PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (24) YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Torstai 31. lokakuuta 2013 klo 17.00 18.55 Paikka Kuusankosken seurakuntakeskus, Sali,, 45700 Kuusankoski Läsnä Gärdström Keijo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Rasimus Risto yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Halme Terttu varsinainen jäsen Heijala Marke varsinainen jäsen Janhunen Ritva varsinainen jäsen Koivusaari Reino varsinainen jäsen, klo 17.15 - Mänttäri Leena varsinainen jäsen Nykänen Marjatta varsinainen jäsen Parvinen Vesa varsinainen jäsen Smeds Sakari varsinainen jäsen Soininen Kari varsinainen jäsen Suutari Tero varsinainen jäsen Rikala Tuula yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Viljakainen Hannele yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Heinonen Heikki Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Sipponen Päivi Elimäen seurakunnan kirkkoherra Ylikangas Kimmo Kuusankosken seurakunnan kirkkoherra Marttila Marko Valkealan seurakunnan kirkkoherra Hernesaho Virpi talouspäällikkö Hiltunen Ulla-Maija vs. viestintäpäällikkö Kokkonen Jari rakennusmestari Kurki Antti hautaustoimen päällikkö Lahti Jyrki tietohallintopäällikkö Lonka Riitta hallintojohtaja Reijo Jukka kiinteistöpäällikkö Valapuro Kirsi toimistosihteeri, sihteeri Poissa Käsiteltävät asiat 116 Kokouksen avaus 117 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 118 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 119 Työjärjestyksen hyväksyminen 120 Yhteisen kirkkoneuvoston kevätkauden 2014 kokouspäivät 121 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian 2013-2020 leirikeskustarpeiden jatkoselvitys 122 Tietoturvapolitiikan hyväksyminen ja käyttöönotto 123 Hautausmaakatselmuksen pöytäkirja 124 Hautapaikkamaksujen tarkistaminen 1.1.2014 alkaen 125 Esitys hautauspalvelumaksuiksi 1.1.2014 alkaen
PÖYTÄKIRJA 8/2013 2 (24) 116 Kokouksen avaus 126 Esitys hautainhoitorahaston haudanhoitomaksuiksi hoitokaudelle 2014 127 Myllykosken seurakuntatalo 128 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian 2013-2020 jatkotoimenpiteiden selvitys 129 Talouskatsaus 130 Talousarvio vuodelle 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2016 131 Jaalan kesäkodin vuokraus Jaalan Kotiseutusäätiöltä 132 Ilmoitusasiat 133 Muut mahdolliset asiat 134 Muutoksenhaku ja kokouksen päätös Elimäen kirkkoherra Päivi Sipponen piti alkuhartauden, minkä jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen. 117 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. KL 7:4,1 mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Jäsenten lisäksi kokouskutsu on lähetettävä niille henkilöille, joilla KJ 9:3 ja KJ 10:11 sekä ohjesäännön 3 nojalla on oikeus olla läsnä kokouksessa ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. Puheenjohtajan päätösesitys: Toimitetaan nimenhuuto ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 118 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ohjesäännön 7 mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai yhteinen kirkkoneuvosto kokouksessaan. Sovitun käytännön mukaan aakkosjärjestyksessä seuraavat tarkastajat olisivat Terttu Halme ja Marke Heijala. Puheenjohtajan päätösesitys: Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Terttu Halme ja Marke Heijala. Tarkastusajankohdaksi esitetään tiistaita 5.11.2013 klo 9.00 15.00, Kuusankosken seurakuntakeskus, III krs, toimistosihteerin työhuone.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 3 (24) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Terttu Halme ja Marke Heijala. Hyväksyttiin tarkastusajankohta. 119 Työjärjestyksen hyväksyminen Ohjesäännön 5 mukaan yhteinen kirkkoneuvosto päättää asioiden käsittelyjärjestyksen. Kunkin asian esittelee viranhaltija, jonka tehtäväksi esittely on annettu seurakuntayhtymän asianomaisessa johtosäännössä tai erillisellä määräyksellä. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy esityslistan mukaisen asioiden käsittelyjärjestyksen. Esittelijän ja esittelijän sijaisen puuttuessa kokouksesta esittelijänä toimii yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin osanottajille lähetetty esityslista sillä muutoksella, että 128 käsitellään 120 jälkeen, pykälänumerot muuttavat pöytäkirjassa tämän mukaisesti lisäksi ilmoitusasioissa 132 Ilmoitusasiat todetaan Ensio Väisäsen eläkkeelle siirtyminen 1.12.2014 alkaen tiedottajan virasta. 120 Yhteisen kirkkoneuvoston kevätkauden 2014 kokouspäivät Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätösesitys: Esitän yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi seuraavat kokousajat: Torstai 23.1.2014, torstai 20.2.2014, torstai 27.3.2014, torstai 24.4.2014 ja keskiviikko 21.5.2014. Kokoukset pidetään Kuusankosken seurakuntakeskuksen srk-salissa. Kokoukset alkavat klo 17.00. Merkitään tiedoksi yhteisen kirkkovaltuuston kokouspäivä, joka on torstai 5.6.2014 klo 17.00 Kuusankosken seurakuntakeskus. Hyväksyttiin kevään yhteisen kirkkoneuvoston kokouspäivät esityksen mukaisesti ja merkittiin tiedoksi yhteisen kirkkovaltuuston kokouspäivä. 121 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian 2013-2020 leirikeskustarpeiden jatkoselvitys Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 14.11.2012 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian 2013-2020. Strategian kohdassa 4.3.3 mainitaan, että yhtymällä on kuusi leirikeskusta tai kesäkotia. Tavoitteena on luopua vähintään neljästä leirikeskuksesta, jolloin yhtymälle jäisi yhteiseen käyttöön mahdollisesti yksi tai kaksi leirikeskusta.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 4 (24) Lappalan kesäkoti myytiin tammikuussa 2013 ja Jaalan kesäkodista tehdään kaupat vielä vuoden 2013 aikana. Seurakuntayhtymälle jää vielä neljä leirikeskusta: Tolkkilan kartano, Puhjonrannan kurssikeskus, Pytynlahden leirikeskus ja Niinirannan toimintakeskus. Kouvolan seurakuntayhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymän tehtävänä on leirikeskusten ja niiden alueiden sekä kesäkotien käytön järjestäminen ja valvonta. Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta käsitteli kokouksessaan 17.4.2013, 43, valtuustoaloitetta lisäselvityksen saamiseksi Puhjonrannan kuluista ja investointisuunnitelmista. Johtokunta keskusteli leirikeskusten kustannuksista ja käyttöasteista. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen johdosta johtokunta oli erittäin huolissaan leirikeskusten käyttökustannuksista sekä tulevista investoinneista. Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta esitti, että yhteinen kirkkoneuvosto nimeää työryhmän selvittämään seurakuntayhtymän leirikeskustarvetta. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 22.5.2013 nimetä työryhmän selvittämään seurakuntayhtymän leirikeskustarvetta. Työryhmään nimettiin kirkkoherrat Heikki Heinonen, Päivi Sipponen, Keijo Gärdström, Kimmo Ylikangas ja Marko Marttila. Luottamushenkilöistä työryhmään nimettiin Marjatta Raskinen Anjalankoskelta, Kari Aalto Elimäeltä, Antero Rossi Kouvolasta, Timo Nyberg (varapuheenjohtaja) Kuusankoskelta ja Anton Kujala (puheenjohtaja) Valkealasta. Lisäksi yhteinen kirkkoneuvosto nimesi työryhmään kutsuttaessa kuuluvina jäseninä Kouvolan seurakuntayhtymästä hallintojohtaja Riitta Longan, talouspäällikkö Virpi Hernesahon, kiinteistöpäällikkö Jukka Reijon ja rakennusmestari Jari Kokkosen. Työryhmän tuli saattaa selvitys valmiiksi syyskuun 2013 loppuun mennessä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää kaikkien seurakuntien tarve leirikeskuksille sekä nykyisten leirikeskusten kapasiteetti, kulut ja tulevat investoinnit. Leirikeskustyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Leirikeskustyöryhmän kokouksista on koottu selvitys: Leirikeskusten suurin käyttö ja tarve painottuu kesä-heinäkuulle, rippikoululeirien järjestämiseen. Anjalankoskella ei ole ollut omaa leirikeskusta, vaan rippikouluja varten on vuokrattu tilat muualta, tällä hetkellä rippikoulut ovat pääosin Puhjonrannassa. Tolkkilan kartanossa on oman leiritoiminnan lisäksi paljon ulkopuolisia häitä ja perhejuhlia. Pytynlahden kesäkoti on käytössä 4 kuukautta, talviajan toimintaa ei ole tarkoitus kehittää. Kuusankosken seurakunta pitää Pytynlahden toimintaa välttämättömänä toiminnan kannalta. Valkealassa Niiniranta on vuokrattu kaupungin päiväkodille 10 kuukaudeksi vuodessa, mikä on tilapäinen ratkaisu. Niinirantaa on tarkoitus kehittää lasten ja nuorten toimintakeskuksena, jolloin Seurakuntakeskuksen yhteydessä olevista Lastentalosta ja Nuortentalosta on tarkoitus luopua. Liitteenä leirikeskusten käyttöasteet vuosilta 2011 2012 (liite 8) ja käyttötilastot vuosilta 2011 2012 (liite 9) Liitteenä leirikeskusten talousarvion toteutumavertailut vuosilta 2009 2013 (liite 10) Puhjonrannassa on vakituisia työntekijöitä 8 henkilöä, muissa osa seurakuntaemännän palkoista kirjautuu leirikeskuksiin (Pytynlahdessa 50 %, Tolkkilassa ja Niinirannassa 70 %). Lisäksi kaikissa leirikeskuksissa on 2 kuukauden ja/tai 2,5 kuukauden työsopimuksella
PÖYTÄKIRJA 8/2013 5 (24) olevia kesätyöntekijöitä. Tolkkilassa viikonloppujen hääpäivystyksiä hoitaa ulkopuolinen henkilö toiminimellä. Henkilöstöasioita tulee selvittää ja kehittää sekä henkilökunnan lomien ajoitusta miettiä. Liitteenä rippikoulupappien pohdintoja leirikeskuksista (liite 11). Liitteenä rippikoululaisten odotettu määrä (liite 12). Ikäluokkien osallistumisprosentti rippileireille on laskenut 5 vuodessa lähes kaikissa seurakuntayhtymän seurakunnissa. Tänä vuonna rippikoululaisia on kaikkiaan ollut n. 700 Kouvolan seurakuntayhtymässä (pois lukien päivärippikoululaiset, jotka eivät käytä leirikeskuksia). Ulkopuolisia tiloja selvitettiin, mm. Perheniemen opisto, Valkealan kristillinen kansanopisto ja Nuorisokeskus Anjala. Näiden hinnat tällä hetkellä 38 55 /hlö/täysihoitovrk eli 6650 9625 / 25-hengen 1 viikon leiri. Ulkopuoliset tilat on varattava todella ajoissa. Erilaisia näkökantoja omista leirikeskuksista: Puhjonranta on ainut, josta saadaan ulkopuolista rahaa vuokraamalla pl. Tolkkilan häät Pytynlahti ei ole talvikäytettävissä (tarvitaanko talvikäyttöä?) ja vesi on ongelma (jo nykyisellä käytöllä ongelmia, joskus vesi joudutaan tuomaan ulkopuolelta, kuitenkaan vesiosuuskuntaa alueelle ei ole tiedossa) Puhjonrannassa on suurimmat investoinnit. Investointeja voidaan siirtää edemmäs, esim. alatalojen peruskorjaukset eivät ole vielä välttämättömiä toteuttaa. Lämmitysjärjestelmien muutoksia on tulossa jokaiseen leirikeskukseen, nämä eivät näy vielä investointisuunnitelmissa. Puhjonrannassa on suurimmat henkilöstökulut, voisiko näitä vähentää? Monet suuret seurakuntayhtymät käyttävät ostopalveluja. Talvikauden työntekijätarvetta Puhjonrannassa tulee miettiä. Niinirannan ja Puhjonrannan läheisyys voi olla etu, esim. viime kesänä ruoka Niinirantaan tuotiin Puhjonrannasta. Puhjonrannassa voi olla 3 rippikouluryhmää kerralla, muualla vain yksi. Pytynlahti palvelee vain Kuusankosken seurakuntaa. Sitä ei myöskään voi käyttää iltaisin, jos rippikoululeiri on käynnissä. Pytynlahdessa on oma kaivo ja jätevedenpuhdistamo, joka vaatii jatkuvaa huoltoa. Sateisina kesinä talousvedessä on helposti ongelmia, jolloin vesi joudutaan tuomaan muualta. Työryhmä esitti kolme vaihtoehtoa, joista se äänesti seuraavasti (vain yhtä vaihtoehtoa voi äänestää): vaihtoehto 1: kaikki leirikeskukset laitetaan myyntiin ja katsotaan, mikä tai mitkä menevät kaupaksi (5 ääntä) vaihtoehto 2: Puhjonranta ja Niiniranta jätetään (7 ääntä) vaihtoehto 3: Pytynlahti ja Niiniranta jätetään (1 ääni). Vaihtoehtojen perustelut: Vaihtoehto 1 johtaa siihen, että muut määrittelevät toimintaa. Vaihtoehdossa 2 Puhjonrannan investointisuunnitelmaa tulee tarkastella ja osaa investoinneista on lykättävä (mm. alatalojen peruskorjaukset). Myös henkilöstökuluja ja henkilöstön määrää tulee tarkastella ja miettiä mahdollista palvelujen ulkoistamista.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 6 (24) Vaihtoehto 3 edellyttää investointeja Pytynlahteen, mm. vesiosuuskunta, joka ei ole meidän päätettävissä sekä kunnostaminen talvikäyttöön soveltuvaksi. Rippikoululeireille on lisäksi löydyttävä reilusti ulkopuolista tilaa, sillä Pytynlahden kesä täyttyy jo Kuusankosken seurakunnan rippileireistä. Liitteenä leirikeskusten luokittelutaulukko (liite 13) ja leirikeskusten tulevat investoinnit (liite 14). Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee leirikeskustyöryhmältä saadun selvityksen tiedoksi. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy leirikeskustyöryhmässä eniten ääniä saadun vaihtoehdon 2, että Puhjonrannan kurssikeskus ja Niinirannan toimintakeskus säilytetään ja Tolkkilan kartanosta ja Pytynlahden kesäkodista luovutaan. Lisäksi Puhjonrannan kurssikeskuksen investointisuunnitelmaa tulee tarkastella ja osaa investoinneista tulee lykätä. Myös henkilöstökuluja ja henkilöstön määrää tulee tarkastella ja miettiä mahdollista palvelujen ulkoistamista. Yhteinen kirkkoneuvosto lähettää edelleen asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Käsittely kokouksessa: Keskustelun yhteydessä Sakari Smeds teki ponsiesityksen: "Hyväksyessään leirikeskustyöryhmän vaihtoehdon 2 edellyttää yhteinen kirkkoneuvosto, että Tolkkilan kartanon ja Pytynlahden kesäkodin osalta etsitään ensisijassa ratkaisua, jossa kiinteistöjen käyttöä myös seurakuntien tarpeisiin voidaan turvata yhteistoiminta-, vuokraus- tai osaomistusvaihtoehtojen pohjalta, mikä toteutuessaan on mahdollista huomioida kiinteistöjen luovutushinnoissa." Ritva Janhunen teki kiinteistöpäällikön pohjaesityksestä poikkeavan muutosesityksen Vesa Parvisen kannattamana, ettei Tolkkilan kartanoa eikä Pytynlahden kesäkotia myydä. Suoritettiin äänestys; ne jotka kannattivat esitettyä pohjaesitystä vastasivat jaa ja ne, jotka kannattivat esitettyä muutosesitystä vastasivat ei. Jaa-ääniä antoivat Rasimus Risto, Koivusaari Reino, Mänttäri Leena, Nykänen Marjatta, Smeds Sakari, Soininen Kari, Suutari Tero ja Gärdström Keijo, yhteensä jaa-äänia 8. Ei-ääniä antoivat Halme Terttu, Heijala Marke, Janhunen Ritva ja Parvinen Vesa, yhteensä ei-ääniä 4 kpl. Kiinteistöpäällikön tekemä pohjaesitys hyväksyttiin äänin 8-4. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti Sakari Smedsin esittämän ponnen. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kiinteistöpäällikön tekemän päätösesityksen leirikeskustyöryhmässä eniten ääniä saadun vaihtoehdon 2, Puhjonrannan kurssikeskus ja Niinirannan toimintakeskus säilytetään ja Tolkkilan kartanosta ja Pytynlahden kesäkodista luovutaan. Puhjonrannan kurssikeskuksen investointisuunnitelmaa tulee tarkastella ja osaa investoinneista tulee lykätä. Myös henkilöstökuluja ja henkilöstön määrää tulee tarkastella ja miettiä mahdollista palvelujen ulkoistamista huomioituna yksimielisesti hyväksytyllä Sakari Smedsin tekemällä ponsiehdotuksella: Hyväksyessään leirikeskustyöryhmän vaihtoehdon 2 edellyttää yhteinen kirkkoneuvosto, että Tolkkilan kartanon ja Pytynlahden kesäkodin osalta etsitään ensisijassa ratkaisua, jossa kiinteistöjen käyttöä myös seurakuntien tarpeisiin voidaan turvata yhteistoiminta-, vuokraus- tai osaomistusvaihtoehtojen pohjalta, mikä toteutuessaan on mahdollista huomioida kiinteistöjen luovutushinnoissa."
PÖYTÄKIRJA 8/2013 7 (24) Yhteinen kirkkoneuvosto lähettää edelleen asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. 122 Tietoturvapolitiikan hyväksyminen ja käyttöönotto Kirjurin valtakunnallisiin selailuoikeuksiin liittyen seurakunnilla tulee olla tietyt tietoturvaasiat kunnossa vuoden 2013 loppuun mennessä, mm. tietoturvapolitiikka käyttöönotettuna. Jos tietoturvapolitiikka ei ole hyväksytty ja käyttöönotettu vuoden loppuun mennessä, ko. seurakunta tai yhtymä menettää vuoden 2013 loppuun voimassa olevan oikeuden Kirjurin valtakunnallisille selailuoikeuksille. Kouvolan seurakuntayhtymän IT-aluekeskuksen tietoturvaryhmä on valmistellut IT-alueelle ja sen osakasseurakunnille ja seurakuntayhtymille tietoturvapolitiikan. IT-alueen johtokunta hyväksyi tietoturvapolitiikan kokouksessaan 16.9.2013 (liite 1). Tietoturvapolitiikka on tehty kirkkohallituksen tietoturvapolitiikan pohjalta. Kirkkohallituksen linjauksessa on maininta että tietoturvapolitiikka olisi järkevä olla yhteinen IT-yhteistyöalueen kaikkien seurakuntien kanssa. Tietohallintopäällikön päätösesitys: Kouvolan seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto hyväksyy Kouvolan seurakuntayhtymän ITaluekeskuksen tietoturvapolitiikan ja ottaa sen käyttöön välittömästi. Päätösesityksen mukainen. 123 Hautausmaakatselmuksen pöytäkirja Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta 17.9.2013, 54 : Kouvolan seurakuntayhtymän hautaustoimen ohjesäännön 16 :n mukaan kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta suorittaa tarvittaessa vuosittain hautausmaiden ja niillä olevien rakennusten katselmuksen. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautauspalvelun hoidosta vastaavan viranhaltijan tekemät esitykset ja tehdyt havainnot antavat aihetta. Erityisesti katselmuksessa todetaan: 1) onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaiden käyttösuunnitelmaa noudatettu; 2) onko hautakirjanpito yhtäpitävä hautausmaalla suoritettujen toimenpiteiden kanssa; 3) onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti ja 4) onko seurakuntayhtymän hoitoon annettujen hautojen hoito ollut sopimusten mukaista. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja. Kouvolan seurakuntayhtymällä on kaikkiaan 21 hautausmaata, joten hautausmaiden katselmuksen suorittamisesta laaditaan vuosittain erillinen suunnitelma. Katselmuksessa tulee erityisesti huomioida ne hautausmaat, joiden osalla on tulossa erityisiä rakennushankkeita tai muita huomiota vaativia toimenpiteitä.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 8 (24) Johtokunta suoritti hautausmaiden katselmuksen torstaina 29.8.2013. Katselmuksessa kierrettiin Anjalankosken, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan seurakuntien alueilla olevia hautausmaita. Katselmuksesta on laadittu erillinen pöytäkirja, liite 2. Hautaustoimen päällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta hyväksyy hautausmaakatselmuksen pöytäkirjan ja lähettää sen edelleen tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Päätös Hyväksyttiin päätösesitys. Hautaustoimen päällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee hautausmaiden katselmuksen pöytäkirjan (liite 2) tiedokseen saatetuksi. Merkittiin tiedoksi. 124 Hautapaikkamaksujen tarkistaminen 1.1.2014 alkaen Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta 17.9.2013, 55 : Hautaustoimilaki on tullut voimaan 1.1.2004. Lain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Laissa määrätään, että evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Hautasijamaksut päättää KL 17:9 mukaan seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntien hautaustoimen hinnoittelua yleiskirjeellä Nro 28/23.9.2005. Yleiskirjeellä kirkkohallitus pyrki selkeyttämään ja yhtenäistämään yksittäisten seurakuntien kovin erilaista hinnoittelukäytäntöä. Yleiskirjeen ohjeistus ei ole valtakunnan tasolla ohjannut riittävästi hinnoittelua ja joissakin seurakunnissa ei ole peritty maksuja hautapaikkojen luovutuksesta. Edellä kerrotun perusteella kirkkolakiin on tehty muutos, mikä on tullut voimaan 19.12.2012. Kirkkolain lakimuutoksessa keskeisenä asiana on, että hautapaikkahintoihin tulee ottaa huomioon hautauksesta aiheutuneet kulut, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikkien seurakuntien tulee periä hautapaikkamaksuja. Kouvolan seurakuntayhtymän hautauspaikkahinnastoa tarkistettiin 1.1.2013 alkaen ennakoiden edellä kerrotun lainmuutoksen voimaantulo. Hautapaikkojen hinnoittelu on ollut yhtenäistä vuodesta 2011 alkaen kaikilla yhtymän hautausmailla. Nyt esitettävässä hinnastoesityksessä olennaisin muutos on se, että arkkuhautapaikka ei olisi halvempi kuin uurnahautapaikka. Muutoksella halutaan huomioida tuhkahautauksen kustannusvaikutuksien eroa arkkuhautaukseen verrattuna ja tehostaa hautausmaiden maankäyttöä. Myös tuhkahautapaikkojen hintoja tulee kuitenkin tarkistaa, ettei maksutuottojen kokonaismäärä alentuisi, kun tuhkahautauksien määrä on lisääntynyt vuosittain.