NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA

SIPOON KUNTA NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA 2.9.13 MAISEMASELVITYS AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0648-, Ratamestarinkatu 7a, 0021 HELSINKI, Puh. 0 241 40, Fax. 0 241 41 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@airix.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Alueen yleiskuvaus... 2 2.1 Aineistot ja menetelmät... 4 2.2 Tavoitteet... 4 2.3 Kaavatilanne... 4 3 Maisematekijät... 7 3.1 Ilmasto... 7 3.2 Korkeussuhteet... 9 3.3 Kallio- ja maaperä... 9 3.4 Pinta- ja pohjavedet... 11 3. Luonto... 12 3.6 Kulttuurihistorialliset rakennetut ympäristöt ja kohteet... 12 3.7 Muinaisjäännökset... 13 4 Maisemahistoria... 14 Maisemarakenne....1 Yleiskuvaus....2 Maiseman solmukohdat... 6 Maisemakuva... 22 6.1 Yleiskuvaus... 22 6.2 Arvokkaat maisema-alueet ja luontotyypit... 23 6.3 Näkymät ja reunat... 24 6.4 Maamerkit... 24 6. Maiseman ongelmat ja uhat... 7 Luokittelu ja suositukset maankäytölle... 7.1 Luokittelu... 7.2 Suositukset... 26 8 Liitteet... 27 9 Lähteet... 28 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0648-, Ratamestarinkatu 7a, 0021 HELSINKI, Puh. 0 241 40, Fax. 0 241 41 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@airix.fi

2(28) 1 Johdanto Tämä maisemaselvitys on laadittu Sipoon kunnassa sijaitsevan Nevas Gårdin alueen asemakaavoitusta varten. Selvityksen tarkoituksena on selvittää maisemalliset lähtökohdat ja reunaehdot selvitysalueen asemakaavatasoista suunnittelua varten. Selvitysalue kattaa koko asemakaavoitettavan alueen. Maisemaselvitys on laadittu syksyllä 12 olemassa olevan aineiston, karttojen ja maastotarkastelun pohjalta. Maastotarkastelu suoritettiin..12. Maisemaselvitys on tehty AIRIX Ympäristö Oy:ssä, selvityksen on laatinut miljöösuunnitteluinsinööri Justiina Nieminen. 2 Alueen yleiskuvaus Maisemaselvitysalue sijaitsee Uudellamaalla Sipoon kunnassa lähellä Porvoon kunnan rajaa valtatie 7 eteläpuolella. Alue on noin 3, kilometrin päässä Boxin kylältä välittömästi Nevaksen golfradan eteläpuolella. Tarkastelualueen kokonaispinta-ala on noin 70 ha ja se koostuu seitsemästä eri kiinteistöstä. Selvitysalueeseen rajautuu noin kymmenen rakennettua kiinteistöä. Kuva 1. Maisemaselvityksen tarkastelualueen sijoittuminen ympäristöön (selvitysalue merkitty aniliinilla), ilmakuva Sipoon kunta, 12

3(28) Uudenmaan liiton julkaiseman kulttuuriympäristöselvityksen, Missä maat on mainioimmat, 12, mukaan selvitysalue kuuluu Porkkalan ja Sipoon väliselle saaristorannikolle, eli Uudenmaan keskeiselle rannikolle. Selvityksen mukaan alueelle ovat tyypillisiä pienet jyrkkäreunaiset kalliosaaret ja luodot. Oleellinen maisematekijä on myös Nevasjoki, joka muutoin kumpareisen maiseman keskelle luo suuremman avoimen maisemakokonaisuuden. Selvitysalue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän (1993) laatiman maakuntajaon mukaan eteläiseen rantamaahan. Eteläinen rantamaa on jaettu neljään maisemaseutuun, joista selvitysalue kuuluu Suomenlahden rannikkoseutuun. Itä-Uudenmaan liitto on tarkentanut maisemaseutujakoa, jonka mukaan selvitysalue sijoittuu maanviljelylaaksoon, Mustijokilaaksoon. Mustijoenlaakson maisema ja historia ovat muodostuneet Mustijoen ympärille ja sitä mukaillen. Seudulle tyypillinen maisema on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Alueen eteläinen osa on muinaisen Litorinameren pohjaa, jossa avautuu metsäisten kallio- ja moreenivyöhykkeiden välisiin painanteisiin viljelyaukeita, jotka sijaitsevat merenpohjaan kerrostuneilla savikoilla. Kuva 2. Selvitysalue, pohjakartta Sipoon kunta

4(28) 2.1 Aineistot ja menetelmät Selvitys on tehty Sipoon kunnan ja maanomistaja Leif Fredrikssonin toimesta laadittujen aiempien selvitysten, ilmakuvien ja..12 järjestetyn maastotarkastelun pohjalta. Maastotarkastelussa pyrittiin saamaan yleiskuva alueen maisemasta valokuvaamalla sekä havainnoimalla alueen ominaispiirteitä. Selvityksen tukena ovat toimineet mm. seuraavat aiemmin laaditut selvitysaluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset: Julkaisu 1:1991. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi, 07 Missä maat on mainioimmat, uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liitto 12 Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy/ Ympäristötoimisto Oy 06 Itä-Uudenmaan maisematyypit, Itä-Uudenmaan liitto, 07 Sipoon Nevaksen kaava-alueen luontoselvitykset, Faunatica Oy 08 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella. Itä-Uudenmaan liitto, 02 Lisäksi apuna on käytetty mm. seuraavia Internet sivustoja ja -palvelimia Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Ympäristöhallinto, maisemamaakunnat, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=394&lan=fi Geologian tutkimuskeskus, karttapalvelut, www.gtk.fi Museovirasto, kulttuuriympäristön tietojärjestelmä, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki& taulu=t_kohde&tunnus=000872 Suomen tuuliatlas, http://www.tuuliatlas.fi/kayttoohje/index.html Lähdeluettelo on esitetty tämän selostuksen lopussa. 2.2 Tavoitteet Selvityksen päätavoite on auttaa maankäytön suunnittelua löytämään selvitysalueelta sen vahvuudet ja heikkoudet, ymmärtämän alueen sisältä löytyvien erikoisympäristöjen ja maisematyyppien merkitys ja suojeltavuuden tärkeys rakentamiselta. Selvityksellä pyritään antamaan kokonaiskuva alueen maisemarakenteesta ja luonteesta sekä maisematiloista. 2.3 Kaavatilanne Ympäristöministeriön.2. vahvistamassa ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 6.4.11 lainvoiman saaneessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa selvitysalue on merkitty metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja urheilualueeksi. Urheilualueen suunnittelussa tulee pyrkiä sovittamaan yhteen alueen pääkäyttötarkoitus ja yleisen ulkoilutoiminnan tarpeet. Metsätalousvaltaisella alueella tulee turvata

