18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU

E 18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU 18.1 Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-vaakasinälmntit mitoittaan ylnsä vaakasuorall kuormall (usimmitn tuulikuormall) yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut sinälmntit vaakasuorall kuormall tittyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa sallitun tasaisn hyötykuorman suuruudn kn/m 2 :nä. Sinälmnttjä valmisttaan suraavia kuormaluokkia: 0.8 kn/m 2 sinälmntit, joidn paksuus on 150 mm 1.2 kn/m 2 normaalitapaus 2.0 kn/m 2 rikoistapaukst, sim. kun lmntill siirtyy muista rakntista huomattavia lisäkuormia. Lisäksi lmntit on mitoitttu sitn, ttä n voidaan nostaa yhdstä nostokohdasta lmntin puolivälistä myös lappllaan. 18.2 Vaakalmnttin kiinnitys Raknnsuunnittlija valits raknnuskohtsn sopivan lmnttin kiinnitystavan ja laatii tarvittavat yksityiskohtapiirrokst. Kiinnikkidn on myös annttava mahdollisuus sinin lämpö- ja kostusliikkill ja n on voitava asntaa tolranssista johtuvin sijaintivaihtluidn mukaissti. Suunnitlmissa on muistttava myös työnaikaist poikkavat tuulikuormat skä lmnttin päkskisstä pystytunnasta mahdollissti syntyvät vaakavoimat. Erityissti on syytä tarkistaa poikkavia kuormituksia saavin lmnttin kiinnitys. Tällaisia ovat sim. ikkunanauhojn ala- ja yläpuolist skä ovirakntista, mahdollisista kojista tms. ylimääräisiä rasituksia saavat lmntit ja ylimmät räystäslmnttirivit. Myöskin raknnrungon jatkuva liikkuminn sim. siltanosturin vuoksi asttaa lmnttin kiinnityksll omat vaatimuksnsa. Samoin rungossa siintyvät pak- Taipumat Siporx-vaakasinälmntit on mitoitttu sitn, ttä hyötykuorman aihuttama lyhytaikainn taipuma aina on rilusti pinmpi kuin L/. Mahdollinn pitprofiili Päivittty - x50x4 Siporx-listalmntti 30 L Taipuma mm 20 10 0 SV 450/2.0 250 mm SV 450/2.0 mm SV 450/1.2 250 mm SV 450/1.2 mm 2 3 4 5 6 Pituus m Kuva E14. SV-lmnttin taipumat. Kuva E15. Listakiinnityksiä. E 9

Päivittty kovoimat (jännbtonin viruma tms.) on otttava huomioon sim. nurkkin kiinnityksssä. Pitlistat Ylisin ja suositltavin vaakalmnttin kiinnitystapa on pystysaumoja pittävä kiinnityslista, joka on pultattu kiinni pilariin. Kiinnityslista voi olla siporxia, trästä tai sim. alumiinia, kts. kuva E15. Pulttiväli ja -koko riippuvat käytttävän listan jäykkyydstä ja lmnttihin vaikuttavista kuormituksista. Normaalisti kiinnikkt sijoittaan joka toisn vaakasauman kohdall. Piilokiinnitys Jos i haluta näkyviä kiinnityslistoja, voidaan käyttää ns. piilokiinnitystä li lmntit kiinnittään vaakasaumoistaan ruostumattomasta träksstä valmisttuilla naulauslikkillä (V-kiinnikkillä), jotka naulataan siporxiin ruostumattomilla träsnauloilla, kts. kuva E16. Pilarissa olvana kiinnityslimnä toimii sim. btoniin valttu ruostsuojattu tai ruostumaton pyöröträslnkki. V-kiinnikkll sallitaan taulukossa E1 sitttyjä vtokuormia. Jos V-kiinnikkn kapasittti i riitä, käyttään näissä kriittisissä kohdissa sim. pulttausta. Täydntävät kiinnitysosat Lähs jokaisssa siporx-halliraknnuksssa käyttään lisärakntita lmnttin kiinnityksn. Näitä tarvitaan mm. kun siporx-sinät nousvat päädyissä tuulipilarin yläpuolll, katon yläpuolll nousvissa sinän osissa, oviaukkojn tunnoissa jn. Rungon suunnittluvaihssa on näill träsrakntill varattava tartunnat pilarihin ja palkkihin. (Kts. kappal 26.1, Dtaljikuvat) 18.3 Vaakalmnttin kannatus Ikkuna-aukkojn tms. yläpuolist lmntit voidaan tuka alapuolisn siporx-sinään sim. ikkunapilarin avulla. Toinn vaihtohto on niidn kannattaminn träskonsolin avulla suoraan rungosta. Tutun lmntin pään likkaus- ja lohkamiskstävyys on tarkistttava, mikäli ikkunapilarin ja yläpuolisn lmntin välisn tun pituus on all 1/5 yläpuolisn lmntin pituudsta tai mikäli käyttään träskonsolia. Erikoistoimnpititä i tarvita, mikäli tukiraktio i ylitä taulukossa E2 sitttyjä arvoja. Aukottomassa sinässä lmntit makaavat suoraan toistnsa päällä sokklirakntn kannattamina. Korkammissa sinissä voidaan rakntn olttaa holvau- Taulukko E1 V-kiinnikkll sallitut vtokuormat Ruostumaton V-kiinnik Naulauskohdan tuntatapa Sallittu vtokuorma/ kiinnik (kn) Naulauskohta tuttu 2,4 yläpuolisilla lmntillä Naulauskohta ilman 1,3 yläpuolista tuntaa Kuva E16. Piilokiinnitys. Siporxin kuivatihys on 500 tai 450 kg/m 3. Naulat 125 mm 4 + 4 ruostumattomia Taulukko E2 Sallitut tukivoimat (kuormat pääosin lmnttin omasta painosta) Elmntin Sallitut tukivoimat (kn) paksuus laatu 450 laatu 500 150 12 13,5 16 18 250 20 22,5 24 27 375 30 33 Listalmntti. Mikäli kuorma ylittää sallitun, on käytttävä rikoislmnttjä tai välikonsolita. E 10

