Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 sekä tulossuunnitelma 2008 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2007
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 20.12.2007 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 sekä tulossuunnitelma 2008 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 sisältää: 1) Ministeriön hallinnonalan toimintaympäristön kuvauksen, toimintalinjat, toiminnan painopisteet ja päämäärät 4-vuotiskaudelle. 2) Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehitykselle ministeriön hallinnonalalla suunnittelukaudelle. 3) Hallituksen tulevan varainhoitovuoden talousarvioesityksen perusteella laaditun menojen peruslaskelman. 4) Ministeriön laatiman hallinnonalan menojen kehysehdotuksen. 5) Arvion hallinnonalan tuloista kehysehdotuksen ja kehitysarvion mukaisesti. Sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelma 2008 sisältää tuloskeskustelujen ja neuvottelujen pohjalta asetetut tuloksellisuustavoitteet. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 sekä tulossuunnitelma 2008 on vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä 18.12.2007. Avainsanat (asiasanat) Sisäasiainministeriö, toiminta- ja tulossuunnitelma Muut tiedot Verkkoversion ISBN-numero 978-952-491-295-2 Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 53/2007 Kokonaissivumäärä 96 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN 1236 2840 Hinta 25,- + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN 978-952-491-294-5 Luottamuksellisuus
INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 20.12.2007 Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Inrikesministeriet Typ av publikation Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Verksamhets- och ekonomiplan 2009 2012 och resultatplan 2008 för inrikesministeriets förvaltningsområde Publikationens delar Referat Verksamhets- och ekonomiplan 2009-2012 för inrikesministeriets förvaltningsområde innehåller: 1) En beskrivning av förhållandena inom ministeriets förvaltningsområde, riktlinjerna för verksamheten, prioriteringar i verksamheten och målen för fyraårsperioden. 2) De viktigaste målen för utvecklingen av den samhälleliga effekten av verksamheten och finansieringen samt av resultaten av verksamheten inom ministeriets förvaltningsområde under planeringsperioden. 3) En baskalkyl över utgifterna uppgjord på basis av regeringens budgetproposition för inkommande budgetår. 4) Ministeriets förslag till anslagsramar för utgifterna inom förvaltningsområdet. 5) En kalkyl över inkomsterna inom förvaltningsområdet i enlighet med förslaget till anslagsramar och utvecklingskalkylen Resultatplanen 2008 för inrikesministeriets förvaltningsområde innehåller resultatmål som ställts upp på grundval av resultatdiskussioner och förhandlingar. Verksamhets- och ekonomiplanen 2009-2012 och resultatplanen 2008 för inrikesministeriets förvaltningsområde fastställdes i inrikesministeriets ledningsgrupp 18.12.2007. Nyckelord Inrikesministeriet, verksamhets- och resultatplan Övriga uppgifter Webbversion ISBN-nummer 978-952-491-295-2 Seriens namn och nummer Inrikesministeriets publikationer 53/2007 Sidoantal 96 Distribution Inrikesministeriet Språk finska ISSN 1236 2840 Pris 25,-+alv Förlag Inrikesministeriet ISBN 978-952-491-294-5 Sekretessgrad
1. JOHDON KATSAUS... 3 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 4 2.1. Toimintaympäristön analyysi... 4 2.2. Toiminta-ajatus, visio ja arvot... 11 2.3. Toiminnan strategiset painopisteet suunnittelukaudella... 11 3. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 11 3.1. Toiminnan painopisteet... 11 3.2. Lainsäädäntöhankkeet ja muut keskeiset hankkeet 2008... 14 3.3. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 16 3.3.1. Sisäasiainministeriö... 16 3.3.2. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (PALKE)... 16 3.3.3. Hallinnonalan tietotekniikkakeskus (HALTIK)... 18 3.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (SM)... 20 4. POLIISITOIMI... 21 4.1. Toiminnan painopisteet... 21 4.2. Lainsäädäntöhankkeet... 23 4.3. Poliisitoimi - yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet... 24 4.4. Poliisitoimi - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 24 4.4.1. Valvonta... 26 4.4.2. Hälytystoiminta... 27 4.4.3. Rikostorjunta... 28 4.4.4. Lupapalvelut... 30 4.4.5. Konsernipalvelut... 31 4.5. Poliisitoimi - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 32 5. RAJAVARTIOLAITOS... 33 5.1. Toiminnan painopisteet... 33 5.2. Lainsäädäntöhankkeet... 34 5.3. Rajavartiolaitos - yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet... 34 5.4. Rajavartiolaitos - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 35 5.4.1. Rajavalvonta... 35 5.4.2. Rajatarkastukset... 36 5.4.3. Meri- ja muu pelastustoimi... 37 5.4.4. Sotilaallinen maanpuolustus... 38 5.5. Rajavartiolaitos - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 39 6. PELASTUSTOIMI... 40 6.1. Toiminnan painopisteet... 40 6.2. Lainsäädäntöhankkeet... 40 6.3. Pelastustoimi - yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet... 41 6.4. Pelastustoimi - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 42 6.4.1. Onnettomuuksien ehkäisy... 42 6.4.2. Pelastustoiminta ja varautuminen... 43 6.4.3. Koulutus- ja tutkimustoiminta... 45 6.4.4. Hätäkeskustoiminta... 47 6.4.5. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot... 49 6.5. Pelastustoimi - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 50 7. MAAHANMUUTTO... 51
7.1. Toiminnan painopisteet... 51 7.2. Lainsäädäntöhankkeet... 52 7.3. Maahanmuutto -yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet... 52 7.4. Maahanmuutto - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 54 7.5. Maahanmuutto - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 60 8. SIVIILIKRIISINHALLINTA... 61 8.1. Toiminnan painopisteet... 61 8.2. Lainsäädäntöhankkeet... 61 8.3. Siviilikriisinhallinta - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 61 9. TUOTTAVUUSOHJELMAN VÄLITARKASTELU... 63 9.1. Valtuuksien käytöstä aiheutuva määrärahan tarve... 65 9.2. Hankintastrategiat sekä hankintojen toteuttamismenettelyt vuonna 2008... 66 9.3. Palosuojelurahaston suunnitelmat... 79 9.4. Tietojärjestelmä- sekä perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet... 82 2
