Helsinki No YS 194

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (29) Helsinki 7.2.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 829 111 No YS 194 ASIA Päätös Sun Chemical Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Espoon painoväritehtaan toimintaa. LUVAN HAKIJA Sun Chemical Oy Pieni Teollisuuskatu 2 02920 Espoo LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sun Chemical Oy:n Espoon painoväritehdas sijaitsee osoitteessa Pieni Teollisuuskatu 2, 02920 Espoo Toimialatunnus: 24300 Kiinteistön omistaja: Sun Chemical Oy Kiinteistörekisteritunnus: 49 81 002 0002 Liike ja yhteisötunnus: 08583335 Ympäristövahinkovakuutus: nro 1300035 If vahinkovakuutusyhtiö Oy LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentit Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 4 d) ja 6 c) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 4 c) ja 6 c) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 23.12.2004. MAKSU 9 530 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (29) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat lupapäätökset Ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa sisältäen terveydensuojelulain 9 :ssä tarkoitetun sijoitusluvan, jätelain 8 luvussa tarkoitetun jäteluvan sekä ilmansuojelulain 4 luvussa tarkoitetun ilmaluvan. Ympäristöluvassa mainittu painovärien regenerointi on lopetettu. (Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 0195Y0027 111, No YS 570/2.9.1998) Päätös ympäristölupamenettelylain 10 :n mukaiseen ympäristölupapäätökseen liittyvien selvityksien johdosta (Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 0195Y0027 111, No YS 58/25.1.2000) Alueen kaavoitustilanne Sun Chemical Oy on tehnyt Espoon Veden kanssa uuden teollisuusjätevesisopimuksen 14.12.2005, joka on tullut voimaan 1.6.2006 alkaen. Sun Chemical Oy:llä on kemikaalilain mukainen lupa Turvatekniikan keskukselta, joka tekee Espoon tehtaalla tarkastuksen 5 vuoden välein. Sun Chemical Oy:n Espoon tehdas sijaitsee v. 1969 vahvistetun ja v. 1980 sekä v. 1993 muutetun asemakaavan mukaisella teollisuus, toimisto ja varastorakennuksille varatulla Juvanmalmin teollisuusalueella. Laitos ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Sun Chemical Oy:n Espoon tehdas sijaitsee Espoon 81. kaupunginosassa yritys ja teollisuuskiinteistöille varatussa korttelissa nro 2 ja tontilla nro 2. Kiinteistöllä sijaitsevat tehdas ja sen toimintaan liittyvät varastot ja kemikaalisäiliöt. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Alueen pintavedet ohjautuvat Pitkäjärveen laskevaan puroon Espoon puolella. Pitkäjärvi sijaitsee noin 1 km päässä tehtaasta. Pitkäjärvi on rehevöitynyt ja järven happitilanne on heikentynyt (Espoon ympäristön tila 2004, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 1/2005). Uudenmaan alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005. Alueelliset ympäristöjulkaisut, nro 385) mukaan sormipaisukarve luokiteltiin kahdeksalla havaintoalalla Espoon itä ja keskiosissa selvästi vaurioituneeksi ja muilla aloilla lievästi vauri

3 (29) oituneeksi. Jäkälälajisto oli selvästi köyhtynyt kahdella havaintoalalla Tapiolassa ja Haukilahdessa. Verrattuna v. 2000 2001 tutkimuskertaan havaintoaloilla ei enää todettu pahoja sormipaisukarpeen vaurioita ja myös selvien vaurioiden määrä oli vähentynyt. Toisaalta täysin tervettä sormipaisukarvetta ei havaittu enää yhdelläkään alalla. Nämä todetut muutokset ovat saman suuntaisia kuin pääkaupunkiseudulla yleisesti; voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähentyneet, mutta toisaalta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle. Espoon mäntyjen neulasten keskimääräiset rikki ja typpipitoisuudet vastasivat koko tutkimusalueen yleistä tasoa. Maaperän tila Toiminnanharjoittajan tiedossa ei ole vuotoja tai vahinkoja, joista olisi voinut aiheutua maaperän pilaantumista. Tietoja maaperän tarkasta koostumuksesta tai laadusta ei ole. Tehdasrakennus on rakennettu v. 1972 eikä kiinteistöllä ole ollut aikaisemmin muuta toimintaa. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Tehdas sijaitsee yritys ja teollisuuskäyttöön kaavoitetulla Juvanmalmin teollisuusalueen laidalla. Tontin pohjois, etelä ja länsipuolella sijaitsee teollisuustontteja. Lähin pientaloasutus sijaitsee n. 150 m etäisyydellä tehtaan kaakkoispuolella Vantaalla ja n. 400 m etäisyydellä luoteispuolella Juvansyrjällä Espoossa. Lähin koulu on n. 0,5 km ja päiväkoti n. 0,6 km päässä. Juvanmalmin teollisuusalueen itärajalla Vantaan puolella sijaitsee Timmermalmin alue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelulailla 16.2.2006. Timmermalmin 68 hehtaarin suuruinen suojelualue on edustava ja monipuolinen luontokokonaisuus, joka sisältää arvokkaita lahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja, kallioita ja soita. Vantaan merkittävin liitooravien esiintymävyöhyke on Vantaan länsirajan tuntumassa Herukkapurolta Timmermalmin eteläosiin saakka. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Espoon tehtaasta lähin liikenteen pääväylä on Kehä III, joka kulkee n. 700 m etäisyydellä tehtaasta. Tontti sijaitsee alueella, jossa Helsinki Vantaan lentoaseman aiheuttama lentomelu on L DEN 50 55 db. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Sun Chemical Oy:n Espoon tehtaalla valmistetaan lehti ja pakkaussyväpainovärejä, flexovärejä ja vernissoja sekä apuaineita. Suurimpia asiakkaita ovat aikakausilehtiä painavat painotalot ja pakkausteollisuus. Tuotteita valmistetaan suuressa määrin myös vientiin. Painoväritehdas on toiminut kiinteistöllä v. 1972 alkaen. Tuotantoa on useimmiten arkipäivisin yhdessä vuorossa klo 6 16.30 ja tarvittaessa