tuvan ja tällöin voidaan sinän aihuttamaa kuormitusta sokklin kskiosalla vähntää. Kuormitusta voidaan myös ohjata sim. sokklin ja siporx-lmnttin väliin asnnttavilla kovilla minraalivillakaistoilla tai noprnisuikalilla. a) Lyhyt vaakalmntit Ikkunapilarit Siporx-ikkunapilarit voidaan thdä joko lyhyistä vaakalmntistä tai ikkunapilarilmntistä, jotka sijoittaan pilarin kohdall (kts. kuva E17). Elmnttin lämpöja kutistumaliikkidn takia on suositltavaa jakaa ikkunapilari kahtn osaan pystysauman kohdalta. Jos tämä i ol mahdollista, on ikkunapilarin skä ylä- ja alapuolistn lmnttin väliin laitttava laakrikrros. Kun pintapain on all 0,2 MN/m 2, voidaan laakrikrroksna käyttää phmää minraalivillakaistaa. Träskonsolit Träskonsolita käyttään kannattamaan yhtnäisn ikkunakaistan yläpuolll tulvia lmnttjä tai yhtnäisn sinän välikonsolina. Välikonsolita tarvitaan kun taulukon sallitut tukivoimat ylittyvät, tai kun halutaan mahdollisuus sinän alaosan irrottamisn sim. konasnnuksia tai laajnnusosaa vartn. Samoin räjähdysalttiissa tiloissa voidaan sortumavaara vähntää välikonsolilla. Välikonsolill lovtaan tila alapuolisn lmnttiin sitn, ttä myös almman sinäosan lämpöliikkt ovat mahdollisia. Kannatuksn kohdall tulvaan vaakasaumaan on thtävä liikkt salliva joustava tiivistys simrkiksi lastista kittausta tai paisuvaa tiivistnauhaa käyttän, kts. kuva E18. Pystysauma Päivittty L>6M L>6M 12 M b) ER1 tai ER2 ikkunapilarilmntit Pystysauma Elastinn tiivistys L=3M L=6M L=3M L=6M 12 M Liikvara Kuva E17. Ikkunapilarit. Kuva E18. Välikonsoli. E 11

Päivittty Taulukon E2 sallitut tukivoimat pätvät träskonsolita käytttässä vain siinä tapauksssa, ttä laakrikrroksna käyttään 5 mm paksua noprnilaakrikrrosta (kovuus 30-60 IHR). Taulukon E2 arvot on krrottava 0,7:llä, jos laakrikrroksna käyttään kaksinkrtaista kattohuopakaistaa. Träskonsolit ja niidn tarpllist mitat ri paksuisill lmnttisinill on sittty kuvassa E19. A A Elmntin paksuus 2F A-A A B 20 Jäykistlvy, paksuus 10 mm Laakrikrros H= mm Tartuntalvy Tukilvy 18.4 Vaakalmnttin saumaus Vaakasaumat Siporx-lmnttin vaakasauma tiivisttään ilma- ja vsivuotoja vastaan normaalisti kahdlla umpisolutiivistnauhalla, kts. kuva E20. Valmistaja toimittaa lisätarvikkna tarkoituksn sopivaa nauhaa. Tiivistnauhat kiinnittään nnn asnnusta lmnttin ylärunaan noin 20 mm:n täisyydll molmmista sinäpinnoista. Vasta ulkopuolinn ohutpinnoitkäsittly viimistl sauman ulkopinnan vsitiiviydn. Saumakohdat on nnn ruiskupinnoitusta käsitltävä saman pinnoitusainn hinojakoislla tyypillä riksn sivllintyönä. Siporx-vaakasinälmntin ja sokklilmntin välisn saumaan asnntaan kostuskatkoksi bitumihuopakrmi koko sokklin lvydll ja tarvittassa tasauksksi 30 mm paksu phmä minraalivillakaista. Ulkopuollta sauma tiivisttään lastislla kitillä. Pystysaumat Pystysaumoissa tapahtuu jonkin vrran lmnttin kuivumissta ja lämpötilan vaihtlusta johtuvia liikkitä. Jos pystysaumoja pittää kiinnityslista, tiivisttään asnnuksn jälkn lmnttin välist pystysaumat minraalivillatilkinnällä tai polyurtaanisaumavaahdolla. Tällöin on kiinnitttävä rityistä huomiota riittävän tiiviydn saavuttamisn pitlistan kätkissä sauman näkymättömiin. Siporx-listalmnttin ja sinäpinnan liittymiskohtaan thdään ylnsä lastinn saumaus. Jos on käyttty piilokiinnitystä, tiivisttään pystysauma kutn dllä on sittty, mutta tämän jälkn sauman ulkorunaan laittaan taustatäyt ja lastinn kittaus. Laastisaumausta i saa käyttää. Ohutpinnoit i saa pittää kittisaumaa. 150 150 5 5 5 T Träs F 37 B Jäykistys- ja tukilvy hitsattu tartuntalvyyn Träkst ruostsuojattava Elmnttin Träskonsolin mitat paksuus (mm) AxBxT (mm) 150 340x150x15 340x170x15 250 340x220x15 340x270x15 375 340x320x15 Pontti Umpisolutiivistnauha Kuva E19. Träskonsoli. Kuva E20. Vaakasauma. E 12

18.5 Ovi- ja ikkuna-aukot Ovi- ja ikkuna-aukkojn aikaansaamisksi joudutaan usin käyttämään pilariväliä lyhympiä lmnttjä. Yhdn tai kahdn lmntin korkuistn aukkojn pililmntit liimataan sim. harkkoliimalla siporx-toimittajan ohjidn mukaissti. Korkammat aukot vaarnataan virisiin täyspitkiin lmnttihin tai kiinnittään rillisn träsrakntsn. Vaarnauksn tarvittavat riät thdään ø 60 poralla työmaalla tai n thdään valmiiksi thtaalla. Suurtn ajo- ja lastausovin pilirakntina käyttään sim. kuvassa sitttyä träskhystä, joka kiinnittään alapäästään sokkliin ja yläpäästään siirtopalkin välityksllä pilarihin. 18.6 Välisinät vaakalmntissä Tässä luvussa aimmin sitttyjä lähinnä ulkosiniin liittyviä titoja voidaan sovltuvin osin käyttää myös siporx-vaakalmnttivälisinän rakntita suunnitltassa. Jo 150 mm paksu lmntti luokitllaan i-kantavana EI240-paloluokkaan, ja tämä lmnttityyppi onkin ylisin välisinämatriaali. Äänn- tai lämmönristyssikat saattavat vaatia myös tai 250 mm paksun sinän käyttöä. Tilankäytön parantamisksi sijoittaan välisinän runkorakntt usin sinän sisäll. Rungon kiinnittyssä yläpuolisiin rakntisiin on muistttava tarvittava liikvara, joka on otttava huomioon myös sinän yläosan tiivistyksssä. A-A B-B Päivittty A A B B Kuva E21. Suurn sinäaukon tunta. Kuva E22. Välisinän runkorakntita. E 13