1. JOHDON KATSAUS Suunnittelukaudella korostuvat erityisesti Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman linjausten toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet yhtenäisen sisäasiainhallinnon rakentamiseksi. Maahanmuuttohallinnon kokoamisesta aiheutuvien organisatoristen ja toiminnallisten muutosten ohella hallinnonalan toiminnassa suunnittelukaudella korostuu mm. kokonaisvastuun sisäisestä turvallisuudesta edellyttämät toimenpiteet. Maahanmuuton osalta tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Hallitusohjelma edellyttää viranomaisilta avoimuuden lisäämistä, parempaa palvelua, kilpailukykyisempää maahanmuuttopolitiikkaa, päätöksenteon nopeutumista ja toiminnan ennakoitavuuden parantamista. Sisäasiainhallinto toimeenpanee sisäisen turvallisuuden ohjelmaa laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Sisäasiainhallinto huolehtii osaltaan kansalaisille tarjottavien palveluiden korkeasta laadusta, palveluiden saatavuudesta sekä toimialoittain asetettujen alueellisten palvelutavoitteiden toteutumisesta. Sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan ydintehtävien ja - toimintojen luonne on muuttunut hallitusohjelman linjausten myötä ja muuttuu tulevaisuudessa yhteiskunnallisen kehityksen myötä entistäkin strategisemmaksi. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää hallinnonalalta nopeaa reagointi- ja toimintakykyä, strategista ketteryyttä sekä yhtenäistä, virtaviivaista ja tehokasta toimintaa. Suunnittelukaudella korostuvat osana ns. konserniajattelun vahvistamista mm. valtioneuvostotason yhteistyö ja tilanneseuranta, aktiivinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, hallinnonalan jatkuva kehittämistyö, palvelukeskustoiminnan edelleen kehittäminen sekä koordinoitu tutkimustiedon hankinta ja sen soveltaminen. Henkilöstön hyvä ammattitaito ja osaaminen ovat sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan perusta. Suunnittelukaudella henkilöstösuunnittelu liitetään kiinteämmäksi osaksi toiminta- ja taloussuunnittelua. Tällä pyritään osaltaan varmistamaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus myös jatkossa sekä huolehtimaan hyvästä henkilöstöpolitiikasta olemassa olevan henkilöstön osalta. 3
Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman 2009-2012 valmistelu ja toimeenpano on kytketty kiinteästi hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan tavoitteisiin. Perustana ovat myös ministeriön ja hallinnonalan virastojen väliset tulosneuvottelut ja -sopimukset, ministeriön sisäiset tuloskeskustelut, valtioneuvoston menokehyspäätös sekä eduskunnan hyväksymä valtion talousarvio. Sisäasiainministeriön hallinnonalan 2009-2012 toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2008, mukaan lukien vuoden 2008 hankintojen toteuttamismenettelyt, vahvistettiin sisäasiainministeriön johtoryhmässä 18.12.2007. 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE 2.1. Toimintaympäristön analyysi Globalisaatio, kansainvälisyys ja Euroopan unioni Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maantieteellisen etäisyyden merkitys on vähentynyt. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Kehitykseen vaikuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää valmiutta tarttua ongelmiin ja niiden syihin. Euroopan unioni ja muut ylikansalliset toimijat ovat varautuneet luonnon- ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja muiden vastaavien laajamittaisten poikkeustilanteiden edellyttämiin kriisinhallintatoimiin. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Euroopan unioni ja maailmantalous Talous kasvaa nopeasti Aasiassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja perinteisissä Suomen vientimaissa Euroopassa. Etenkin Venäjän kehitys vaikuttaa Suomeen. Globalisaatio luo epävarmuutta alueiden talouskehitykseen yritysten uudelleen sijoittumisen vuoksi, mutta antaa toisaalta uusia mahdollisuuksia yritysten erikoistumisen ja kasvavien markkinoiden myötä. Euroopan unionin yleinen kilpailukyky on merkittävässä roolissa Suomen kehityksen kannalta. Euroopan unionin kilpailukykyä ylläpitävät voimakkaat talousalueet. Suomessa on nähtävissä sama trendi, suuret kaupunkialueet ja kasvukeskukset ovat Suomen talouden vetureita. Euroopan unionin kehitys Euroopan unionin muutoshaasteisiin pyritään vastaamaan ns. Lissabonin sopimuksella (uudistussopimus, Reform Treaty), jolla muutetaan nykyisiä perussopimuksia. Sopimus on allekirjoitettu joulukuussa 2007 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009 alusta. 4
Uudistussopimus luo paremmat edellytykset EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiselle. Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä tehostuu, kun pilarijako poistuu ja myös poliisi- ja rikosoikeudellinen yhteistyö tulevat osaksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaa kokonaisuutta. Päätöksenteko helpottuu kun nykyisestä yksimielisyyttä vaativasta päätöksenteosta siirrytään, lukuun ottamatta konkreettista operatiivista lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä, pääsääntöisesti koko vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella määräenemmistöpäätöksiin ja ns. yhteisömenetelmän käyttöön. Uudistussopimuksen avulla pystytään siten helpottamaan unionin laajentumisen myötä vaikeutunutta päätöksentekoa. Laajentumisen myötä alueelliset tai tietyn intressin ympärille muodostuneet maaryhmät ovat muutoinkin saaneet aiempaa näkyvämmän aseman oikeus- ja sisäasioissa. Tästä syystä jäsenvaltioiden on ajettava intressejään proaktiivisemmin ja monipuolisemmin. EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä monivuotiset ohjelmat (Tampereen ja Haagin) ovat olleet hyvin keskeisiä EU:n politiikan ohjaajia. Vuonna 2009 hyväksyttävä Haagin ohjelmaa seuraava monivuotisen ohjelman sisältö vaikuttaa uudistussopimuksen voimaantulon ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen. Liikkuminen, monikulttuurisuus ja maahanmuutto lisääntyvät Ihmisten liikkuminen lisääntyy Euroopan unionin sisällä Euroopan unionin ja Schengenin alueen laajetessa. Yhdeksän uutta jäsenvaltiota (Baltian maat, Puola, Tsekin tasavalta, Slovakia, Slovenia, Malta ja Unkari) liittyy Schengen alueeseen 2007. Lisäksi Schengen-alue laajenee todennäköisesti edelleen 2010-luvun alkupuolella, kun Kypros, Sveitsi, Bulgaria ja Romania pyrkivät liittymään siihen. Kansainväliset muuttovirrat kasvavat ja monipuolistuvat. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat. Väestö vanhenee nopeasti erityisesti teollistuneissa länsimaissa ja eläkeläisten suhteellinen osuus kasvaa. Työvoiman maahanmuutolla voidaan osittain lievittää työvoiman vähenemisen vaikutuksia työmarkkinoilla. Liikkumismahdollisuuksien lisääntyessä voidaan ennakoida ihmisten hakeutuvan työn perusteella sekä tilapäisesti että pysyvässä tarkoituksessa vastaanottavien maiden työmarkkinoille. Vastaanottavien maiden ja lähtö- sekä kauttakulkumaiden kesken on riippuvuutta, ja on tärkeä löytää kokonaisvaltainen lähestymistapa ja sitä tukeva johdonmukainen politiikka. Maahanmuutto Suomessa kohdistuu suurille kaupunkiseuduille, erityisesti Helsingin seudulle ja muille kasvaville talousalueille. Nettomaahanmuutto on viime vuosina ollut noin 10.000 henkilöä vuodessa. Suomen ulkomainen työvoima on toistaiseksi enimmäkseen ollut peräisin Venäjältä tai Virosta. Työperusteisen maahanmuuton lähtöalueita ovat tulevaisuudessa Euroopan unionin 5
maiden ja lähialueiden lisäksi muut kolmannet maat. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi kehitetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa lupamenettelyä. Työvoiman liikkuminen on kahdensuuntaista, myös Suomesta siirtyy osaavaa työvoimaa muualle. Monikulttuurisuus lisääntyy ja Suomikin on muuttumassa nykyistä monikulttuurisemmaksi. Monikulttuurisuutta edistävää kulttuurien välistä dialogia kehitetään tietoisesti, dialogi liittyy läheisesti etnisten suhteiden edistämiseen, kotouttamiseen sekä yhdenvertaiseen kohteluun. Suomessa on varauduttava myös laajamittaiseen maahantuloon. Tällainen tilanne voi syntyä yhteiskunnallisen kriisin, luonnonmullistuksen, ympäristökatastrofin tai aseellisen selkkauksen seurauksena. Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi Erityisesti Viron ja Venäjän järjestäytyneellä rikollisuudella on voimakas vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen. Järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa, on aktiivinen kaikilla vakavan rikollisuuden aloilla ja pitää yllä markkinoita myös muulle rikollisuudelle. Rikolliset toimivat enemmän myös laillisessa liiketoiminnassa ja käyttävät tätä rikollisen toimintaansa. Rikollisilla toimijoilla on huomattavia resursseja käytössään ja he toimivat joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintakulttuuriin liittyvien ilmiöiden, kuten lahjonnan ja kiristyksen arvioidaan kohdistuvan Suomessa ensisijaisesti yrityksiin ja paikallisiin päättäjiin. Kansainvälisen terrorismin osalta on varauduttava pitkäaikaiseen epävakauteen. Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhkaa on kokonaisuudessaan pidettävä melko vähäisenä. Terrorismin vastaiset toimet vaikuttavat entistä enemmän ihmisten liikkumiseen sekä viranomaisten ja turvallisuuspalvelun tuottajien kontrollimuotojen ja menetelmien kehittymiseen. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Suomen stabiili turvallisuustilanne, toimiva infrastruktuuri, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä, joiden rooli kasvaa tulevaisuudessa. Suomen talouteen vaikuttavat mm. lähialueiden kasvavat markkinat erityisesti Venäjän asema tulee korostumaan. Venäjän rooli maailmanpolitiikassa on vahvistunut ja vahvistuu edelleen. Venäjän talouden ja instituutioiden uudistaminen on kuitenkin hidastunut viime vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet mm. keskushallinnon roolin vahvistuminen sekä talouden suotuisat suhdanteet. Venäjälle suuntautuva transitliikenne on edelleen kasvussa sekä maa- että merikuljetusten osalta. Öljynkuljetukset ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja meriliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Myös maitse kuljetettavan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan. Varsinkin 6
Etelä- ja Itä-Suomessa toimivat yritykset hyötyvät Venäjän talouden suotuisasta kehityksestä. Maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään on kasvava haaste yhteiskunnalle. Kotoutuminen on kaksisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi, joten se koskettaa maahanmuuttajien lisäksi työ-, asuin- ja muita lähiyhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Sekä työn perusteella että muilla perusteella muuttavien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintoihin lisätään. Kotoutumisella, osallisuudella ja yhdenvertaisuudella ehkäistään tehokkaasti ennalta myös kulttuurien ja uskontojen välistä konfliktia. Yhteiskunnallista myönteistä kehitystä vauhdittaa myös maahanmuuttajien järjestäytyminen ja järjestöjen voimavaraistaminen. Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen entistä suurempiin yksiköihin lisää suurten yksittäisten onnettomuuksien ja vahinkojen riskiä. Suomessa alueet ja väestö jakautuu menestyviin ja vähemmän menestyviin. Yhteiskunnallisten erojen kasvu asettaa suuria haasteita yhdenvertaisuuden edistämiselle ja siihen liittyen syrjäytymisen, syrjinnän ja rasismin ehkäisylle näiden tunnistamiselle ja niihin puuttumiseen. Julkisten palvelujen tulevaisuuden haasteet Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotantoon. Väestön vanhentuessa kansantalouden julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Julkisen sektorin palvelupaineet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvallisuuspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on tulevaisuudessa erityisen haastavaa. Tulee varmistaa sekä kasvukeskusten turvallisuuspalvelujen saatavuus että harvaan asutuiksi jäävien alueiden palvelut sekä huomioida palvelujen käyttäjien monimuotoistuminen muun muassa maahanmuuton kautta. Julkisten palvelujen haasteita lisäävät toisaalta kasvava pula osaavasta ja kielitaitoisesta työvoimasta, toisaalta se että, maahanmuuttajien määrän ja monimuotoisuuden lisääntyessä palvelujen tarve ja kysyntä koko maassa saa uusia muotoja. Kiristyvän työvoimakilpailun oloissa julkisen sektorin haasteena tulee olemaan osaavan ja motivoituneen henkilöstön palveluksessa pysyminen ja rekrytointi. Ikääntyminen ja sisäinen muuttoliike vaikuttavat onnettomuusriskeihin, koettuun turvallisuudentunteeseen, eri rikollisuusmuotoihin ja asettaa uusia haasteita vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnalle. Merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen 7