4 (29) kahdessa vuorossa klo 6 21. Tehtaalla on työntekijöitä n. 50, joista tuotannossa n. 20. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Espoon tehtaan keskimääräinen tuotanto on n. 6 000 t/a. Tuotanto v. 2004 2005 sekä enimmäistuotanto on esitetty alla: Tuote Tuotanto v. 2004 (t/a) Tuotanto v. 2005 (t/a) Maksimituotanto (t/a) vesiflexovärit 1 750 1 690 2 000 liuotinflexovärit 3 310 3 365 4 000 syväpainovärit 1 140 1 000 1 500 Yhteensä 6 200 6 055 7 500 Painovärit valmistetaan panosprosessina. Pääosa raaka ainevirroista tapahtuu putkilinjoissa pumppaamalla. Valmistuserien koot vaihtelevat 20 kg:sta 5 000 kg:aan. Tuotteiden raaka aineet (väriaineet, sideaineet, liuotinaineet/öljyt ja lisäaineet) sekoitetaan keskenään ja jauhetaan mekaanisesti sopivaan hienouteen. Valmiit tuotteet pakataan kuljetusastioihin ja toimitetaan asiakkaille. Vernissan valmistus Sideaine (hartsi) liuotetaan kooltaan 1,5 6 m 3 :n reaktoreissa liuotinaineisiin. Valmistettu vernissa varastoidaan 1 7 m 3 :n varastosäiliöihin tai pakataan asiakkaalle toimitettavaksi. Värin valmistus pigmenttijauheesta Vernissa ja pigmentti sekoitetaan suuritehoisilla sekoittajilla reaktoreissa. Syntynyt massa jauhetaan helmimyllyissä haluttuun karkeuteen. Tämän jälkeen pasta pumpataan sekoitussäiliöihin (5 m 3 ), joissa värin lopulliset ominaisuudet aikaansaadaan lisäämällä siihen vernissa, liuotinaine ja tarvittavat lisäaineet. Laatukontrollin jälkeen valmis väri pumpataan kuljetussäiliöihin toimitettavaksi asiakkaalle. Värin valmistus muualta hankitusta pigmenttipastasta Valmistuserät ovat kooltaan 20 1 000 kg:aan. Vaa'alla annostellaan 0,05 1,2 m 3 :n valmistusastiaan tarvittavat osakomponentit prosessin vaatimassa järjestyksessä. Astia siirretään sekoittajalle. Määritellyn sekoitusajan jälkeen tuote kontrolloidaan ja sekoitusastia siirretään pakkauslinjalle. Pakkaukset vaihtelevat kooltaan 20 kg:n astiasta 1 200 kg:n kuljetuskontteihin. Pakkauksen jälkeen sekoitusastiat pestään pesulassa. Vesiväriastioiden pesu Vesiväriastiat pestään pesulassa pallopesurilla. Pesuvedet johdetaan lattiakaivon kautta saostusaltaaseen. Saostusaltaan sakka tyhjennetään pohjaventtiilin kautta ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Pesuvesi pumpataan painesuodattimen ja kolmen sarjassa olevan saostuskaivon kautta kaupungin viemäriverkostoon. Ekokem Oy tyhjentää myös saostuskaivot tarvittaessa.

5 (29) Raaka aineet ja kemikaalit Liuotinpohjaisten värien valmistusastioiden pesu Liuotinpohjaisten värien valmistusastioiden pesussa käytetään etanolin, Arcosolv PM:n (1 metoksi 2 propanoli) ja etyyliasetaatin liuosta. Pesuliuos kiertää pesukoneen kautta takaisin pesu ja huuhtelutankkeihin. Kun liuos on tarpeeksi "likaista", se pumpataan tynnyreihin ja toimitetaan Arwina Oy:lle tislattavaksi. Tisle palautetaan takaisin Espoon tehtaalle ja käytetään uudelleen pesuprosessissa. Espoon tehtaan tuotannossa käytetään n. 250 erilaista raaka ainetta sekä noin 50 värikonsentraattia, jotka hankitaan emotehtailta. Haitalliseksi luokiteltuja raaka aineita on n. 30 % kaikista raaka ainenimikkeistä. Näiden osuus raaka aineiden kokonaiskäyttömäärässä on noin 55%. Tuotannossa käytettävät pääraaka aineryhmät osastoittain: Vesiflexo osasto sideaineet (akryyli/akryylikopolymeeri) ohenteet ja hidasteet Keskimäärin (t/a) 563 676 381 457 (mm. vesi, glyseriini, monoetyleeniglykoli) pigmenttipastat 254 305 kuivat pigmentit ja täyteaineet 218 262 muut aineet 38 46 vahat 25 30 (mm. polyeteeni ja PTFE vahat) vaahdonestoaineet 12 14 (organosiloksaani) emäkset 10 12 (monoetanoliamiini, ammoniakki) pinta aktiiviaineet 4 5 Liuotinflexo osasto orgaaniset liuottimet 1 633 1960 sideaineet 558 670 pigmenttipastat 443 532 pehmittimet 102 122 nitroselluloosa 37 44 muut apuaineet 35 42 vahat 34 41 hopeapulverit 9 11 vernissat 8 10 kuivat pigmentit ja täyteaineet 2 2,4 silikonit 2 2,4 liukoiset pigmentit 1 1,2 Syväpaino osasto orgaaniset liuottimet (tolueeni) 613 736 sideaineet 264 317 pastat 165 198 pigmentit 24 29 täyteaineet 16 19 apuaineet 4 5 värit 1 1,2 Arvioitu suurin kulutus (t/a) Orgaanisten liuottimien kokonaiskulutus on n. 3 000 t/a ja arvioitu suurin kulutus n. 3 700 t/a. Käyttömääriltään merkittävimmät orgaaniset

6 (29) Energian käyttö Raakaveden otto Varastointi liuottimet ovat tolueeni, etanoli, etyyliasetaatti, etoksipropanoli, isopropanoli, propyyliasetaatti ja 1 propanoli. Tuotannossa ei käytetä aineita eikä valmisteita, jotka olisi luokiteltu ns. VOC asetuksen (VNA 435/2001) 9 10 :n mukaisiksi aineiksi ja merkitty vaaralausekkeilla R40 (ja halogenoitu), R45, R46, R49, R60 tai R61. Arcosolv PM liuotin sisältää alle 0,5 % (keskimääräinen vuosikäyttö < 100 kg/a) 2 metoksipropanolia, joka on luokiteltu vaaralausekkeella R61. Arcosolv PM liuotinta ei ole luokiteltu. Espoon tehtaalla ei käytetä vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) liitteen X (2455/2001/EY) mukaisia prioriteettiaineita. Espoon tehtaan sähkön kulutus on n. 1 300 MW. Kiinteistön lämmitykseen on tehtaan lämpökeskuksessa kaksi kattilaa, joiden polttoainetehot ovat 0,5 MW ja 0,4 MW. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on 0,09 p % ja kulutus keskimäärin 140 170 t/a. Espoon tehtaalla käytettävä raakavesi otetaan Espoon kaupungin verkosta. Raakaveden kulutus on keskimäärin 2 600 m 3 /a. Valmistettaviin tuotteisiin (vesipohjaiset värit) sitoutuu vettä n. 340 425 m 3 /a, pesuihin vettä käytetään n. 1 300 m 3 /a ja sosiaalitiloissa n. 900 m 3 /a. Vedenkulutus v. 2005 oli yhteensä 2 000 m 3 /a. Pesulan vedenkulutuksen seurantaan on hankittu vesimittari v. 2006 alussa ja mittarin kulutustietojen mukaan pesulan osuus veden kulutuksesta on hieman arvioitua pienempi, n. 1 000 m 3 /a. Tuotantoprosessissa jäähdytysvesille on oma suljettu kierto. Ulkona alueella 12 varastoidaan säiliöissä (yhteensä 188 t) etyyliasetaatti (30 + 16 m 3 ), etanoli (30 + 2 * 16 m 3 ), isopropanoli (16 m 3 ), etoksipropanoli (16 m 3 ), asetoni (16 m 3 ) ja tolueeni (2 * 16 m 3 ). Säiliöt ovat kaksivaippaisia, varustettuja ylitäytön estävillä antureilla ja ne on sijoitettu asfalttipohjaiseen suoja altaaseen. Ulkona alueella 8 varastoidaan säiliöissä tolueeni (30 m 3 ) ja kevyt polttoöljy (2 m 3 ). Trukkeihin käytettävän vähärikkisen polttoöljyn (Essolene LS) säiliö on sijoitettu betoniseen suoja altaaseen. Nitroselluloosa varastoidaan kahdessa varastossa, joista M varastossa nitroselluloosaa varastoidaan etanoliin imeytettynä 30 t ja N varastossa chipseinä 6 t. Edellä mainitut raaka aineet ja kemikaalit ovat syttyviä ja/tai ärsyttäviä tai haitallisia lukuun ottamatta luokittelematonta etoksipropanolia.