Päivittty E 19. SIPOREX-PYSTYELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU 19.1 Ei-kantavat pystylmnttisinät 19.1.1 Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-pystysinälmntit mitoittaan ylnsä vaakasuorall kuormall, usimmitn tuulikuormall, yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut sinälmntit vaakasuorall kuormall tittyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa sallitun tasaisn käyttötilan hyötykuorman suuruudn kn/ m 2 :nä. Sinälmnttjä valmisttaan suraavia kuormaluokkia: 0.8 kn/ m 2 sinälmntit, joidn paksuus 150 mm 1.2 kn/m 2 normaalitapaus 2.0 kn/m 2 rikoistapaukst, sim. kun lmntill siirtyy muista rakntista huomattavia lisäkuormia. Lisäksi lmntit on mitoitttu sitn, ttä n voidaan nostaa yhdstä nostokohdasta lmntin puolivälistä tai nostokoukun riästä. Taipumat Siporx-pystysinälmnttihin kohdistuvan hyötykuorman aihuttama lyhytaikainn taipuma on aina huomattavasti pinmpi kuin L/. 19.1.2 Ei-kantavin pystylmnttin kiinnitys Ei-kantavin pystysinälmnttin yläpää kiinnittään joko pystysaumojn juotosuraan sijoitttavilla träksillä (kts. kuva E23) tai naulattavilla kiinnikkillä (kts. kuva E24). Sinin yläpään juotosuraan sijoittaan läpimnvä vähintään 8 mm:n kutistumaträs, joka ympäröidään smnttilaastilla. Kiinnikkn on mahdollistttava rakntidn kskinäist liikkt pystysuunnassa. Sinän alaosan tunta on ylnsä kitkan varassa. Elmnttin ja sokklin väliin asnntaan risthuopakaista. Siporxin ja risthuovan välisnä kitkakrtoimna voidaan käyttää arvoa µ = 0,40, kun puristusjännitys on all 0,2 N/mm 2. Tarvittassa voi alaosan tuntaa lisätä pystysaumoihin tulvilla vaarnoilla. Elmntit voidaan myös alapäästään sitoa toisiinsa juotosuraan sijoitttavan träksn avulla. 19.1.3 Välisinät pystylmntistä Halliraknnustn i-kantavina välisininä käyttään usimmitn 150 mm:n paksuisia lmnttjä, joidn pituus maksimissaan on kuusi mtriä ja paloluokka kantamattomana EI 240. Rikä ø40 Hitsaus ø8 + btonijuotos Ruostumaton träslik 30 x 0,7 4n + 4n ruostumaton träs x 34 Lisäkallistus siporx-murskvalu P8 P9 ø8 Ruostumaton Kattolmntti ankkuroidaan palkkiin Umpisolumuovitiivist Saumavalu Saumaura Kuva E23. Pystysinälmnttin kiinnitys. Kuva E24. Pystysinälmnttin kiinnitys. E 14

Päivittty Sinän yläpää tutaan vaihtohtoissti yläpohjan tai palkin alapintaan tai palkin kylkn. Kun sinä on poikittaissuunnassa palkistoon nähdn ikä lmnttipituus riitä holvin alapintaan asti, voidaan siniä tuka sim. kannattajin alapinnan tasoon kiinnitttyyn U- profiiliin, johon myös suunnitllaan tarvittava liikvara. U-profiilin yläpuolinn kannattajin välinn osuus voidaan thdä siporxista tai lvyrakntisna. Tarvittassa voi sinän alaosaa korottaa harkkorakntilla tai vaakalmntillä. 19.2 Kantavat pystylmnttisinät 19.2.1 Rakntllinn suunnittlu Mitoitus yhdisttyll puristuksll ja taivutuksll Mitoitus plkäll puristuksll skä yhdisttyll puristuksll ja taivutuksll tapahtuu Kantavin siporxsinälmnttin mitoituskäyrästöjn avulla. Käyrästöjä laadittassa raudoitusta i ol mitoituksssa otttu huomioon. VTT on antanut käyrästöstä lausunnon (tutkimusslostus BET 44340). Mitoitus likkauksll Siporx-sinälmnttin likkauskapasittti (Vu) murtorajatilassa saadaan suraavalla kaavalla: V u = 0,24 x b x d x f ctd missä b = poikkilikkauksn lvys d = poikkilikkauksn thollinn korkus (d = 0,5-0,9 x poikkilikkauksn korkus) f ctd = kts. taulukko A4 kappalssa 2.5. Kun kuormituspinta on all puolt rakntn pinnasta, on lisäksi tarkistttava, ttä likkausmurtoa i synny. Likkausmurtopinta on vaarallisimmasta kohdasta laattalmntin runasta kaltvuudssa 1:2 kulkva taso, kts. kuva E25. Murtopinnan likkausjännityksn tul täyttää suraava hto: f ctd τ ct ------------------------ 1,75 Mikäli laattalmntti kuormittaa sinää pistmäissti simrkiksi laattalmntin päissä olvat kynnt tai vastaavat olttaan likkausmurtopinnan olvan puolikartiopinnan, joka on kaltvuudssa 1:2. Tällöin murtopinnan likkausjännityksn tul täyttää suraava hto: f ctd τ ct ---------------------- 1,1 Taivutusvtolujuudn lasknta-arvo f ctd voidaan valita taulukosta A4, kun träkst kulkvat likkausmurtopinnan poikki, li kun lmntissä on kaksipuolinn raudoitus (kts. kohta 3.5.5.). Muulloin f ctd valitaan taulukosta A5. Edllä sitttyä likkausmurtopintatarkastlua suoritttassa i suoraan yläpuollla olvan sinän kuormituksia tarvits ottaa huomioon, koska yläpuolinn kuorma stää laatan taipumista tulla. Jos laatasto muodostuu sim. btonilmntistä, ota paikallista puristuskapasitttia tarkastassasi yhtyttä valmistajan suunnittlupalvluun. Paikallisn puristuskapasittin tarkistus Kun puristava voima kuormittaa vain osaa rakntn pinnasta, ivät puristusjännitykst saa ylittää puristuslujuudn lasknta-arvoa f cd (kts. taulukko A5 kappalssa 2.5). Taipumat ja halkamat Käytännössä taipuma- ja halkamatarkastlut ivät muodostu kantavan pystysinälmntin ollssa kysssä mitoittaviksi. 10 mm PVC-muovi Minraalivillalvy 50 mm Rngasträkst 2 ø 10 δc 1:2 h 1:2 a 1,5 h Likkausmurtopinta Kova minraalivilla 10 mm Siporx mm (harkko tai lmntti) ø 8 btonijuotoksssa ympäri Elastinn kitti ø 10 L=600 + btonijuotos rak. suunnittlijan ohjidn mukaan Rikä ø 30 Kuva E25. Likkausmurto. Kuva E26. Kantavan pystylmnttisinän ja yläpohjan liitos. E 15