vaikeutuu tulevaisuudessa, mikäli harvaan asutuilla alueilla ei enää asu riittävästi nuoria. Yleinen mielipide ja kansalaisyhteiskunta Yhteiskunta monimutkaistuu, asioiden keskinäisriippuvuus lisääntyy ja yhteiskunnassa operoidaan entistä enemmän mielikuvilla. Kokonaiskuvaa tai asioiden keskinäistä suhdetta on entistä vaikeampi hahmottaa. Yhteisöllisyys muuttaa muotoaan ja yhtenäisyyskulttuuri pirstaloituu. Osa kansalaisista hakee uusia vaikuttamisteitä ja vaikuttamisen foorumeita, toiset hakevat selkeitä helposti ymmärrettäviä arvoja, jolloin arvokonfliktit ovat todennäköisiä. Tiedolla vaikuttaminen Tieto kulkee reaaliaikaisesti verkoissa ja on samanaikaisesti kaikkien käytettävissä. Tapahtumat ovat sähköisen viestinnän kehittymisen myötä irtautuneet ajasta ja paikasta. Uutisoiminen kaukaisista tai uudentyyppisistä turvallisuusuhkista ja onnettomuuksista ruokkii turvattomuuden tunnetta ja johtaa helposti vääristymiin. Uutisointi luo paineita julkisen sektorin toimintaan ja johtaa myös nopeisiin viranomaistoimiin jolloin toiminta voi suuntautua pois pidemmällä aikavälillä suunnitelluilta tehtäväalueilta. Toisaalta viranomaiset voivat hyödyntää kehittyviä viestinnän keinoja ja välineitä omassa toiminnassaan. Tiedonvälityksen nopeus asettaa jatkossa entistä suurempia haasteita viranomaisviestinnälle ja tiedonhallinnalle erityisesti kriisitilanteissa. Teknologian kehitys Tietotekniikan kehitys lisää kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta sekä antaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten vaikuttamisen foorumien muodostamiseen. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää kuitenkin myös haavoittuvuutta. Tämän lisäksi pienemmät toimintahäiriöt yleistyvät. Tietoturvallisuuden merkitys kasvaa huomattavasti. Riippuvuus tietoverkkojen toimivuudesta ja energian saatavuudesta lisääntyy. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia ja luo haasteita Teknologian ja tietotekniikan kehitys luo uusia mahdollisuuksia ja vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskuntaan ja turvallisuuteen. Erilaiset suojaus- ja valvontajärjestelmät kehittyvät ja niiden käyttö yleistyy. Teknologian ja tietotekniikan kehitys luo myös mahdollisuuksia siirtyä entistä laajemmin sähköisen asioinnin tehokkaaseen hyväksikäyttöön ja asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden tuottamiseen. 8
Teknologian ja tietotekniikka lisäävät rikoksentekomahdollisuuksia ja poistavat valtioiden rajojen vaikutuksia. Tietojärjestelmärikokset voivat lisääntyä mm. verkkoasioinnin yleistyessä ja järjestelmien käytön laajentuessa. Kehityksen suunta Moniin turvallisuustilanteisiin vaikuttaminen kansallisin keinoin on vaikeutunut maantieteellisen etäisyyden merkityksen vähentyessä, asioiden ja osallisten keskinäisriippuvuuden kasvaessa ja kansainvälisten sopimusten myötä. Suomelle keskeisin kansainvälinen vaikuttamiskanava EU on muuttunut haastavammaksi laajentumisen ja perustuslakisopimuksen viivästymisen myötä. Kansainvälisen yhteistyön merkitys kuitenkin lisääntyy edelleen, koska sen avulla voidaan vaikuttaa asioiden kehitykseen ja kriisin ratkaisuihin varhaisessa vaiheessa. Siviilikriisinhallinta on yksi vaikuttamisen väline ja sitä kehitetään jatkuvasti. Suomalaisten osallistuminen siviilikriisinhallintaan eri mandaattien alla lisääntyy. Myös EU:n yhteiset rajaturvallisuusoperaatiot lisääntyvät. Niissä valmistaudutaan käyttämään rajavartiolaitoksen henkilöstöä sekä ilma-aluksia ja ainakin yhtä vartiolaivaa. Venäjän vahva taloudellinen vaikutus näkyy alueellisesti myös itärajan läheisillä seuduilla. Näille kaupankäynnin kannalta tärkeille alueille useat Venäjän kauppaa tekevät yritykset ovat sijoittaneet jonkin osan toiminnastaan. Venäjän talouden kehitys näkyy myös Itä-Suomessa venäläisille suunnattujen palvelujen kehittymisenä ja rajanylitysten määrän voimakkaana lisääntymisenä. Venäjän talouden kehitys johtaa Suomenlahden meriliikenteen kasvuun joka lisää suuronnettomuusriskejä. Lisääntyvät maakuljetukset heikentävät tieliikenneturvallisuutta ja lisäävät onnettomuusriskejä alueellisesti transitliikenteen käyttämillä tiestöillä. Euroopan unionin ja Venäjän välillä sovitut viisumikäytännön helpotukset asettavat huomattavia haasteita tarkastustoiminnalle. Rajaliikenteen kasvu edellyttää nykyisten rajanylityspaikkojen kehittämistä rajaliikenteen pitämiseksi sujuvana ja turvallisena. Venäjän Federaation turvallisuuspalvelussa (FSB) on meneillään uudistus, jossa Venäjän rajavartioresurssit kohdentuvat turvallisuustilanteeltaan heikoimmalle etelärajalle. Suomen lähialueilla FSB on jo siirtynyt kokonaan ammattilaisorganisaatioon. Suomeen suuntautuu enemmän turismia ja muuta tilapäistä maahantuloa. Myös järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää lisääntynyttä liikkuvuutta. Kasvava kaukolentoliikenne Suomen ja Aasian välillä vaikuttaa suoraan kauttakulun määrään. Kaukoidästä suuntautuvalle laittomalle maahantulolle ja rajat ylittävälle rikollisuudelle tarjoutuu aiempaa paremmat toimintamahdollisuudet ko. suunnan lentoyhteyksien kehittyessä. Kehitys asettaa haasteita myös ihmiskaupan torjunnalle. 9