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 9 (24) Toisena asiana hinnoittelun tarkistamisen perusteena on kirkkohallituksen kanta siitä, että toimintatuotot hautaustoimen kustannuksista tulisi olla bruttokustannuksista 20-25 prosentin suuruiset. Näin maksutuottojen määrän kertymisen perusteena olevia maksuja tulee tarkistaa vuosittain kustannusten tason mukaan. Hautapaikkahinnaston esityksessä 1.1.2014 alkaen pyritään huomioimaan myös kirkkohallituksen kannanotto ulkopaikkakuntalaisen hintaeron supistamisesta verrattuna oman kunnan hintaan. Tämän vuoksi ulkopaikkakuntalaisen hintoja ei esitetä korotettavaksi. Liitteenä 3 esitettävät hinnan tarkistukset 1.1.2014 alkaen. Hautaustoimen päällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta hyväksyy liitteen 3 mukaisen hautapaikkamaksujen tarkistamisesityksen 1.1.2014 alkaen ja lähettää sen edelleen yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi ja edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätös Hyväksyttiin päätösesitys. Hautaustoimen päällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy osaltaan kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnan hyväksymän liitteen 3 mukaisen hautapaikkamaksujen tarkistamisesityksen 1.1.2014 alkaen ja lähettää sen edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätösesityksen mukainen. 125 Esitys hautauspalvelumaksuiksi 1.1.2014 alkaen Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta 17.9.2013, 56 : Hautaustoimilaki on tullut voimaan 1.1.2004. Laissa määrätään, että evankelisluterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Laki edellyttää, että hautaustoimessa perityt maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Hautasijamaksut päättää KL 17:9 mukaan yhteinen kirkkovaltuusto. Hautauspalveluista perittävien maksujen tarkistuksen voi päättää Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta johtosääntönsä 9 mukaisesti. Kirkkohallitus ohjeistaa seurakuntien hautaustoimen hinnoittelua yleiskirjeellä Nro 28/2005, 23.9.2005. Yleiskirjeellä kirkkohallitus pyrkii selkeyttämään ja yhtenäistämään yksittäisten seurakuntien kovin erilaista hinnoittelukäytäntöä. Muuttuneessa kirkkolaissa velvoitetaan seurakuntia ottamaan huomioon hautaamisesta aiheutuvat kustannukset maksujen perusteena. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 13/2012 tavoitteena on kattaa hautaustoimen kustannukset maksutuotoilla ja seurakuntien saamalla yhteisövero-osuudella, seurakuntien muut luonteeltaan yhteiskunnalliset tehtävät huomioon ottaen siten, että kirkollisverovaroja ei laskennallisesti tarvitsisi käyttää hautausmaiden ylläpitämiseen ja hautaustoimen palveluihin.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 10 (24) Käytännössä maksutuotoilla kuuluisi kattaa 20-25 prosenttia hautaustoimen kokonaiskustannuksista. Kouvolan seurakuntayhtymän osalta maksutuotoissa on vuoden 2012 tilinpäätöksessä päädytty 19,1 prosentin osuuteen maksutuloissa bruttomenoista. Voimassa olevia hautauspalvelumaksuja tarkistettiin 1.1.2013 alkaen, jolloin niihin tehtiin tasokorotusta vuodesta 2009 alkaen olleisiin hintoihin. Hinnastoon esitetään kaikkiin maksuihin hinnantarkistuksen omaisesti hintojen tarkistuksia varautuen tulevaan kustannuksien nousuun. Rakenteellisia muutoksia hinnastoon ei esitetä. Hautauspalvelumaksut on koottu arkkuhautausta ja tuhkahautausta koskeviksi kokonaisuuksiksi, jotka sisältävät haudan kaivun, peiton, peruskunnostuksen ja kylmiön käytön. Hinnastossa on esitetty kiinteät maksut kivitöistä silloin, kun ne on mahdollista suorittaa seurakuntayhtymän hautaustoimen palveluna. Hinnasto on liitteenä 4. Hinnastossa suluissa oleva hinta on voimassa olevan hinnaston maksu. Hautaustoimen päällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta hyväksyy liitteenä 4 olevan hinnaston hautauspalvelumaksuiksi 1.1.2014 alkaen ja päätös annetaan tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Päätös Hyväksyttiin päätösesitys. Hautaustoimen päällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedokseen saatetuksi. Merkittiin tiedoksi. 126 Esitys hautainhoitorahaston haudanhoitomaksuiksi hoitokaudelle 2014 Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta 17.9.2013, 70 : Hautainhoitorahastolle hoitoon annettujen hautojen hoitohintoja on kustannusten nousun mukaan tarkistettava vuosittain. Kustannusten nousun huomioiminen ja pääoman tuoton seuraaminen muuttuvissa taloussuhdanteissa on arvioitava vuosittain tehtävissä hinnaston tarkistuksissa. Hautainhoitorahaston tilinpäätökset ovat olleet yhtymän aikana alijäämäisiä. Tämän perusteella voidaan päätellä, että seurakuntayhtymän perustamisen yhteydessä muodostetun hinnaston maksujen taso jäi hinnoittelussa kokonaisuutena alhaiseksi kattaakseen hoitokustannuksia. Tilannetta korjattiin tasokorotuksella vuoden 2013 hinnastoon. Talousarviossa vuodelle 2014 on arvioitu hoitomaksujen osalta pientä maksutuoton korotusta kesähoitoihin nyt hoitohinnastoon tehtävien tarkistusten pohjalta. Määräaikaisten hoitojen osalta maksutuoton korotus jäänee pienemmäksi, koska määräaikaisia hoitosopimuksia tehdään vähemmän. Talousarvion perusteella myös vuosi 2014 näyttäisi kuitenkin jäävän alikatteiseksi. Pääasiallisena syynä voidaan pitää pääoman sijoituksista saatavien tuottojen aleneminen yleisen taloustaantuman vuoksi.