Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen ja ohjaaminen Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Oulun yliopisto 4.6.2015 Esityksen sisältö Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjauksen nykytilanne Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisestä käyty keskustelu Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät Teppo Heikkilä 8.1.2015 1
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisestä ja ohjaamisesta Säädöstasolla määritellään koulutusohjelmat ja niiden pituudet, sekä tietyt koulutuksen suorittamisen reunaehdot Tk-palvelun minimipituus YO-sairaalajakson maksimipituus Kuulustelu Koulutuksen sisällöstä vastaavat yliopistot Koulutuksen sisältö ja sen suorittamisen tarkemmat ehdot määritellään yliopistojen pysyväismääräyksissä ja erikoisalakohtaisissa koulutusohjelmissa Palvelujärjestelmä ohjaa merkittävästi koulutuksen toteutumista käytännössä Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisestä ja ohjaamisesta Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on vain yksi (joskin merkittävin) osa lääkärien ja hammaslääkärien ammatillista jatkokoulutusta ja täydennyskoulutusta Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) Yliopistojen lisäkoulutusohjelmat Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton erityispätevyydet Muu ammatillinen (kurssimuotoinen) täydennyskoulutus 2
Vanha säädöspohja ( nykytilanne ) Erl- ja erhl-koulutus oli yliopistolakiin perustuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta Yliopistolain (558/2009) 7 :n nojalla annettiin Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista (420/2012) Yliopiston esityksestä OKM:n asetus yliopistojen koulutusohjelmista sekä siitä, mitä koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on Asetuksessa säädetään mm. Erikoisaloista Koulutuksen pituudesta Erikoislääkärikoulutus alasta riippuen 5 tai 6 vuotta Erikoishammaslääkärikoulutus alasta riippuen 3 tai 6 vuotta Ennen erikoishammaslääkärikoulutusta vähintään 2 vuoden käytännön työkokemus Koulutuksen sisällöstä Yliopiston hyväksymä teoriakoulutus Osallistuminen koulutuksen kehittämiseen ja arviointiin Vähintään 9 kk tk-palvelu Vähintään puolet koulutuksesta muualla kuin YO-sairaalassa Valtakunnallinen kuulustelu 3
Erikoisalat Lääketieteessä 50 erikoisalaa Uusin akuuttilääketiede 1.1.2013 alkaen Voidaan pientä väkivaltaa käyttäen jakaa viiteen kategoriaan: Operatiiviset alat Konservatiiviset alat Psykiatriset alat Diagnostiset alat PTH (yleislääketiede ja työterveyshuolto) Arviolta 80 % erikoistuu Julkisella sektorilla pysyvässä virassa toimivista lääkäreistä käytännössä ainoastaan terveyskeskusten yleislääkärien ei (aina) tarvitse olla erikoislääkäreitä Hammaslääketieteessä 5 erikoisalaa Uusin hammaslääketieteellinen diagnostiikka 1.1.2013 alkaen Arviolta korkeintaan 15-20 % erikoistuu Tarvetta erikoistuvien määrän lisäämiselle Erikoisalat Suurimmat lääketieteen erikoisalat (1.1.2014) Yleislääketiede (3009 erikoislääkäriä) Sisätaudit (1690) (kaikki sisätautialat yht. n. 2000) Psykiatria (1362) Yleiskirurgia (1256) (kaikki kirurgiset alat yht. n. 2000) Työterveyshuolto (1081) Anestesiologia ja tehohoito (1000) Suurimmat hammaslääketieteen erikoisalat (1.1.2014) Kliininen hammashoito (356 erikoishammaslääkäriä) Jakautuu useampaan suuntautumisvaihtoehtoon Oikomishoito (155) Suu- ja leukakirurgia (ml. suukirurgia) (104) Terveydenhuolto (ml. hammashuolto) (88) 4
EU:n ammattipätevyysdirektiivi (2013/55/EU) Lääkärit ja hammaslääkärit (ml. erikoislääkärit ja erikoishammaslääkärit) sisältyvät ammattipätevyysdirektiivissä automaattisesti tunnustettaviin ammatteihin Erikoislääkärin koulutus artiklassa 25 Erikoishammaslääkärin koulutus artiklassa 35 Erikoislääkärikoulutuksen minimipituudeksi on määritelty alasta riippuen 3-5 vuotta Sovelletaan EU:n lisäksi myös ETA-valtioissa EU:n ammattipätevyysdirektiivi (2013/55/EU) Automaattisen tunnustamisen piirissä olevat erikoisalat on mainittu direktiivin liitteessä V Uusia erikoisaloja hyväksytään liitteeseen vain, jos niiden koulutusta annetaan 2/5 jäsenvaltioissa Yleislääketiede? Ei estä automaattisen tunnustamisen periaatteen soveltamista kansallisesti myös muihin kuin liitteessä mainittuihin erikoisaloihin 5
Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöstä (564/1994) 5 Ei ole erikoislääkäritutkinto Perustuu ammattipätevyysdirektiiviin (2013/55/EU, artikla 28) ja antaa eurooppalaisen yleislääkärin pätevyyden Ehtona toimimiselle yleislääkärinä muissa EU-valtioissa Voi sisältyä erikoislääkäritutkintoon Käytännössä ns. runkokoulutus yleislääketieteessä, työterveyshuollossa, geriatriassa ja terveydenhuollossa Vastaa entistä perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä (PTL) Ns. kaksoislaillistus loppui vuonna 2011, samalla nimi vaihtui Suomessa ja Belgiassa 2 vuotta, muualla Euroopassa 3 vuotta Vuoden vapautus perusopetukseen sisältyvän käytännön harjoittelun perusteella YEK:iin kuuluva 9 kk tk-palvelu suoritettava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään Yhteistyöelimet erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnasta säädetään lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 41 :ssä ja VNA erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista 3 :ssä. Alueellisista neuvottelukunnista säädetään VNA erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista 3 :ssä. 6
Rahoitus STM:n korvaa palvelujärjestelmälle koulutuksesta koituvia kustannuksia terveydenhuoltolain (1326/2010) 59-60 sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (374/2014) perusteella Koulutus-EVO-korvaus (tutkintokorvaus ja kuukausikorvaus) Asetus annetaan terveydenhuoltolain 66 :n nojalla vuosittain Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1198/2013) perusteella STM on antanut vuodeksi kerrallaan asetuksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Asetuksen 2 :n mukaan työterveyslaitos voi maksaa yliopistoille korvausta Esityksen sisältö Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjauksen nykytilanne Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisestä käyty keskustelu Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät Teppo Heikkilä 8.1.2015 7
Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu (1/3) Esitys erl- ja erhl-koulutuksen kehittämisestä 2007 (Puolijoki & Tuulonen) Yleisosaamisen vahvistaminen Esim. sisätautien ja kirurgian koulutusrakenteen uudistaminen Dekaanien jatkopohdinta STM:n työryhmä erl- ja erhl-koulutuksen uudistamisesta 2011 Toistaiseksi tutkintoon johtava koulutus Päivystys- ja yleisosaamisen vahvistaminen erityisesti sisätaudeissa ja kirurgiassa Akuuttilääketieteen ja hammaslääketieteellisen diagnostiikan erikoisalojen perustaminen Keskustelua myös diagnostisten alojen yhteisestä runkokoulutuksesta ja nuorisopsykiatrian asemasta Teppo Heikkilä 8.1.2015 Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu (2/3) OKM:n valmistelema uusi VNA erl- ja erhlkoulutuksen tutkinnoista (420/2012) Voimaan 1.1.2013 Yhdistetään erl- ja erhl-koulutukset samaan asetukseen Asetukseen vain sellaiset asiat, joista ollaan yksimielisiä Uusina erikoisaloina akuuttilääketiede ja hammaslääketieteellinen diagnostiikka Radiologian ja lastenneurologian koulutus 5 -> 6 vuotta OKM:n valmistelema Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 Erl- ja erhl-koulutuksen ohjausvastuu siirretään STM:lle Teppo Heikkilä 8.1.2015 8
Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu (3/3) STM ja OKM perustivat 4.5.2012 yhteisen työryhmän (ns. siirtotyöryhmä), jonka tehtävänä oli Valmistella STM:n ohjauksen vahvistamisen/ hallinnonalan siirron vaatimat tarvittavat säädösmuutokset molemmille hallinnonaloille Laatia ehdotukset toimenpiteistä, joilla vahvistetaan STM:n ohjausta ja erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa Tehdä ehdotukset sekä säädösmuutosesitykset tarvittavista yhteistyörakenteista huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuskokonaisuus Raportti julkaistiin 6.6.2014 (STM 2013:46) - > Erikoistumiskoulutusta tulee ohjata nykyistä paremmin Teppo Heikkilä 8.1.2015 Esityksen sisältö Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjauksen nykytilanne Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisestä käyty keskustelu Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät Teppo Heikkilä 8.1.2015 9
Siirtotyöryhmän esitys 1: Ohjausvastuu siirretään OKM:stä STM:öön Esityksellä ehdotetaan koulutuksen hallinnollinen vastuu siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriöön. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta säädettäisiin ammattihenkilölaissa sekä ammattihenkilölain nojalla säädettävässä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa työryhmän raportin liitteenä olevalla tavalla Mahdollistetaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämistarpeiden jatkuva arviointi Ohjataan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta STM:n asetuksin aikaisemman VNA-pohjaisen ohjauksen sijaan Siirtotyöryhmän esitys 2: Tutkintomuotoisuudesta luovutaan Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus eivät olisi enää tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan yliopistojen tutkintojen jälkeistä ammatillista jatkokoulutusta Erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot ovat suomalainen erikoisuus sekä eurooppalaisesta näkökulmasta että myös Suomessa ammatillisen jatkokoulutuksen näkökulmasta Yliopistotutkintoja säätelee OKM:n lainsäädäntö Muutos mahdollistaa koulutusten kehittämisen nykyistä joustavammin Ei tarkoita yliopistojen roolin pienenemistä 10
Siirtotyöryhmän esitys 3: Perustetaan kansallinen koordinaatioelin Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 :n mukaiselle neuvottelukunnalle ehdotetaan erillistä jaostoa, joka vastaisi erl- ja erhl-koulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta ja koulutuksen kehittämisen edistämisestä. Jaostossa olisi jäsenet STM:n ja OKM:n lisäksi erl- ja erhl-koulutusta antavista yliopistoista, julkisesta ja yksityisestä palvelujärjestelmästä, alan ammattijärjestöistä, erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien edustus sekä jäsen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta. STM:n edustaja toimisi jaoston puheenjohtajana. Koordinaatiojaoston tehtävät (1/2) Valmistelee erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisen strategian, joka Sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä sekä koulutuksen sisällöistä suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin Avustaa yliopistoja ja sosiaali- ja terveysministeriötä erikoistumiskoulutusten arvioinneissa Tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvistä kysymyksistä 11
Koordinaatiojaoston tehtävät (2/2) Kerää ja välittää tietoa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kansainvälisestä kehityksestä Tekee esityksiä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeista Kokoaa tiedot erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärien kehittymisestä alueellisilta neuvottelukunnilta ja arvioi alueellisen erikoisalakohtaisen erikoislääkäritarpeen Siirtotyöryhmän esitys 4: EVO-korvausjärjestelmää uudistetaan Erl- ja erhl-koulutuksen siirtotyöryhmä teetti EVOrahoituksesta esiselvityksen Esiselvityksen perusteella: EVO-rahoitusta tulisi voida kohdentaa aiempaa tarkoituksenmukaisemmin tukemaan mm. lääkärikoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen laatua EVO-korvausta tulisi voida jatkossa maksaa myös yliopistoille EVO-korvausta tulisi voida maksaa kaikille yliopiston hyväksymille koulutusta tuottaville organisaatioille, myös yksityissektorille 12
Siirtotyöryhmän esitys 4: EVO-korvausjärjestelmää uudistetaan Esiselvityksen perusteella (jatkoa): EVO-korvausten maksaminen tulisi sitoa arvioon eri erikoisalojen koulutustarpeista sekä koordinaatiojaoston luoman valtakunnallisen strategian mukaiseen laadukkaaseen koulutukseen EVO-korvausta tulisi maksaa ainoastaan niille organisaatioille, jotka sitoutuvat jatkuvaan laadunvarmistukseen Rahoitusta tulisi yksinkertaistaa siten, että korvaus kohdennetaan koulutuskuukausien mukaan ja raha seuraa erikoistuvaa EVO-korvausta tulisi maksaa myös yliopistoille Lisäksi esiselvityksen tekijöiden esitys oli, että EVO-korvausta voitaisiin maksaa ainoastaan ensimmäistä erikoistumista suorittavasta Rahoitusta koskevien esitysten jatkokäsittely Muita siirtotyöryhmän tekemiä esityksiä tullaan arvioimaan osana erl- ja erhl-koulutuksen strategian valmistelua Myös sote-uudistus vaikuttaa rahoituksen kehittämiseen Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Miten ja ketä rahoituksella ohjataan? Joka tapauksessa tunnistettu selkeä tarve Kehittää rahoitusta ohjaavampaan suuntaan Yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa rahoitusta 13
Erikoistumiskoulutuksen maksullisuus? Tutkintomuotoisuuden poistuminen mahdollistaa periaatteessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen muuttumisen maksulliseksi Yliopistolain nojalla yliopisto voi periä antamastaan koulutuksesta maksun, mikäli asiasta ei toisin säädetä Tutkintoon johtava koulutus on säädetty maksuttomaksi, jolloin tutkinnosta luopuminen poistaa tämän suojan Yliopistojen perimistä maksuista säädetään OKM:n asetuksessa Erikoistumiskoulutuksen maksullisuus? Korkeakoulututkintojen jälkeisistä erikoistumiskoulutuksista säädetään jatkossa OKM:n valmistelemassa laissa, jonka nojalla korkeakoulun järjestämästä koulutuksesta voi periä maksun Ei tarkoita sitä, että maksua tarvitsee periä Korkeintaan 120 / op Laki ei koske erl- ja erhl-koulutusta Jos muut sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutukset ovat jatkossa maksullisia, nostaa tämä painetta myös erl- ja erhl-koulutuksen muuttamiselle maksulliseksi 14
Erikoistumiskoulutuksen maksullisuus? Arvioitava myös mahdollisen maksullisuuden vaikutus erikoistumishalukkuuteen ja muihin kustannuksiin Lähes kaikki julkisen palvelujärjestelmän pysyvät lääkärinvirat ovat erikoislääkärin virkoja Aiheuttaisi painetta erikoislääkärien palkkojen korotukselle STM:n suunnitelmissa on laajentaa koulutus-evokorvaus koskemaan myös muita sote-alan erikoistumiskoulutuksia Maksullinen erikoistumiskoulutus nähty esteenä palvelujärjestelmän kannalta tarpeellisen osaamisen hankkimiselle Esim. hoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus Asia on ensisijaisesti yliopistojen päätettävissä Asiasta tullaan keskustelemaan EVO-rahoitusuudistuksen yhteydessä Siirtotyöryhmän esitys 5: Koulutuksen valintamenettelyä kehitetään Erikoistumiskoulutukseen ei jatkossa voisi enää päästä ilmoittautumismenettelyllä vaan koulutukseen tulisi pyrkiä. Työryhmä esittää, että yliopistot ryhtyvät valmistelemaan läpinäkyvää järjestelmää koulutukseen ottamiseksi yhdessä palvelujärjestelmän ja erikoistuvien kanssa. Työryhmä esittää myös, että yliopiston, palvelujärjestelmän ja alueellisten neuvottelukuntien tulee luoda toimintamalli erikoistuvan lääkärin yhtenäisen, sisällöltään tarkoituksenmukaisen koulutuskokonaisuuden turvaamiseksi. 15
Koulutustarpeiden säännöllinen/jatkuva erikoisalakohtainen alueellinen arviointi Erva-alueet tehneet alueelliset erikoislääkäritarveselvitykset KYS-erva 2009, muut 2012 (Turussa aikaisempi 2007) Lähtökohtana palvelujärjestelmästä lähtenyt aluekohtainen tarve selvittää erikoislääkärien riittävyyttä eri aloilla Lääkäriliitto vetänyt tulokset yhteen dekaanien aloitteesta Erikoislääkäritilanteen tulevaisuudennäkymissä nähtävissä sekä alakohtaisia että alueellisia eroja Nähtävissä tarve ohjata lääkärien hakeutumista eri erikoisaloille nykyistä paremmin STM aloittamassa omaa selvitystään strategian valmistelun tueksi Erikoistumiskoulutukseen ottaminen ja koulutuksen järjestäminen Tunnistettu tarve ohjata valmistuvien lääkärien hakeutumista eri koulutusohjelmiin nykyistä paremmin Jatkossa koordinaatiojaosto vastaa selvitysten tekemisestä yhdessä alueellisten neuvottelukuntien kanssa -> informaatioohjaus Koulutuspaikkojen ala- ja aluekohtainen sääntely tarveselvitysten pohjalta (?) Koulutusjatkumon hallinta selkeästi yliopistoille ja yliopiston vastuulle Yliopisto valitsee erikoistuvat Yliopisto tekee koulutussuunnitelman ja sopii koulutussuunnitelman mukaisesti erikoistumispaikat alueellisten neuvottelukuntien ja palvelujärjestelmän kanssa Yliopisto vastaa koulutuksen laadusta 16
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sääntely Jatkossa säädellään ammattihenkilölain ja - asetuksen sekä STM:n asetuksen kautta STM ja STM:n nimittämä koordinaatiojaosto vastaavat koulutuksen strategisesta valtakunnallisesta ohjauksesta yhteistyössä alueellisten neuvottelukuntien kanssa Yliopistot vastaavat autonomiansa puitteissa koulutuksen sisällöstä, laadusta ja koulutettavien valinnasta Yliopistojen pysyväismääräykset Valtakunnallisesti yhdessä sovitut päälinjat Jokainen yliopisto päättää autonomiansa mukaisesti omista pysyväismääräyksistään Uusi säädöspohja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Voimaan 1.2.2015 Tutkinto -> koulutus Uusi 4 a, jossa määritellään mm. koulutusten minimipituudet Siirretty nykyisestä VN:n asetuksesta (420/2012) Valtuutus koordinaatiojaoston perustamisesta 41 :ään VN:n asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Koordinaatiojaoston kokoonpano ja tehtävät (19 a ja 19 b ) Uusi STM:n asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta Korvasi VN:n asetuksen erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista (420/2012) YEK samaan asetukseen erl- ja erhl-koulutuksen kanssa 17
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaukseen jatkossa liittyviä kysymyksiä ja haasteita Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisestä on käyty laajaa ja vilkasta keskustelua kohta kymmenen vuotta Keskustelun seurauksena alan toimijoiden kesken on saatu harvinaisen vahva yhteinen näkemys koulutuksen kehittämisen suuntaviivoista STM:llä on vahva mandaatti ottaa koulutuksen ohjaaminen haltuunsa Alan toimijoilla on STM:öä kohtaan kovat odotukset, mutta myös epäilyjä Koulutuksen kokonaisuuteen sisältyy kuitenkin kohtalaisen paljon myös sekä yleisiä että erikoisalakohtaisia kysymyksiä ja haasteita Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaukseen jatkossa liittyviä kysymyksiä ja haasteita Lain tasolla olevat: EVO-rahoituksen uudistaminen, ml. työterveyshuollon koulutuksen rahoitus ja TTL:n asema Oikeus suorittaa koulutusta myös yksityissektorilla/vuokralääkärinä (erityisesti tk-palvelu) STM:n asetus: Ns. 50/50 (fifty-fifty) -sääntö Tk-palvelun pituus Erl-koulutusten pituus viisivuotisilla aloilla ja hammaslääketieteen aloilla Hammaslääkäreitä koskeva vaatimus 2 v käytännön palvelusta ennen erikoistumisen aloittamista 18
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaukseen jatkossa liittyviä kysymyksiä ja haasteita Koulutuksen sisältöön liittyviä (mahdollisesti vaikutuksia myös asetukseen) Koulutettavien aloituspaikat ja valintamenettely Moniammatillisen johtamiskoulutuksen pituus (10 vai 30 op) Sisätautien ja kirurgian koulutuskokonaisuudet Psykiatrian koulutuskokonaisuus Nuorisopsykiatria Vanhuspsykiatria Ns. laboratorioalojen yhteinen runkokoulutus Suu- ja leukakirurgian koulutus Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen jatkossa liittyviä kysymyksiä ja haasteita Muita Yliopistojen ja palvelujärjestelmän suhde sekä tämä uudistus että sote-uudistus huomioiden Erikoistuvien palvelussuhde ja erikoistuvien virkojen täyttö Uudistuksen yhtenä tarkoituksena on siirtää todellista sisällöllistä ja laadullista ohjausvaltaa palvelujärjestelmältä yliopistoille Vaatimus yleislääketieteen erikoislääkärin oikeuksista pysyvän terveyskeskusviran ehtona Erikoislääkärikoulutuksen maksullisuus 19
Mikä muuttuu? Käytännössä alkuun aika vähän Nyt tehty vain hallinnollinen siirto ministeriöiden välillä; siirretään erl-koulutusta koskeva lainsäädäntö STM:n lainsäädäntöön Ammattihenkilölaki, ammattihenkilöasetus STM:n asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta Samalla kuitenkin mahdollistetaan säännöllinen sisällöllinen keskustelu jatkossa Erikoistuvan ja kouluttajan arjessa muutoksen ei pitäisi tässä vaiheessa näkyä Teppo Heikkilä 8.1.2015 Mikä muuttuu? Jatkossa on mahdollista lähteä kehittämään erl- ja erhl-koulutusta ns. puhtaalta pöydältä Erikoistuvalle laadukkaampi ja paremmin organisoitu erikoislääkärikoulutus Palvelujärjestelmälle riittävästi osaavia erikoislääkäreitä Erikoisalakohtainen epätasapainoinen kehitys korjaantuu Tarkoituksenmukaisempi rahoituksen kohdentaminen Yliopistoille paremmat resurssit STM:lle mahdollisuus ohjata erikoislääkärikoulutusta nykyistä joustavammin palvelujärjestelmän tarpeista lähtien Teppo Heikkilä 8.1.2015 20
Kysyttävää? Ylilääkäri Teppo Heikkilä Asiakkaat ja henkilöstö -ryhmä, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, STM teppo.heikkila@stm.fi Teppo Heikkilä 8.1.2015 21