Ulkomaalaisista työntekijöistä, elinkeinonharjoittajista ja opiskelijoista voi tulla onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myötä merkittävä voimavara. Työperusteisen maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Monilla toimialoilla maahanmuutolla on huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta. Työperäisesti maahan muuttavat ja heidän perheensä tarvitsevat aktiivista tukea ja aktiivista opastusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Työelämän monimuotoistuminen asettaa uusia haasteita työyhteisöjen kehittämiselle ja johtamiselle. Onnistunut kotoutuminen, joka edellyttää sekä maahan muuttaneiden että kantaväestön ja koko yhteiskunnan välistä yhteistyötä, on ratkaisevassa roolissa kaikille turvallisen ja tasapainoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Sen edellytyksenä on rasismin ja syrjinnän ehkäisy sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen koko yhteiskunnassa. Työllistyminen ja kielitaito ovat maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maahanmuuttajien työllistyminen edistää myös valtaväestön asenteiden muuttumista myönteisemmiksi maahanmuuttoa kohtaan. Syrjäytymisvaarassa ovat ne maahanmuuttajat, joiden kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan jää puutteelliseksi. Turvapaikanhakijoiden liikkuminen Euroopan unionin sisällä ja turvapaikan hakeminen useammasta maasta kuormittavat turvapaikkapalveluja ja saattavat heikentää suojelun tarpeessa olevien asemaa. Tähän haasteeseen on vastattava kehittämällä suojelujärjestelmiä sopimuksin ja lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. Kehitys asettaa suuria haasteita turvallisuuspalveluita tuottaville viranomaisille. Arjen turvallisuuden kannalta keskeisiin syrjäytymisen- ja syrjinnän ehkäisyyn, koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin, muihin yksittäistapauksina pieniin onnettomuuksiin sekä massarikoksiin voidaan laaja-alaisia uhkia paremmin vaikuttaa kansallisin toimenpitein. Tämä edellyttää eri toimijoiden tehokasta yhteistyötä, toimintaympäristön muutosten ennakointia ja esim. kehittyvän teknologian antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Lähitulevaisuudessa haasteet kohdistuvat mm. hallinnon rakenteiden uudelleenorganisoimiseen, erilaisten palveluvaihtoehtojen ja uuden tietotekniikan hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa yksityisen ja kolmannen sektorien merkitys kasvaa. Yhä useampi kansalainen käyttää tulevaisuudessa muita kuin julkishallinnon tarjoamia palveluja. 10
2.2. Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Sisäasiainministeriö rakentaa turvallista, vastuullista ja välittävää Suomea edistämällä moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttoa. Sisäasiainministeriön hallinnonalan visio Suomi on Euroopan turvallisin ja moniarvoisin maa, jonka kansainvälistä kilpailukykyä tukevat aktiivinen maahanmuuttopolitiikka sekä jokaisen kokemus yhdenvertaisuuteen perustuvasta ja turvallisesta yhteiskunnasta. Ministeriön toimintaa ohjaavat arvot - luotettavuus, - muutoskykyisyys - yhteistyökykyisyys ja - avoimuus. 2.3. Toiminnan strategiset painopisteet suunnittelukaudella 1. Vahvistetaan myönteistä turvallisuuskulttuuria sekä parannetaan edellytyksiä onnettomuuksien ja rikosten ennaltaehkäisyyn. 2. Edistetään aktiivisella yhteistyöllä maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan kaksisuuntaista, hyvää kotoutumista sekä toteutetaan kokonaisvaltaista, johdonmukaista ja aktiivista maahanmuuttopolitiiikkaa. 3. Edistetään hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden sekä rasismin ehkäisyn periaatteiden toteutumista hallinnonalan toiminnassa. 4. Lisätään valmiuksia laajentuvalle siviilikriisinhallinnalle. Turvallisuuden lisäksi painopisteinä ovat demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto. 5. Uudistetaan ja yhtenäistetään hallitusti hallinnolliset menettelytavat ja toimintakulttuurit. 3. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3.1. Toiminnan painopisteet 1. Toimeenpannaan hallitusti hallinnonalan tuottavuusohjelma ja laadittavaksi edellytetyt virastokohtaiset henkilöstösuunnitelmat siten, että hallinnonalalle suunnittelukaudelle asetetut henkilöstön vähentämisvelvoitteet saavutetaan. 11
2. Hyvän työnantajapolitiikan toteuttaminen sekä huolehtiminen sisäasiainhallinnon kilpailukyvystä työnantajana muun muassa henkilökierron, rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittämisellä sekä osaamisen hallintaa tukemalla. 3. Hallinnonalan tietotekniikkapalveluiden yhtenäistäminen ja edelleen kehittäminen perustettavan hallinnonalan tietotekniikkakeskuksen pohjalta (Haltik). 4. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja laajentaminen hallinnonalla (etenkin ns. massalupien sähköinen hakumenettely). 5. Tietoturvallisuuden edistäminen ja vahvistaminen muun mussa tietoturvallisuuteen liittyvää auditointimenettelyä sekä asiointikortilla tapahtuvaa kertakirjautumista laajentamalla. 6. Hallinnonalan yhteisen palvelutarjonnan kehittäminen olemassa olevia palveluja edistämällä (mm. tietohallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto sekä puhepalvelut) ja niiden palveluprosesseja jatkokehittämällä sekä uusille toimita-alueille laajentumalla. Hallinnonalan yhteisen palvelutarjonnan kehittämistä jatketaan mm. siten, että palveluita voidaan nykyistä enemmän tuottaa keskitetysti palvelukeskusmaisesti. Kehitetään ja ohjataan hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta siten, että se voi joustavasti siirtyä suunnittelukaudella osaksi koko valtionhallinnon palvelukeskusta. 7. Sisäinen valvonnan ja riskien hallinnan sekä tuloksellisuuden laskentatoimen kehittäminen. 8. Hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Toimeenpannaan ohjelma laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Varmistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpano paikallisella tasolla edistämällä paikallista turvallisuussuunnittelua. Jatketaan elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisen strategian toimeenpanoa sekä järjestöjen kanssa tehtävää turvallisuusyhteistyötä kumppanuus periaatteen mukaisesti. 9. Laaditaan yhdenvertaisuudelle, rasismin ja syrjinnän vastaiselle työlle toimintaohjelma sekä varmistetaan virastokohtaisten tasaarvosuunnitelmien olemassaolo. Yhdenvertaisuuslain velvoittama viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelu on nykyistä kehittyneempää ja kattavampaa. Selonteko syrjinnästä on annettu. 12