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 11 (24) Hoitohinnasto tulee voimaan, kun johtokunnan päätös on lainvoimainen. Tällä on tarkoitus lisätä joustavuutta hoitojen laskuttamisessa. Loppu vuoden aikana on ollut jonkin verran kyselyjä mahdollisuudesta maksaa hoitoja tulevan vuoden hoitokaudelle esimerkiksi hautauslaskujen yhteydessä. Uusi hinnasto on tullut kuitenkin voimaan vasta seuraavan vuoden alusta. Tällä muutoksella helpotetaan siten joidenkin asiakkaiden maksujen hoitamista ja laskutuksen tekemistä toimistossa. Haudan hoitomaksuja esitetään muutettavaksi seuraavasti: Hoitomaksut: v. 2013 Hoitokausi 2014 Kukkahoito 66,00 68,00 Pinnanhoito 22,00 23,00 Kukkien kastelu 35,00 37,00 Peruskunnostus 70,00 72,50 Kukkahoito 5 vuotta 376,20 387,60 Kukkahoito 10 vuotta 792,00 816,00 Perennahoito 5 vuotta 275,00 285,00 Perennahoito 10 vuotta 565,00 575,00 Kuluvan vuoden 2013 hoitovalikoimaan tullut perennahoito määräaikaisina 5 ja 10 vuoden hoitoina on saanut odotuksien mukaan kohtalaisen vaimean vastaanoton. Perennahoito on vaihtoehtona silloin, kun haudalle ei vaadita koko kasvukauden kestävää kukintaa ja omaiset haluavat muistaa edesmennyttä ympäristöä huomioivalla ajatuksella. Perennahoito on kustannuksiltaan n. kolmasosan edullisempi kuin kesäkukilla toteutettu määräaikainen kukkahoito. Perennahoito toteutetaan isojen kukkien kukkamäärillä ja muutoin samoilla periaatteilla kuin kukkahoito. Kukkahoidon kukkien määrät toteutetaan jatkossa vuoden 2013 käyttöönotetun käytännön mukaan. Kukkien määrää rajoitetaan suurissa 5 ja sitä useampien hautapaikkojen levyisissä haudoissa saadun palautteen johdosta. Kukkien määrää ei lisätä enää kuuden ja sitä suurempien hautapaikkojen haudoissa, jolloin hoidon hintakaan ei enää korotu liian isoksi. Useamman hautapaikan haudan hoitohinta kukkahoidon osalta määräytyy entisen käytännön mukaisesti siten, että hoidettava haudan yksi rinnakkaispaikka on 40 % lisää yhden hautapaikan hoitohinnasta. Pinnan hoidon osalta kyseiseen menettelyyn ei ole perustetta, koska pinnan hoidon kustannus on sama jokaisella hautapaikalla. Kastelun maksuissa hintaa lisätään kymmenesosalla yhden hautapaikan hinnasta yhtä rinnakkaishautapaikkaa kohden. Määräaikaishoitohintoihin vaikuttavat kertoimet esitetään pidettäväksi vuoden 2013 tasolla. Hinnastoesityksen kertoimet ovat 5,7 hoitovuosien ollessa 5 vuotta ja 12 hoitovuosien ollessa 10 vuotta. Määräaikaishoitojen hoitohinnat määräytyvät esitettyjen kertoimien mukaan. Hautaustoimen päällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta hyväksyy liitteenä 5 olevan esityksen haudanhoitomaksuiksi hoitokaudelle 2014 ja antaa sen tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Päätös Hyväksyttiin päätösesitys.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 12 (24) Hautaustoimen päällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedokseen saatetuksi. Merkittiin tiedoksi. 127 Myllykosken seurakuntatalo Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta 17.9.2013, 57 : Myllykosken seurakuntatalo on rakennettu vuonna 1971 ja sitä on laajennettu 1996. Rakennus on rakennettu tasaiselle tontille. Alimman kerroksen lattiapinnat ovat maanpinnan alapuolella. Ylemmät lattiatasot ovat maanpintojen yläpuolella. Ulkoseinät ovat tiilibetonirakenteisia ja julkisivut on muurattu. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Vesikatto on tasakattorakenteinen ja katteena on huopakate. Yläpohja on puurakenteinen. 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja on betonirakenteinen. Rakennuksessa on toimitustilat, toimistotiloja, lasten päiväkerhotilat, nuorisotilat ja senioreille suunnattuun toimintaan tarkoitettuja tiloja. Kevättalvella 2012 seurakuntatalon katon lävitse on tullut vettä alapuolella oleviin tiloihin. Kattovuotoja on ollut useita pitkällä aikavälillä. Käynnistettiin selvitys rakennuksessa olevien vahinkojen laajuudesta ja ongelmakohdista. Kartoitus suoritettiin silmämääräisesti, eristetilamittauksena eristetilasta, pintakosteuden tunnistimella rakenteiden pinnalta sekä puun painoprosenttimittauksena puun sisältä. Korjausta vaativia kohteita rakennuksessa oli 12. Kosteuskartoituksen ja rakenteiden tarkastuksen teki Polygon Finland Oy. Rakennuksen alapohjasta on havaittu nousevan kosteutta rakenteisiin ja putkistoissa on alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Kouvolan seurakuntayhtymän sisäilmatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran käsittelemään seurakuntatalon sisäilmaongelmia 11.4.2012. Sisäilmatyöryhmään kuuluvat työsuojelupäällikkö, hallintojohtaja Riitta Lonka, kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo, työterveyslääkäri Jouko Leppänen, ulkopuolinen asiantuntija, DI Kaisu Metsärinne, rakennusmestari Jari Kokkonen, työsuojeluvaltuutettu Matti Riikonen ja henkilöstöpalvelujen toimistosihteeri Jaana Ryhänen. Syksystä 2012 lähtien Myllykosken seurakuntatalon työntekijät ovat alkaneet oireilla eri tavoin. Työntekijöillä on ollut mm. silmä- ja nenäoireita. Rakennuksen kattovuotojen, putkistovuotojen ja alapohjasta nousevan kosteuden vuoksi sisäilmatyöryhmä tutustui ongelmakohtiin kokouksessaan 17.10.2012 ja päätti pyytää Raksystems Anticimexilta kuntoarvion johon kuuluu myös kyselyt henkilökunnalle. Lisäksi Raksystems Anticimex teki rakennuksessa sisäilmamittauksia. 1.kerroksen lattiapinnoilta ja ulko- ja väliseinien alaosista havaittiin yleisesti kosteutta kosteudentunnistimella. Havaitut kosteudet ovat rakenteisiin maaperästä kapillaarisesti nousevaa kosteutta. Alakerran lattiapinnoitteena on muovimatto. Muovimatossa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamaa kupruilua. Muovimatto ja sen liima-aineet saattavat vaurioitua
PÖYTÄKIRJA 8/2013 13 (24) kosteuden vaikutuksesta. Vaurioitumisen yhteydessä saattaa sisäilmaan päästä epäpuhtauksia, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Vesikatto on vuotanut useasta kohdasta. Vettä on valunut yläpohjan ja ulkoseinän rakenteisiin. Rakenteisiin havaittiin syntyneen vaurioita. Rakenteet tulee avata vuotopaikoilta vaurioiden laajuuden selvittämiseksi. Vesien valumareitit tulee selvittää. Kosteusvauriot rakenteissa saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Rakennustekniikan osalta rakennus on tyydyttävässä välttävässä heikossa kunnossa. LVItekniikan osalta rakennus on alustavasti tyydyttävässä kuntoluokassa. Sähkö- ja telejärjestelmät ovat kokonaisuudessaan hyvässä kunnossa. Sisäilmatyöryhmä tutustui kokouksessaan 11.12.2012 Raksystems Anticimexilta saapuneeseen kuntoarvioon. Koska kuntoarviossa viitattiin useassa kohtaa tarkempiin rakenteiden tutkimuksiin, sisäilmatyöryhmä päätti pyytää kuntotutkimuksen Polygon Finland Oy:ltä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteiden kunto ja toteutustapa mahdollista korjaussuunnittelua varten. Lisäksi Myllykosken seurakuntatalon työntekijöille päätettiin järjestää vuoden 2013 alusta väistötilat. Polygon Finland Oy:n edustaja esitteli sisäilmatyöryhmän kokouksessa 15.5.2013 tutkimusselostusta. Rakennuksessasuoritettujen rakennetutkimusten perusteella voidaan todeta, että kiinteistön sisäilmanlaatuun vaikuttaa useita tekijöitä. 