(28) metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset sekä alueen säilyminen yhtenäisenä metsäalueena tulee turvata välttämällä eläinlajien kannalta vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä liikkumisesteitä. Osa alueesta on esitetty valkoisella, jonka lähtökohtana on turvata erilaisten maa- ja metsätaloutta tukevien elinkeinojen mahdollistaminen ja maaseudun pysyminen asuttuna ja viihtyisänä.. Selvitysalueen ulkopuolella kulkee Kilpilahden konsultointivyöhykkeen raja, joka perustuu Seveso IIdirektiiviin. Kuva 3. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (Ym.2.). Selvitysalue on rajattu punaisella. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä touko-kesäkuussa 12 ja uudelleen marras-joulukuussa 12. Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty muutoksia voimassaolevaan maakuntakaavaan selvitysalueella. Sipoon kunnanvaltuuston.12.08 hyväksymässä ja korkeimman hallinto-oikeuden 23.12.11 vahvistamassa oikeusvaikutteisessa Sipoon yleiskaavassa selvitysalue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys-, ja vapaa-ajan toimintoja ja asumista palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle on merkitty historiallinen kylätontti, joka on muinaismuistolain (29/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Jäännös edellyttää aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä neuvottelun Museoviraston kanssa. Selvitysalueella on myös arvokkaita geologisia muodostumia, joita ei saa turmella tai aiheuttaa huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Näillä alueilla ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa.

6(28) Kuva 4. Ote Sipoon Yleiskaava, selvitysalue on rajattu punaisella. Aluetta koskeen osittain myös Boxin osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.2.11 26. Päätöksestä on jätetty valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikaisukehotuksen johdosta Sipoon valtuusto on päätöksellään 3..11 86 hyväksynyt Boxin kylätaajaman osayleiskaavan uudelleen. Osayleiskaavassa alue on merkitty VU-urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, joka on pääosin varattu golfkenttää ja siihen liittyviä toimintoja varten. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja sekä asumista palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Nevaksen kartanon ja jokilaakson ympäristö on esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Muita luontoarvoja on merkitty kohdemerkinnöin luo-7 (Nevasjoen vuorijalavat) ja luo-9 (Storängarnan peltoaluetta reunustavat metsäiset rinteet). Nevasjoen viljelymaisema on lisäksi osoitettu osa-alueena /S, jolla ympäristö säilytetään. Kaavassa on merkitty kohdemerkinnällä sr- 892 Nevaksen kartanon päärakennus ja sivurakennus. Sm-2(69)-osa-aluemerkinnällä on osoitettu historiallinen kylätontti (Säteri), jonka tontin keskeisimmällä kohdalla sijaitsee nykyinen Nevaksen kartano. Kuva. Ote Boxin osayleiskaavasta, selvitysalue on merkattu sinisellä. Selvitysalue on asemakaavoittamatonta aluetta.

7(28) 3 Maisematekijät Alueelta selvitettiin maisematekijät, kuten ilmasto, korkeussuhteet, kallio- ja maaperä sekä vesiolosuhteet. Alueelta selvitettiin myös suojelualueet ja merkittävät maisema-alueita sekä muinaismuistokohteet. 3.1 Ilmasto Selvitysalue sijoittuu Suomen eteläisimmät rannikkoseudut ja eteläiset saaristoalueet käsittävään hemiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, Kuva 6. Hemiboriaalinen vyöhyke on vaihettumisalue lauhkeasta lehti- ja sekametsävyöhykkeestä boreaaliseen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeessä kasvukausi on niin pitkä, että tammi menestyy. Vyöhykkeellä on myös enemmän lehtimetsävyöhykkeen kasvi- ja eläinlajistoa kuin muualla boreealisessa vyöhykkeessä. Kuva 6. Selvitysalueen sijoittuminen ilmastovyöhykkeisiin (Ilmatieteenlaitos) Selvitysalue sijaitsee alueella, jossa vuoden keskilämpötila on yli viisi astetta ja vuotuinen sademäärä on 60 700 mm, Kuva 8 ja Kuva 7. Selvitysalueen termisen kasvukauden pituus on noin kuusi kuukautta. Kuva 7. Vuoden keskilämpötila ( c), 1981 (Ilmatieteenlaitos) Kuva 8. Keskimääräinen vuosisade (mm), 1981 (Ilmatieteenlaitos)

8(28) Suomen tuulioloihin vaikuttaa Suomen maantieteellinen sijainti ja pääasiassa Atlantilta suuntautuvat matalapaineet reitteineen. Suomen keskimääräinen tuulen nopeus kilometrin korkeudessa (geostrofinen tuuli) on huomattavasti suurempi kuin eteläisemmässä Euroopassa, mutta selkeästi pienempi kuin lähempänä Atlanttia sijaitsevilla alueilla, Kuva 9. Suomessa vallitsee lounaistuulet (tuulensuuntasektori on etelä-länsi). Rannikkoalueella tuulen nopeuden vaihtelevuus vuodenajoittain on selkeää ihmisten havaintokorkeudella. Tuulen nopeus kasvaa mittauskorkeuden kasvaessa, johon vaikuttaa mm. maaston korkeuserot ja maaston rosoisuus. (Suomen Tuuliatlas) Kuva 9. Keskimääräisen tuulennopeuden jakauma Euroopassa, Suomessa 9-9, m/s kilometrin korkeudelta mitattuna (Suomen Tuuliatlas) Kuva. Selvitysalueen tuulienergian tuotanto (MWh) keskimääräinen vuosi ja korkeus 0 m (Suomen tuuliatlas)

