Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Säännöstelyjen kehittämismahdollisuudet ja muut sopeutumistoimenpiteet Kokemäenjoen vesistö esimerkkinä 1.4.2010 2
Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin 1.4.2010 3 Ilmastonmuutoslaskennoista SYKE:n WaterAdapt-hanke (Veijalainen, Jakkila, Vehviläinen) Pohjana päästöskenaariot (= arviot siitä, kuinka kasvihuonepäästöt kehittyvät) sekä ilmastomallit. Hydrologiset ennusteet tehdään SYKEn Vesistömallijärjestelmällä käyttäen syötteenä ilmastomallien tulosten perusteella muutettua säädataa. Sekä päästöjen että ilmastonmuutoksen käytetty useita erilaisia skenaarioita.
Muutokset suurtulvissa lähitulevaisuudessa Veijalainen N., Jakkila J. & Vehviläinen B., Suomen ympäristökeskus 5 Muutokset suurtulvissa vuosisadan lopulla Veijalainen N., Jakkila J. & Vehviläinen B., Suomen ympäristökeskus 6
Syys- ja talvitulvat yleistyvät Veijalainen N., Jakkila J. & Vehviläinen B., Suomen ympäristökeskus 7 Hyydetulvien lisääntyminen Kokemäenjoella Tammikuu 2005 Tammikuu 1982 Tammikuu 1975 8
Syys- ja talvivirtaamien kasvu Kokemäenjoella Harjavallan simuloidut maksimi- minimi- ja keskivirtaamat jaksolla 1971-2007 ja 20409 69 (1971-2007 referenssinä) ja vuoden 7/2007-6/2008 Harjavallan havaitut virtaamat Säännöstelyjen kehittämismahdollisuudet ja muut sopeutumistoimenpiteet viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1.4.2010 10
Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallinnan keinot 11 Porin tulvavaarakartta pahassa jääpatotulvassa Noin 5 000 rakennusta kastuu, joista noin 3 800 on asuinrakennuksia. Välittömät vahingot rakennuksille ja teollisuudelle n. 200 300 milj. euroa. Pyritään suojaamaan keskusta-alue tulvasuojelutoimenpitein
Kokemäenjoen suistoalue Nykyisiä penkereitä ei koroteta Suojaavat peltoja tavanomaisissa tulvissa Suurtulvissa suisto tulvan leviämisalueena, mikä alentaa tulvakorkeuksia Porin keskustan kohdalla Säännöstelyn kehittäminen: Talvitulviin varautuminen esim. Näsijärvellä Syyskuoppa: Vältetään ylärajan rikkomiset Saadaan säännöstely-varaa mm. joen jäädytysajojen ja hyydetulvien varalle 95.60 95.40 95.20 95.00 94.80 94.60 94.40 94.20 94.00 1971-2000 keskiarvo 2040-69 keskiarvo KA A1b vähän muokattu 2040-69 keskiarvo KA A1b uusi säännöstely 2040-69 keskiarvo KA A1b uusi säännöstely 2 Säännöstelyrajat 93.80 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 14
Säännöstelyjen kehittäminen haasteita ja ratkaisuja Miten ennustetaan tulevan talven tulvariskiä? Kuinka suurena syyskuoppa tehdään? Myös perinteisiä talvia esiintyy edelleen. Turhista syyskuopista voi aiheutua haittaa mm. vesiluonnolle, virkistyskäytölle ja voimataloudelle Syyskuoppa ja sen syvyys tehtävä vesistöalueen yleisen vesitilanteen perusteella Luonnontilaisten järvien vedenkorkeus Maavesivarastot Pitkän jakson sadesumma Missä vaiheessa säännöstelyvara käytetään? Ensimmäinen tulvahuippu? Vai tuleeko toinen tai kolmas vielä pahempi, jolloin säännöstelyvara on jo käytetty? Alapuolisen vesistön virtauskapasiteetin on oltava riittävä, jotta tavanomaisista tulvahuipuista selvitään käyttämättä järvialtaiden säännöstelykapasiteettia 15 Säpilänniemen oikaisuuoma AVOVESI Maksimivirtaamat avovesikaudella ilman merkittäviä vahinkoja Pori: 800 1000 m 3 /s Toteutuneita keskiylivirtaamia Järvialue (Äetsä, 1957-2009): MHQ 399 m 3 /s (v.1988) Säpilä: 640 m 3 /s Yhteensä n. 610 m 3 /s OIKAISU-UOMA Säpilä: n. 800 m 3 /s Loimijoki (Maurialankoski, 1931-2009): MHQ = 209 m 3 /s 16
Säpilänniemen oikaisuuoma - HYYDETILANNE Maksimivirtaamat avovesikaudella ilman merkittäviä vahinkoja Pori: 800 1000 m 3 /s Paha hyydetulva tai sen uhka Järvialue (Äetsä): - virtaama n. 300-400 m 3 /s, tulee pakkasjakso - virtaama pienennettävä järvien juoksutuksia pinentämällä jääkannen muodostumiseksi n. 100 m 3 /s:iin --> järvet täyttyvät ylärajoille --> tulee sula jakso, jääkannen muodostus ei onnistu --> järvien juoksutus on nostettava n. 500 m 3 /s:iin, jotta järviin saadaan tilaa uutta jäädytysajoa varten Säpilä: 640 m 3 /s Yhteensä n. 200-700 m 3 /s Säpilä: n. 800 m 3 /s OIKAISU-UOMA Loimijoki (Maurialankoski): - virtaama n. 100-200 m 3 /s - virtaamaan ei voida vaikuttaa 17 Yhteenveto Syys- ja talviajan kasvavien virtaamien hallinta edellyttää Vallitsevien säännöstelykäytäntöjen ja -lupien sopeuttamista muuttuviin olosuhteisiin Viranomaisten ja säännöstelijöiden riittävää yhteydenpitoa Riittävää vesistöjen virtauskapasiteettia 18