RETKELLE NOKIAN LUONTOON Luonnonsuojelualueita, Luontopolkuja, Luonnonmuistomerkkejä, Nuotiopaikkoja Nokian kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö 2008
LUODON SAARI Luodon saari sijaitsee Pyhäjärvessä Sotkanvirran eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 88 ha ja se on kokonaan suojeltu luonnonsuojelulailla. Luodon saaren rantoja kiertää noin 3,5 km mittainen luontopolku, joka on merkitty punaisilla nauhoilla. Oikaisureitillä on sininen nauhoitus. Luodossa on viisi merkittyä ja huollettua tulentekopaikkaa, joissa eteläisintä tulipaikkaa lukuun ottamatta on myös tilaa telttailla. Jokaiselle tulipaikalle on varattu polttopuita. Puiden pilkkomista varten olisi hyvä olla oma kirves mukana. Tulipaikoilla on myös jäteastia, mutta toivottavaa on, että retkeilijät toisivat itse roskansa pois saaresta. Luodon saaresta löytyy monenlaisia luontotyyppejä. Suurin osa saaresta on ollut raivattuna hevoslaitumeksi tai pelloksi. Osa laidunniityistä on metsitetty tai kasvanut umpeen, mutta jäljellä olevia hoidetaan niittämällä. Voimalinjojen alla niittykasvillisuus vielä kukoistaa ja perhoset lentelevät. Suurin osa Luodon metsistä on erityyppisiä lehtoja. Saaren pohjoisosassa kasvaa kuusivaltaista lehtoa. Eteläpuolella lehdot ovat reheviä rantalehtoja, joissa kasvaa mm. rauhoitettua kynäjalavaa. Tunnetuin Luoto on kuitenkin lehmuksistaan. Mahtavia, vanhoja niinipuita sekä nuoria yksilöitä kasvaa saarella harvinaisen paljon (yli 10 cm läpimittaisia runkoja oli 317 kpl vuonna 1992). Suurimman lehmuksen ympärysmitta on kolmisen metriä. Luodosta löytyy myös kuivahkoja mäntykankaita ja rantakallioita. Rannat ovat enimmäkseen karuja ja kivisiä, mutta muutamassa lahdelmassa on rehevää, monilajista kasvillisuutta.
RUUTANAJÄRVI Ruutananjärven ympärillä on vuonna 1984 perustettu 27 hehtaarin luonnonsuojelualue. Polku Ruutanalle lähtee Riuttanmäenkadulta (paikalla viitta). Polku seurailee metsässä puronvartta. Laskupuron ympäristö on rehevää lehtoa, jossa kasvaa komeita pähkinäpensaita. Kookkaat hiirenporrassaniaiset reunustavat puroa. Ravinteikkaassa maaperässä viihtyvät mm. keltavuokko, imikkä ja lehtopalsami. Järven ympärillä on vanhaa lehtomaista kangasmetsää, jota sävyttävät järeät kuuset. Lehdossa ja lammen laidoilla asustaa monipuolinen linnusto. Itse järven pintaa värittävät kesällä lumpeet ja ulpukat. Ranta on osittain soistunut ja rahkasammal valtaa reuna-alaa. Järvessä uivia ahvenia ja särkiä voi tarkkailla rannan laiturilta. Ylös Ruutananvuoren laelle kiivettäessä metsätyyppi vaihettuu kuivaksi männiköksi. Ruutananvuoren rinteille on jääkausi jättänyt merkkinsa, alueella on kymmeniä siirtolohkareita. HAKAVUOREN LUONTOPOLKU Hakavuori on liuskekallio, jolta on kauniit näkymät Kulovedelle ja Nokianvirralle. Aurinkoisilla etelärinteillä viihtyvät eteläiset kalliokasvit, kuten mäkitervakko ja mäkivirvilä. Varjon puolella pohjoisrinteillä on lehtoa ja vuoren laella mustikkatyypin kangasmetsää. Noin kahden kilometrin mittaisella luontopolulla on 19 rastia, joilla kerrotaan mm. pähkinäpensaan ekologiasta sekä etelävuorivaikutuksesta. kuva: Raimo Tuohisaari
KIVIKESKU Kivikeskujärvi on karu ja kivikkorantainen. Keskellä järveä on nimen mukaisesti kivi suuri siirtolohkare. Kivikeskun tunnelma on erämainen, rauhan ja hiljaisuuden etsijöille se on juuri oikea paikka. Järven länsirannalla on kaksi huollettua nuotiopaikkaa. Polku Kivikeskun luonnonsuojelualueelle lähtee Koukkujärventieltä noin kilometri Kankaantaan Kisan majan jälkeen. Reitti alkaa tien vasemmalta puolelta ennen jyrkkää mutkaa. Kumisaappaat ovat tarpeen sillä polku on paikoin melko märkä. Ennen Kivikeskujärveä polku ohittaa Saapaslammen, Pikkukivikeskun ja muutaman muun pienen lammen. Lampien rantoja peittää punaruskea rahkasammalmatto. Mättäikössä kasvavat myös karpalo, lakka ja suokukka. Kivikeskun ympäristössä kasvaa enimmäkseen rämesuolajeja. Männyt ovat kitukasvuisia ja suopursu muodostaa aluskasvillisuusviidakoita. Rämettä halkovat metsäojat, joiden tarkoitus oli kuivata suo metsätalouskäyttöön. Soiden ojitus oli vilkkainta 60-70 luvuilla, jolloin ojitettiin paljon metsänkasvatukseen kelpaamattomiakin soita. Nykyään ojitettuja soita ennallistetaan eli pyritään palauttamaan ne luonnontilaan. Patoamalla metsäojia saadaan suoalueen vedenpinta nousemaan, jolloin metsäkasvit väistyvät ja kosteuteen tottuneet suokasvit levittäytyvät maalle. Paikoin myös puustoa poistetaan, jolloin suo saa takaisin avaran ilmeensä. kuva: Markku Koskinen
