Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmä

Määräysluonnos 1 (11) Antopäivä: x.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.20xx Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa TRAFI/18213/03.04.02.02/2010 Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta, RVI/295/411/2008 Museoliikenne, RVI/301/412/2008 Liikennöinti ilman JKV-veturilaitetta, RVI/363/431/2008 junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu, RVI/725/412/2008 Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta, RVI/1090/412/2009 Viestintä rautatiejärjestelmässä, RVI/1091/412/2009 Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä ja RVI/1092/412/2009 Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä Soveltamisala: Tätä määräystä sovelletaan rautatielain (304/2011) 2 :n 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä Suomen rataverkolla valtioneuvoston asetuksen (372/2011) 4 :n käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmään. Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmä

Määräysluonnos 2 (11) Sisältö I OSA 3 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 II OSA 4 YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ... 4 III OSA 5 KANSALLISET VAATIMUKSET... 5 1 JUNALIIKENNÖINTIÄ KOSKEVAT KANSALLISET VAATIMUKSET... 5 1.1 Lähtölupa... 5 1.2 Opastin- ja merkkijärjestelmä... 5 1.3 Kuljettajan toimintakyvyn valvonta... 5 1.4 Junan etupään ilmaisu... 5 1.5 Junan takapään ilmaisu... 6 1.6 Junan kulunvalvontajärjestelmä... 6 1.7 Junan kokonaisuuden valvonta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2 VAIHTOTYÖLIIKENNÖINTIÄ KOSKEVAT KANSALLISET VAATIMUKSET... 7 2.1 Vaihtotyöyksikön kuljettajaa koskevat vaatimuksetvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2 Vaihtotyönjohtamista koskevat vaatimukset... 7 2.3 Vaihtotyöyksikön tunnus... 7 2.4 Lupa vaihtotyöhön... 7 2.5 Vaihtotyöyksikön etupään ilmaisu... 7 2.6 Vaihtotyöyksikön nopeus... 7 2.7 Viestintä vaihtotyössä... 8 2.7.1 Suullinen viestintä... 8 2.7.1.1 Tunnustautuminen... 8 2.7.1.2 Viesti... 8 2.7.1.3 Viestin toistaminen... 9 2.7.1.4 Viestin vahvistaminen... 9 2.7.2 Vaihtotyönjohtajan ja kuljettajan välinen viestintä... 10 2.7.3 Viestintä hätätilanteessa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.8 Opastinjärjestelmä ja opasteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.9 Vaihtotyöyksikön jarrutuskyky... 10 2.10 Vaihtotyöyksikön kokoonpano... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.11 MUUT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 RATATYÖTÄ KOSKEVAT KANSALLISET VAATIMUKSET... 10 3.1 Ratatyöstä vastaavaa henkilöä koskevat vaatimuksetvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2 Ratatyön turvaaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3 Lupa ratatyöhön... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.4 Viestintä ratatyössä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.5 Määrämuotoiset viestit... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.6 Suullisen viestin toistaminen ja virheen korjaaminen ope liite cvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole mä 3.7 Viestintä hätätilanteessa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Määräysluonnos 3 (11) I OSA YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tällä määräyksellä pannaan kansallisesti täytäntöön komission päätöksellä 2011/314/EU annettu Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoiminta ja liikenteenhallinta -osajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (jäljempänä OPE-YTE), siten kuin se on muutettu komission päätöksen 2012/464/EU liitteessä XII (jäljempänä Omnibus). 2. Viittaukset OPE-YTE:een ja Omnibusiin on esitetty tämän määräyksen osassa II. 3. Tämä määräys kumoaa aikaisemmat Liikenteen turvallisuusviraston määräykset rautateillä tapahtuvasta liikennöinnistä. Kumoutuvat määräykset ja niiden siirtymäsäännökset kumoamiselle on esitetty liitteessä I. Rataverkon haltija tai rautatieliikenteen harjoittaja voi ennen siirtymäsääntöjen takarajaa ryhtyä toimenpiteisiin turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä muuttamiseksi tämän määräyksen osien II ja III mukaiseksi. 4. Tämän määräyksen III osaa sovelletaan II osan avoimiin kohtiin sekä niihin käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmää koskeviin olennaisiin vaatimuksiin, joita OPE-YTE ei kata. 5. Siltä osin, kun II osan vaatimukset edellyttävät teknistä rakennetta, joka on esitetty rakenteellista osajärjestelmää koskevassa YTE:ssä on III osassa esitetty vaatimukset myös ennen rakenteellisen osajärjestelmän YTE:ä koskeville osajärjestelmille. 6. Riippumatta OPE-YTE:n kohdan 1.2 soveltamisalan rajaamisesta TEN-verkolle, sovelletaan tämän määräyksen II osaa koko Suomen rataverkolla. 7. HUOM. OPE-YTE:n vaatimukset ovat lähtökohtaisesti junaliikenteeseen. OPE:ssa on kuitenkin suoraan rautatieyritystä koskevia vaatimuksia (esim. VAK).