10. EU:n uusien, vuosiksi 2007-2013 luotujen Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman rahastojen mahdollisuudet hyödynnetään TTS-kaudella täysimääräisesti. Rahastojen hallinto hoidetaan avoimella ja tehokkaalla tavalla. 11. Kansainvälinen yhteistyö perustuu etukäteen suunniteltuun toimintapolitiikkaan ja aktiiviseen ennakoivaan vaikuttamiseen. 12. Hallinnonalan toiminnan hallinnollinen organisoiminen (mm. aluejaot ja organisaatio-kokonaisuudet) toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tuloksellisuutta ja tuottavuutta lisäävästi sekä hyvän johtajuuden mahdollistavasti. Käynnistetään hallinnonalan rakennehanke. 13. Alaisen hallinnon virastojen tulosohjauksen yhtenäistäminen ja tehostaminen. 14. Evaluoidaan vuosittain 1-2 hallinnonalan virastoa. 15. Parannetaan hallinnonalan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä tuloksellisuuden laskentatointa siten, että hallinnonala kuuluu suunnittelukauden lopulla hallinnonalojen parhaimmistoon. 16. Jatketaan hallinnonalan toimitilahallinnon uudelleen organisoinnin valmistelua siten, että suunnittelukauden aikana hallinnonalan toimitilahallinto on keskitetysti organisoitu ja että hallinnonala kykenee nykyistä paremmin valvomaan etujaan suhteessa vuokranantajiin. 17. Huolehditaan hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti siitä, että sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän uudistuksella parannetaan sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan tilaajaosaamista, tehostetaan sektoritutkimuksen suuntaamista, vahvistetaan tutkimuksen hyödyntämistä sekä tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Sisäasiainministeriö hallinnonaloineen sitoutuu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan koordinoimien hankkeiden rahoitukseen pääluokkansa osalta sektoritutkimuksen neuvottelukunnassa sovitun kehyksen mukaisesti. 18. Sisäasiainministeriön hallinnonalan sisäinen laillisuusvalvonta on jatkuvaa ja kattavaa ja informaation kerääminen on systemaattista. Laillisuusvalvonta tuottaa luotettavaa, hyödynnettävissä olevaa informaatiota ministeriöön tai hallinnonalaan kohdistetuista arvostelusta, perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta, rikosepäilyistä ja väärinkäytöksistä sekä niiden käsittelystä ja mahdollisista seuraamuksista. 13
19. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on suunnitelmat YETTS:ssa mainittuihin erityistilanteisiin varautumiseksi. Toimeenpanoa jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. 3.2. Lainsäädäntöhankkeet ja muut keskeiset hankkeet 2008 Yhdenvertaisuuslain mukaisten yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittaminen - Yhdenvertaisuuslain toimeenpanosta tehdyn tutkimuksen tulokset on arvioitu, ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöistä on tehty laadullinen analyysi. - Sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat valmistuneet ja hallinnonalan sisäiset rakenteet yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien seuraamiseksi sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen arvioimiseksi sekä hallinnonalan sisällä (työnantajarooli) että toiminnassa on perustettu. - Syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanoa on jatkettu yhdessä eri viranomaistahojen, kansalaisjärjestöjen ja työelämän osapuolten kanssa. Ministeriön ja hallinnonalan laillisuusvalvonnan kehittäminen ja yhteensovittaminen - Ministeriön ja hallinnonalan sisäisen laillisuusvalvonnan kehittäminen on organisoitu ja käynnistetty. Säädösvalmistelun kehittäminen ja ministeriön oikeudellinen tuki - Säädösvalmistelun suunnittelua, organisointia, toimintatapoja, viestintää ja asiantuntemusta sekä valmistelijoiden yhteistyötä uudistetaan hallituksen lainsäädäntösuunnitelma ja sisäasiainministeriön toimiala- ja organisaatiomuutokset huomioon ottaen. - Perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottamista ministeriön lainvalmistelussa on tuettu ja tehostettu. Lainsäädännön ja käytänteiden saattamista yhteneväiseksi kansainvälisten sopimusten valvontaelinten Suomen koskevien suositusten, tuomioiden ja päätösten kanssa on tehostettu osana lainvalmistelun kehittämistä. 14
Hankkeet 2008 1. Uudistetaan sisäasiainministeriön toimintastrategia vastaamaan uutta tehtäväkokonaisuutta. 2. HALTIK:in toiminnan käynnistäminen ja palveluprosessin kehittäminen 3. ASDO:n käyttöönotto ministeriössä ja osassa hallinnonalaa 4. Hallinnonalan yhteisen sähköpostiratkaisun ja MS Office 2007 käyttöönotto 5. Ministeriön tehtävien tarkastelu ja mahdollinen uudellenorganisointi osana valtion aluehallintohankkeen (ALKU-hanke) toteutusta 6. Käynnistetään Lisäarvopalvelut -hankkeen loppuraportin pohjalta palvelutarjonnan kehittämistä koskevat hankkeet 7. Käynnistetään yhteistyössä ministeriön osastojen ja hallinnonalan virastojen kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan parantaminen. 8. Huolehditaan keskitetyllä ohjauksella tulosohjausmenettelyä ja sen edelleen kehittämistä hyväksikäyttäen, että hallinnonalan eri toimialat saavuttavat vuodelle 2008 asetetut tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstön vähentämistavoitteet. 9. Huolehditaan tulosohjausmenettelyn ja Kieku yhteistyön avulla siitä, että talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus kehittää palveluitaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. 10. Selvitetään yhteistyössä ministeriön osastojen ja hallinnonalan virastojen kanssa tarkoituksenmukaisin tapa organisoida uudelleen hallinnonalan toimitilahallinto. 11. Valmistellaan suurten kaupunkiseutujen valtakunnallinen turvallisuusstrategia ja varmistetaan harvaan asutettujen alueiden turvallisuuspalvelut. 12. Sisäasiainministeriön viestintästrategian ja sidosryhmäohjelman laatiminen vuosille 2008 2011. 13. Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategian 2008 2011 päivittäminen. 14. Laaditaan maahanmuuton viestintästrategia 15. Laaditaan selvitys toimenpiteistä, joilla voidaan tukea ja parantaa kansalaisjärjestöjen ja muiden ns. kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hallinnonalan toimintaan. 16. Käynnistetään hallinnonalan rakennehanke 17. Hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Toimeenpannaan ohjelma laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. 18. Sakkojen ja rikesakkojen PATJA -kirjauksia koskeva valmistelu käynnistetään LAP -hankkeen esityksen mukaisesti. 19. Lupahallinto- ja muut neuvontapalvelut selvitetään LAP-hankkeen esittämällä tavalla. 20. Poliisi käynnistää selvityshankkeen AKE -kyselyiden tekemiseksi suoraan POKE:sta. 15