7 (29) Ulkovarastoissa O ja P varastoidaan pastoja, apuaineita ja tuotteita yhteensä 220 t. Lisäksi tuotantotiloissa ja sisävarastoissa (liuotinainehuone ja valmisvärivarasto) varastoidaan yht. 272 t vaarallisia kemikaaleja. Turvatekniikan keskuksen päätöksen (3459/36/2005/14.11.2005) mukaan tehtaalla saa varastoida vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja yhteensä enintään 868 tonnia. Ongelmajätteet varastoidaan ulkona omassa katoksessaan. Tyhjille IBCkonteille on pihalla kaksi varastoaluetta (R ja S). Puhtaat pahvipakkaukset kerätään tehtaan takapihalla olevaan konttiin. Kaatopaikalle toimitettava jäte kerätään tehtaan takapihalla lastausillan läheisyydessä olevaan konttiin, jossa on puristin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Espoon tehtaan toiminnassa muodostuu vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia sosiaalitilojen jätevesiä n. 900 m 3 /a sekä prosessijätevesiä 1 000 1 300 m 3 /a. Laboratoriosta on yhteys viemäriin pesualtaista sekä hätäsuihkun lattiakaivosta. Viemäriin yhdistetyissä altaissa ei pestä astioita, joissa on ollut liuottimia tai muita haitallisia aineita. Tällaiseen tarkoitukseen on oma allas, josta ei ole viemäriyhteyttä ja jonka tyhjennys tapahtuu alla olevaan astiaan. Hätäsuihkun välittömässä läheisyydessä ei käsitellä kemikaaleja. Vesivärien valmistusastioita ja joitakin raaka ainekontteja pestään pallopesurilla. Pesuvedet johdetaan 1 m 3 :n keräilyaltaan kautta jäteveden välisäiliöön (3 m 3 ), joka toimii samalla laskeutusaltaana. Välisäiliöstä vesi johdetaan peräkkäisiin saostuskaivoihin (3 m 3 + 2 * 4 m 3 ), joiden jälkeen vesi johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan vesiväriastioiden pesusta jäteveden esikäsittelyyn johdettava jätevesi sisältää n. 12 kg/d (3 090 kg/a) painoväriä, josta sideainetta on n. 15 %, pigmenttiä n. 10 %, alkoholeja n. 4 % ja glykoleita n. 5 %. Pastakonttien pesusta esikäsittelyyn johdettava pesuvesi sisältää n. 3 kg/d pastaa. Vesiväriastioiden ja pastakonttien pesujen kuormitus viemäriin on n. 12,6 kg/d, josta kiintoaineen osuus on n. 2,5 kg/d. Sun Chemical Oy:n Espoon tehtaan teollisuusjätevesisopimus on uusittu v. 2005 lopussa ja uudessa sopimuksessa mainittuja ehtoja on noudatettava 1.6.2006 alkaen. Lisäksi noudatetaan Espoon Veden yleisiä sopimusehtoja. Uuden teollisuusjätevesisopimuksen mukaan Espoon tehtaalta vesihuoltolaitoksen viemäriin voidaan johtaa jätevettä 2 000 m 3 /a. Espoon tehtaalta vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavan kokonaisjäteveden laatu v. 2004 2005 näytteenotossa:

8 (29) 1.6.2006 voimaan tulleen teollisuusjätevesisopimuksen erityisehdot Kokonaisjäteveden laatu *) v. 2004 2005 ph 7,1 10,1 sähkönjohtavuus (ms/m) 45 220 BOD 7(ATU) (mgo 2 /l) 490 6 300 COD Cr (mgo 2 /l) 1 000 23 000 kokonaistyppi (mg/l) 25 250 kokonaisfosfori (mg/l) 2,4 21 kiintoaine (mg/l) 300 mg/l 22 1 400 ja 600 kg/a kupari (mg/l) 3,0 mg/l 0,06 4,8 ja 6,0 kg/a sinkki (mg/l) 0,13 3,5 kadmium (mg/l) < 0,01 kok.kromi (mg/l) < 0,1 lyijy (mg/l) < 0,2 nikkeli (mg/l) < 0,05 *) yhteensä 10 näytteenoton tulokset sisältäen kahden velvoitetarkkailutuloksen lisäksi Espoon Veden tekemän tarkkailun tulokset. Kromin, lyijyn ja nikkelin pitoisuuksia ei ole analysoitu velvoitetarkkailussa. Espoon Veden jätevesilaboratorio on 2.2.2006 ottanut kertaluonteisen näytteen prosessijätevesien sakokaivosta ja teettänyt näytteestä VOCanalyysin. Tulosten (Nablabs, lab.näytenumero 377/raportti 8.2.2006) mukaan näytteen kokonais VOC pitoisuus (analysoitu 29 yhdistettä) oli 4,01 mg/l. Suurimpina pitoisuuksina näytteessä oli 1,2,4 trimetyylibentseeniä (2 260 µg/l), styreeniä (756 µg/l) ja 1,3,5 trimetyylibentseeniä (647 µg/l). Tehtaan pihalla aidatun alueen sisäpuolella on vain yksi sadevesikaivo, jonka kautta sadevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Sadevesiviemärissä ei ole öljynerotinta. Päästöt ilmaan Tehtaan toiminnasta aiheutuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan on mitattu v. 2005 (Paavo Ristola Oy, raportti 19792/9.1.2006). VOC päästöjä mitattiin FID mittalaitteella 9 eri päästökohteesta, joissa keskimääräiset pitoisuudet mittausjaksolta vaihtelivat 45 8 158 mg C/Nm 3. Alhaisin pitoisuus mitattiin vesipuolen flexon yleispoistosta ja korkein pitoisuus harjapesukoneesta. VOC mittausten, poistokohteiden tilavuusvirtojen (m 3 /h) ja käyntiaikojen perusteella tehdyn laskelman mukaan päästö oli 15,3 t C/a. Mitattujen yleis ja kohdepoistojen lisäksi tuotantotiloissa on kolme muuta poistokanavaa, joiden vuotuiseksi VOC päästöksi on arvioitu 800 kg C/a. Liuotinsäiliöiden täytön yhteydessä aiheutuviksi VOC päästöiksi on arvioitu 300 kg C/a. Näin ollen tuotannon ja piha alueella olevien liuotintankkien vuosittaiseksi VOC kokonaispäästöksi saatiin n. 16,4 ± 3,3 t/a. Mittausten perusteella tehdyllä laskelmalla saatu VOC päästö on pienempi kuin taselaskennalla saadut aikaisemmat arviot. Tuotannon kohdepoistot on varustettu pölysuodattimella. Päästökorkeus on 8 10 m ja päästökohteita on 8 kpl.

