Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari 18.11.2014
Mitä työosiossa selvitettiin? Maatiloilla syntyvän karjanlannan ja sen sisältämien ravinteiden määriä valuma-aluekohtaisesti Lannanlevityskelpoisen peltopinta-alan määrää valuma-aluekohtaisesti Lannan ja ravinteiden määriä lannanlevityskelpoiseen peltopinta-alaan suhteutettuna Turvemailla sijaitsevien peltojen pinta-alamääriä valumaaluekohtaisesti (ajanpuutteen vuoksi ei sisälly tähän seminaariesitykseen) Tarkasteltiin niitä valuma-alueita, joilla on paljon turvemailla sijaitsevaa peltopinta-alaa ja joilla kotieläintalous on voimakasta (ajanpuutteen vuoksi ei sisälly tähän seminaariesitykseen) 18.11.2014 Toni Sankari 2
Miksi valuma-alueet olivat tarkastelun kohteena? Valuma-alue on luonnollinen toiminnallinen alueyksikkö Viljelijöitä koskeva tietosuoja ei vaarannu, kun tilakohtaiset tiedot yleistetään valuma-aluetasolle Suomen ympäristökeskuksen jakovaihe 3:n mukaiset valuma-alueet ovat sopivan kokoisia, kun lanta-, ravinne- ja peltoaloja esitetään maakunnan laajuisina karttoina Seuraavissa kolmessa kartassa on esitetty jakovaihe 3:n mukaiset valuma-alueet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta 18.11.2014 Toni Sankari 3
Valuma-alueet: Etelä-Pohjanmaa
Valuma-alueet: Pohjois-Pohjanmaa (eteläosa)
Valuma-alueet: Pohjois-Pohjanmaa (pohjoisosa)
Lähtöaineistot tarkastelussa Maatilakohtaiset eläinmäärätiedot (naudat, siat, hevoset, kanat, kalkkunat), vuosi 2013 Viljelijöiden osoiterekisteri, vuosi 2013 Tieto peruslohkojen viljelykäytöstä, vuosi 2013 Peruslohkojen rajat Valuma-alueaineisto (jakovaihe 3) Taustakartta-aineistoja (Yleiskartta 1 milj., Maastokarttarasteri 1:500 000) 18.11.2014 Toni Sankari 7
Turkistarhaus ei ollut tässä tarkastelussa mukana Turkistarhauksesta ei ole saatavissa kootusti tarhaajakohtaisia tietoja Aiemmin toteutetuissa tutkimuksissa on käytetty kuntakohtaisia tietoja, mutta ne ovat liian epätarkkoja valuma-aluekohtaiseen tarkasteluun Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n (PSTK) kautta olisi mahdollista saada tarhaajien sijaintitiedot, mutta aineistoon ei ole vielä sidottavissa tuotantoeläinkohtaisia tietoja 18.11.2014 Toni Sankari 8
Lanta- ja ravinnemäärien laskennan perusajatus Laskennat perustuvat tilakohtaisiin eläinmäärätietoihin Eläinmäärien perusteella arvioitiin tiloilla syntyvän lannan määrät Lantamäärien pohjalta arvioitiin lannan sisältämät ravinnemäärät Tilakohtaiset tiedot siirrettiin valuma-aluekohtaisiksi tiedoiksi 18.11.2014 Toni Sankari 9
Nautojen ja sikojen osalta eläinluokkia yleistettiin Käytössä olleessa lähtöaineistossa nautojen ja sikojen lukumäärät oli esitetty 41 luokan avulla Aineisto yleistettiin seitsemään luokkaan, jotta siitä saatiin yhteensopiva lannan varastointiohjeen (MMM-RMO C4) kanssa Luokkien yleistystapa on esitetty seuraavassa diassa 18.11.2014 Toni Sankari 10