Muut keskeiset hankkeet suunnittelukaudella 2009 2012 Toiminta- ja taloussuunnittelukauden muut keskeiset hankkeet nimi ja toteutusvuosi 1. Hallinnonalan alue-/piirihallinnon organisoiminen osana valtion aluehallintohanketta (ALKU-hanke) 2009 2010 2011 2012 2. ASDO:n käyttöönotto sisäasianhallinnossa X 3. Korttikirjautumisen laajentaminen X X X 4. SM:n hallinnonalan tietoverkkojen turvallisuus -hanke X X X X 12. Sisäasiainhallinnon sisäisen viestinnän kehittäminen. vuoteen 2011 mennessä sisäasiainhallinnossa on yksi yhteinen intranet, jossa on koko konsernille yhteistä tietoa sekä virastoja ryhmäkohtaista tietoa. Yhteisen intranetin rakentamista varten on määriteltävä ministeriön ja hallinnonalan sisäisen viestinnän periaatteet ja toimintatavat. X X X X X 3.3. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 3.3.1. Sisäasiainministeriö Vuoden 2008 keskeisenä tavoitteen on ministeriön toiminnan vakiinnuttaminen sekä toiminnallisella että hallinnollisella tasolla valtioneuvoston toimialamuutosten täytäntöönpanon johdosta. Osana valtion aluehallintohanketta ministeriön osastojen strategiset sekä operatiivisluontoiset tehtävät tulee tarkastella ja selvittää tehtävien vaihtoehtoiset toteuttamis- ja organisointivaihtoehdot. Lähivuosina ennakoitavissa olevaan poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen ja siitä aiheutuvaan henkilöstön vaihtuvuuteen varaudutaan erityisesti henkilökierron, rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittämisen avulla sekä tutkimalla osaamisen hallinnan parantamista. Hallinnollis- ja tukipalveluluonteiset prosessit hoidetaan mahdollisimman laajasti keskitetysti viraston sisäisesti tai palvelukeskuksissa yhtenäisten ja tehokkaiden toimintatapojen varmistamiseksi. Seurataan entistä tarkemmin ja keskitetysti hankintatoimen kehittämisen ja kilpailuttamisen kautta saatavia kustannushyötyjä. 3.3.2. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (PALKE) Vuoden 2008 osalta keskeisimpiä tulostavoitteita ovat maksulliseen palvelutoimintaan siirtyminen sekä jo sovittujen uusien asiakkuuksien hallittu vastaanottaminen. Palvelukeskusmalliin siirtymiselle asetettujen tuottavuustavoitteiden sekä toiminnallisten tavoitteiden varmistamiseksi palvelukeskuksen sekä sen asiakasvirastojen väliset keskeiset toimintaprosessit tulee vielä tarkastella saatujen kokemusten pohjalta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten palveluprosessien aikaansaamiseksi. Lisäksi palvelukeskuksen sisäinen toiminta tulee vakiinnuttaa sen kolmannen toimintavuoden kuluessa. Tämän mahdollistaa mm. käyttöönotettava palkkausjärjestelmä. Myös viraston henkilöstön 16
ammattitaidon ja asiakaspalvelun edelleen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelukaudella palvelukeskuksen tulee keskittyä palveluiden yhtenäistämiseen Kiekun periaatteiden pohjalta ja mukaisesti. Palvelukeskusta kehitetään ja ohjataan siten, että se voi joustavasti siirtyä suunnittelukaudella osaksi koko valtionhallinnon palvelukeskusta. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta toteuma arvio TAEtavoite TTS -kauden tavoitteet Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Taloudellisuus /ostolasku - 5,21 4,86 5,32 5,34 5,34 5,34 5,34 /matkalasku, - 0,26 0,43 0,64 3,96 3,96 3,96 3,96 maksutapahtuma /myyntilasku - 13,41 11,76 8,98 8,18 8,18 8,18 8,18 /palkkalaskelma - 4,76 5,24 5,04 5,51 5,51 5,51 5,51 /palvelusuhde - 170,54 211,86 226,23 228,68 228,68 228,68 228,68 Kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta - 0 0 100 100 100 100 100 Tuottavuus Ostolaskut/htv - 11630 14565 16724 13120 13120 13120 13120 Matkalaskut, - 427 363 202 175 175 175 175 maksatus/htv (1 000) Myyntilaskut/htv - 8018 8323 11679 8876 8876 8876 8876 Palkkalaskelmat/htv - 21346 16754 16267 15300 15300 15300 15300 Palkkiolaskelmat/htv - 3708 5810 5424 6300 6300 6300 6300 Hoidettu palvelusuhde/htv - 413 283 270 266 266 266 266 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys - 3,44 3,74 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Suoritteet Ostolaskujen lkm (1 000) Myyntilaskujen lkm (1 000) Palkkalaskelmien lkm (1 000) Palkkiolaskelmien lkm (1 000) Määräraha/kehysehdotus (1000 ) - 254 366 408 450 460 460 460-32 42 67 80 80 80 80-224 360 385 428 428 428 428-8 22 28 31 31 31 31-7 103 9 143 1 100 100 100 100 100 17
Henkiset voimavarat toteuma arvio TAE TTS -kauden tavoitteet - tavoi te Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Henkilötyövuodet - 104,8 174 213 239 239 239 239 Tehdyn työajan palkat (% - 62,7 65,3 - - - - - palkkasummasta) Työtyytyväisyysindeksi (1-5) - 3,3 3,2 3,3 3,3 3,4 3,4 3,4 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv - 7,9 7,6 7,6 7,6 7,6 7,6 7,6 Vakituisen henkilöstön - - 10 10 10 10 10 10 lähtövaihtuvuus (%) Henkilöstön keski-ikä - 45,2 45,3 - - - - - Koulutustasoindeksi - 4,8 4,8 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Sukupuolijakauma M/N % - 92,4/7,6 - - - - - - 3.3.3. Hallinnonalan tietotekniikkakeskus (HALTIK) Sisäasiainhallintoon perustetaan Poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta sen tehtäväaluetta laajentaen hallinnonalan uusi yhteinen tietotekniikkakeskus, joka vastaa tietoteknisten peruspalvelujen, tietotekniikkaan liittyvien asiantuntijapalvelujen sekä turvaklusteripalvelujen tuottamisesta tilaaja tuottaja periaatteella. Hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) aloittaa toimintansa 1.3.2008. Keskuksen tuottamien palveluiden määrä kasvaa hallitusti vuoden 2008 aikana. Tietotekniikkakeskus tuottaa toimintansa alkuvaiheessa ainakin seuraavia palveluita koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Keskuksen päätoimipaikkana on Rovaniemi. Tietotekniikkakeskuksella tulee olemaan Poliisin tietohallintokeskuksen nykyisen organisaation mukaisesti useita sivutoimipaikkoja. Vuoden 2008 tavoitteet - HALTIK:n palvelutuotannon turvaaminen siten, että viraston asiakkaiden toiminta ei häiriinny uuden viraston käynnistymisestä johtuen. Palvelutasoa verrataan vuoden 2006 toteutuneisiin palvelutasoihin. - Tulossopimuksessa kuvattujen viraston sisäisten kehittämishankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen niiden aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti. - Viraston kustannuslaskennan kehitystoiminnan aloittaminen ja hinnoitteluperusteiden määrittäminen siten, että ensimmäiset alustavat hinnoitteluarviot on tehty 31.3.2008 mennessä ja ne on tarkennettu 30.10.2008 mennessä. 18