9(28) Suomen tuuliatlaksen mukaan selvitysalueen itäosassa energian tuotannon keskimääräinen tuotto vuodessa 0 metrin korkuiselle mastolle on 4000 6000 MWh. Hyvän tuoton saamiseksi voimalan potkuri tulisi olla vähintään 9 m muuta ympäristöä korkeammalla noin 0 metrin säteellä. 3.2 Korkeussuhteet Sipoon alueelle on tyypillistä suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut, alavista laaksoista korkeille ja jyrkkäreunaisille kallioselänteille. Alueen korkeussuhteet vaihtelevat pohjakartan mukaan Nevasjoen pohjan kolmesta metristä 36 metriin merenpinnan yläpuolelle. Nevasjoen viljelylaakson reunoilla nousevat jyrkänteet hallitsevat rajaamalla maisematilaa. Kuva 11 on esitetty alueen korkeusvaihteluita värein. Kuva 11. Nevas Gård alueen korkeussuhteet 3.3 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä muodostuu pääosassa graniitista. Selvitysalueen eteläpuolella on kvartsia ja granodioriittia sekä pohjois-itä reunalla on pistosmaisia vyöhykkeitä kvartsi- ja maasälpägneissiä. (Karttaaineistot, Geologian tutkimuskeskus) Alueen maaperä muodostuu pääsääntöisesti kalliosta, kalliopaljastumista ja rapautuneesta kalliosta. Kallioinen maaperä on alle metrin paksuisen maakerrostuman alla tai se on kokonaan paljastuneena.

(28) Kallioselänteiden välissä on laaksoja, jotka ovat muodostuneet kallion ruhjevyöhykkeisiin. Laaksojen maaperä on savea lukuun ottamatta Nevasjoen laaksoa, jossa saven sekaan on kerrostunut orgaanista ainetta, liejusavi. Selvitysalueen itäosassa on moreenia sekä saraturpeen ja saven sekoitetta. (Karttaaineistot, Geologian tutkimuskeskus). Osa alueen kalliopaljastumista on arvostettu metsälain mukaisiksi arvokkaiksi kallioalueiksi. (Sipoon Nevas Gårdin kaava-alueen luontokohteet) Kaava-alueen maaperä ja rakennettavuus on pääosin melko hyvä. Huono ja keskinkertainen rakennettavuus sijoittuu pääosin pelto- ja laidunalueille, joille rakentaminen ei ole maisemallisestikaan kovin suotuisaa. Kvartsi- ja granodioriitti Graniittia GTK 11, pohjakartta 13/MML/12 Kuva 12. Ote kallioperäkartasta (Kartta-aineistot, Geologian tutkimuskeskus) Kvartsi- ja maasälpägneissi

11(28) Kallio Savi GTK 11, pohjakartta 13/MML/12 Kuva 13. Ote maaperäkartasta (Kartta-aineistot, Geologian tutkimuskeskus) Moreeni Kuva 14. Ote maaperän rakennettavuuskartasta (GeoTIETO, Geologian tutkimuskeskus) 3.4 Pinta- ja pohjavedet Selvitysalue kuuluu Mustijoen päävesistöalueeseen ja sen osa-alueeseen, Nevasjoen valuma-alueeseen. Nevasjoki laskee Suomenlahteen. Nevasjokeen yhtyy muutamia pieniä sivuojia. Selvitysalueella ei sijaitse

12(28) muita makeita pintavesiä. Pintavesien solmukohtana toimii Nevasjoen avautuminen Suomenlahden rannikkoveteen. Ympäristöhallinnon OIVA -palvelimen mukaan selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. 3. Luonto Maisemaselvitys ei sisällä luontoselvitystä. Syksyn 12 aikana Ympäristösuunnittelu Enviro Oy kokosi alueelle jo tehdyt selvitykset ja luontotietouden. Enviro Oy laatii varsinaisen luontoselvityksen kevään, kesän ja syksyn 13 aikana. 3.6 Kulttuurihistorialliset rakennetut ympäristöt ja kohteet Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ja alueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita alueita. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Selvitysalueella ei ole maakunnallisesti arvokkaita alueita. Kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohteet Sipoon kunnan alueelle, lukuun ottamatta Boxin ja Västerskogin osayleiskaavojen alueita, valmistui kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys vuoden 06 tammikuussa. Selvityksen laativat Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy sekä Ympäristötoimisto Oy. Inventoitiin valittiin Sipoon kulttuuriympäristön kannalta tärkeät alueet ja kohteet, joiden säilyminen on turvattava alueiden ja kohteiden arvon määrittämällä tarkkuudella. Nevas Gårdin asemakaava-alueella on selvityksen mukaan yksi kulttuuriperintö- ja rakennusperintökohde, 421 Nevasjoen viljelymaisema. Nevasjoen viljelymaisema on arvotettu 1- luokkaan, johon kuuluvat selvityksen arvokkaimmat kohteet ja joiden joukosta saattaa myöhemmin löytyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Nevasjoen viljelymaisema sisältää arkkitehtonisia, historiallisia sekä ympäristöllisiä arvoja. Tyypiltään kohde on viljelysmaisema ja se on säilynyt viljely- ja laidunmaisemana. Nevasjoen laakson ja kumparejonon risteyksessä sijaitsee Nevaksen kartano, joka muodostaa maisemallisen solmukohdan. Nevaksen jokilaakso kulkee korkeiden kallioiden välissä, joka muodostaa maisemallisesti vaikuttavan viljelymaiseman.