Päivittty Rakntllist ohjt Edllä sitttyjä suunnittlupriaattita käytttässä on suraavin htojn oltava voimassa: lmntin paksuus h mm lmntin hoikkuus L c /h 30. Yksittäisn sinälmntin lvydn b on oltava vähintään suraava: Elmntin paksuus h 150 250 mm Elmntin lvys b 600 500 400 350 mm Usista lmntistä koostuvissa sinissä, joissa lmntit on juotttu kappaln 19.3 mukaissti yhdssä toimiviksi, pinin sallittu sovituskappaln lvys on mm. Mikäli usista lmntistä koostuvissa sinissä käyttään sovituskappalita, joidn lvys on pinmpi kuin yksittäisill lmntill sallittu lvys, on näidn sovituskappalidn paikka määrättävä riksn piirustuksissa. 19.2.2 Kantavin pystylmnttin kiinnitys Kantavin pystysinälmnttin yläpää liittään juottuin vaarnaträksin siporx-yläpohjaan. Elmnttin yläpään juotosuraan sijoittaan läpimnvä vähintään 8 mm:n kutistumaträs, joka ympäröidään smnttilaastilla. Jos lmnttin yläpäidn välillä on porrastusta, on porrastukst tasoitttava ja saumaan asnnttava jännityksiä tasaava välikrros, sim. 10 mm kovaa minraalivillaa. Tyypillinn liitos on kuvassa E26. Sinän alaosan tunta on ylnsä kitkan varassa. Tarvittassa sitä voidaan varmistaa vaarnaträksillä juotosurassa tai naulattavilla kiinnikkillä. Elmnttin ja sokklin väliin asnntaan kostuskatkoksi bitumihuopakrmi ja jännityksiä tasaava välikrros, sim. 10 mm paksu kaistal kovaa minraalivillaa. Siporxin ja minraalivillan välisnä kitkakrtoimna voidaan käyttää arvoa µ = 0,15. 19.3 Pystylmnttin pystysaumat Normaalista lmnttihin thdään thtaalla kuvan E27 mukaist juotosurat. Ulkonurkkiin tulvat lmntit kannattaa kuitnkin tilata vain yhdllä uralla varustttuna paikattu ura saattaa tulla myöhmmin näkyviin. Poikkaviin liitoskohtiin tarvittavat saumaurat thdään työmaalla. (kts. luku 24, Uramrkinnät) Asnnuksn yhtydssä juotosurat täyttään notkalla smnttilaastilla, sim. S-06. Pystysaumoissa käyttään pystyträksiä raknnsuunnitlmissa sittyllä tavalla. Normaali juotosura voidaan täyttää myös polyurtaanivaahdolla sitn, ttä sauman alaosaan porataan rikä painpullon ltkull. Tällainn sauma voidaan myöhmmin sahata auki ja sinä purkaa sim. konasnnuksia vartn tai lmntit voidaan siirtää uutn sinään. 19.4 Saumojn liikvarat Saumavalu sitoo pystylmnttisinän jäykäksi yhtnäisksi lvyksi. Suurt sinäpinnat on syytä lämpö- ja kutistumajännitystn vähntämisksi jakaa kuivasaumoilla pinmpiin osa-aluisiin. Kuivasaumat voivat noudattaa sim. rungon pilarijakoa tai sokklilmnttin saumajakoa. Nurkissa saattavat jännpalkin virumasta johtuvat liikkt vaatia liitosta, joka sallii pitkän sivun lmntin liikkumisn päätysinään nähdn, kts. kuva E28. Elastinn kitti ~25 ~10 ~30 ~10 Kuva E27. Pystylmnttisinän saumaura. Muovi; stää juotosbtonin tartunnan Kuva E28. Pystylmnttisinän liikvarakohdat. E 16