HAAVISTON VUORIJALAVALEHTO Haavistolla Nokianvirran rantatöyräällä sijaitsi vielä 1960-luvulla yksi Suomen laajimmista vuorijalavalehdoista. Vuonna 1970 suurin osa alueesta jäi veden alle Melon vesivoimalaitoksen valmistuttua. Haaviston luonnonsuojelualue perustettiin jo vuonna 1941 ja sitä laajennettiin kolme hehtaarin suuruiseksi vuonna 1999. Nykyinen suojelualue on rehevää lehtoa, jossa kasvaa pähkinäpensasta, metsälehmusta ja vuorijalavaa. Alueen vuorijalavametsikkö on hyvin edustava ja elinvoimainen. Nuorta taimikkoa on runsaasti. Vuorijalava on Suomen uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut laji. Hyvä näkymä varjoisaan lehtoon avautuu Haavistontien eteläpuoleiselta vanhalta rautatiesillalta, jonka ali kulkee puronuoma. Tien varressa, noin 300 metriä keskustaan päin kasvaa rauhoitettu vanha jalavayksilö. Pirkkalankoivu Pirkkalankoivu on rauduskoivun liuskalehtinen muunnos, joka on kotoisin Nokian alueelta. Kantayksilö löydettiin 1862 silloisesta Pirkkalan Pinsiöstä, Raiskion torpan luota. Ensimmäinen pirkkalankoivu hakattiin poltto-puuksi, mutta vuonna 1904 samoilta paikoilta löydettiin neljä uutta liuskalehtistä koivua. Alkuperäisistä puista kolme kasvaa rauhoitetuilla paikoillaan Linnavuoren asuntoalueella. Pirunpesäkivi Pirunpesäkivi on nk. tafoni, eli kallioon tai isoon lohkareeseen rapautumalla syntynyt onkalo. Kun kiveä koputtaa, se vastaa oudoin äänin. Pirunpesä sijaitsee Sarkolan Vanajavuorella, jolta avautuu kaunis näköala Kulovedelle. Kivelle on puolen kilometrin kävelymatka mökkitietä pitkin kohdasta, johon yleinen tie päättyy. kuva: Pekka Rintamäki
Maatialanharju Ympäristöstään hyvin erottuva Maatialanharju sijaitsee Nokian keskustasta itään Vihnusjärven eteläpuolella. Harju kohoaa ympäristöään pääosin noin 15 20 m korkeammalle, mutta on paikoin jopa 25 m korkeammalla. Harjun keskiosat ovat jyrkkärinteisiä päätyjen ollessa loivarinteisempiä. Harjulla kasvaa enimmäkseen mäntyvaltaista metsää, joskin itäpäässä on myös kuusivaltaista metsää. Alueen länsiosassa, lähellä vanhaa soramonttua on pienialainen ketosienien suojelualue. Sen lisäksi muualtakin harjualueelta on löydetty harvinaisia kuivilla rinnekedoilla viihtyviä sienilajeja. Kasvilajisto on tyypillistä ketolajistoa. Alue on luokiteltu yhdeksi Pirkanmaan perinnebiotoopiksi ja huomioitu myös harjujensuojeluohjelmassa. Maatialan harju on myös tärkeä virkistysalue, minkä reiteillä kesällä kävellään ja juostaan ja talvella hiihdetään. Ulkoilureitillä on myös noin neljä km pitkä luontopolku, jonka 20 rastia esittelevät harjun luontoa. kuva: Pekka Rintamäki
Tässä esitteessä esiteltyjen luontokohteiden sijainti Nokialla Karttojen copyright: Nokian kaupunki / Kartta ja tontti Kannen valokuvat: Raimo Tuohisaari
Jokamiehenoikeudet Saat: - liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta; - oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin; - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia; - onkia ja pilkkiä sekä - veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä Et saa: - aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille; - häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia; - häiritä poroja ja riistaeläimiä; - kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta; - tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta; - häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla; - roskata ympäristöä; - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja - kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Lisätietoja jokamiehenoikeuksista ympäristöministeriön internetsivuilta: www.ymparisto.fi > Minä ja ympäristö > Liikkuminen luonnossa > Jokamiehenoikeudet Lisätietoja Nokian luonnosta voi kysellä ympäristönsuojeluyksiköstä puh. 03-3118 8215 tai 03-3118 8682 kuva: Raimo Tuohisaari