9 (29) Melu ja tärinä Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu rajoittuu pääosin tehtaan sisäpuolelle tuotantotiloihin. Ulos kuuluvaa melua voi aiheutua ilmastointilaitteista. Ulkona jatkuva melutaso ei kuitenkaan ylitä 55 db. Tehtaan toiminnasta aiheutuvaa melua ovat lähinnä raskaasta liikenteestä aiheutuva melu. Raaka ainetoimituksia tulee tehtaalle useasti päivän aikana, keskimäärin 10 15 toimitusta/d. Valmiita tuotteita kuljetetaan asiakkaille n. 5 autoa/d. Kuljetukset ajoittuvat tasaisesti klo 7 16 välille ja jonkin verran on kuljetuksia myös klo 16 jälkeen. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa pyritään jätteiden määrän vähentämiseen mm. Six Sigma projektilla. Tuotannossa syntyvät lievästi laatuvirheelliset erät voidaan käyttää sekoittamalla ne pienissä erissä muiden erien sekaan. Tyhjennetyt raaka ainetynnyrit ja astiat luovutetaan Paketo Oy:lle, joka lajittelee tynnyrit ja astiat kierrätykseen tai hyötykäyttöön kelpaaviin. Lehtisyväpainovärit toimitetaan kotimaassa kierrätettävissä konteissa, joten pakkausjätettä ei synny. Flexovärit toimitetaan komponentteina suurissa astioissa asiakkaan sekoituslaitteistoihin, mikä on vähentänyt pienien (18 kg) astioiden käyttöä merkittävästi. Kaatopaikalle toimitettava jäte koostuu pääosin likaantuneista pakkauksista ja sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Kaatopaikalle ei toimiteta vaarallisia aineita sisältäviä jakeita, joilla on jokin varoitusmerkki. Jätelaji EWC koodi Määrä (t/a) Käsittely tai toimituspaikka pahvi 15 01 01 4 hyödynnettäväksi muovitynnyrit 15 01 02 386 kpl hyödynnettäväksi 8 579 kpl hyödynnettäväksi metallipakkaukset (tynnyrit ja kannut) 15 01 04 ja 15 01 10 IBC kontit 122 kpl hyödynnettäväksi sekalainen yhdyskuntajäte 20 03 01 68 kaatopaikalle Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet: Jätelaji EWC koodi Määrä (t/a) Käsittely tai toimituspaikka kiinteä poltettava ongelmajäte (nestemäisiä liuotinjätteitä 07 03 04 14 ongelmajätteen käsittelyyn konteissa/tynnyreissä) (nestemäinen ongelmajäte orgaanisia liuottimia) 07 03 04 8,2 ongelmajätteen käsittelyyn pumpattava pasta (saostuskaivojäte) 08 01 15 20 ongelmajätteen käsittelyyn liuotinpitoinen pesuneste 07 03 04 5,5 regeneroitavaksi, Arwina Oy

10 (29) Lisäksi toiminnassa muodostuu vähäisiä määriä laboratoriojätettä, akkuja, paristoja sekä loisteputkia, jotka toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn. Päästöt maaperään (estäminen) Tehtaan normaali toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Vesiväriastioiden pesuvesien esikäsittelyssä on v. 2004 otettu käyttöön piimaasuodatin jäteveden kiintoainepitoisuuden alentamiseksi. Nykyinen laitteisto on kuitenkin todettu vajavaisesti toimivaksi ja riittämättömäksi. Parhaillaan testataan eri saostuskemikaaleja ja suunnitellaan saostuksen jälkeistä suodatusta. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämiseksi tuotantotiloihin on hankittu lisää kansia sekoitusastioille. Liuotinflexoosaston ilmastoinnin parantamisen suunnittelu on aloitettu v. 2005 ja investointi toteutetaan v. 2007 aikana. Kemikaalien vuoto ja vahinkotilanteiden varalle on hankittu neste ja pölyimuri, jolla voidaan imeä sisätiloissa mahdollisesti tapahtuvat kemikaalivuodot lattialta. Espoon tehtaalla on käynnissä ns. hävikki projekti, jonka avulla vähennetään jätteiden määrää mm. käyttämällä pois hävittämisen sijaan pitkään käyttämättöminä olleita tuotteita ja kemikaaleja. Pesulaprojektissa selvitetään mm. vaihtoehtoisten ja vähemmän haitallisten kemikaalien käyttöä pesutoiminnassa. Sun Chemical konsernilla on yhteinen turvallisuus, terveys ja ympäristöohjelma, Sun Care. Sun Care EHS järjestelmän puitteissa henkilökunnalle on järjestetty koulutusta mm. kemikaalien turvallisesta käsittelystä, suojainten käytöstä ja riskien vähentämisestä. Sun Care auditoidaan vuosittain. Myöhemmin on tarkoitus ulottaa Vantaan tehtaan ISO 14001 ympäristöjärjestelmä myös Espoon tehtaan kattavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Toiminnanharjoittajan mukaan Espoon tehtaan normaalitoiminnalla ei ole merkittäviä ympäristö tai terveysvaikutuksia eikä tehtaan toiminta heikennä läheisten ulkoilualueiden virkistyskäyttö tai luontoarvoa. Espoon tehtaan normaalilla toiminnalla ei ole vaikutusta pintavesien laatuun.