- Viraston oman palkkausjärjestelmän (UPJ:n) kehittämisen aloittaminen mahdollisimman pian ja käyttöönottotavoite on keväällä 2009. - Vuosille 2009-2010 laadittavien tulossopimusten tavoitteet muutetaan noudattamaan tulosprismaa 31.8.2008 mennessä. - HALTIK kuvaa viraston palvelusopimusprosessin 31.8.2008 mennessä. Prosessikuvauksessa tulee kuvata sopimusmenettely, HALTIK:n asiakashallinnasta vastaavan yksikön toiminta, käytettävät dokumentit sekä ohjaajan ja asiakasvirastojen rooli palvelusopimusprosessissa. - HALTIK:n henkilöstösuunnitelma vuosille 2009-2013 sekä henkilöstöasioiden toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä viraston, ministeriön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa 31.12.2008 mennessä. - Viraston strategisten linjausten laatiminen on aikataulutettu asetetut tuottavuustavoitteet huomioiden ja niiden laatiminen on käynnistetty. - Hallinnonalan ICT kokonaisarkkitehtuurin käynnistäminen, määrittelyn ja työkaluvalintojen tekeminen 31.12.2008 mennessä palvelusopimuksessa sovittavalla tavalla. Vuosien 2009 2012 tavoitteet - Viraston palvelutuotannon organisointi ITIL -periaatteiden mukaisesti sekä ITIL -prosessien määrittely ja miehittäminen. - HALTIK:n tietoturvasertifioinnin toteuttaminen vuoteen 2011 mennessä. hyödyntäen TUVE -hankkeen rahoitusta. - Toiminnanohjausjärjestelmän luominen v 2012 mennessä. - Henkilöstösiirtojen loppuunsaattaminen v. 2009 mennessä. - Palvelusopimusten kustannuslaskennan loppuunsaattaminen v. 2010 mennessä. - Viraston laatusertifioinnin toteuttaminen aloitetaan v. 2010. - Hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurin luominen v 2009. - Toimitilahankkeen loppuunsaattaminen asetetussa aikataulussa. Palvelutuotannon turvaaminen ja viraston toiminnan vakauttaminen. 19
3.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (SM) Lähivuosina ennakoitavissa olevaan poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen ja siitä aiheutuvaan henkilöstön vaihtuvuuteen varaudutaan erityisesti osaamisenhallinnan, henkilökierron, rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittämisen avulla. Hallinnollis- ja tukipalveluluonteiset prosessit hoidetaan mahdollisimman laajasti keskitetysti viraston sisäisesti tai palvelukeskuksissa yhtenäisten ja tehokkaiden toimintatapojen varmistamiseksi. Edellä mainittuun varaudutaan myös hallinnonalan strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta laadittavaksi edellytettyjä henkilöstösuunnitelmia hyödyntämällä ja ajantasaistamalla. Henkilöstön kehittämisen painopistealueet suunnittelukaudella 2009-2012 Sisäasiainministeriön henkilöstöstrategian jalkauttaminen Osaamisenhallinnan toimintatavan ja järjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto Henkilökiertojärjestelmän luominen sisäasiainministeriön hallinnonalalle Rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittäminen sisäasiainministeriön hallinnonalalla vuonna 2007 hyväksyttyjen hankelinjausten pohjalta Henkisten voimavarojen hallintaan liittyvä prosessien sähköistäminen Osastojen ja erillisyksiköiden sisäisen henkilöstösuunnitelun kehittäminen Henkiset voimavarat toteuma arvio TAEtavoite TTS -kauden tavoitteet Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sisäasiainministeriö Henkilötyövuodet 429,8 426,9 366,3 363,3 356,4 349,5 341,6 341,6 Kokonaistyövoimakustannukset 127,6 124,2 127,5 127,8 127,9 128,0 128,0 128,0 (% palkkasummasta) Työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,30 3,35 3,40 3,40 3,42 3,42 3,43 3,43 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,7 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 Vakituisen henkilöstön 4,4 4,3 4,5 4,5 4,7 4,8 4,7 4,6 lähtövaihtuvuus (% vakituisista) Henkilöstön keski-ikä 45,4 45,7 45,8 45,5 45,3 45,1 45,1 45,1 Koulutustasoindeksi 5,8 5,8 5,7 5,8 5,8 5,9 5,9 5,9 Sukupuolijakauma (m/n %) 46/54 47/53 46/54 40/60 40/60 40/60 40/60 40/60 * Vuonna 2007 työtyytyväisyysindeksi valtiolla 3,27 20
4. POLIISITOIMI 4.1. Toiminnan painopisteet Strategiset linjaukset ja valmistelun painotukset sekä toiminnan painopisteet 1. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi poliisin hallintorakenne uudistetaan ja poliisin henkilöstöresurssit vakioidaan uuden rakenteen tarpeita vastaavaksi. Uudistuksessa siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin, varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa sekä turvataan ruotsinkieliset poliisipalvelut. Vähentämällä tuottamattomia toimipisteitä ja kehittämällä tehokkaampia palvelumuotoja, pienenee rakenteellisten johtamis- ja tukitoimintoihin kuuluva osuus kaikista käytettävissä olevista voimavaroista. Tämä mahdollistaa samanaikaisen peruspalvelujen (esimerkiksi hälytysvalmius ja tavanomainen rikostutkinta) läheisyyden ja erikoispalvelujen (esimerkiksi vaativa rikostutkinta) asiantuntevuuden varmistamisen. Hallintorakenneuudistus ulotetaan koskemaan myös poliisin keskus- ja aluehallintoa. 2. Rakenneuudistushankkeen yhteydessä laaditaan poliisin henkilöstötarpeesta pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, joka mahdollistaa poliisin toiminnan vakiinnuttamisen. Resurssien käyttöön kiinnitetään organisaation kaikilla tasoilla erityistä huomiota muun muassa tulosohjauskäytäntöjä, sisäistä tarkastusta ja muuta seurantaa kehittämällä. Resurssi- ja tulosohjausta kehittämällä toteutetaan tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet vahvistettujen henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Poliisin resurssijakomalli päivitetään muun muassa rakenneuudistuksen ja kihlakuntahallinnon purkamisesta aiheutuvien muutostarpeiden vuoksi. 3. Toimivaltuussäännöstön uudistaminen. Toimivaltuussäännöksiä tarkennetaan etenkin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, todistajan suojelun ja rikosprosessuaalisen henkilösuojelun näkökulmasta. 4. Aloitetaan poliisin teknisen rikostutkinnan laatua ja puitteita koskeva kehittämistyö. Jatketaan talousrikostutkinnan tehostamistoimia muun muassa laittoman työvoiman käytön ehkäisemiseksi. Jatketaan strategisten tavoitteiden pohjalta tehtävää järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausainerikollisuuden torjuntatoimintaa. Jatketaan väkivaltarikollisuuden torjuntaa, jossa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta, sekä puututaan entistä aktiivisemmin rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen. 21