13(28) Kuva. Nevasjoen viljelymaisemaa 3.7 Muinaisjäännökset Museoviraston rakennushistorianosaston keväällä 07 suorittaman Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin mukaan selvitysalueella on yksi historiallisen ajan muinaisjäännös, Nevaksen säteri (MJ tunnus 000872). Nevakseen kuului vuonna 43 kuusi tilaa; Skivars, Smeds ja neljä nimetöntä tilaa, joista yksi jaettiin 0-luvulla. Viidestä nimettömästä tilasta muodostettiin vuonna 16 Nevan säteri. Nykyinen Nevaksen kartano sijaitsee säterin tontin keskeisimmällä kohdalla. Tontti on arvotettu luokkaan II, jossa arvon selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Kuva 16. Nevaksen kartano muinaisella kylätontilla Nevaksen säterillä sekä karttaote (Museovirasto, 11/12) muinaisjäännöskohteesta

14(28) 4 Maisemahistoria Viimeisin selvitysalueella vaikuttanut jääkausi päättyi noin 12 000 vuotta sitten, jonka aikana mannerjäätikkö virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätikön kulutuksen merkkejä ovat silokalliot ja kallioiden pinnalla olevat uurteet. Maisemarakenteeseen on vaikuttanut viimeisintä jääkautta seuranneet Itämeren muodostumisen eri vaiheet. Itämeren muotoutumisen voi karkeasti jakaa jääkauden jälkeen neljään järvija merivaiheeseen; Baltian jääjärvi, Yoldianmeri, Ancylusjärvi sekä Litorinameren vaiheeseen (Itämeriportaali). Maanpinta paljastui veden alta Itämerta edeltävän Litorinameren aikana. Maankohoaminen on jatkunut nykypäiviin asti ja tällä hetkellä kohoaa noin cm sadassa vuodessa. (Maaperän käyttöopas, Geologian tutkimuslaitos.) Baltian jääjärvi 11 00 vuotta sitten Yoldianmeri 11 000 vuotta sitten Ancylusjärvi 000 vuotta sitten Litorinameri 8 000 vuotta sitten Kuva 17. Viimeisimmän jääkauden jälkeiset Itämeren vaiheet (Itämeriportaali) Laaksojen maaperä on pääosin savikkoa, joka on muodostunut Ancylusjärven ja sitä seuranneen Litorinameren aikana. Laaksoja reunustavat muinaisen meren muodostamat törmät ja terassit. Maankohoamisen myötä rannikkoviiva on siirtynyt kymmeniä kilometrejä vuosituhansien aikana. Ensimmäiset asukkaat saapuivat uudenmaan maakunnan alueelle jääkauden jälkeen. (Missä maat on manioimmat.) Rannikkoseudut, jokisuut ja jokilaaksot asutettiin ensiksi, niissä sijaitsi viljavimmat maaalueet. Rannikkoalueen vanhoilla merenpohja-alueilla sekä jokien kasaamilla lieterannoilla oli hyvät mahdollisuudet kiinteään peltoviljelyyn. Lisäksi rantaniityt tarjosivat karjalle rehua. (Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys.) Itä-Uusimaa asutettiin kokonaisuudessaan 00-luvun puoliväliin mennessä. Kylät sijoittuivat pääasiassa vesistöjen äärelle ja harjujen tuntumaan. Peltojen sarkajako kokosi kylien talot tiheiksi ryhmäkyliksi. Rannikolla ryhmäkyliä olivat pienempiä, noin 1-2 talon kyliä. Kiinteä kylärakenne alkoi hajota 1700-luvun puolivälissä aloitetun isojaon myötä. Maatalouden murros aiheutti peltoalan huomattavaa kasvua ja niittyjen muuttamista viljelyalueiksi 1870- luvulta alkaen. 1800-luvulla kyliin rakennettiin kokonaan uusia rakennustyyppejä, kuten meijereitä ja kauppapuoteja. (Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys.) Vuonna 1340 Sipoo mainitaan Porvoon kappelina ja itsenäisenä seurakuntana vuonna 140/14. Sipoon keskiajalta peräisin oleva kyläasutus (noin kylää) ja 1600- luvulla perustut kartanot sijoittuvat pääasiassa viljelykelpoisiin Sipoonjoen ja Nevaksenjoen laaksoihin, muualla kunnassa rannikkovyöhykkeelle ja sisäsaaristoon. Merkittävimpiin kartanoihin kuuluvat Söderkulla, Östersundom, Nevas, Savijärvi ja Löparö. (Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys.)

(28) Kartanoilla on ollut Itä-Uudellamaalla huomattavaa vaikutusta rakennuskannan sekä edistyksellisen peltoviljelynkin kautta kulttuuriympäristön muotoutumiseen. Suuren Rantatien varrelle perustettiin keskiajalla useita kartanoita. 1700 1800-luvulla uusia kartanoita syntyi koko maakunnan alueelle Pukkilaa lukuun ottamatta. (Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys) Nevaksen kartano muodostui 16 luvulla. Kartanon vanhat rakennukset ryhmittyivät vanhan tien molemmin puolin. Päärakennus valmistui kuitenkin vasta 1800- luvun alussa ja sitä on uudistettu 18- ja 1880 luvuilla. (Maalle! Helsingin seudun kulttuuriympäristöopas.) Tutkimusten mukaan kiinteä asutus Sipoon alueella on alkanut jo viikinkiajalla. Sipoon keskiaikaisiin kyliin kuuluvan Nevaksen ensimmäinen maininta on löydetty vuodelta 1442, vuonna 40 kylässä oli 8 savua. Nevas ilmaantui lähteisiin uuden ajan (00 1789) alussa. Vuonna 43 Nevasiin kuului kuusi tilaa, joista Skivars ja Smeds tunnetaan nimellä ja neljä muuta tilaa kuuluivat Erik Perssonille, Lars Olofssonille, Erik Jönssonille sekä Lars Anderssonille. Olofssonin tila jaettiin 0- luvulla. Vuoden 77 jälkeen viisi nimeltä tuntematonta tilaa olivat autioina eripituisia aikoja. Kun kylä luovutettiin vuonna 16 venäläiselle aatelismiehelle Affanasi Nassolinille, muodostettiin tiloista Nevan säteri. Tonttimaa on pysynyt käytössä nykypäivään saakka. Nykyinen Nevasin kartano sijaitsee tontin keskeisimmällä kohdalla, jonka itäpuolella on puisto. (Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi) Kuva 18. 60-luvun kylärakennetta kuvaava karttaote, jossa tummapiste kuvastaa silloista kyläpaikka ja punertava kartanoa (Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan) Lilalla rajauksella on osoitettu asemakaava-alueen sijainti. Asemakaava-alueen maiseman muodostumista ja sen historiaa voidaan tarkastella vanhojen karttojen avulla.