11 (29) Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Espoon tehtaan normaalilla toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Tehtaan normaalista toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä, jotka osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Espoon tehtaan toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä, pääosin kuljetusliikenteen aiheuttamaa. Myös ilmastointilaitteistosta aiheutuu vähäistä melua. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tuotantomääriä ja raaka aineiden kulutusta tarkkaillaan jatkuvasti. Raaka aineiden hyödyntämisastetta on myös seurattu, koska tavoitteena on hävikin vähentäminen. Raakaveden ja sähkön kulutusta seurataan vuositarkastelun lisäksi laskutusjaksoittain. Pesulan vedenkulutuksen seurantaan on mittari. Saostuskaivoista tyhjennetään niiden pohjalle kertynyt liete 3 4 krt/a. Piha alueen liuotinsäiliöfarmin liuotinainesäiliöt tarkastetaan 5 vuoden välein. Säiliöitä tarkkaillaan myös itse viikoittain säiliön kyljessä olevan tarkastuslasin kautta. Sprinklerlaitteisto ja hiilidioksidisammutuslaitteisto tarkastetaan kuukausittain ja huolletaan 1 2 kertaa vuodessa. Kompressorihuolto tehdään käyttötuntien mukaan valmistajan määrittelemän tuntimäärän mukaisesti. Kompressorin huollosta on sopimus maahantuojan kanssa. Öljykattilat huolletaan säännöllisesti huoltosopimuksen mukaisesti. Kattilat tarkastetaan lisäksi visuaalisesti viikoittain. Käyttöturvallisuustiedotteet pyydetään raaka aine ja kemikaalitoimittajilta ja ne ovat nähtävillä kansiossa tuotannon kahvihuoneessa. Käyttöturvallisuustiedotteita löytyy myös tallennettuna sähköisessä muodossa. Käytössä on Chemges ohjelma, jolla luodaan omien tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet. Ohjelmasta löytyy tietoa myös raaka aineiden ominaisuuksista. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Tehtaan toiminnasta aiheutuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä ilmaan arvioidaan vuositasolla. Päästömäärät arvioidaan suoritettujen mittausten ja taselaskennan avulla.

12 (29) Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavan kokonaisjäteveden laatua tarkkaillaan Espoon Veden kanssa tehdyn teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti 2 krt/a. Näytteet otetaan kokonaisjätevedestä vuorokauden kokoomanäytteenä ja niistä analysoidaan ph, kiintoaine, BOD 7, COD Cr, kokonaistyppi ja fosfori sekä kupari. Tuotannossa syntyviä jätemääriä seurataan jakeittain kuormakirjojen ja laskujen perusteella sekä kokonaisuutena vuositasolla jätteenkäsittelijöiden ja kuljettajien vuosiyhteenvetotietojen avulla. Käytettyjen pakkausten käyttöä ja pakkausten hyödyntämistä seurataan. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla. Espoon tehtaan toiminnasta on raportoitu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristölupaviranomaiselle. Sun Chemical Oy on sitoutunut Responsible Care ohjelmaan, johon kuuluu vuosittainen raportointi. Lisäksi raportoidaan vuosittain Kemianteollisuus ry:lle ja Painoväriteollisuus ry julkaisee painoväriteollisuuden yhteistä RC raporttia. Konsernin sisäinen raportointi tapahtuu oman Sun Care järjestelmän mukaisesti kuukausittain. Raportointiin sisältyvät mm. tapaturmat ja läheltä piti tilanteet, mahdolliset kemikaali ja muut vahingot sekä hätätilanteet tuotannon perustunnuslukujen lisäksi. Pakkausten käytöstä ja hyödyntämisestä sekä edelleen toimitettujen pakkausten hyötykäytöstä raportoidaan vuosittain Pakkausalan Ympäristörekisterille (PYR). POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Espoon tehtaan pelastussuunnitelma on edellisen kerran päivitetty v. 2006. Tukes tekee tehtaalla tarkastuksen 5 vuoden välein, edellisen kerran tarkastus on tehty v. 2005. Espoon tehtaalla kemikaalivuodon mahdollisuus on olemassa, mikäli jokin pakkaus rikkoontuu tai vuotaa. Orgaanisia liuottimia säilytetään pihalla kaksivaippaisissa säiliöissä. Liuotintankkien osalta suurimmat riskit ovat tulipalo ja pumppulinjan tai säiliön rikkoutumisesta aiheutuva vuoto. Tulipalo liuottimien säilytysalueella on mahdollinen, mikäli säiliöiden täytön tai huollon yhteydessä ei noudateta oikeita työtapoja. Liuotinsäiliöiden ylitäyttö on mahdollinen siinä tapauksessa, ettei säiliötä täyttävässä säiliöautossa ole ylitäytönestintä. Tehtaan sisätiloissa mahdollisista vuodoista ei koidu suurempaa vaaraa, sillä lattiat ovat betonoituja eikä niissä ole lattiakaivoja. Pihalla kemikaalisäiliöitä ja pakkauksia siirreltäessä on mahdollista, että kemikaali