Päivittty 19.5 Kantavin siporx-sinälmnttin mitoituskäyrästö (Raudoitusta i ol otttu mitoituksssa huomioon) Käyrästöjn laskntaprustt Kapasitttikäyrät on piirrtty titokonohjlman avulla skä vtoa kstämättömäll ttä vtoa kstäväll poikkilikkauksll. Kun lmntin kriittinn poikkilikkaus on sinän yläpäässä, on mitoitus aina suoritttu käyttän vtoa kstämätöntä poikkilikkausta. Lisäpäkskisyydll 2 on määrittty tarkka arvo. Lasklmat on suoritttu olttamalla lmntit päistään nivlllisiksi. Kuormitustapaukst on sittty kuvassa E29. Käyrästöjn käyttöohjt Kapasitttikäyrät ilmoittavat lmnttisinän normaalivoima- ja momnttikapasittin mtriä kohdn murtorajatilassa, kun sinää kuormittaa normaalivoiman ja poikittaisn kuorman yhdistlmä. Ko. tapauksn sopivaa käyrästöä valittassa on tarkistttava, ttä tarkastltavan lmntin kuivatihys (r), paksuus (h) ja lmnttiä kuormittavan normaalivoiman alkupräinn räkskisyys () vastaavat käyrästön arvoja. Lisäksi on tarkistttava, ttä lmntin kuormitustilann vastaa käyrästön kuormitustapausta. Käyrästöihin on piirrtty kapasitttikäyrät olttamalla poikkilikkaus vtoa kstämättömäksi (yhtnäinn viiva) skä olttamalla poikkilikkaus vtoa kstäväksi (katkoviiva). Molmpia käyriä on piirrtty rikorkuisill sinill, koska hoikkuus vaikuttaa kapasitttiin. Tarkastltavan lmntin korkudn on oltava pinmpi tai yhtä suuri kuin valittujn kapasitttikäyrin sinän korkus (L). Mitoitus tapahtuu määrittämällä normaalivoiman lasknta-arvo ja poikittaiskuorman lasknta-arvo M 1d (lasknta-arvot on krrottu kuormitusosavarmuuskrtoimilla). Käyrästöstä tsitään :tä ja M 1d :tä vastaava yhtisvaikutuspist ja tarkisttaan, ttä pist on valitun kapasitttikäyrän sisäpuollla. Normaalivoiman ja poikittaissuuuntaisn voiman kuormittassa lmnttiä on vaarallisimman vaikutuksn slvittämisksi tutkittava kuormitustapaukst: 1) suurin ja sitä vastaava pinin M 1d 2) suurin ja sitä vastaava suurin M 1d 3) suurin M 1d ja sitä vastaava pinin 4) suurin M 1d ja sitä vastaava suurin. On syytä huomata, ttä kuormitustapaukst 2 ja 4 ivät välttämättä kuvaa samaa yhtisvaikutuspistttä, sillä Suomn Rakntamismääräyskokolman määräyksissä B1 Rakntidn varmuus ja kuormitukst on todttu, ttä jos rakntsn kohdistuu yhtä aikaa lumi- ja tuulikuorma, saa toisn niistä krtoa 0,5:llä. Ensin tarkisttaan, ttä plkästään pitkäaikaistn kuormin aihuttamat yhtisvaikutuspistt ovat vtoa kstämättömän pl:n kapasitttikäyrän (yhtinäinn viiva) sisäpuollla. Sn jälkn määritllään kaikkin kuormin aihuttamat yhtisvaikutuspistt. Jos n kaikki tai osa niistä on vtoa kstämättömän pl:n kapasitttikäyrän (yhtnäinn viiva) ulkopuollla, on lisäksi tarkistttava, ttä kaikkin kuormin aihuttamat yhtisvaikutuspistt ovat vtoa kstävän pl:n kapasitttikäyrän sisäpuollla. 19.5.1 Käyrästöjn käyttösimrkkjä Esim. 1 Kantava välisinä (kts. kuva E30) Pitkäaikaist kuormat maxi /b = [1,2 (1,25 + 0,8) + 0,5 *) x1, 6x 1,8 ] x 3 =11,7 kn/m. *) puolt lumikuormasta on pitkäaikaista (RIL 144, s. 15). Yhtisvaikutuspist on yhtnäisn viivan sisäpuollla. OK. Kaikki kuormat maxii /b = [1,2 x (1,25 + 0,8) + 1,6 x 1,8] x 3 = 16 kn/m. Yhtisvaikutuspist on yhtnäisn viivan sisäpuollla. OK. Esim. 2 Kantava ulkosinä (pintalo, kts. kuva E31) Tuulnpain mitoittava, valitaan käyrästö 4. Pitkäaikaist kuormat max /b = [1,2 x (1,25 + 0,5) + 0,5 *) x 1,6 x 1,8] x 3 x 2,4 : 0,6 = 42,5 kn/m. M 1dl /b = 0. Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 *) puolt lumikuormasta on pitkäaikaista (RIL 144, s. 15). Yhtisvaikutuspist on yhtnäisn viivan sisäpuollla. OK. Kaikki kuormat L c p q q N /b = N /b= [1,2 x (1,25 + 0,5) + 1,6 x 1,8] x dmaxll dmaxlll 3 x 2,4 : 0,6 = 59,8 kn/m. M 1dll /b = 0. M 1dlll /b = 0,5 + x 1,6 x 0,5 x 3,02 : 8 x 0,6 x 0,6 = 0,45 knm/m. Kuva E29. Kuormitustapaukst. E 17

Päivittty Tuulikuorma voidaan laska vain 0,6 m lvältä kaistalta, kun raknnsuunnittlija osoittaa, ttä ikkunoidn karmit ym. kyknvät siirtämään ikkunoihin kohdistuvan tuulikuorman suoraan ylä- ja alapuolisill rakntill. M 1dmaxIV /b = M 1dmaxV /b = 1,6 x 0,5 x 3,0 2 : 8 x 0,6 : 0,6 = 0,9 knm/m. V /b = [1,2 x (1,25 + 0,5) + 0,5 + x 1,6 x 1,8] x 3 x 2,4 : 0,6 = 42,5 kn/m. Yhtisvaikutuspistt ovat katkoviivan sisäpuollla. OK. + Rakntsn kohdistuu yhtä aikaa lumi- ja tuulikuorma (Suomn rakntamismääräyskokolma B1, s. 2). IV /b = [0,9 x (1,25 + 0,5)] x 3 x 2,4 : 0,6 = 18,9 kn/m. Lumikuorma 1,8 kn/m 2 Kat 0,8 kn/m 2 b [kn/m] Elmntin paino 1,25 kn/m 2 = 0 50 Käyrästö 1 L = 2,6 m h = mm II I M 1d b [knm/m] 6,0 m 0,5 Kuva E30. Esimrkki 1. Kantavan välisinän mitoitussimrkki. 2,4 m 1,8 m 1,8 m b = 0,6 m Lumikuorma 1,8 kn/m 2 = 25 mm Kat 0,8 kn/m 2 b [kn/m] Tuulnpain 0,5 kn/m 2 Elmntin paino 1,25 kn/m 2 h = 150 mm 6,0 m L = 3,0 m II I 50 III Käyrästö 4 L = 3,0 m 0,5 V IV 1,0 M 1d b [knm/m] Kuva E31. Esimrkki 2. Pintalosinän mitoitussimrkki. E 18

19.5.2 Mitoituskäyrät 16 kpl Käyrästö nro 1, lmnttisinä 150 /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 50 L = 3,0 m M d /b (kn/m) 0,5 1,0 1,5 2,0 Päivittty h = mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 2, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 150 L = 3,0 m L = 3,5 m 50 0,5 1,0 1,5 2,0 M d /b (kn/m) h = 150 mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 19

Päivittty Käyrästö nro 3, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 150 L = 3,0 m 50 L = 3,5 m M d /b (kn/m) 0,5 1,0 1,5 2,0 h = 150 mm = 25 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 4, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 150 L = 3,0 m 50 L = 3,5 m M d /b (kn/m) 0,5 1,0 1,5 2,0 h = 150 mm = 25 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 20

Käyrästö nro 5, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 L = 3,5 m L = 4,5 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 Päivittty h = mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 6, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 L = 3,5 m L = 4,5 m h = mm = 50 mm 1,0 2,0 3,0 4,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. M 1d /b (knm/m) E 21

Päivittty Käyrästö nro 7, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 L = 3,5 m L = 4,5 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 h = mm = 50 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 8, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 h = 250 mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 22