16(28) 1600 luku Vuonna 1692 S. Broteruksen piirtämässä maakirjakartassa Nevas on tunnettu nimellä Näfwas. Karttaan on merkattu säterin paikka sekä rajatut tonttimaat. Kartassa on osoitettu myös Nevasjoki, Nevasjoen laakson niityt sekä mäet ja kalliot. Nevaksen kartanon ympäristö Nevan säteri Niityt Nevasjoki ja jokilaakson niityt Storängarna Kuva 19. Samuel Broteruksen piirtämä maakirjakartta vuodelta 1692, jossa on merkattuna Nevaksen säteri (H.T. Historialliset kartat)

17(28) 1700-luku Kuninkaan kartasto on laadittu vuosina 1776-180. Nevaksen alue on ollut tunnettu tuolloin, mutta alueesta on käytetty Nevasta muistuttavaa ruotsinkielistä nimeä Näfvas. Kartastoon Nevaksen alueelle on merkattu kaksi erillistä asumusta/tonttia molemmin puolin Nevasjokea. Nevaksen kartanon alue Asumus, tontti Nevas joki Kuva. Ote Kuninkaan kartastosta, 1776-180, johon on merkattu Nevaksen kylässä sijaitsevaa asumusta/tontteja (T.M. Vanhat kartat) Kuva 21. Asutuksen kohteet kuninkaankartastossa, musta piste kuvastaa kylää, vihreä kartanoa, punainen taloa, ruksi torppaa sekä pieni punertava muuta kohdetta. (Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan)

18(28) 1800-luku Senaatin kartastossa alueesta on käytössä Nevas muotoinen nimi. Kartassa on esitetty Nevaksen kartanon rakennukset sekä kartanon idänpuoleinen puutarha. Senaatin kartastossa on esitetty nykyisin Spjutsundintienä, Nevaksentienä, Hakkalandintienä ja Kantamantienä tunnetut tiet sekä Sprängmannintielinjausta mukaileva polku. Nevasjoki on nimetty karttaan Nevasbäck nimellä. Nevasjoki Nevaksen kartanon alue Puutarha Alueen tiestöä Nevasjoen laakson pensoittunut laidun Kuva 22. Ote Senaatin kartastosta, 1870-1917 (Arkistolaitos) 1900-luku Vanhassa peruskartassa vuodelta 1967 Nevasjoen nimi on muuttunut nykyistä nimeä vastaavaksi Nevas å nimeksi. Nevasjoen itään päin suuntautunut sivuhaara on pienentynyt Senaatin kartaston karttaotteesta. Sprängmannintie on vahvistunut 1800-luvun lopussa esitetystä linjauksesta, mutta on vielä esitetty pienempänä kuin nykyisin. Hakkalandintie on esitetty pienempänä tielinjauksena kuin Nevaksentie. Nykyisin Nevaksentie pienenee Hakkalandintein ja Nevaksentien risteyksestä etelään mentäessä ja Hakkalandintie on yhtä suuri kuin Nevaksentie risteyksen pohjoispuolella. Pelto-, laidun- ja niittyalueet ovat säilyneet sijainniltaan ja rajauksiltaan melko samanlaisina nykypäivään saakka.

19(28) Nevasjoki Nevaksen kartanon alue Kuva 23. Karttaote vuoden 1967 peruskartasta (Sipoon kunta) 00-luku Viimeisimmässä maanmittauslaitoksen peruskarttaotteessa esitetyt tiet mukailevat hyvin pitkälle jo Senaatin kartastossa sekä vanhassa peruskartassa esitettyjen teiden linjauksia. Maisemassa merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet selvitysalueen pohjoispuolella sijaitsevan golf-alueen toiminnan aloituksen myötä. Golf-alueella sijainneet pellot ovat muutettu ja laajennettu hoidetuksi sekä rakennetuiksi nurmi- ja vesialueiksi sekä golftoimintaa palvelevat tiet ovat vahvistuneet. Golf- ja hevostoiminta ovat muuttaneet maisemaa rakennusten, rakennettujen ympäristöjen sekä toimintaan liittyvien tarpeiden myötä. Alueen asutus on myös vahvistunut 1900-luvulta. Golf-alue Nevaksen kartanon alue Nevasjoki Kuva 24. Karttaote maanmittauslaitoksen peruskartasta (Maanmittauslaitos)