1-kerroksen osalla maaperään kautta seinän alareunaan ja alapohjan seinän vierustalle vaikuttava kapillaarisen kosteuden nousu. Kapillaarisen kosteuden nousuun vaikuttaa perusmaan laatu. Alapohjan lämmöneristeen alapinnan tasossa on savipitoista maa-ainesta. Pohjalaatan ja lämmöneristeen välissä on muovikalvo, joka estää kapilaarisen kosteuden nousun lattiarakenteeseen, edellyttäen että muovikalvo on ehjä ja sen limitys on riittävä. Mittaustulosten perusteella pohjalaatan kosteus ei ole korkea. Paikoitellen lattiapinnoite on kuitenkin irronnut alustastaan, voidaan olettaa, että kyseisellä kohdalla pääsee tapahtumaan kosteuden nousua lattiarakenteeseen. Kantavien seinärakenteiden osalla kapilaarista kosteuden nousua pääsee tapahtumaan, jolloin seinän alaosien maalipinnoite hilseilee. Kosteuden nousu vaikuttaa myös lattiapinnoitteen kosteuteen seinien vierustalla. VOCnäytteen perusteella lattiapinnoitteen vaurioituminen on vähäistä, kuitenkin näytteenoton yhteydessä oli havaittavissa reuna-alueella muovimaton vaurioitumista, tummentumaa ja kosteuden aiheuttamaa tuoksua. 1-kerroksen toimistojen osalla on havaittavissa ummehtunutta tuoksua tiloihin tullessa. Toimistojen osalla ilmanlaatuun vaikuttaa yhtenä tekijänä pystyhormien kautta tapahtuva korvausilman kulkeutuminen sisätilaan. Alapohjan osalla maaperän kosteus vaikuttaa vastaavalla tavalla kuin 1-kerroksen tiloissa. Alapohjarakenteessa on kuitenkin lämmöneristeenä kevytsoravalu, jossa reunaosalla suhteellinen kosteus ja materiaalinäytteen perusteella mikrobipitoisuus on koholla. Pintavalun ja seinärakenteen liittymään muodostuu rako, jonka kautta on mahdollista kulkeutua ilmavirtauksia alapohjarakenteesta sisätiloihin. Ulkoseinän osalla betonirakenteisen sisäkuoren ja tiiliulkokuoren välinen lämmöneriste on mikrobivaurioitunut. Betonisessa sisäkuoressa ei ole muita läpivientejä kuin ikkunat, joiden liittymistä on mahdollista kulkeutua ulkoseinän lämmöneristeen epäpuhtauksia sisäilmaan. Toimistojen keskiosalla on wc-tilat joiden kohdalla on todennäköisesti ollut vesivahinko. Wc:n
PÖYTÄKIRJA 8/2013 14 (24) kohdalla kulkee myös pystyhormi, josta tapahtuu ilmavirtauksia sisätiloihin. Toimiston osalla ei voitu osoittaa yhtä yksittäistä syytä poikkeavaan tuoksuun. 2-kerroksen osalla tapahtuu paikoitellen huomattavaakin ilmavuotoa yläpohjan rakenteiden liittymistä. Rakenteiden avausten perusteella höyrysulkumuovin liittymät ulkoseinärakenteisiin ovat paikoitellen hyvinkin epätiiviit. Rakenteiden avauskohdista on havaittavissa ilmavuotokohtien ympäristössä mineraalivillaeristeeseen kertyneen huomattavan määrän epäpuhtauksia. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu epäpuhtauksia ja hajua sisätiloihin sen laatua heikentäen. Yläpohjan materiaalinäytteiden perusteella alueella, jossa on vesikaton vuodosta aiheutuneita vaurioita näytteiden tulkinta viittaa vaurioon ja alueella jossa valumajälkiä ei ole tulkinta ei viittaa vaurioon. Kuitenkin alueilta joissa näytteiden mukaan ei ole vaurioita ilmavuotojen mukana kulkeutuu epäpuhtauksia sisätiloihin. Yläpohjarakenteen vesikatteen kaadot ovat loivia ja vesillä on mahdollisuus lammikoitua tasaisilla osuuksilla. Vesikatteen ulkoreunalla on ulkoseinänoston ja vesikatteen pintojen tasoero vain muutamia senttejä. Talvella lumet kasaantuvat katolle. Lumien alkaessa sulaa muodostuu vesikatteen päälle lammikoita jotka pääsevät alapuolisiin rakenteisiin. Ulkoseinän nostossa olevat poistokourut jäätyvät, jolloin katolle patoutuneen sulamisvesien pinta nousee ulkoseinän/läpivientien noston yli. Rakennuksen ulkoseinärakenteiden osittainen pyöreä muoto on myös aiheuttanut kattorakenteiden tiivistyksissä ongelmia. Yläpohjassa tehdyissä tutkimuksissa voitiin havaita vesikatteen pintojen ylösnostojen välistä tulleita valumia. Valumavesien vaikutuksesta vesikatteen alusrakenne on tummunut/mikrobivaurioitunut valumakohdilla. Valumavedet ovat kulkeutuneet yläpohjarakenteeseen ja sieltä höyryn sulun puutteellisen tiiveyden/liittymien kautta sisätiloihin. Materiaalinäytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteet ovat mikrobivaurioituneet kyseisiltä kohdilta. Yläpohjarakenteiden kautta rakenteisiin päässeet vedet ovat kastelleet myös ulkoseinän eristetilaa. Ulkoseinästä otettujen materiaalinäytteiden perusteella lämmöneristeen pinnalle on muodostunut mikrobikasvustoa. Kuorimuurin eristetilassa muodostuu normaalistikin ajoittain mikrobikasvustolle otolliset olosuhteet. Voidaan olettaa, että alueella, jossa ulkoseinällä on havaittavissa vuotovesien jälkiä, on myös ulkoseinän lämmöneristeessä mikrobivaurioita. Rakenteista tapahtuvien ilmavuotojen kautta kulkeutuu sisätiloihin vaurioituneesta rakenteesta epäpuhtauksia. Toimenpidesuosituksena ehdotetaan, että kiinteistössä havaintojen perusteella tulee tehdä korjaussuunnitelma kokonaisvaltaisena peruskorjauksena. Em. tutkimusselostuksen pohjalta sisäilmatyöryhmä totesi, että vakituisena työpaikkana seurakuntataloa ei voida käyttää. Tilaisuuksia voidaan osassa tiloja vielä pitää. Väliaikaisena ratkaisuna ilman laatua tulee parantaa ylipaineistamalla tilat. Vaurioituneet toimistotilat tulee eristää muista tiloista. Sisäilmatyöryhmä päätti, että ennen varsinaista kokonaisvaltaista korjaussuunnitelmaa tulee valmistella kustannusarvio Myllykosken seurakuntatalon peruskorjauksesta kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnalle. Johtokunta esittää kustannusarvion ja jatkotoimenpiteet Myllykosken seurakuntatalon peruskorjauksesta yhteisen kirkkoneuvoston kautta yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 15 (24) Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella Insinööritoimisto Metsärinne Oy on laatinut perustamiskustannuksista arvion yhteensä n. 1,5 milj. euroa (liite 6). Kustannuksissa on laskettu julkisivut uusittavaksi eristeineen sekä ikkunoiden uusiminen (vanhat joudutaan mahdollisesti irrottamaan julkisivun takia). Kustannuksiin ei ole laskettu rungon uusimista eikä lisäeristämistä. Kiinteistöpäällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta päättää Myllykosken seurakuntatalon jatkotoimenpiteistä ja esittää ne edelleen yhteiselle kirkkoneuvostolle ja saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätös Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta esittää tehtyjen tutkimusten perusteella yhteiselle kirkkoneuvostolle ja edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle tarpeelliset korvaavat vuokratilat. Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnan päätöksen ja lähettää asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Käsittely kokouksessa: Tero Suutari esitti ponnen: Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle vastaavat korvaavat vuokratilat. Anjalankosken seurakuntaneuvostolta tulee pyytää lausunto tilojen soveltuvuudesta tarkoitukseen ennen vuokrausta. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi ponnen. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti kiinteistöpäällikön päätösesityksen ja Tero Suutarin esittämän ponnen: Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle vastaavat korvaavat vuokratilat. Anjalankosken seurakuntaneuvostolta tulee pyytää lausunto tilojen soveltuvuudesta tarkoitukseen ennen vuokrausta. Asia lähetetään edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. 128 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian 2013-2020 jatkotoimenpiteiden selvitys Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 14.11.2012 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian 2013-2020. Kiinteistöstrategian toteutuksessa Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöt on jaettu kolmeen luokkaan kiinteistöhallinnan pohjaksi. Luokka 1:n kohteet ovat ensisijaiset, säilytettävät kiinteistöt. Luokka 2:n kohteet ovat kehitettävät ja selvitettävät kiinteistöt. Luokka 3:n kohteet ovat realisoitavat kiinteistöt.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 16 (24) Hyväksytyssä strategiassa luokkaan 3 ei jäänyt juuri yhtään seurakunnallisessa käytössä olevaa tilaa, joten siellä olevat kohteet laitettiin realisoitavaksi välittömästi. Luokkaan 2 jäi strategiassa hyvin monta kiinteistöä. Luokan 2 osalta tulee käynnistää välittömästi selvitystyöt erikseen laadittavan aikataulun mukaan. Selvitys voi sisältää tilojen käytön tehostamista, käyttötarkoituksen muutosta, toiminnan siirtämistä muihin tiloihin, toimintojen yhdistymistä, ulkopuolisen käytön kehittämistä sekä muita toimenpiteitä. Pääosasta ryhmään 2 kuuluvista rakennuksista tulisi luopua, jotta taloudellisiin ja määrällisiin tavoitteisiin päästäisiin. Luokan 1 osalta tulee selvittää myös mahdolliset käytöstä poistettavat huonokuntoiset rakennukset (esim. hautausmaiden varastoja). Lisäksi luokan 1 rakennuksille tulee laatia kunnossapitosuunnitelma, jossa tavoitteena on, että rakennusten kuntoluokka on 65 %. Myös luokan 1 rakennusten tilankäyttöä tulee suunnitella ja tehostaa, koska näihin tulee voida sijoittaa mahdollisesti osaa luokan 2 rakennusten toiminnasta. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 24.1.2013 lähettää Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian jatkotoimenpiteitä varten Anjalankosken, Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken (sis. Jaala) ja Valkealan paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoihin. Jokaisen seurakuntaneuvoston tuli perustaa työryhmä valmistelemaan asiaa. Seurakuntaneuvostojen tuli antaa perustamiensa työryhmien esitykset yhteiselle kirkkoneuvostolle oman paikallisseurakunnan alueen tiloista (mistä luokan 2 kohteista luovutaan ja milloin, kehittämisesitykset, yhteiskäyttö yms. sekä kehitysajatukset luokan 1 kohteista) elokuun 2013 loppuun mennessä. Leirikeskukset tuli miettiä kokonaisuutena, niin että kaikki ovat ns. yhtymän leirikeskuksia. Anjalankosken seurakuntaneuvoston lausunto 5.9.2013: Kaipiaisten Elomaan talo: Luovutaan vuodesta 2016 alkaen (Jos 50% kulujen rahoituksista saadaan koottua mm. vapaaehtoistoimin, Elomaan talosta ei tule luopua.) Perustelut: Jumalanpalveluselämää (kerran kk:ssa) ja muuta toimintaa voidaan sijoittaa muualle. Monissa tilaisuuksissa on vähän osallistujia. Ummeljoen kyläkirkko: Luovutaan vuodesta 2017 alkaen (Jos 60 % kulujen rahoituksista saadaan koottua mm. vapaaehtoistoimin, kyläkirkosta ei tule luopua). Perustelut: Vaikka kyläkirkolla on toimintaa, se voidaan pääosin siirtää mm. Myllykosken kirkkoon, Myllykosken seurakuntataloon tai Anjalan seurakuntataloon. (Myllykosken seurakuntatalon tulevaisuuden ollessa avoin, tilannetta tulee kyläkirkon osalta tarkistaa).
PÖYTÄKIRJA 8/2013 17 (24) Inkeroisten kirkko: Kirkosta ei voida luopua Perustelut: Seurakuntalaisilta tullut runsas palaute toi voimakkaan viestin siitä, miten tärkeäksi oma kirkko koetaan paikallisten asukkaiden keskuudessa. Seurakuntaneuvosto esittää, että alueiden pääkirkot eivät kuuluisi strategiassa luovutettavien kiinteistöjen joukkoon. Voidaan vielä todeta, etteivät kirkon toimintakulut ole erityisen suuret. Henkilöstömenoissakaan ei säästettäisi, koska sama henkilöstö olisi työssä Inkeroisten seurakuntatalossa. Anjalan seurakuntatalo: Talosta ei voida luopua Perustelut: Talossa on vilkasta toimintaa eri-ikäisille: Päiväkerhot, Iltapäiväkerhot, kokkikerho, ke-kerho, miesten tarinapiiri, kirkkokahvit ja päivätilaisuudet, muistotilaisuudet, Anjalan alueen kokoukset ym. Jos kaikki toiminta siirretään Inkeroisiin, se lamauttaa toimintaa tuntuvasti. Myllykosken seurakuntatalo: Myllykosken seurakuntatalon korjausta ei pidetä välttämättömänä, jos korjaus osoittautuu hyvin kalliiksi. Myllykosken alue tarvitsee kuitenkin välttämättä tiloja monipuoliselle toiminnalle. Seurakuntalaisten ja työntekijöiden mielipiteet ja tarpeet tulee ottaa huomioon ja kuulla heitä. Säästötoimenpiteenä kirkkoja pyritään pitämään kylmimpänä talviaikana poissa käytöstä ja vähäisellä lämmöllä. Messut ym. järjestetään seurakuntataloissa. On huomionarvoista, että Anjalankosken seurakunnalla ei ole ollut leirikeskusta yhtymän taloutta rasittamassa. Elimäen seurakuntaneuvoston lausunto 7.8.2013: Nykyiset toimitilat tarvitaan jatkossakin. Korian kirkon käyttöä tulisi lisätä tuntuvasti. Työryhmä ehdottaa, että Korian kirkon kiinteät penkit vaihdetaan sopiviin irtotuoleihin. Näin siitä tulee monikäyttöinen ja soveltuvampi myös ulkopuoliseen, maksulliseen käyttöön. Koska siunauksiin soveltuvia tiloja on seurakuntayhtymän alueella ainakin ajoittain liian vähän, työryhmä ehdottaa Korian kirkkoa siunaustilaksi. Erityisen hyvin tämä sopii tilanteisiin, joissa arkku menee tuhkattavaksi. Muistotilaisuus on käytännöllistä järjestää seurakuntasalissa. Näin saattojoukon ei tarvitsisi poistua muualle Korian seurakuntatalon tiloista. Tämä mahdollisuus tulisi informoida hyvin mahdollisimman pian, myös hautaustoimistoille. Yleensäkin työryhmä toivoo, että seurakuntayhtymän yhteisiin kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin käytettäisiin nykyistä enemmän muitakin tiloja kuin Kouvolassa ja Kuusankoskella sijaitsevia. Kouvolan seurakuntaneuvoston lausunto 7.5.2013: Kiinteistöstrategiatyöryhmä esittää seurakunta-neuvostolle, että Eskolanmäen (Tanhuantie) ja Rekolan (Sammuttajantie) kerhotiloista luovutaan, kun korvaavat tilat löytyvät. Ko. suunnitelma on yhteydessä Kouvolan kaupungin palveluverkkosuunnitelman kanssa. Lehtomäen (Lehdokki) kerhotilojen osalta käydään neuvotteluja yhteyskäytöstä kaupungin