13 (29) vuoto voisi päästä kulkeutumaan pintavaluntana sateisella säällä sadevesikaivoon ja edelleen kaupungin sadevesiviemäriin. Tulipalon mahdollisuus on olemassa, sillä tehtaalla on runsaasti palavia sekä helposti ja erittäin helposti syttyviä aineita. Mahdollinen tulipalo aiheuttaisi lähiympäristössä ilman pilaantumisen vaaraa. Tehtaalla varastoidaan runsaasti liuottimia ja esimerkiksi tolueeni aiheuttaa palaessaan mustaa savua. Tulipalon sammutuksen yhteydessä on mahdollista, että kemikaaleja pääsisi valumaan tehtaan pihalle ja mahdollisesti edelleen sadevesikaivoihin ja maastoon. Tulipalossa kehittynee haitallisia kaasuja, joista voisi olla haittaa lähialueen asukkaille. Tulipalossa on aina myös henkilöstön loukkaantumisen vaara. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Tehtaan tuotantotiloissa on nousevat kynnykset, jotka toimivat kaasuantureiden ohjauksella. Lastaus ja purkualueella kemikaaleja siirrellään osittain myös ulkona. Lastaus ja tavaranpurkualue on asfaltoitu, jotta mahdollisen vuodon sattuessa kemikaalit eivät pääsisi maaperään, vaan vuoto voidaan imeyttää asfaltilta kiinteään imeytysaineeseen. Viemärissä on sadevesikaivon jälkeen sulkuventtiili. Kemikaalivuototilanteen varalta on olemassa toimintaohjeisto. Osa raaka aineista pumpataan suoraan säiliöautosta varastosäiliöön, jossa on ylitäytön estävä anturi. Mahdollisessa ylitäyttötilanteessa anturi antaa hälytyksen ylitäytöstä ja säiliöauton täyttöletkun venttiili sulkeutuu automaattisesti. Pumppaus ulkotankkeihin tapahtuu betonialtaassa, jotta mahdollisesti täytön yhteydessä tapahtuva vuoto ei pääse leviämään laajemmalle alueelle. Betonialtaasta mahdollinen vuoto valutetaan pumppauskaivoon, josta se voidaan pumpata kuljetuskonttiin. Pienempiä vuotoja varten on varattu imeytysainetta. Kaksivaippaisten liuotinsäiliöiden kuntoa tarkkaillaan tarkistussilmän avulla ja ulompi kuori tarkastetaan lakisääteisesti 10 vuoden välein. Tuotantotiloissa on vesisprinklerlaitteisto ja osassa hiilidioksidisammutuslaitteisto. Tuotantotiloille on laadittu tilaluokituskaaviot vaaran arviointeineen. Palavat aineet varastoidaan erillään kaikista mahdollisista sytytyslähteistä. Tulitöihin vaaditaan aina tulityölupa. EX tiloissa työskentelevät testataan päivittäin sähkönjohtokyvyn tarkistamiseksi. Tilaluokituksen vaatimissa tiloissa metalliset säiliöt, koneet ja muut kipinöintiä tai staattisia sähkönpurkauksia aiheuttavat esineet ovat maadoitettuja. Lisäksi pyritään käyttämään ei kipinöivistä materiaaleista valmistettuja työkaluja ja laitteita. Pukeutumisessa pyritään välttämään staattisia materiaaleja. Sprinklerlaitteistoon vettä saadaan vesijohdosta sekä painesäiliöstä. Palotilanteessa palokunta tuo säiliöautoilla vettä ja vaahtoa. Vesiflexo ja liuotinflexo osastot on rajattu kynnyksillä, jotka nousevat lattiasta sprinklerlaitteiston kytkeytyessä päälle. Kynnyksillä ja ovilla rajattava alue muodostaa n. 36 m 3 :n altaan. Painesäiliön ja palokunnan tuoman veden ja vaahdon yhteismäärä ylittää tehdastilan kynnysten sisälle jäävän tilavuuden. Lattialta lietemäinen sammutusvesi pumpataan säiliöautoihin. Sammutusveden riittävyydestä on tehty selvitys, jossa todettiin,

14 (29) että vesijohdon tuottamat virtaama /painearvot eivät täytä sammutuslaitteiston alkuperäistä vaatimustasoa. Espoon Vesi puhdistaa tukkeutuneet putkistot ja investoi sprinkleriveden riittävyyteen alueella v. 2007. Sprinklerlaitteiston parantamisen suunnittelu aloitetaan keväällä 2007. Tehtaalla noudatetaan Sun Care ohjeita esim. tulipalojen syttymisen estämiseksi. Henkilöstö on saanut koulutusta palotilanteiden varalle ja tarvittavat vastuuhenkilöt on nimetty. Paloharjoitus järjestetään vuosittain. Tehdasalue on aidattu ja työaikojen ulkopuolella ulkopuolisten pääsy on estetty lukittavalla portilla ja ulkopuolisen vartiointiliikkeen vartioinnilla. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Tehtaalle on tehty palo ja pelastussuunnitelma palotilanteiden varalle. Konsernin omassa Sun Care järjestelmässä on ohjeita palo ja kemikaalivuotojen ehkäisemisen ja torjumisen varalle. Automaattiset sprinklerlaitteistot ja hälytysjärjestelmä on kytketty pelastuslaitoksen hälytyskeskukseen. Tehtaalla on myös murtohälytysjärjestelmä, joka on toiminnassa työaikojen ulkopuolella. Hälytys yhdistyy välittömästi vartiointiliikkeeseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 7.10.2005, 10.1.2006, 31.1.2006, 10.2.2006, 17.2.2006 ja 20.11.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset, neuvottelut Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta Espoon kaupungin ilmoitustaululla 21.2. 23.3.2006 sekä Vantaan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 22.2. 23.3.2006. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet lehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupaan liittyvä tarkastus tehtiin 31.1.2006 ja tarkastusmuistio (No YS 214/2.2.2006) on liitetty asiakirjoihin. Tarkastukselle osallistui Sun Chemical Oy:n ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajien lisäksi edustajat Espoon ympäristökeskuksesta ja Espoon Vedeltä. Espoon kaupunginhallituksen 30.3.2006 ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan 22.3.2006 antamissa lausunnoissa esitetään seuraavaa:

15 (29) Toiminta sijaitsee teollisuusalueella (asemakaavamerkintä T 2) eikä kemikaalikuljetusten reitti kulje asuinalueen läpi. Laitoksen toiminnasta ei ole tullut Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tai terveydensuojeluyksikön tietoon asukkaiden valituksia. Laitoksen VOC päästöt ovat noin 16 tonnia vuodessa. Tästä määrästä noin 15 tonnia aiheutuu ilmanvaihdon mukana tulevista hajapäästöistä ja pesulatoiminnan päästöt on saatu rajoitettua noin 1 tonniin vuodessa. Koska laitoksella käytetään runsaasti ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja, tulee tarkkailun sisältää laitteiden, putkistojen ja säiliöiden kunnon määräaikaistarkastukset samoin kuin piha alueen pinnoituksen kunnon tarkastus ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Systemaattista tarkkailua edistää tehtaalla käytettävä Responsible Care ohjelma. Kattilalaitoksen tarkkailuun tulee liittää öljynkulutuksen tarkkailun lisäksi huoltosuunnitelma, johon kuuluvat ainakin kattilan, polttimien, hormien huolto, nuohous ja pesu sekä polttoöljysäiliön ja öljyputkistojen säännölliset tarkastukset. Toiminnassa on noudatettava teollisuusjätevesisopimuksen lupaehtoja ja muita Espoon Veden antamia ohjeita. Poikkeuksellisista tilanteista ja häiriöistä on ilmoitettava viipymättä Espoon ympäristökeskukselle. Kaatopaikalle toimitetaan yli 100 t jätettä vuosittain. Luvan hakijan on tehostettava jätteen synnyn ehkäisyä sekä selvitettävä, onko mahdollista erottaa kaatopaikkajätteestä aineena tai energiana hyötykäytettäviä jätejakeita. Myös ongelmajätteen määrä on melko suuri, yhteensä lähes 100 t/a. Syntyvän ongelmajätteen määrää on pyrittävä vähentämään edelleen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen edellyttää, että tuotteita ja toimintaa kehitetään aktiivisesti jatkuvasti siten, että haitalliset kemikaalit voidaan korvata vähemmän haitallisilla. Laitoksen toimintaa ja jätehuoltoa koskevat tiedot, samoin kuin tiedot päästömittauksista sekä muut mahdolliset selvitykset on toimitettava vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Espoon Vesi esittää 23.3.2006 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Espoon Vesi ja Sun Chemical Oy ovat tehneet teollisuusjätevesisopimuksen v. 1997. Sen mukaan Sun Chemical Oy:n viemäriin johdettu jätevesi saa sisältää kuparia enintään 3,0 mg/l ja 30 g/d, sinkkiä 3,0 mg/l ja 30 g/d sekä kadmiumia 0,01 mg/l ja 0,05 g/d. Teollisuusjätevesisopimus on uusittu v. 2006 ja se tulee voimaan 1.6.2006. Uuden sopimuksen mukaan Sun Chemical Oy:n viemäriin johdettu jätevesi saa sisältää kuparia enintään 3,0 mg/l ja 6 kg/a ja kiintoainetta enintään 300 mg/l ja 600 kg/a. Espoon Veden jätevesilaboratorio tarkkailee Sun Chemical Oy:n jätevesiä. Lisäksi Sun Chemical Oy on velvoitettu teettämään velvoitetarkkailua jätevesistään. Vuonna 2005 otetuissa näytteissä (12 kpl) oli yksi sinkki ja kuparipitoisuuksien ylitys. Espoon Veden jätevesilaboratorio otti 2.2.2006 näytteen Sun Chemical Oy:n jätevesien sakokaivosta ja teetti niistä VOC analyysin. Saniteettivedet laimentavat viemäriin joh