(28) Maisemarakenne Maisema-analyysissä on tarkasteltu Nevas Gårdin ja sen lähialueiden maisemarakennetta. Maisemarakenteen analyysi perustuu pohjakarttoihin, maastotietokantaan ja maastokäyntiin, joka suoritettiin.11.12. Maisemarakenne on esitetty Maisemarakenne-kartassa, joka on liitteenä 1..1 Yleiskuvaus Maiseman perusrungon muodostavat kumparejonot sekä Nevaksen jokilaakson viljelysmaisema. Maisemarakenteessa on havaittavissa pohjois-kaakko-suuntainen jokilaakso, jota ympäröi paikoin hyvinkin jyrkän kallioselänteet. Alueelle tyypillinen pienipiirteisyys muodostuu voimakkaiden korkeuserovaihteluiden, kasvillisuuden sekä erilaisten elinkeinotoimintojen perinteiden kautta. Maaperä on hyvin kallioinen, alueella on paikoittaisia avokallioesiintymiä. Vesi elementtinä on alueella vahvasti läsnä Nevasjoen ja sen sivuhaarojen myötä. Meri ei selvitysalueelle näy, mutta Nevasjoki laskee mereen, joka on reilun kahden kilometrin päässä Nevaksen kartanolta. Alueen asuttaminen on tapahtunut jokilaaksoa pitkin, mukaillen maankohoamisen myötä tapahtuneen rannan siirtymistä. Asutus on sijoittunut viljelyskelpoisten maiden rajoille, kallio- ja moreenimaiden puolelle savi- ja liejumaiden viereen. Tilat lukuisten lisärakennuksien kanssa rakennettiin savimaiden välisille kohoumille. (Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys.) Selvitysalueella ihmistoiminta ja asuminen on keskittynyt Nevaksen kartanon läheisyyteen..2 Maiseman solmukohdat Selvitysalueella on havaittavissa useita maisemallisia solmukohtia. Moniulotteisimman solmukohdan muodostaa Nevaksen kartanon alue piharakennuksineen. Kartanon ympäristössä yhdistyy kulttuurimaisema, erilaisten toimintojen muodostamat tilat sekä liikenteellinen solmukohta. Kyseisessä solmukohdassa yhdistyy myös alueen toimiminen maamerkkinä. Selvitysalueen pohjoispuolella sijaitsevan hyvin pitkälle rakennetun urheilualueen, Nevas Golf, myötä selvitysalueen raja-aluille muodostuu maisemallisia solmukohtia, rakennetun viheralueen ja luonnonmukaisen metsän vaihettumisvyöhykkeelle. Nevasjoki sivuhaaroineen muodostaa muuten kumpareiseen maisemaan avoimien tilojen solmukohtia.

21(28) Kuva. Nevaksen kartano ympäristöineen muodostaa alueelle solmukohdan Kuva 26. Suunnittelualueen sisääntuloihin muodostuvia solmukohtia

22(28) Kuva 27. Maisemallinen solmukohta, jossa kohtaavat Nevasjoki, Nevasjoen viljelyaukea, viljelyaukeaa ympäröivät metsiköt 6 Maisemakuva Maisema-analyysissä on tarkasteltu Nevaksen maiseman arvoja ja arvokkaita alueita. Maisemakuvan analyysi perustuu alueelle tehtyyn maastokäyntiin, joka toteutettiin..12, suunnittelualueesta saatuihin lähtötietoihin ja karttoihin, maakuntakaavaan, Sipoon yleiskaavaan sekä Ympäristöhallinnon ja Museoviraston tietokantoihin. Maisemakuva on esitetty Maisemakuva -kartassa, joka on liitteenä 2. 6.1 Yleiskuvaus Selvitysalueen voi karkeasti jakaa kahteen osioon, kallioiseen metsämaahan sekä kulttuurimaisemaan. Selvitysalueen itäosa, eli kallioinen metsämaa, on lähes luonnontilainen luonnonmaisema. Länsipuolen kulttuurimaisemasta taas erottuu selkeästi alueen elinkeinotoiminnan historia sekä rakennettuympäristö. Lännessä maisemaa hallitsee Nevasjoen laakso ja kartanon ympäristö, kun itäosassa on hyvin sulkeutunut maisema, jonka näkyvyys on lyhyt. Selvitysalueen itäosa sijaitsee kokonaisuudessaan korkeammalla kuin länsipuoli. Tällä hetkellä alue on hyvin runsaspuustoinen, joten maisema koetaan suljettuna ja sulkeutuneena. Asemakaava-alue muodostuu Nevasjoen laakson ympärille, jota ympäröivät pienipiirteiset kalliokumpareet. Avoimen viljelymaiseman ja kumparejonojen vuorottelevuus muodostavat alueelle erilaisia näkymiä. Näkymiä rajaavat toisinaan lähimaiseman jyrkänteet ja toisinaan kaukaiset metsäsaarekkeet. Kalliokumpareiden korkeusvaihtelut ja paikoittaiset hyvinkin jyrkät seinämät muodostavat alueelle selkeitä maisemaa rajaavia ja taustoja muodostavia maisematiloja.

23(28) Maiseman pienipiirteisyyden takia maisemassa voi kokea yllätyksellisiä ja pienimuotoisia maisematiloja, kuten esimerkiksi kalliokumpareiden väliin muodostuneen laakson avautuminen metsävyöhykkeen jälkeen. Alueella on myös kalliopaljastumia, jotka luovat erityisen maiseman. Rakennettu maisema, kulttuurimaisema, muodostuu kartanon läheisyydessä, jossa sijaitsee myös alueella toimiva hevosurheilukeskus. 6.2 Arvokkaat maisema-alueet ja luontotyypit Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Nevas Gårdin asemakaava-alueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. (Suomen ympäristöhallinto) Paikallisesti arvokkaat maisema- ja luontoalueet Sipoon yleiskaavassa Storängslundenin metsäiset rinteet, Nevasjokilaakson molemmin puolin rajaavat rinteet, ovat merkitty alueiksi, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Storängarnan peltoalueen koillispuoleisella rinteellä on useita jyrkänteitä ja kasvillisuus on pääosakasi kuivaa lehtoa sekä puronvarsilehtoa. Lounaispuolen rinne on loivempi ja kasvillisuudeltaan pääosin kallionaluslehtoa, lehtomaista kangasmetsää sekä puronvarsilehtoa. Jyrkähköt rinteet ovat myös maisemallisesti merkittävät. (Sipoon Nevas Gårdin kaava-alueen luontokohteet) Selvitysalueella sijaitsee useampi luontoarvoiltaan merkittäviä metsälakikallioalue. Nevasjoenlaakson reunoilla sijaitsevat kalliojyrkänteet rajaavat myös maisemallisesti kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen mukaan arvokkaaksi arvotetun Nevasjoen viljelymaiseman. Kuva 28. Nevasjoen viljelymaisemaa rajaavat kalliojyrkänteet