Käyrästö nro 9, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) Päivittty 1,0 h = 250 mm = 62,5 mm 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 10, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m 1,0 h = 250 mm = 62,5 mm 2,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. M 1d /b (knm/m) 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 E 23

Päivittty Käyrästö nro 11, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 h = mm = 0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 12, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 h = mm = 75 mm 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. 9,0 10,0 E 24

Käyrästö nro 13, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 L = 4,0 m L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Päivittty h = mm = 75 mm = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 14, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2 700 L = 6,0 m 600 500 400 M 1d /b (knm/m) h = 600 mm = 0 10,0 20,0 30,0 40,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 25

Päivittty Käyrästö nro 15, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 1 700 600 500 400 L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) h = 600 mm (pilastri) 10,0 20,0 30,0 40,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. Käyrästö nro 16, lmnttisinä /b (kn/m) Kuormitustapaus 2 700 600 500 400 L = 6,0 m M 1d /b (knm/m) h = 600 mm (pilastri) = 225 mm 10,0 20,0 30,0 40,0 = vtoa kstämätön pl. = vtoa kstävä pl. E 26

E 20. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU Päivittty 20.1 Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-kattolmntit mitoittaan ylnsä yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut kattolmntit tittyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa lmntill sn oman painon lisäksi sallittavan tasaisn ominaiskuorman suuruudn kn/ m 2 :nä. Tämä hyötykuorma, jolla tässä yhtydssä tarkoittaan lmnttiin kohdistuvia kuormituksia sn omaa painoa lukuun ottamatta, on mitoituksssa kokonaisuudssaan oltttu muuttuvaksi ja pitkäaikaisksi kuormituksksi. Lisäksi lmntit on mitoitttu sitn, ttä n voidaan nostaa yhdstä nostokohdasta lmntin puolivälistä. Halliraknnustn kattojn mnttipaksuudt voivat olla 250, tai 375 mm, riippun valittavista lämpötknisistä ratkaisuista skä raknnustyypistä (lämmin vai puolilämmin). Paksuudt ja 375 mm mahdollistavat myös täydllä 60M jännvälillä ylimääräistn kuormin kannatuksn simrkiksi aukkojn vkslauksissa. Konttoritilojn väli- ja alapohjissa skä vastaavissa rakntissa käyttään ylnsä kattolmnttjä, joidn paksuus on 250 mm ja kuormaluokka 3.2. Lisäksi laatastoissa joudutaan mlko usin käyttämään myös kuormaluokkaa 4.0 olvia lmnttjä. Tämä tul kyssn simrkiksi lvidn aukkojn pilissä, paksuhkoa pintavalua käytttässä tai lmnttin suuntaisn välisinän alla. Pist- ym. rikoiskuormat Kattolmntit on raudoitttu sitn (kts. kuva E32), tti maksimimomntin tai likkausvoiman sijainnilla ol mrkitystä. Muidn kuormitustapaustn kuin tasaisn kuorman mitoituksn riittää siis kun tarkistaa, ttivät maksimimomntit ja likkausvoima ylitä kuormaluokan ilmoittamasta tasaissta kuormasta laskmalla saatavia maksimiarvoja (poikkuksna lovttavat lmntit). Ngatiivist momntit Kattolmntit kstävät pinhköjä ngatiivisia momnttja. Tasaissti kuormitttu normaalilmntti voidaan ilman rillistä tarkastlua asttaa osittain ulokkllisksi sitn, ttä ulokkn vapaa pituus laskttuna tun ulkorunasta on 2x lmntin paksuus. Taipumat Kattolmntit on mitoitttu sitn, ttä taipuma on oman painon ja muidn ominaiskuormin aihuttamilla pitkäaikaisilla kuormituksilla pinmpi kuin L/. Normaalitapauksssa taipuma on ylnsä paljon pinmpi, kts. kuva E33. Tukipintojn mitat Kattolmnttin pinin tukipinnan pituus asnnttuna on normaalisti 90 mm. Erikoistapauksissa, kun lmntti on tasaissti tuttuna koko lvydltään ja tukipinta on silä ja suora (sim. träspinta), voidaan sallia 65 mm:n pituus. Tukipinnan mittaa suunnitltassa on otttava huomioon siporx-lmnttin ja kantavan ra- A 0,25 l 1400 mm 0,25 l Pitkrros 17,5 mm h < mm 42,5 mm h mm A-A Pitk. 17,5 mm h Ei saa urittaa 60 60 60 60 60 60 Kuva E32. Tyypillinn kattolmntin raudoitus. 120 360 120 E 27