PÖYTÄKIRJA 8/2013 18 (24) kanssa. Leirikeskusten osalta Puhjonranta pidetään kaikissa tilanteissa ja sitä tulee kehittää kaikkia Kouvolan seurakuntayhtymän seurakuntia palvelevaksi. Seurakuntaneuvosto hyväksyy kiinteistöstrategiatyöryhmän esityksen ja lähettää sen edelleen yhteiselle kirkkoneuvostolle jatkotoimenpiteitä varten sekä päättää, että tällä hetkellä käytössä oleva Nuorisotalon nimi muutetaan alkuperäiseksi Koiviston taloksi. Kuusankosken seurakuntaneuvoston lausunto 20.5.2013: Kiinteistöstrategiassa luokkaan 1 oli määritelty seuraavat kiinteistöt: Jaalan kirkko Kuusankosken pääkirkko Kuusankosken siunauskappeli Kuusankosken seurakuntakeskus Kiinteistöstrategiassa luokkaan 2 oli määritelty seuraavat kiinteistöt: Voikkaan kirkko ja seurakuntatalo Jaalan pappila + talousrakennus Kuusankosken seurakuntatalo Kymintehtaan seurakuntatalo Markankylän seurakuntakoti Tähteen seurakuntakoti Jaalan kesäkoti Pytynlahden kesäkoti Kuusankosken kiinteistötyöryhmä toteaa, että Jaalan kesäkodin myyntiprosessi on jo aloitettu. Kiinteistötyöryhmä katsoo, että luokaan 1 määritellyt kiinteistöt sekä Voikkaan kirkko ja seurakuntatalo, Jaalan pappila, Kuusankosken seurakuntatalo, Tähteen seurakuntatalo ja Pytynlahden kesäkoti ovat seurakunnan toiminnan kannalta välttämättömiä ja niistä luopuminen ei ole seurakannan kokonaisedunmukaista. Erityisen tärkeänä työryhmä piti Pytynlahden kesäkotia. Pytynlahden käytön koordinointi tulee olla Kuusankosken seurakunnalla. Kuusankosken seurakunnan toiminta tarvitsee Pytynlahden tilat käyttöönsä kesäkautena (toukokuu elokuu). Kymintehtaan seurakuntatalo sekä Markankylän seurakuntakoti ovat molemmat hyvässä kunnossa ja molemmissa myös kokoontuu erilaisia ryhmiä. Markankylän toimitilaa ovat lähinnä käyttäneet lapsi- ja varhaisnuorisotyö. Kymintehtaan seurakuntatalossa on ollut ja on yhä monipuolista toimintaa. Kymintehtaan seurakuntatalon kirkkosalissa on pidetty erityisesti iltakirkkoja sekä Tuomasmessuja. Kymintehtaan seurakuntatalossa on pidetty myös muistotilaisuuksia. Työryhmä katsoo kuitenkin, että Kuusankosken seurakunnalle on mahdollista luopua Markankylän seurakuntakodista sekä Kymintehtaan seurakuntatalosta. Markankylän seurakuntakodista seurakunta on valmis luopumaan välittömästi. Kymintehtaan seurakuntakodissa on Kuusankosken seurakunta lupautunut pitämään iltapäiväkerhoa kesään 2014 asti.
PÖYTÄKIRJA 8/2013 19 (24) Valkealan seurakuntaneuvoston lausunto 21.5.2013: Kiinteistöjen vähentämisen tulee tapahtua mahdollisimman tasapuolisesti kaikissa yhtymän seurakunnissa. Korkeiden käyttökustannusten ja vähäisen kävijämäärän johdosta Vuohijärven kirkkoa esitetään siirrettäväksi luokkaan 3. Käytännössä Vuohijärven kirkosta voidaan luopua pikaisellakin aikataululla, sillä kyseiselle kiinteistölle on olemassa kiinnostunut ostajaehdokas, joka pitäisi kiinteistön jatkossakin hengellisessä käytössä. Vuohijärven kirkosta seurakunta voi luopua vuoden 2014 aikana. Omistajanvaihdos on luontevinta toteuttaa kesällä 2014, jolloin srk-yhtymä pystyy purkamaan tarpeettomaksi käyvän siipirakennuksen, ja uusi omistaja ehtii järjestää kirkkotilan lämmityksen ennen syksyn ja talven tuloa. Purkukohteeksi vuodelle 2014 tulee merkitä Vuohijärven kirkon siipirakennus. Niinirannan toimintakeskus tuottaa tuloja niin kauan kuin yhteistyösopimus Kouvolan kaupungin päivähoidon kanssa on voimassa. Kun tämä yhteistyö kuitenkin lähivuosina päättyy (kaupunki rakentanee oman päiväkodin Niinistön / Jokelan alueelle vuonna 2015), on käynnistettävä Niinirannan kehittäminen seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön keskukseksi. Niinirantaan on helppo kulkea joukkoliikenteen avulla, ja se sijaitsee keskellä Valkealan seurakunnan kasvavia asuinalueita. Tulevaisuuden kaavoituspäätöksillä alueen painoarvo kasvaa entisestään. Niinirannasta tehdään nimensä mukaisesti toimintakeskus, joka palvelisi seurakuntalaisia paljon laajemmin kuin vain leirien pitopaikkana. Kun lasten ja nuorten toiminta on saatu keskitettyä Niinirantaan, kirkonkylässä sijaitsevista Lasten- ja Nuortentalosta voidaan luopua. Rakennuksille tällaisinaan ei välttämättä ole kysyntää, mutta niiden alla oleva tontti voi herättää enemmän kiinnostusta. Niinirannan ja Ahoristin ohella seurakunnan lapsityö sekä varhaisnuorisotyö todennäköisesti tarvitsevat toimitilan myös kirkonkylästä. Kyseeseen voi tulla joko srk-keskuksen asuinsiiven saneeraaminen kerhotiloiksi tai sopivan tilan vuokraaminen. Lasten- ja Nuortentalosta luopuminen on kytköksissä Niinirannan aikatauluun. Todennäköisesti vuonna 2016 ollaan niin pitkällä, että Lasten- ja Nuortentalosta voidaan luopua. Niinirannan toimintakeskuksen säilyttämisen puolesta ovat myös Kouvolan seudulla kehitysvammaistyötä tekevät diakonit ja pastori Tero Kajander lausuneet seuraavaa: Niiniranta on koko yhtymän alueella ainoa leirikeskus, jossa on hyvä pitää leiriä liikuntarajoitteisten ihmisten kanssa. Siellä on myös hyvä ranta kehitysvammaisten kanssa uimiseen. Heille leireillä uiminen voi olla ainoa mahdollisuus päästä uimaan, joten tämä on merkittävä asia. Lisäksi Niinirannassa on fiksusti kaikki tilat samassa rakennuksessa ja piha, jossa pystyy myös liikuntarajoitteinen ihminen liikkumaan, toimimaan ja harrastamaan. Tirvan kirkko, Voikosken rukoushuone ja Ahoristin kerhohuoneisto tulee säilyttää toistaiseksi 2. kategoriassa. Kyläkirkoissa on vahvaa talkoohenkeä, joka merkittävästi alentaa niiden käyttökustannuksia. Kun katsellaan Valkealan seurakunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen neliömääriä, täytyy muistaa, että pelkät neliömäärät eivät kerro koko totuutta. Lukuihin sisältyy runsaasti kylmiä neliöitä. Tiettyjen rakennusten kuten Tirvan ja Voikosken kyläkirkkojen vuosittaiset käyttökustannukset ovat todella alhaiset. Osaltaan siihen vaikuttaa se, että näissä kiinteistöissä ei ole vesijohtoja eikä viemäröintiä. Yhtymän alueella sijaitsevista kurssi- ja leirikeskuksista puhuttaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, minkä keskuksen ylläpitäminen on kaikkein kalleinta. Puhjonrannan