24(28) Kulttuuri-, rakennusperintökohteet ja muinaisjäännökset Selvitysalueella ei sijaitse valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö ja rakennusperintöselvityksen mukaan Nevasjoen viljelymaisema on arvotettu selvityksen 1- luokkaan. Museoviraston suorittaman Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin mukaan selvitysalueella on yksi historiallisen ajan muinaisjäännös, Nevaksen säteri (MJ tunnus 00090). Kuva 29. Nevaksen kartano sijaitsee muinaismuistoalueella, kylätontti Nevaksen säteri 6.3 Näkymät ja reunat Selvitysalueen tärkeimmät näkymät avautuvat Nevasjoen viljelylaaksoon. Tärkeimmät maisemaa rajaavat elementit ovat peltoaukeaa reunustavat jyrkänteet sekä metsät. Nevaksen kartanon ympäristössä maisemaan vaikuttavat myös rakennukset ja niiden maisematilaa rajaavat vaikutukset. Itäosassa selvitysaluetta maisema muodostuu pääsääntöisesti lähietäisyydelle, jolloin näkymiä ei pääse juuri muodostumaan. 6.4 Maamerkit Nevas Gårdin asemakaava-alueelle maamerkkejä muodostavat Nevaksen kartanon ympäristö rakennuksineen sekä Nevasjoen ylittävä silta Kantamantiellä. Maamerkit ovat merkattu maisemakuva karttaan.

(28) 6. Maiseman ongelmat ja uhat Alueella ei ole varsinaisesti huomattavia maisemaa merkittävästi rumentavia tai uhkaavia tekijöitä, mutta muutama maisemallisesti parannettava kohta löytyi. Lill-Nevaksen tien ja Kantamantien risteyksen läheisyydessä sijaitsi maastokäynnin aikaan epämääräinen halkokasa sekä sekava aukio/levennys. Kartanon läheisyydessä sijaitsi maisemaa rumentava rakennustarvikekasa. Satunnaisesti ympäri selvitysaluetta maisemassa sijaitsi erinäisiä puukasoja, mm. Nevaksentieltä kartanon eteläpuolelta itään päin mentäessä golfkentälle saavuttaessa. Maisemassa näkyvät sähkölinjat koetaan yleensä maisemaa pilaaviksi tekijöiksi. Kuva. Vasemmalla Lill-Nevaksen ja Kantamantien risteysalueen epämääräinen levennys, oikealla alueella sijaitseva epäsiisti puukasa 7 Luokittelu ja suositukset maankäytölle Tällä hetkellä viljelymaisema metsänreunat ovat osittain laiduntamisen perinteisen menetelmän muotoilemat, ilman pensaskerrosta. Hoidettu maaseutumainen viljelymaisema on voimavara Nevaksen kartanolle, asukkaille ja siellä tapahtuvalle toiminnalle. Alueen kehittäminen tulisi kaikin puolin tehdä näitä arvoja kunnioittaen ja vaalien. Luokittelussa on käytetty pohjana maisemarakenne ja maisemakuva ja arvot karttoja sekä lähtöaineistoja. Maankäyttösuositukset on esitelty maisemalliset maankäyttösuositukset kartalla, joka on liitteenä 3. 7.1 Luokittelu Selvitysalue on jaoteltu kolmeen luokkaan seuraavasti: Luokka 1. Rakentamiseen ensisijaisesti soveltuvat alueet Luokkaan 1. on rajattu alueita, jotka sietävät muutosta. Niillä ei ole erityisiä suurmaisemallisia reunaehtoja, mutta rakentamistapa tulisi olla sellainen, että se ottaa ympäristön rakentamisen ja pihapiirit sekä

26(28) olemassa olevan puuston huomioon. Maaperältään ja sijainniltaan parhaiten tai kohtalaisesti rakentamiselle soveltuvat alueet. Luokka 2: Rakentamiseen toissijaisesti soveltuvat alueet Luokkaan 2. kuuluvat alueet, jotka sietävät jonkin verran muutoksia. Tällaisilla alueilla on erilaisia reunaehtoja, esim. huomioitavia luonnonarvoja sekä rakentamiselle asetettuja vaatimuksia, kuten rakentamisen maisemointi näkymien säilyttämiseksi tai kasvillisuusvyöhykkeiden paikkaaminen rakentamisen aiheuttamien haittojen siistimiseksi, rakennuskannan ja rakennustavan huomioon ottaminen aluetta täydennettäessä. Luokka 3 Rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet Luokkaan 3. kuuluvat alueet, jotka ovat herkkiä muutokselle. Tällaiset alueet voivat olla maisemaltaan, luonnon ja kulttuuriympäristön arvoiltaan herkkiä muutoksille, kuten uudisrakentamiselle. Rakentamista ei ensisijaisesti suositella myöskään maaperältään epäsopiville savi- ja liejumaille. 7.2 Suositukset Nevasjoen jokilaakso ja kartanomiljöö muodostavat alueelle maisemallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Jokilaakson pellot ovat olleet viljeltyinä 19-luvulta lähtien, joiden viljelyn jatkaminen korostaa alueen historiallista maisemaa. Hoidettu ja viljelty maaseutumaisema on voimavara alueelle ja sen ominaispiirteille, sillä on myös merkittävä osa alueen vetovoimaisuuden kannalta. Maiseman kehittämisessä ja alueen rakentamisessa tulee huomioida alueelta inventoidut luontoarvot. Arvokkaat luontokohteet tulee säilyttää, niiden luokittelun mukaisesti. Maisemarakenteellisesti rakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat maisemarakenteen mukaisesti ala- ja keskirinteisiin, kallio- ja moreenimaille. Muutoksille herkkiä alueita ovat laaksojen aukeat, korkeat kallioalueet ja jyrkät rinteet, kartanon historiallinen ympäristö sekä arvokkaat luonto- ja metsäalueet. Alueen rakentaminen tulee sijoittaa siten, että korkeille alueille sijoitetut rakennukset eivät näy tai muuten pilaa maisemaan avautuvia näkymiä. Maisemallisesti kehitettäviä kohtia selvitysalueelle muodostivat epämääräiset kasat mm. halkoja ja rakennustarvikkeita sekä erilaisten toimintojen myötä muodostuneet mahdollisesti tarpeettomat aukiot ja levennykset. Kasat tulisi siistiä, mielellään korjata kokonaan pois, sekä aukiot rakentaa kunnolla tai maisemoida umpeen. Koko alueen kannalta rakennustöiden yhteydessä sähkölinjojen siirtämistä maan alle tulisi harkita ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Itäosan ojitettua aluetta tulisi kehittää. Alue on ihmisen muokkaama ojituksien myötä, joka näkyy tällä hetkellä lähimaisemassa. Ojittaminen ei ole kuitenkaan estänyt alueen tulvimista, joka muodostaa alueelle myös keskeneräisen vaikutelman. Alueella on maisemallisesti tärkeitä näkymiä, joista osa on kasvanut umpeen tai muuten ajan myötä muuttunut epäsiistiksi. Näiden näkymien avaaminen ja kehittäminen parantaa maiseman näkyvyyttä. Alueelle muodostuvien näkymien ja maisemantilojen tulisi olla vaihtelevia ja yllätyksellisiä. Näkymät voivat olla siivilöityviä, avoimia tai umpinaisia, jolloin maisema muodostuu lähietäisyydelle ja on siten hyvin yksityiskohtainen. Lähimaisemat ovat hyvin tärkeitä havaitsijalle, sillä niiden myötä mielenkiintoa maisemaa kohtaan pidetään yllä, ne luovat alueelle mahdollisuuden yllätykselliseen havainnointiin.