Päivittty kntn valmistuksn ja asnnuksn mittapoikkamat skä muut vaikuttavat sikat, kutn mm. kantavan rakntn kuormituskstävyys. Katkaisu Elmnttjä i saa katkaista, koska niissä on vtoraudoituksn päihin hitsattu poikittaist ankkuritangot. Samoin lmnttin päidn viistäminn on killtty tarkoitusta vartn valmistttuja rikoislmnttjä lukuun ottamatta. Pitkittäissauman lujuus Kattolmnttin pituussuuntaistn saumojn juotosurat ja pontit thdään aina thtaalla. Niidn mitat on sittty kuvassa E34. Asnnuksn yhtydssä juotosura täyttään notkalla smnttilaastilla. Saumojn toiminta varmisttaan lmnttiknttään asnntuilla rngasträksillä. Saumojn mitoituksssa tul totuttaa suraavat vaatimukst: A. Sauman pystysuuntaisn likkausvoiman tul täyttää suraava hto: Jos saumassa on pontti kuvan 15 mukaan, i murtorajatilan laskntakuormista laskttu sauman likkausvoima saa ylittää arvoa 5,7 kn/m, kun siporxin kuivatihys on 450 kg/m 3, ikä arvoa 7,5 kn/m, kun siporxin kuivatihys on 500 kg/m 3. B. Sauman pituussuuntaisn likkausvoiman tul täyttää suraava hto: Jos saumassa on umpn juotttu 15x40 mm juotosura, i murtorajatilan laskntakuormista laskttu sauman pituussuuntainn likkausvoima saa ylittää arvoa 10 kn/m (halkilmaton sauma) tai arvoa 3,6 kn/m (halkillut sauma). Kskitttyjn kuormin jakaminn Kskittyt kuormat voidaan jakaa usammall kuormittun lmntin virisll lmntill, jos lmnttin pituudn suhd lvytn on vähintään 5. Kun kskittty kuorma jataan vain toislla puoln olvan virisn lmntin kanssa, otaksutaan tasaisn kskittyn kuorman p (kn/m 2 ) saumassa aihuttamaksi likkausvoimaksi 0,9 x p x b (kn/m), missä b on lmntin lvys. Pistkuorman P (kn) aihuttamaksi sauman likkausvoimaksi otaksutaan 0,5 x P/b (kn/m). Maksimilikkausvoima saumassa lasktaan pädullisimmasta kuormitusyhdistlmästä. Kun kskittty kuorma jataan molmmilla puolilla olvin viristn lmnttin kanssa, saadaan dllä sittyt sauman maksimilikkausvoiman arvot jakaa kahdlla. Saumojn toiminnan dllytykst Kun pitkittäissaumojn kautta siirrtään voimia, on lmnttin yhdssäpysyvyys varmistttava sim. puskusaumoihin tai lmnttin pintaan sijoittuilla rngasträksillä, joita tarvitaan myös vtoträksinä, kun laataston lvyvaikutusta käyttään hyväksi. Tilantt, jolloin on syytä ottaa yhtyttä valmistajan suunnittlupalvluun: Kun lmntin kuormitukssta tulva likkausvoima ylittää sallitusta tasaissta kuormasta laskmalla saatavan likkausvoiman arvon, määrittää valmistajan suunnittlupalvlu kattolmntin todllisn likkauskapasittin ja varmistaa, ttä s on suurmpi kuin rikoiskuorman aihuttama likkausvoima. Kun ulokkn pituus on suurmpi kuin 2x lmntin paksuus tai kun lyhymmänkin ulokkn päähän vaikuttaa pistkuorma, niin käyttään kohtsn riksn valmistttavia ulok-lmnttjä. Tällaisia lmnttjä i saa käyttää muihin tarkoituksiin päistään tuttuina ilman valmistajan antamia ohjita. Urospontin suunta 10 10 28 40 h=150 h 15 h/2 30 34 15 35 L KT 450/3.2 250 mm Taipuma mm 20 10 KT 450/3.2 mm KT 450/2.3 mm KT 450/3.2 375 mm 15 10 12 h/2 0 3 4 5 6 Pituus m Kuva E33. KT-lmnttin taipumat. Suunnittlija mrkitsn lmnttikavioon saumauran suunnan. Kuva E34. Juotosuralla ja pontilla varusttun kattolmntin saumaraknn E 28

Päivittty Kun siporx-laataston lvyvaikutusta käyttään raknnusta jäykistttässä hyväksi. Kun kattolmnttin tukipinnan pituus on all 90 mm. 20.2 Läpivintin suunnittlu Rikin ja lovin tko kattolmnttihin on raudoituksn vuoksi rajoitttua. Eri mahdollisuudt ja rajoitukst on syytä ottaa huomioon suunnittlussa mahdollisimman aikaisssa vaihssa, sillä virhllinn rikäsuunnittlu aihuttaa huomattavia lisäkustannuksia raknnusprojktill. Elmnttilaataston ri itykst on syytä sijoittaa lmnttin runakaistoill kappalissa 20.3 ja 20.4 sittyillä tavoilla. Pakottavissa tapauksissa voidaan käyttää myös kskltä ri itttävää XK-lmnttiä. Yksittäisiä halkaisijaltaan korkintaan 40 mm:n rikiä voi kuitnkin thdä myös vakiolmntin pitkittäisträstn väliin. Tarvittassa valmistajan suunnittlupalvlu milllään opastaa rikäsuunnittlussa. 20.3 Urat, riät ja lovt vakiolmntissä Paksuutta 250, tai 375 olvin KT-lmnttin yläpintaan voidaan usimmitn thdä 25 mm syviä uria sim. sähköputkituksia vartn. Urittun lmntin kuormaluokka pinn asttta almmall tasoll, sim. 3.2 kn/m 2 :stä kuormaluokkaan 2.3 kn/m 2. Muita lmnttjä saa urittaa valmistajan suunnittlijan luvalla. Vakiolmnttin ri itys- ja lovusmahdollisuudt raknnuspaikalla on sittty kuvassa E35. Elmnttin kantokyky asttaa määrätyissä tapauksissa lisärajoituksia rikin toll, kts. kuva E36, koska lovtun lmntin likkauskapasittti pinn lovn kohdalla samassa suhtssa kuin poikkilikkauksn lvys muuttuu: 1) Tasaissti kuormitttujn KT-lmnttin likkauskapasittti on tarkistttava, jos toispuolinn lovi on lähmpänä kuin 0,075 x l 0 :n päässä tun runasta, tai jos molmminpuolinn lovi on lähmpänä kuin 0,15 x l 0 :n päässä tun runasta (l 0 = vapaa aukko). 2) Pistkuormalla kuormittun lovtun KT-lmntin likkauskapasittti on aina tarkistttava. 20.4 Riät ja lovt XK-, XS-, ja X-lmntissä Thtaalla valmisttaan suurhkoja läpivintjä vartn mm. XK- ja XS-lmnttjä. Elmnttin ri itys ja lovusmahdollisuudt raknnuspaikalla on sittty kuvassa E37. XK- ja XS-lmnttin kantokyky asttaa rajoituksia rikin toll, kts. kuva E38, koska myös niidn likkauskapasittti pinn lovn kohdalla samassa suhtssa kuin poikkilikkauksn lvys muuttuu: 1) Tasaissti kuormittun XS-lmntin likkauskapasittti on tarkistttava, jos lovi on lähmpänä kuin 0,13 x l 0 :n päässä tun runasta. (l 0 = vapaa aukko) 2) Pistkuormalla kuormitttujn XK- ja XS-lmnttin likkauskapasittti on aina tarkistttava. Thtaalla työstttyjn lovin ja rikin mitta- ja sijaintitarkkuudt on sittty taulukossa E3. Elmnttin tihys Erikoislmntit XK ja XS valmisttaan aina kuivatihydltään 500 kg/m 3 olvasta massasta. Taulukko E3 Thtaalla työstttyjn lovin ja rikin mitta- ja sijaintitarkkuudt Yksittäisiä, ø 40 mm rikiä voidaan thdä myös raudoituksn väliin. Lovin ja rikin koko Tarkkuus < 400 mm ± 15 mm > 400 mm ± 20 mm 180 Sijainti pituussuunta lvyssuunta ± 20 mm ± 20 mm 90 90 90 90 Saa lovta Kuva E35. Vakiolmnttin ri itys ja lovusmahdolisuudt E 29