Määräysluonnos 4 (11) II OSA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ Viittaus OPE-YTE:en: Komission päätös, annettu 12 päivänä toukokuuta 2012, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteenhallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 3099). Viittaus Omnibusiin: Komission päätös, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä annettujen päätösten 2006/861/EY, 2008/163/ EY, 2008/164/ EY, 2008/217/ EY, 2008/231/ EY, 2008/232/ EY, 2008/284/ EY, 2011/229/EU, 2011/274/ EU, 2011/275/ EU, 2011/291/ EU ja 2011/314/ EU muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 4985).

Määräysluonnos 5 (11) III OSA KANSALLISET VAATIMUKSET 1 JUNALIIKENNÖINTIÄ KOSKEVAT KANSALLISET VAATIMUKSET 1.1 Lähtölupa Juna ei saa lähteä sille myönnetyn ratakapasiteetin mukaiselle reitille ilman rataverkon haltijan antamaa lähtölupaa. Rataverkon haltijan on määritettävä keinot lähtöluvan antamiseen. Lähtöluvan antotapa on oltava junankuljettajan tiedossa ennen junan lähtöä. 1.2 Opastin- ja merkkijärjestelmä Rataverkon haltijan on kuvattava opastin- ja merkkijärjestelmänsä ja se on toimitettava rautatieliikenteen harjoittajien saataville. 1.3 Kuljettajan toimintakyvyn valvonta Tämän kohdan vaatimukset koskevat junaa, jossa ei ole rakenteellisen yhteentoimivuuden teknisen eritelmän mukaista turvalaitetta. Rautatieliikenteen harjoittajan on kuvattava menettely, jolla se varmistuu junan kuljettajan toimintakyvyn valvonnasta, mikäli junan ohjaamossa ei ole turvalaitetta tai turvalaite vikaantuu ajon aikana. 1.4 Junan etupään ilmaisu Tämän kohdan vaatimukset koskevat junaa, jonka etupää ei ole rakenteellisen yhteentoimivuuden teknisen eritelmän mukainen. Rautatieyrityksen on junan etupäähän asennettujen puskinvalojen sekä valonheittimen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä. Puskinvalot on sijoitettu siten, että ne sijaitsevat symmetrisesti keskiviivan suhteen, niiden vaakasuora välimatka on vähintään 1300 mm ja etäisyys kiskon pinnasta on 1500 1700 mm. Valonheitin sijoitetaan veturin keskiviivalle yläosaan. Valonheitin on puskinvaloihin nähden niin korkealla, että junan etupään opastimet erottuvat kolmionmuotoisena valokuviona. Valonheittimiä voi olla myös kaksi, jos ne näkyvät kauempaa katsottaessa yhtenä valopisteenä. Etupään valojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (esim. ratatyöntekijöille ja ylikäytävien käyttäjille) sekä annettava junan kuljettajalle riittävä

Määräysluonnos 6 (11) näkyvyys (edessä olevan radan, radanvarren merkkien/kylttien jne. valaisu) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia. 1.5 Junan takapään ilmaisu Suomen rataverkolla Euroopan Unionin talousalueen jäsenvaltioiden rajat ylittävässä kansainvälisessä liikenteessä liikennöivän junan takapää tulee osoittaa tämän määräyksen II osan liitteen 1 kohdan 4.2.2.1.3.2 mukaisin heijastinlevyin. Kansallisessa liikenteessä junan takapään ilmaisu loppuopastimin tai heijastinlevyin ei ole pakollista, mikäli: a) riskit junan katkeamisesta on järjestetty siten, että: a. junan kuljettajan on ilmoitettava ennakoimattomasta jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjentymisestä rataverkon haltijalle, b. rataverkon haltija voi pitää junaa kokonaisena, jos junan kuljettaja ei ole ilmoittanut ennakoimattomasta jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjentymisestä ja c. Ennakoimattoman jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjentymisen jälkeen on junan kuljettajan ennen liikennöinnin jatkamista varmistettava junan kokonaisuus. sekä b) riskit junan peräänajosta toisen junan kanssa on estetty siten, että a. raiteen vapaana oloa valvotaan aktiivisesti turvalaittein, b. juna saa kulkea toiselle junalle turvatulle reitille ainoastaan rataverkon haltijan luvalla ja c. liikennöinti ainoastaan kuljettajan näkemän varassa tapahtuu ainoastaan normaalista liikennöinnistä poikkeavassa tapauksessa. Rataverkon haltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on sisällytettävä nämä säännöt osaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. 1.6 Junan kulunvalvontajärjestelmä Junan suurin sallittu nopeus liikennöitäessä ilman junan kulunvalvontaa on 80 km/h. Junan kulunvalvontajärjestelmän tekniset vaatimukset on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä TRAFI/../.../2012. Rataverkon haltijan tulee määrittää käyttösäännöt tilanteisiin, joissa junan kulunvalvontajärjestelmä ei ole käytössä.