16 (29) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine dettavaa jätevettä, joten todettu pitoisuus (4,0 mg/l) ei ylitä Espoon Veden BTEX yhdisteiden yleistä raja arvoa 3,0 mg/l. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla on vesi joskus ollut sinistä. Päästön aiheuttajaksi on paljastunut Sun Chemical Oy. Päästöt ovat syntyneet, koska Sun Chemical Oy:n sakokaivoja ei ole tyhjennetty. Espoon Vesi korostaa, että jätevedenpuhdistamon kannalta on tärkeätä, että Sun Chemical Oy:n pesuvedet käsitellään ja sakokaivot tyhjennetään asianmukaisesti. Vantaan ympäristölautakunta on 14.3.2006 antanut hakemuksesta lausunnon: Juvanmalmin teollisuusalueen itärajalla Vantaan puolella sijaitsee Timmermalmin alue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelulailla 16.2.2006. Timmermalmin 68 hehtaarin suuruinen suojelualue on edustava ja monipuolinen luontokokonaisuus, joka sisältää arvokkaita lahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja, kallioita ja soita. Vantaan merkittävin liitooravien esiintymävyöhyke on Vantaan länsirajan tuntumassa Herukkapurolta Timmermalmin eteläosiin saakka. Ympäristölupahakemuksessa suojelualuetta ei ole mainittu. Vantaan ympäristökeskukseen ei ole tullut ilmoituksia tehtaan toiminnan aiheuttamista ympäristöhäiriöistä tai vahingoista, joilla olisi ollut vaikutusta ihmisten terveyteen tai alueen ympäristöön. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupapäätöksessä tulee antaa sellaisia määräyksiä mm. kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä, että suojelualueelle ei normaalin toiminnan eikä vahinko tai onnettomuustilanteen seurauksena aiheudu haittaa. Lisäksi ympäristöluvassa tulee antaa määräyksiä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi. Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi kirjeellä No YS 609/20.4.2006. Toiminnanharjoittaja esittää 19.5.2006 toimittamassaan vastineessa, että annetut lausunnot ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt ehdotukset ja vaatimukset kohtuullisia. Ainoastaan lausunnoissa esitetty sanamuoto, jonka mukaan Sun Chemical Oy käyttää runsaasti ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja, antaa luvan hakijan mielestä liioitellun kuvan vaarallisten kemikaalien käytöstä. Hakijan mukaan vain hyvin pieni osuus käytettävistä kemikaaleista on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi (vaaramerkintä N) ja lausunnoissa tarkoitetut terveydelle vaaralliset kemikaalit ovat käytännössä ärsyttäviä (vaaramerkintä X i ) ja haitallisia (vaaramerkintä X n ). Näin ollen hakija pyytää lupaviranomaisia kiinnittämään huomiota lupa asiakirjojen yhteydessä toimitettuihin kemikaalitietoihin.

17 (29) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Sun Chemical Oy:n Espoon tehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle, jossa painovärien tuotanto on enintään 7 500 tonnia vuodessa, seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksiä annettaessa ja erityisesti määräyksissä nro 3., 9. 11., 16. ja 17. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kemikaalit ja polttoaineet (YSL 43, VNA 689/2006) 1. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämiensä raaka aineiden ja kemikaalien ympäristövaikutuksista. Raaka aineet ja kemikaalit on valittava tuotantoprosessin toiminta ja turvallisuus sekä tuotteen laatu huomioon ottaen siten, että ympäristöön joutuvien päästöjen haitalliset vaikutukset ja kemikaalipäästöjen riskit ovat mahdollisimman vähäiset. Luvan saajan on ylläpidettävä listaa toiminnassa käytettävistä valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 mukaisten vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden käytöstä, niiden käyttömääristä sekä arviota aineiden käytöstä aiheutuvista päästöistä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Ko. aineiden mahdollisesta käytöstä on raportoitava Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain. 2. Tehtaalla lämmitykseen käytettävä kevyt polttoöljy saa sisältää enintään 0,10 painoprosenttia rikkiä. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, 47 ) 3. Espoon tehtaan toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet (pesu ja huuhteluvedet) on esikäsiteltävä ennen niiden johtamista vesihuoltolaitoksen viemäriin. Nykyistä esikäsittelyä on tehostettava 31.12.2007 mennessä erityisesti kuparin, sinkin ja kiintoaineen erotuksen osalta. Tehostamisen yhteydessä on tarkasteltava mahdollisuuksia vähentää viemäriin joutuvan painoväri ja pastajätteen määrää sekä mahdollisuuksia ainakin osittain kierrättää valmistusastioiden pesuvesiä. Selvitys esikäsittelyn tehostamisesta sekä esikäsittelyn käyttötarkkailusta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen 31.10.2007 mennessä. Selvitys on toimitettava tiedoksi myös Espoon Vedelle. Lisäksi on noudatettava Espoon Veden antamia muita ohjeita ja määräyksiä.

18 (29) Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka heikentävät viemäriverkoston kuntoa tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa verkoston kuntoa heikentäviä yhdisteitä taikka haittaavat verkoston ja jätevedenpuhdistamon toimintaa, haittaavat puhdistamolietteen hyötykäyttöä tai säilyvät haitallisina puhdistamolta vesistöön johdettavassa jätevedessä. 4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava tehdasalueelta sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Tehdasalueen sadevesikaivot on kyettävä sulkemaan esim. sulkuventtiilein tai vastaavasti siten, että vesien pääsy viemäriverkkoon voidaan kemikaalivuodon, tulipalon tai muun vastaavan tapahtuman sattuessa estää. Sulkuventtiilien tiiviys ja toiminta on tarkastettava säännöllisesti ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Päästöt ilmaan (YSL 43, NaapL 17, VNA 435/2001) 5. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästöjen minimoimiseksi sekä mahdollisen hajuhaitan ehkäisemiseksi ilmanvaihdon kautta muodostuvat päästöt sekä muut päästöt on pidettävä työterveys ja turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman pieninä parantamalla valmistus ja pesulaitteistojen tiiveyttä, pienentämällä yleisilmanvaihtoa työajan ulkopuolella, kiinnittämällä huomiota työtapoihin, jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden täyttöön ja vahinkotilanteisiin. 6. Espoon tehtaan toiminnasta ilmaan aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästöt saavat olla enintään 3 % käytetyistä orgaanisista liuottimista (t/a). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 15, 19, JA 3a, 5, 6, VNp 659/1996, YMa 1129/2001) 7. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Ehjät kunnostuskelpoiset metallitynnyrit on ensisijaisesti toimitettava kunnostettaviksi uudelleenkäyttöön jätteen vastaanottajalle, jolla on ko. jätteen vastaanottoon lupa. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. 8. Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään joka vuosi, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Hyödyntämis

19 (29) kelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Varastointia, kemikaalien käsittelyä ja maaperän suojelua koskevat määräykset (YSL 43, NaapL 17, JL 6, 19 ) 9. Raaka aineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Nestemäisten kemikaalien (ml. polttoaineet ja jätteet) käsittely ja varastointi tehdasalueella on järjestettävä siten, etteivät kemikaalit vuototilanteissakaan pääse kulkeutumaan maaperään, vesihuoltolaitoksen viemäriin tai sadevesiviemäriin. 10. Luvan saajan on tehtävä tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa häiriöpäästöihin ja onnettomuustilanteisiin kohdistuva koko tehtaan toiminnan kattava ympäristöriskianalyysi. Riskianalyysissä on erityisesti tarkasteltava tehtaan piha alueella tapahtuvaan kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn sekä säiliöiden suojaaltaiden pinnoitteiden tiiveyteen liittyviä vuoto ja vahinkoriskejä sekä sammutusvesien hallintaa. Luvan saajan on riskianalyysin tulosten perusteella esitettävä merkittävimpien riskien poistamiseksi toteutettavat toimenpiteet toteuttamisaikatauluineen Uudenmaan ympäristökeskukselle 30.6.2008 mennessä. Tarvittaessa Uudenmaan ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä riskien vähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Riskianalyysi on uusittava säännöllisin väliajoin tai pidettävä muuten ajan tasalla ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 11. Jos Espoon tehtaan alueella tehdään muutoksia, joissa suoraan maaperään yhteydessä olevia rakenteita tai suoja altaita puretaan ja havaitaan viitteitä maaperän pilaantumisesta, on alapuolisen maaperän tila selvitettävä ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantuneisuuden ja sen laajuuden selvittämiseksi. Tarvittaessa pilaantuneen maa alueen kunnostamisesta on tehtävä ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen ympäristölupahakemus tai ilmoitus pilaantuneen maa alueen kunnostamisesta.

20 (29) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 12. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavaa melua, päästöjä ilmaan, vesihuoltolaitoksen viemäriin, sadevesiviemäriin tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vesihuoltolaitoksen viemäriin joutuvista poikkeuksellista päästöistä myös Espoon Vedelle. 13. Tehtaalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita, kuten imeytys ja neutralointimateriaaleja, aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, raaka aineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on torjuntalaitteiden ja välineiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä ja kehitettävä torjuntavalmiutta, koulutettava henkilöstöä ja järjestettävä torjuntaharjoituksia siitä, kuinka mahdollisessa vaaratilanteessa on toimittava. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 46, 90 ) 14. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toimenpiteistä laitosalueen kunnostamiseksi ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävistä toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, JL 51, 52 ) Tarkkailu 15. Espoon tehtaan toiminnan päästöjen muodostumisen sekä onnettomuus ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tehtaalla on oltava ennakkohuolto ohjelma. Ohjelmaan on sisällytettävä mm. lämpökattiloiden nuohous ja muu kunnossapito, kiinteistön viemäriverkon sekä kemikaalisäiliöiden ja niihin liittyvien laitteiden ja hälyttimien tarkastukset ja huollot. Järjestelmään on kirjattava tehdyt tarkastukset, havainnot ja huoltotoimenpiteet sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Ennakkohuolto ohjelma on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 16. Prosessijätevesien esikäsittelystä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä vähintään tiedot saostuskaivojen lietteiden tyhjennyksistä, jätevesinäytteenoton ajankohdista, esikäsittelyn häiriötilanteista, niiden syistä ja kestosta sekä tehdyistä korjaustoimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Prosessijätevesien esikäsittelyn käyttötarkkailu ja siihen liittyvä käyttöpäiväkirja on uusittava määräyksen nro 3. tehostamistoimenpiteiden toteutuksen yh

21 (29) teydessä. Yhteenveto esikäsittelyn häiriötilanteista on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen vuosiraportin yhteydessä. 17. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavasta esikäsitellystä prosessijätevedestä on otettava näytteet 2 krt/a noin 6 kuukauden välein. Näytteet on otettava yhden työpäivän ajalta kokoomanäytteenä, ellei standardin mukainen määritysmenetelmä edellytä kertanäytettä. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdetun prosessijäteveden määrä (m 3 /d) näytteenottopäivän ajalta on määritettävä. Näytteet on analysoitava ulkopuolisella asiantuntijalla ja niistä on määritettävä ainakin ph, kiintoaine, BOD 7(ATU), COD Cr, kupari, sinkki ja VOC(summa analyysi). 18. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen määrä (kg/h, t/a, % käytetyistä orgaanisista liuottimista) ja koostumus ilmaan on kertaluonteisesti selvitettävä tuotantotilojen ilmastointiin tehtävien muutosten jälkeen viimeistään 30.9.2008 mennessä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittaussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen mittausten aloittamista. Mittaussuunnitelmassa on esitettävä mittauskohteet tuotantotilojen layout kuvaan merkittyinä, mittauskohteiden valintaperusteet sekä tuotannon ja orgaanisten liuottimien kulutuksen seuranta mittauksen aikana. Edustavan mittaustuloksen saamiseksi mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantotilannetta ja mittauksen keston on oltava riittävä. Mittausraportissa on oltava tiedot käytetyistä mittausmenetelmistä, mittausepävarmuudesta sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportissa on myös arvioitava maksimituotannon mukaiset VOCpäästöt ilmaan. Mittausraportti tulostarkasteluineen on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen v. 2008 vuosiraportin yhteydessä. 19. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Espoon tehtaan tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito ja raportointi 20. Käyttö ja päästötarkkailuista, niihin liittyvistä mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä mittausten tulokset, selvitys päästöjen laskenta tai arviotavasta, arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittauksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.