämisestä edistyi lukuvuoden aikana. Tutortoiminta kehittyi merkittävästi tutoreiden hyvän koulutuksen ja hyvän tutorryhmän ansiosta. 9.2. Oppimisprosessin kehittämiseen liittyvät tavoitteet Opiskelijoiden opiskelutaitoja on kehitetty monipuolisten opiskelumenetelmien avulla ja arviontimenetelmien kehityksen kautta. Tutkivan oppimisen periaatteita on pyritty noudattamaan siihen sopivissa oppimistilanteissa, esim. kokeellista työskentelyä on suosittu luonnontieteissä. Tietotekniikan käyttö on lisääntynyt nopeasti opiskelijoiden omien päätelaitteiden myötä. Käytössä ovat laajalti esim. Moodle, Google Apps fof Education, Edmodo ja monet muut sovellukset. Myös e-kirjoja ja muuta sähköistä 7
8 oppimateriaalia on otettu käyttöön monessa oppiaineessa. Opettajat ovat kehittyneet nopeasti myös tietotekniikan käytössä opetuksen arvioinnissa. Esimerkiksi arviointipäivän osana tehdään usein jokin osio tietokoneella. Opiskelijan oman opiskelun suunnittelua ja arviointia on tuettu oppiaineiden opetuksessa. Itsenäisten kurssien suoritukset ovat yleisiä ja suoritusten käytännöt vakiintuneet mm. verkko-opiskelun avulla, mikä on tukenut opiskelijoiden oman työn suunnittelua ja itseohjautuvuutta. Ryhdikästä työkulttuuria ja opiskelijoiden vastuuta omasta oppimisestaan on korostettu lukuvuoden aikana. Mitattavat oppimistulokset näyttivät kehittyneen ainakin STT:n lukiovertailussa, jossa sijoitus nousi 56 sijaa, vaikka ikäluokka aloitti koulunsa selvästi alemmalla keskiarvolla kuin edeltävä ikäluokka. 10. Tiimit osana lukion toimintaa lukuvuonna 2013-14 Tiimitoiminta on toteuttanut hyvin jaetun johtajuuden periaatetta Kauniaisten lukiossa. Ajatuksena on, että kunkin vuositason ryhmänohjaajista koostuvat vuositasotiimit vastaavat koulun ydinprosessin toteutumisesta; kasvun ja oppimisen tukemisesta. Teematiimien suuntaus on enemmän tulevaisuustyön yhteydessä määriteltyjen tukiprosessien toteuttaminen. Tiimit asettavat itse tavoitteensa ja määrittävät keinot niiden saavuttamiseksi. Tiimien toiminta on vastannut hyvin asetettuja tavoitteita. Vuositasotiimien toiminta liittyy kiinteästi kunkin vuositason asioiden hoitamiseen ja toimenkuvat ovat selkeitä. Tehtävät liittyvät tiukasti lukio-opintojen vaiheeseen ja kukin vuositaso on vuorollaan vastuussa jonkun koulun tradition järjestämisestä. Lisäksi tiimien toimenkuvaan kuuluu vuositasolle ajankohtainen ohjaus- ja kasvatustyö. Vuositasotiimit ovat selvinneet tehtävistään keskimäärin kiitettävästi, vaikka perinteisten traditioiden kuten penkkareiden koordinoinnissa on haasteensa. Teematiimien tarkoitus on olla vaihtuvia jäseniltään ja tiimien toimenkuvia voidaan säätää helpommin kuin vuositasotiimejä tilanteen niin vaatiessa. Ongelmana teematiimeissä on tiimien vaikeasti mitoitettava työmäärä toisiinsa verrattuna. Teematiimit ovat suoriutuneet hyvin lukuvuosisuunnitelmassa esitetyistä tehtävistään. Tiimien toiminta on sen verran olennainen osa lukion toimintaa, että lukio ei pystyisi huolehtimaan moninaisista velvoitteistaan ilman tiimejä. Tämän vuoden uudistus oli opiskelija-asiain tiimin muuttaminen työpariksi, joka hoitaa oppilaskunnan ohjaustyötä. Uudistus toimi erinomaisesti ja lisäksi uusi oppilaskunnan hallitus on aktiivinen. Toinen tiimiuudistus oli Osuuskuntatiimin perustaminen. Osuuskunnalla on ollut lisäksi vastuullinen ohjaaja. Osuuskunnan työn käynnistäminen oli uutta kaikille ja vei aikansa. Tiimin ja ohjaajan työnjako vaatii vielä kehittämistä, vaikka osuuskunta sinänsä toimi jo varsin hyvin keväällä. Kauniaisten lukion johtoryhmään on kuulunut lukuvuoden 2013-14 aikana kahdeksan jäsentä: rehtori, apulaisrehtori, kolme vuositasotiimien edustajaa, oppilaskunnan ohjaaja, opo ja tvt-tiimin edustaja. Johtoryhmä on keskustellut kokouksissaan ajankohtaisista kysymyksistä ja muodostanut siten lukion linjaa yhdessä rehtorin kanssa. Johtoryhmä on valmistellut asioita opettajainkokouksia ja lukion omia 8
9 koulutuksia varten sekä nostanut asioita tiimeistä yhteiseen käsittelyyn. Johtoryhmän toiminta rehtorin apuna on ollut tarpeellista. 9