Määräysluonnos 7 (11) 2 VAIHTOTYÖLIIKENNÖINTIÄ KOSKEVAT KANSALLISET VAATIMUKSET Vaihtotyöllä tarkoitetaan 2.1 Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan välinen tiedonvaihto Rataverkon haltijan tulee toimittaa rautatieyritykselle kaikki rataverkkoa koskeva tieto, jota rautatieliikenteen harjoittaja tarvitsee turvalliseen vaihtotyöhön rataverkolla. 2.2 Vaihtotyönjohtamista koskevat vaatimukset Vaihtotyön turvallisuudesta vastaa vaihtotyönjohtaja. Vaihtotyönjohtaja ja vaihtotyöyksikön kuljettaja voivat olla sama henkilö. Vaihtotyönjohtajan on huolehdittava siitä, että: - vaihtotyöhön on rataverkon haltijan lupa, - tarvittavat työselostukset annetaan ennen opasteiden antamista kaikille vaihtotyöhön osallistuville, - vaihtotyön suorittamiselle ei ole esteitä. 2.3 Vaihtotyöyksikön tunnus Jokaisella vaihtotyöyksiköllä on oltava tunnus. Vaihtotyöyksikön tunnuksen antaa rataverkon haltija ja tunnuksen tulee olla rautatieyrityksen ja kaikkien vaihtotyöyksikköä ohjaavien liikenteenohjausten tiedossa. Vaihtotyöyksikön tunnuksen on yksilöitävä vaihtotyöyksikkö rataverkossa. 2.4 Lupa vaihtotyöhön Lupa vaihtotyöhön on annettava seuraavasti: - lupa, joka tarkoittaa, että pyydetyn vaihtotyön saa tehdä ja vaihtotyössä on noudatettava kaikkia opasteita sekä merkkejä tai - lupa ohi pääopastimien, joka tarkoittaa, että pyydetyn vaihtotyön saa tehdä ja Seis-opastetta näyttävät pääopastimet saa ohittaa. 2.5 Vaihtotyöyksikön etupään ilmaisu Vaihtotyössä on käytettävä vetokaluston puskinvaloja. 2.6 Vaihtotyöyksikön kuljettaminen Vaihtotyöyksikön nopeus saa olla enintään 35 km/h tai seuraavien ehtojen täyttyessä enintään 50 km/h: - liike tapahtuu pääraiteella tai liikennepaikkojen välisellä alueella ja - liikettä ei tehdä työntämällä ja - yksikössä viimeisenä olevassa kalustossa on toimiva itsetoimijarru ja - jarrut on koeteltu ja - jarrutuskyky täyttää rataverkon haltijan vaatimukset

Määräysluonnos 8 (11) Kuljettajan on ajettava kulkusuuntaan nähden ensimmäisestä ohjaamosta tai radioohjausta käytettäessä sijoituttava siten, että näkyvyys on vähintään samantasoinen, ellei kyseessä ole kaluston irrottaminen (enintään 10 metrin matka) tai liike, jossa vaihtotyönjohtajana toimii joku muu kuin kuljettaja itse. Jätettäessä kalustoa seisomaan raiteelle on sen paikallaan pysyminen varmistettava. Muualta, kuin kalustoyksikön ohjaamosta radio-ohjauksella tapahtuvassa vaihtotyössä kalustoyksikön suurin sallittu nopeus saa olla enintään 20 km/h. 2.7 Viestintä vaihtotyössä Viestinnässä on käytettävä rataverkon haltijan operointikieltä. 2.7.1 Suullinen viestintä Vaihtotyönjohtajan ja liikenteenohjauksen välisen viestinnän tulee noudattaa seuraavaa rakennetta: 1) Tunnistautuminen 2) Viesti 3) Viestin toistaminen 4) Vahvistaminen Viestinnän rakenteesta saa poiketa ainoastaan uhkaavan vaaran torjumiseksi. 2.7.1.1 Tunnistautuminen Vaihtotyönjohtajan tulee tunnustautua ilmoittamalla vaihtotyöyksikön tunnus. Liikenteenohjauksen tulee tunnustautua ilmoittamalla liikenteenohjauksen tunnus. Viestinnän aloittavan osapuolen on aloitettava viestintä vastaanottavan osapuolen tunnuksella ja sen jälkeen ilmoitettava oma tunnuksensa. Vastaanottavan osapuolen on vahvistettava viestinnän aloitus ilmoittamalla viestinnän aloittavan osapuolen tunnus ja sen jälkeen ilmoitettava oma tunnuksensa. 2.7.1.2 Viesti Määrämuotoiset viestit: Lupa ohittaa Seis-opastetta näyttävä opastin 1. vaihtotyöyksikön tunnus 2. lupa ohittaa Seis-opastetta näyttävä opastin 3. opastimen tunnus ja sen sijainti