8 Liitteet Liite 1. Maisemarakenne Liite 2. Maisemakuva Liite 3. Maankäyttösuositukset 27(28)

28(28) 9 Lähteet Julkaisut ja selvitykset Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liitto, 12 Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liitto, 11 Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö, 1992 Itä-Uudenmaan maisematyypit. Itä-Uudenmaan liitto, 07 Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy/ Ympäristötoimisto Oy 06 Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, museovirasto, rak.hist.osasto, 07 julkaisu 90 Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto. 07 Sipoon Nevaksen kaava-alueen luontoselvitykset, Faunatica Oy 08 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä 06 Sipoon lepakkokartoitus, Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group 06 Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 1991: Etelä-Sipoon ja Hindsbyn luontokohdeselvitys. Sipoon kunta, ympäristönsuojelulautakunta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 03: Boxin osayleiskaavan luontoselvitys Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella. Itä-Uudenmaan liitto, 02 Internet lähteet Geologian tutkimuslaitos, kartta-aineistot, http://geomaps2.gtk.fi/geo/, talvi/12 Geologian tutkimuslaitos, Helsingin seudun GeoTIETO, http://geomaps2.gtk.fi/geotieto/, talvi/ 12 Geologian tutkimuslaitos, Maaperän käyttöopas, http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/, kesä/13 Ilmatieteenlaitos, http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ilmastovyohykkeet ja http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot, talvi/12 Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp, talvi/12 Museovirasto, Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä, http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietojarjestelma, talvi/12 Paikkatietoikkuna, karttapalvelu, http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta, talvi/12

29(28) Ympäristöhallinto, Suomen maisemamaakuntajako, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=394&lan=fi, talvi/12 Ympäristöhallinto, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi#a2, talvi/12 Itämeriportaali, Itämeren vaiheet, http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/peruskuvaus/vaiheet/fi_fi/vaiheet/, kesä/13 Timo Meriluodon Vanhat Kartat, http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/, kesä/13 Heikki Rantatupa, Historialliset kartat, http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat, kesä/13 Arkistolaitos, Digitaaliarkisto, http://digi.narc.fi/digi/search.ka, kesä/13

Selvitysalue, ak-alueen raja LIITE 1. pr a S p ju ts u Mullkärret n d in ti e S m Laaksoalue, 0- m mpy g än Tiestö ni ie nt Laakson reunavyöhyke, - m mpy 3 Selänteen rinnealue, - m mpy Selänteen lakialue, -> m mpy Stortuvkärret m äng Spr ks kv va Ne Avokallioalue Maiseman solmukohta tie anin en tie Hästhagen Vesialue 3 Nevas Oja/puro 3 3 40 t 3 ntie an ma K tie 3 nta v ie an Ka Ne s ak t en am 3 ak se n tie ev ll- Li N Kvarnberget s 3 ak ev N ie t en ie nd int ev as ala 3 N MAISEMARAKENNE Ha kk å SIPOON KUNTA NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA 1:00.2.13 Storängsberget nti e 3 kse N a ev 3 0 00m

Selvitysalue, ak-alueen raja LIITE 2. m a Mullkärret S p ju ts u n d in ti e S ng Avokallioalue ä pr ni Tiestö ie nt Oja/puro 3 Vesialue Muinaisjäännös ja -alue (Museovirasto) Nevasjoen viljelymaisema (Sipoon kunta) Stortuvkärret än Spr ks kv va Ne Avoin maisematila gma ie nint en tie Näkymää rajaava tausta Hästhagen Näkymä 3 Nevas 3 Maamerkki 3 40 t 3 an tie 3 K an ntie v ma Ne tie nta Jyrkänne ak n se am Ka Maisemavaurio 3 ak se n tie ev ll- Li N Kvarnberget 3 se ak N ev ie nt ie nd int ev as ala 3 N Ha kk å SIPOON KUNTA NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA MAISEMAKUVA 1:00.2.13 Storängsberget nti e 3 kse N a ev 3 0 00m

Selvitysalue, ak-alueen raja LIITE 3. p a Mullkärret S p ju ts u n d in ti e S gm Oja/puro n rä Tiestö ni ie nt Vesialue 3 Avattava/kehitettävä näkymä Maisemallisesti kehitettävä alue SOVELTUVUUS RAKENTAMISELLE: Hyvin Stortuvkärret äng ks Spr va en Toissijaisesti kv Ne man intie tie Heikosti Hästhagen 3 Nevas 3 3 40 3 ntie m ta ma an 3 nta se K tie Ka Ne k va ie nt an 3 ak se n tie ev ll- Li N Kvarnberget ie 3 e nt N se k va ie nd int ev as ala 3 N Ha kk å SIPOON KUNTA NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA Maisemalliset maankäyttösuositukset 1:00.2.13 Storängsberget nti e 3 Ne kse va 3 0 00m