Päivittty Toispuolinn lovi Molmminpuolinn lovi Io Saa lovta 0,075 Io 0,15 Io 90 90 Likkauskapasittti pinn Kuva E36. Likkauskapasittin tarkistustarv vakiolmntissä L XK-lmntti Saa lovta XS-lmntti 650 Runimmaist träkst ø 5,5 mm saa katkaista. 160 Kuva E37. XK- ja XS-lmntin ri itys- ja lovusmahdollisuudt. Toispuolinn lovi saa olla lmntin jommalla kummalla runalla. 0,13x Io 0,5x lo 160 Saa lovta 0,5x lmntin pituus Likkauskapasittti pinn Kuva E38. XS-lmntin likkauskapasittti. E 30

20.5 Suurt kattoaukot Ala-, väli-, ja yläpohjarakntisiin voidaan thdä suurhkoja aukkoja (1-2 lmntin lvyisiä) käyttämällä lyhyitä lmnttjä, jotka ripusttaan viristn lmnttin varaan. Aukkojn pililmnttjä mitoitttassa on otttava huomioon s, ttä niitä kuormittavat myös ripustttavat lmntit. Ripustusträstyyppjä 250 ja mm paksuihin laatastoihin on sittty kuvassa E39. Tyyppjä RH ja RU käyttään yhdn lmntin lvyistn aukkojn ripustusträksinä ja tyyppjä RL ja U kahdn lmntin lvyistn aukkojn ripustusträksinä. Ripustusträksill sallittavat maksimikuormat on sittty taulukossa E4. 20.6 Saumaraudoitus Saumaraudoitusta käyttään siirtämään puskusaumaan kohdistuvat vaakasuorat vtovoimat kntästä toisn. Samoin s toimii katastrofiraudoituksna sim. jatkuvan sortuman stämisksi. Kuvassa E40 on sittty saumaraudoituksn priaat. Yhdll saumaträksll voidaan sallia taulukossa E5 sitttyjä kuormia. Erikoistapauksissa voidaan träs sijoittaa myös lmnttin yläpintaan jyrsittyyn uraan. Tyyppi RH Tyyppi RU Sinkitty likkonaula/naulatulppa 8x80 Ruostsuojattu tai sinkitty 250 600 250 Päivittty ø 10 mm Hitsaus 6xx Ruostsuojattu tai sinkitty Tyyppi U Tyyppi RL Sinkitty likkonaula/naulatulppa 1700 1 U-profiili mitoittaan normaalisti ø 10 90x90x9 Ruostsuojattu tai sinkitty 6xx 120x8 Ruostsuojattu tai sinkitty Kuva E39. Ripustusträstyyppjä. E 31

Päivittty 20.7 Rngasträkst Siporx-laatastossa käyttään aina rngasträksiä. Niidn käytöstä on krrottu luvussa 12. 20.8 Sovituslvydt Ihanntapauksissa koko laatasto voidaan totuttaa 600 mm:n lvyisiä vakiolmnttjä käyttän. Suositltava sovitlvys on mm, mutta tarvittassa valmisttaan -600 mm lvyisiä sovit-lmnttjä 10 mm:n tasavälin. All mm lvitä lmnttjä i valmistta. Tällaisn sovitmitan tarv voidaan hoitaa kahdn sovituslmntin avulla. Sovituslmnttin määrä kannattaa pyrkiä minimoimaan, koska niistä aihutuu lisäkustannuksia. Rikin ja lovustn tkoa kapisiin lmnttihin i suositlla. Tämä on otttava huomioon rikin ja sovituslmnttin sijoituksssa. Saumaträs k600 tai k1 Saumaträs P A P A A-A Saumaträs Tartuntapituus Kuva E40. Laataston saumaträkst. Taulukko E4 Ripustusträksill sallittavat maksimikuormat Ripustus- Aukon Elmntin Sallittu trästyyppi lvys (mm) kuivatihys kuorma 1 ) (kg/m 3 ) kn RH 2 ) 600 400 2,9 450 2,9 500 2,9 RU 2 ) 600 400 7,2 450 8,4 500 9,6 RL 2 ) 1 400 10,8 450 12,0 500 12,0 Taulukko E5 Saumaträkst Saumaträs Tartuntapituus Sallittu vtokuorma (mm) (kn) T6 tai K6 600 5,0 T8 tai K8 0 8,0 T = A500H, K = B500K 1 ) yhdn ripustusträskappaln 2 ) tilattavissa thtaalta E 32

20.10 Halliraknnustn kattoholvit Tukipintojn mittaa harkittassa on syytä ottaa huomioon myös sim. pitkin jännpalkkin sivuttaiskäyryydn vaikutus skä palkkin viistt. Mittapoikkamat Siporx-lmnttin mittatarkkuudsta huolimatta on laajoissa lmnttikntissä huolhdittava lvyssuuntaissta mittajaosta. Lvyssuuntaistn mittapoikkamin tasaamista vartn voidaan suunnitlmissa osoittaa kohta, johon mahdollist poikkamat kskittään. Sllaisina linjoina voidaan käyttää sim. katon harjakohtia, liikuntasaumalinjoja jn. Vaihtohtoissti runkoon tukätn mitatun ja mrkityn lmnttijaon noudattaminn antaa ylnsä riittävän tarkan asnnustuloksn. 20.11 Ripustuksia kannattavin lmnttin maksimikapasittit Varsinkin lyhyillä jännvälillä voidaan sim. aukkokuormia kannattavat runalmntit raudoittaa myös järämmin kuin mitä suurin normaali kantavuusluokka 4.0 kn/m 2 dllyttää. Tätn saavutttavat maksimikantavuudt on sittty taulukossa E6. Elmntit valmisttaan aina tilauksn mukaan, jotn niidn toimitusaika on ylnsä pitmpi kuin varastotuottidn. Päivittty Träsrunkoinn vaakalmnttihalli. Taulukko E6 Siporx-kattolmnttin kuormitusmahdollisuus maksimiraudoitukslla. Kuormaluokat kn/m 2 laskttu samalla mitoituspriaattlla kuin normaalit lmntit. Kuivatihys Paksuus Pituus mm 3 3600 3900 4 4500 4800 5 5400 5700 6000 500 Kuormal. 6,0 5,6 5,0 4,6 4,3 4,0 3,2 2,8 2,5 2,3 500 250 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 5,6 5,2 4,8 4,5 4,2 4,0 500 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 5,5 5,1 4,8 E 33