Määräysluonnos 9 (11) 4. tieto siitä, mihin asti lupa oikeuttaa liikkumaan 5. Seis-opasteen syy tai se, että syy ei ole tiedossa Lupa ohittaa kaikki Seis-opastetta näyttävät opastimet luvan kattamalla alueella 1. vaihtotyöyksikön tunnus 2. lupa ohittaa kaikki Seis-opastetta näyttävät opastimet 3. ensimmäisen opastimen tunnus ja sen sijainti 4. tieto siitä, mihin asti lupa oikeuttaa liikkumaan 5. Seis-opasteen näyttämisen syy tai se, että syy ei ole tiedossa Lupa vaihtotyöhön 1. vaihtotyöyksikön tunnus 2. lupa Lupa vaihtotyöhön sekä lupa ohittaa seis-opastetta näyttävät pääopastimet 1. vaihtotyöyksikön tunnus 2. lupa ohi pääopastimien Hätäseis-opasteen antaminen junalle 1. Hätäpunainen Seis-opasteen antaminen junalle 1. Punainen Rataverkon haltija voi määrittää myös muita määrämuotoisia viestejä, mikäli katsoo sen toimintansa kannalta tarpeelliseksi. 2.7.1.3 Viestin toistaminen Viestin vastaanottajan on toistettava viestin antajalle määrämuotoiset viestit. Mikäli viestin saaja on epävarma saamansa viestin sisällöstä, viesti on pyydettävä toistamaan, kunnes viestin saaja on ymmärtänyt viestin. Viestin toistamismenettelyn saa ohittaa, ainoastaan uhkaavassa vaara tilanteessa. 2.7.1.4 Viestin vahvistaminen Viestin antajan on oikein toistetun viestin antamisen jälkeen ilmoitettava oikein tai korjattava viestin toistamisessa tapahtunut virhe sanomalla virhe ja annettava viesti uudestaan. 2.7.1.5 Viestinnän päättäminen Loppu

Määräysluonnos 10 (11) 2.7.2 Vaihtotyönjohtajan ja kuljettajan välinen viestintä Rautatieliikenteen harjoittajan tulee ohjeistaa vaihtotyönjohtajan ja vaihtotyöyksikön kuljettajan väliseen viestintään liittyvät termit ja menettelyt. 2.8 Vaihtotyöyksikön jarrutuskyky Vaihtotyö on tehtävä siten, että liike voidaan pysäyttää näkyvissä olevalla matkalla. 3 RATATYÖTÄ KOSKEVAT KANSALLISET VAATIMUKSET Ratatyöllä tarkoitetaan rataverkolla tai rataverkon läheisyydessä tehtävää työtä, joka voi vaikuttaa juna- tai vaihtotyöliikennöinnin suorittamiseen. Ratatyöhön on oltava rataverkon haltijan lupa. Rataverkon haltijan tulee kuvata menettely, jolla se varmistuu, että radalla tai radan läheisyydessä tehtävästä työstä ei aiheudu vaaraa tai viivästystä juna- tai vaihtotyöliikennöinnille. Menettelyssä on vähintään huomioitava seuraavat asiat: - ratatyöluvan hakeminen, - henkilöstön pätevyysvaatimukset, - ratatyön merkitseminen, - ratatyön paikallistaminen, - ratatyöalueen suojaaminen, - viereisen raiteen juna- ja vaihtotyöliikenteen turvaaminen ja - ratatyöalueen palauttaminen liikennöinti käyttöön. Juna- ja vaihtotyöliikennöinti on kiellettyä ratatyöalueella.

Määräysluonnos 11 (11) Liite 1 Siirtymäsäännökset Tämä määräys kumoaa seuraavat määräykset alla esitettyjen siirtymäaikojen mukaisesti. xx.xx.201x kumoutuu määräykset: TRAFI/18213/03.04.02.02/2010 Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta RVI/295/411/2008 Museoliikenne RVI/301/412/2008 Liikennöinti ilman JKV-veturilaitetta RVI/363/431/2008 junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu RVI/725/412/2008 Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta xx.yy.201x kumoutuu määräys: RVI/1090/412/2009 Viestintä rautatiejärjestelmässä xx.zz.201x kumoutuu määräykset: RVI/1091/412/2009 Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä RVI/1092/412/2009 Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä