11/14/2016. Miten sote-uudistus muuttaa suun terveydenhuollon järjestelyjä?

Transkriptio

1 Miten sote-uudistus muuttaa suun terveydenhuollon järjestelyjä? Anne Nordblad, STM

2 Asiakkaan valinnanvapaus Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalli esitetään tulevan voimaan vaiheittain. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. Asiakas tarvitsee tietoa palvelujen laadusta valinnan tekemiselle. 2 2

3 Asiakkaan valinnanvapaus laajenee Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Palveluntuottajien määrä kasvaa julkisesti rahoitetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheittain: Vuosina parannetaan perustason hoitoon pääsyä Vuosina valinnanvapauden palveluvalikoima laajenee. Vasta alustavat virkamiesluonnokset valmisteltu, hallitus päättää marraskuussa. Virkamiesvalmistelun pohjana selvityshenkilöryhmän ehdotukset sekä hallituksen linjaukset 3-3

4 Valinnanvapaus asiakkaan näkökulmasta Mahdollisuus valita julkisen palvelulaitoksen toimipiste Mahdollisuus valita tietyissä peruspalveluissa suoraan palveluntuottaja, joka voisi tarjota: terveyden ja hyvinvoinnin ohjausta ja neuvontaa yleisten, äkillisten ja pitkäaikaisten, hoitotasapainossa olevien sairauksien hoitoa sosiaalityön, sosiaalihuollon ja sosiaaliohjauksen neuvontaa Lisäksi olisi mahdollisuus valita erikseen palveluntuottaja, joka tarjoaisi suun terveydenhuollon palveluja Maakunnan palvelulaitos tekisi palvelutarpeen arvioinnin, jos asiakas tarvitsee enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita. Asiakas voisi saada asiakassetelin, jonka perusteella hän voisi valita palvelun tuottajan tai henkilökohtaisen budjetin, jonka perusteella hän voisi valita itselleen sopivia palveluita ja niiden tuottajia Toisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi 4-4

5 Valinnanvapaus palveluntuottajan näkökulmasta Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota: maakunnan palvelulaitoksen yhtiö yksityinen palveluntuottaja kolmannen sektorin toimija Valinnanvapauden piirissä olevilla tuottajilla samat oikeudet ja velvollisuudet tuottajien rekisteröidyttävä tuottajien täytettävä maakunnan asettamat kriteerit tuottajien tehtävä maakuntien kanssa sopimukset tuottajien ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa tuottajien otettava vastaan asiakkaat, jos listalla on tilaa tuottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta: kiinteä korvaus listautuneiden asiakkaiden määrän ja asiakkaan hyvinvointiriskin mukaan + mahdolliset kannustimet tuottajien vastattava sopimuksen mukaisesta palvelukokonaisuudesta ja ohjattava asiakas tarvittaessa maakunnan palvelulaitokseen palvelutarpeen arviointiin 5-5

6 Valinnanvapaus maakunnan palvelulaitoksen näkökulmasta Vastaa maakunnan omasta sosiaali- ja terveyspalvelujen perus- ja erityistason palvelutuotannosta siltä osin, kuin ne eivät ole lakisääteisen valinnanvapauden piirissä Tehtävänä olisi myös tuottaa ja antaa asiakkaille suoran valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita julkisoikeudellisena velvoitteena silloin, kun asiakkaiden laaja palvelutarve tai muut erityiset olosuhteet edellyttävät vaativan tai harvemmin annettavan hoidon tai muiden erityistason palveluiden ensisijaisuutta tai erittäin laajaa eri palveluiden yhteensovitusta. Tekee asiakkaalle palveluntarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman. Näiden jälkeen myöntää asiakkaalle tietyissä palveluissa tai tilanteissa asiakassetelin ja/tai henkilökohtaisen budjetin. Asiakas voi valita, miltä tuottajalta hankkii palvelut. Tekee viranomaispäätökset Huolehtii palvelujen yhteensovittamisesta yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa

7 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaamisesta sekä asiakastiedon hyödyntämisestä tuottajien välillä Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta ja palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta Maakunta asettaa hyväksymiskriteerit valinnanvapauden piiriin tuleville palvelutuottajille ja tekee sopimukset heidän kanssaan. Maakunta voisi päättää, että valinnanvapauden piiriin kuuluu laissa määriteltyä laajempi kokonaisuus palveluita. Julkisia hallintotehtäviä ei voi kuitenkaan siirtää, ellei siitä laissa erikseen säädetä. Maakunta päättäisi palvelutuottajien rahoituksesta laissa määriteltyjen periaatteiden puitteissa 7-7

8 Valinnanvapaus asiakkaan eri tilanteissa Palvelutarve Korkea Korkea hoidon tai palvelun tarve Suuret yksikkökustannukset, pieni määrä asiakkaita Suuri palveluiden yhteensovittamisen tarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Palvelulaitos vastaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Tarvittaessa hyödynnetään asiakasseteliä ja/tai henkilökohtaista budjettia Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suoran valinnan palvelutuottajan kanssa Jatkuva hoidon tai palvelun tarve Palvelut suoran valinnan tuottajalta (omatiimi) tai palvelulaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Palvelulaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin ja/tai henkilökohtaisen budjetin ja/tai täydentää suoran valinnan palveluja omalla palveluntuotannollaan Maakunta voi päättää suoran valinnan tuottajalle kansallista suoran valinnan palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Matala Satunnainen hoidon tai palvelun tarve Palvelut suoran valinnan tuottajalta (omatiimi) Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea palvelutarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan palvelulaitoksen kanssa, mutta ei laajempaa tarvetta palveluiden yhteensovittamiseen Koko väestö: terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Laaja-alainen yhteistyö kunnan, maakunnan, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Osuus väestöstä - 8

9 Miten maakunnat ohjaavat integraatiota Järjestämisvastuu Asiakkaan palvelujen yhteensovittaminen Sopimukset ja omistajaohjaus Resurssiohjaus Tiedolla ohjaaminen Kehittämistoiminta - 9

10 Yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet valmisteilla hoitoon pääsyn määräajat tarkastelussa - suun terveydenhuollon ongelmana on ollut pitkät hoitojonot palvelukokonaisuudet - jatkovalmistelussa mitä sisältää? asiakassuunnitelma kokoaa palveluja yhtenäiset käytännöt vahvistavat laatua ja potilasturvallista toimintaa 10 10

11 Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelma on yksittäisen asiakkaan prosessin keskeinen vaihe, joka toimii palvelujen tarpeen yhteen sovittajana ja integroi monialaisen tarpeen palveluissa. Analysoimalla tehtyjä suunnitelmia voidaan arvioida koko väestöä koskevaa tietoa tarpeista. Arvioinnin pohjalta voi syntyä ja vertailtavissa olevaa aineistoa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeen luonteesta, vakavuusasteesta, liitännäisongelmista, palveluiden käytöstä ja yleisistä demografisista tekijöistä. Nämä tiedot ovat välttämättömiä kun suunnitellaan erilaisia, optimaalisia tapoja auttaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä

12 Jatkossa: Value based health care model Sairauksien hoidon sijaan tulisi panostaa enemmän terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja hyvälaatuisiin lähipalveluihin. Mitä paremmin tuottaja (julkinen tai yksityinen) hallitsee tämän, sitä vähemmän rahaa kuluu kalliisiin erikoishoitoihin

13 ehdotettua: Eli sen sijaan, että mitataan, kuinka moni on päässyt lääkärille/hammaslääkärille jossain tietyssä ajassa (esim. kuudessa kuukaudessa), seurataankin esimerkiksi sitä, ovatko asiakkaat saaneet palvelun suunnitelman mukaan (mitä toimenpiteitä ja kuinka nopeasti asiakkaan on tarpeen saada). Tätä on pohdittu myös hoidon saatavuuden työryhmässä

14 Julkinen rahoitus suun th Julkinen rahoitus 454,4 milj. vuonna 2014 sisältää vain valtio, kuntien ja Kelan meno-osuudet. Asiakasmaksut sisältyvät yksityiseen meno-osuuteen (679,2 milj. )

15 Käynnit sv korvatussa hoidossa Vuoden sisällä käynnit: useimmiten jatkokäynnit ovat olleet seuraavan tai saman kuun aikana. 1 käynti 40,7 % 2 käyntiä 27,7 % 3 käyntiä 15,1 % 4 käyntiä 7,6 % 5 käyntiä 3,9 % 6 tai enemmän käyntiä 4,9 % 15 15

16 sv korvattu hoito Ikäluokat jakautuvat seuraavasti Luokka1: Alle 30 v (6,6 % kaikista) Luokka2: 30 v -39 v (10,3 %) Luokka3: v (13,6 %) Luokka4: v (23,4 %) Luokka5: v (26,4 %) Luokka5: v (14,2 %) Luokka5: 80+ (5,5 %) 16 16

17 AvoHILMO: Hammaslääkiärikäynnit 2015 Yhteystapa: Käynti vastaanotolla Ammatti: Hammaslääkärit Ajettu: (RM) % asiakkaaista Käyntikerrat Ikäluokka Asiakkaat Käynnit 1 käynti 2 käyntiä 3 käyntiä 4 käyntiä 5 käyntiä 6 tai enemmän 1. Alle 30v v v v v v v ja vanhemmat Kaikki

18 Aikataulu Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 12/2016 Maakuntauudistuksen hallituksen esitys keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika

19 Suun terveydenhuollon asiakaspalautekyselyn 2014 tuloksia Salla Sainio/THL

20 Suun terveydenhuollon asiakaspalautekyselyn palautteet 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti Suun terveydenhuollon asiakaspalautekyselyn terveyskeskusten hoidossa käyneille. Avoimia palautteita yhteensä noin 4100 kpl Avoimissa aika paljon hajontaa terveyskeskusten välillä ja terveyskeskusten sisällä eri asemien välillä Toisilla lähes pelkästään positiivista palautetta, toisilla yli puolet negatiivista palautetta. Kaikista avoimista palautteista ¾ positiivista Kehitettävää eniten prosesseissa ja hoidon saatavuudessa. Salla Sainio/THL

21 Kiitokset hoitotiimille ja parannusehdotuksia Kiitosta Eniten kiitosta koettiin hammashoitopelon hoitamisesta Henkilökunnan joustavuus Hienotunteisuus: ei läksytystä vaan kannustusta Hoidon perusteellisuus Hoidosta ja hoitotoimenpiteistä kertominen Parannettavaa Hoidon saatavuus Ajanvarauksen toimivuus Tehokkuus Hoidon hinnasta kertominen Kehittämisehdotuksia tuli jonkin verran - ajanvarauskalenteriin voisi tehdä netissä varauksia tai järjestelmä tarjoaisi automaattisesti aikaa hoitosuosituksen mukaan Salla Sainio/THL

22 Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistukset 22 22

23 Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisestä ja ohjaamisesta STM:n asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015) Koulutuksen sisällöstä vastaavat yliopistot Koulutuksen sisältö ja sen suorittamisen tarkemmat ehdot määritellään yliopistojen pysyväismääräyksissä ja erikoisalakohtaisissa koulutusohjelmissa Palvelujärjestelmä ohjaa merkittävästi koulutuksen toteutumista käytännössä 23 23

24 Asetuksella säädetään Erikoisaloista 50 lääketieteen ja 5 hammaslääketieteen erikoisalaa Koulutuksen pituudesta Erikoislääkärikoulutus alasta riippuen 5 tai 6 vuotta Erikoishammaslääkärikoulutus alasta riippuen 3 tai 6 vuotta Ennen erikoishammaslääkärikoulutusta vähintään 2 vuoden käytännön työkokemus Koulutuksen sisällöstä Yliopiston hyväksymä teoriakoulutus Osallistuminen koulutuksen kehittämiseen ja arviointiin Vähintään 9 kk tk-palvelu Vähintään puolet koulutuksesta muualla kuin YOsairaalassa Valtakunnallinen kuulustelu 24 24

25 Rahoitus STM:n korvaa julkiselle palvelujärjestelmälle lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta koituvia kustannuksia terveydenhuoltolain (1326/2010) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (374/2014) perusteella Koulutus-EVO-korvaus (tutkintokorvaus ja kuukausikorvaus) Asetus annetaan terveydenhuoltolain 66 :n nojalla vuosittain Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1198/2013) perusteella STM on antanut vuodeksi kerrallaan asetuksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Asetuksen 2 :n mukaan työterveyslaitos voi maksaa yliopistoille korvausta 25 25

26 Erl-koulutuksen uudistus pähkinänkuoressa Erl- ja erhl-koulutuksen ohjausvastuu siirtyi STM:n vastuulle Tavoitteena uudistaa erl- ja erhl-koulutus vastaamaan 2020-luvun haasteisiin Perustettu erl- ja erhl-koulutuksen koordinaatiojaosto Käynnistetty toimenpideohjelman valmistelu (valmis 11/16). Pohjana ns. siirtotyöryhmän esitykset Säädöspohjan valmistelu puhtaalta pöydältä 26 26

27 Koulutustarpeiden arviointi STM/koordinaatiojaosto teettänyt arvioinnin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritarpeesta vuoteen 2030 Erl Johanna Rellman TAYS Julkaistaan lähiaikoina Toimii osaltaan erl- ja erhlkoulutuksen toimenpideohjelman pohjana 27 27

28 Erikoisalakohtainen koulutustarve 2/3 Teppo Heikkilä 28 28

29 Erikoisalakohtainen koulutustarve 3/3 KA v Hyks Tyks Tays Kys Oys Yht. Diagnostiikka/radiologia 0,4 0,3 0,4 0,3 0,3 2 1,7 Diagnostiikka/patologia 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 1 0,3 Kl. hammash./kariologia 1,3 0,8 0,9 0,9 0,7 5 2,1 Kl. hammash./lasten hh 0,9 0,4 0,6 0,5 0,4 3 0,8 Kl. hammash./parodontologia 1,5 0,9 1,1 0,7 0,9 5 2,4 Kl. hammash./protetiikka 1,7 1 1,3 0,9 0,7 5 3,6 Oikomishoito 2,7 1,6 2,4 2 1,3 10 6,2 Suu- ja leukakirurgia 1,5 0,4 0,6 0,5 0,6 4 3,5 Terveydenhuolto 1,9 0,6 0,8 0,7 0,6 5 2,9 Yhteensä

30 Siirtotyöryhmän esitys: valintamenettelyä kehitetään Erikoistumiskoulutukseen ei jatkossa voisi enää päästä ilmoittautumismenettelyllä vaan koulutukseen tulisi pyrkiä. Yliopistot ryhtyneet valmistelemaan läpinäkyvää järjestelmää koulutukseen ottamiseksi Informaatio-ohjauksen ja uravalinnan ohjauksen rooli? Työryhmä esitti myös, että yliopiston, palvelujärjestelmän ja alueellisten neuvottelukuntien tulee luoda toimintamalli erikoistuvan lääkärin ja hammaslääkärin yhtenäisen, sisällöltään tarkoituksenmukaisen koulutuskokonaisuuden turvaamiseksi -> koulutusputket 30 30

31 Hakuaika 2 krt/vuosi -voi hakea kaikkiin viiteen yliopistoon, vain yhdelle erikoisalalle Valmis erikoislä äkäri tai - hammas lääkäri Valintamenettelyn mahdollisia elementtejä Kuulustelu -kaikissa yliopistoissa -osallistutaan sinne missä 1.hakutoive -monivalintatehtävät -> nopea tarkistaa, objektiiviset arviointikriteerit Ei pääse haastatteluun (hylky tai ei ylitä karsintarajaa ) Jatkoon päässeiden hakemukset lähetetään yliopistoille Oikaisume -nettely Haastattelu -Kokeessa parhaiten menestyneet pääsevät haastatteluun -esim. Kolminkertainen määrä vapaisiin paikkoihin nähden -haastattelu on koulutusviran työpaikkahaasteattelu, johon osallistuu yo:n vastuuhenkilö ja ylilääkäri -pääsee siihen haastatteluun, joka on ylimpänä hakutoiveissa ja johon pisteet riittävät Ei tule valituksi Koulutusputki -opintosuoritusten arviointi Koeajan jälkeen, jos osoittautunut soveltuvaksi alalle -> opinto-oikeus myönnetään Tulee valituksi -> ehdollinen opinto-oikeus -> 6 kk koeaika 31 31

32 Koulutusrahoitus osana sotejärjestämislakia Koulutusrahoitusta koskevat pykälät siirtyvät terveydenhuoltolaista osaksi sotejärjestämislakia Alustavien linjausten mukaan Koulutusta koskeva erillisrahoitus säilyy Koordinaatiovastuu viidelle yhteistoiminta-alueelle Rahoitus laajennetaan koskemaan myös muita sote-alan erikoistumiskoulutuksia Rahoitus laajennetaan koskemaan myös yliopistoja Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetuksen rahoitusmalliin ei tässä vaiheessa puututa 32 32

33 Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuskorvaus Koordinaatiojao STM sto Korvaus koulutuksen järjestämisestä - Tarveharkintaan, esim. alueelliseen erikoistuvien määrään ja tarvearvioon, perustuva rahoitus - Edellytyksenä yliopiston kanssa tehty koulutussopimus. - Sopimus sisältää mm. koulutukseen osallistuvien palvelujen tuottajien määrittelyn yhdessä yliopiston kanssa Yliopistosaira ala- maakunta Koulutuksen tavoitteet ja strateginen ohjaaminen Alueellinen neuvottelukunta Alueelliset koulutustarpeet Alueellinen muu yhteistyö Tutkintokorvaus koulutuksen järjestämisestä ja koordinoinnista Yliopisto Teppo Heikkilä Laadun toteutuminen ja koulutusyhteistyö Koulutuspaikkasopimus Kuukausiperusteinen korvaus toteutuneesta koulutuksesta (reunaehdot määritellään asetuksessa) - esim. yliopiston hyväksymä koulutuskuukausi Palveluntuott aja 33 33

34 Alueellinen koulutustarve - lausuntokierros Hammaslääketieteen erikoisalakohtaisissa kommenteissa arvioitiin, että raportin linjaus koulutuksen huomattavasta lisäämisestä on oikeansuuntainen tarkennuksia esitettiin mm. protetiikan ja purentafysiologian, oikomishoidon ja suupatologian osalta Kouluttajaresurssit rajaavat koulutusmahdollisuuksia Hammaslääkäriliitto ehdottaa hammaslääkärien peruskoulutuksen lievää vähentämistä tulevaisuudessa ja voimavarojen suuntaamista erikoishammaslääkärikoulutukseen Ahvenenmaalla on pulaa monen erikoisalan osaajista Erit. neurologia, fysiatria, reumatologia, onkologia ja yleiskirurgia Toisaalta lisääntyvä yleislääkärimäärä voi vähentää spesialistitarvetta 34 34

35 Miten jatkossa? Koulutuksen toimijoiden välinen yhteistyö? Yliopistot - maakunnat - palvelujen tuottajat Miten erikoistumiskoulutuksen kokonaisuus toteutetaan käytännössä uudessa palvelujärjestelmässä? Koulutusputket Koulutuksen toteutuminen palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla Koulutuksen sirpaleisuus, monituottajamallin haasteet eri vaihtoehdoissa Mikä on palvelujen tuottajien intressi kouluttaa? 35 35

36 Luonnos toimenpideohjelmassa vuosille Hammaslääketieteen osalta erikoishammaslääkärien osuuden säilyttäminen 15 % okonaishammaslääkärimäärästä ja alueellinen työvoimatasapaino on asetettu tässä arviossa koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi. Tämä tavoite edellyttää nykyisen erikoishammaslääkärikoulutuksen lähes kaksinkertaistamista eli n. 40 uutta erikoishammaslääkäriä vuosittain. Erikoishammaslääkärikoulutusta tulee lisätä kaikilla hammaslääketieteen erikoisaloilla; suhteellisesti eniten kliinisen hammashoidon painotusaloilla ja oikomishoidossa. Terveydenhuollon työvoimasuunnittelu ja erityisesti lääkärikoulutuksen tarpeen arviointi sisältää monta epävarmuustekijää ja vaatii onnistuakseen säännöllistä uudelleenarviointia ja ennusteiden tarkentamista. Työvoimaennusteiden avulla tulee välttää voimakasta jo-jo-efektiä koulutuksen sisäänottomäärien muutoksissa