Alkuperäiset luokat Lypsylehmä Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni Luokat yleistyksen jälkeen Nuorkarja 6-8 kk Nuorkarja < 6 kk Lihasika Siitossika, joutilas emakko 1 Alle 24kk poikinut emolehmähieho X 2 Alle 24kk poikinut lypsylehmähieho X 3 Emakoiksi tarkoit. siat, alle 8 kk X 4 Emolehmä 24kk- X 5 Hiehot 12kk-24kk (ei poikineet), emolehmäksi X 6 Hiehot 12kk-24kk (ei poikineet), jalostukseen X 7 Hiehot 24kk- (ei poikineet), emolehmäksi X 8 Hiehot 24kk- (ei poikineet), lihantuotantoon X 9 Hiehot 24kk- (ei poikineet), maidontuotantoon X 10 Lehmävasikat 6kk-12kk, emolehmäksi X 11 Lehmävasikat alle 6kk, emolehmäksi X 12 Lehmävasikat ja hiehot 12kk-24kk, lihantuot./emol. X 13 Lehmävasikat ja hiehot 12kk-24kk, lypsylehmiksi X 14 Lehmävasikat ja hiehot 6kk-12kk, lihantuot./emol. X 15 Lehmävasikat ja hiehot 6kk-12kk, lypsylehmiksi X 16 Lehmävasikat ja hiehot alle 6kk, lihantuot./emol. X 17 Lehmävasikat ja hiehot alle 6kk, lypsylehmiksi X 18 Lihasiat, elopaino 50-80 kg X 19 Lihasiat, elopaino 80-110 kg X 20 Lypsylehmä 24kk- X 21 Muu nauta 6-24 kk X 22 Muu nauta yli 24 kk X 23 Muu vasikka alle 6 kk X 24 Porsaat, elopaino alle 20kg X 25 Siat, elopaino 20kg-50kg X 26 Siitoskarjut, elopaino 50kg- X 27 Sonni alle 6kk, jalostukseen X 28 Sonni alle 6kk, lihantuotantoon X 29 Sonni väh. 12kk, alle 16kk, jalostukseen X 30 Sonni väh. 12kk, alle 16kk, lihantuotantoon X 31 Sonni väh. 16kk, alle 21kk, jalostukseen X 32 Sonni väh. 16kk, alle 21kk, lihantuotantoon X 33 Sonni väh. 21kk, alle 24kk, jalostukseen X 34 Sonni väh. 21kk, alle 24kk, lihantuotantoon X 35 Sonni väh. 24kk, jalostukseen X 36 Sonni väh. 24kk, lihantuotantoon X 37 Sonni väh. 6kk, alle 8kk, jalostukseen X 38 Sonni väh. 6kk, alle 8kk, lihantuotantoon X 39 Sonni väh. 8kk, alle 12kk, jalostukseen X 40 Sonni väh. 8kk, alle 12kk, lihantuotantoon X 41 Tiineet, vähintään kerran porsineet emakot X 11 Vieroitettu porsas
Lannan käsittelymenetelmää koskeva yleistys Kohdemaakuntien alueella lannasta arvioidaan käsiteltävän 30% kuivalantamenetelmällä ja 70% lietelantamenetelmällä Tilakohtaista tietoa lannan käsittelymenetelmistä ei ole saatavilla Tämän vuoksi lantamäärien arviointi toteutettiin siten, jokaiselle tilalle laskettiin sekä kuivalantamäärät (30% osuudella) että lietelantamäärät (70% osuudella) Todellisuudessa jokaisella tilalla on käytössä vain jompikumpi käsittelymenetelmä, mutta alueellista tarkastelua varten voidaan soveltaa em. 30-70 periaatetta kullekin tilalle 18.11.2014 Toni Sankari 12
Taulukkoarvot lantamäärien laskemiseen (Lähde: Lannan12 kk varastointiohje, Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C4) 12 kk:n aikana syntyvä lantamäärä (m 3 /eläin) Eläinlaji/-luokka Kuivikelanta Virtsa Lietelanta Lypsylehmä 12,0 8,0 24,0 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 9,0 4,0 15,0 Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8,0 Nuorkarja alle 6 kk 2,4 1,2 4,0 Lihasika 0,7 1,0 2,0 Siitossika, joutilas emakko 0,8 1,2 2,4 Vieroitettu porsas 0,5 0,5 1,0 Hevonen 12,0 (* Kana 0,05 Kalkkuna 0,03 (* Hevosen virtsan oletetaan imeytettävän kuivikkeeseen 18.11.2014 Toni Sankari 13
Taulukkoarvot lannan ravinnemäärien laskemiseen (Lähde: Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013 sekä Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 2010) *) Kalkkunan osalta tietoja ei ollut saatavilla, joten laskennassa käytettiin kanan arvoja Kuivikelanta (kg/m 3 ) Eläinlaji/-luokka Liukoinen Kokonaistyppfosfori Kokonais- typpi Kalium Lypsylehmä 1,2 4,1 1,2 3,2 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1,2 4,1 1,2 3,2 Nuorkarja 6-8 kk 1,2 4,1 1,2 3,2 Nuorkarja alle 6 kk 1,2 4,1 1,2 3,2 Lihasika 1,5 4,6 2,5 2,8 Siitossika, joutilas emakko 1,5 4,6 2,5 2,8 Vieroitettu porsas 1,5 4,6 2,5 2,8 Hevonen 0,4 2,3 0,5 2 Kana 4,5 9,2 4,4 4,5 Kalkkuna *) 4,5 9,2 4,4 4,5 Virtsa (kg/m 3 ) Eläinlaji/-luokka Liukoinen Kokonaistyppfosfori Kokonais- typpi Kalium Lypsylehmä 1,8 2,5 0,1 4,5 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1,8 2,5 0,1 4,5 Nuorkarja 6-8 kk 1,8 2,5 0,1 4,5 Nuorkarja alle 6 kk 1,8 2,5 0,1 4,5 Lihasika 1,6 2,1 0,2 1,5 Siitossika, joutilas emakko 1,6 2,1 0,2 1,5 Vieroitettu porsas 1,6 2,1 0,2 1,5 Lietelanta (kg/m 3 ) Eläinlaji/-luokka Liukoinen Kokonaistyppfosfori Kokonais- typpi Kalium Lypsylehmä 1,8 3,0 0,5 2,9 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1,8 3,0 0,5 2,9 Nuorkarja 6-8 kk 1,8 3,0 0,5 2,9 Nuorkarja alle 6 kk 1,8 3,0 0,5 2,9 Lihasika 2,7 3,8 0,8 1,9 Siitossika, joutilas emakko 2,7 3,8 0,8 1,9 Vieroitettu porsas 2,7 3,8 0,8 1,9
Perusajatus lannanlevityskelpoisen peltopintaalan tarkasteluun Kaikkiaan kohdemaakuntien alueella oli yli 224.000 peruslohkoa (pinta-ala yli 413.000 hehtaaria) Oletettiin, että peruslohkojen viljelykäyttö vaikuttaa siihen, onko lohko lähtökohtaisesti lannanlevityskelpoinen Seuraavassa diassa on esitetty ne 30 viljelykäyttöluokkaa, jotka arvioitiin lannanlevityskelpoisiksi Lannanlevityskelpoisiksi arvioituja peruslohkoja saatiin yhteensä yli 146.000 kpl (pinta-ala yli 347.000 hehtaaria) Tarkastelussa oli mukana sekä kasvinviljelytilojen että kotieläintilojen pellot 18.11.2014 Toni Sankari 15
Peruslohkojen viljelykäyttöluokista seuraavat 30 luokkaa valittiin lannanlevityskelpoiseksi 1-vuotiset kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehunurmet Ruokaperuna 1-vuotiset laidunnurmet Ruokateollisuusperuna 20 v. erityistukisopimus, pelto Ruokohelpi Erityistukisopimusala, pelto Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa Kasvimaa Seoskasvusto (valkuaiskasvit + väh. 50 % viljaa) Kaura Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit) Kevätrapsi Seosvilja (korsiviljat) Kevätruis Seosviljat (korsiviljat+öjlykasvit) Kevätrypsi Sokerijuurikas, sokerintuotantoon Kevätvehnä Syysrapsi Kumina Syysruis Maissi Syysrypsi Mallasohra Syysspelttivehnä Monivuot. kuivaheinä-, säilörehu-, ja tuorerehunurmet Syysvehnä Rehuohra Vihantavilja 18.11.2014 Toni Sankari 16
Tarkastelun tuloksena on visuaalisia karttaesityksiä sekä laskennalliset tiedot esittävä taulukkoaineisto Seuraavista karttaesityksistä on selkeyden vuoksi jätetty valuma-aluetunnukset pois. Valuma-aluetunnukset ovat kuitenkin mukana A3-kokoon optimoiduissa pdf-karttaesityksissä, jotka tulevat raportoinnin liitteeksi. 18.11.2014 Toni Sankari 17
18
19
20
21
22
23
18.11.2014 Toni Sankari 24
25
26
27
28
29
30
31
32
Karttaesitysten lisäksi valuma-aluekohtaisia tietoja voidaan tarkastella tuotetuista taulukoista Lannanlevityskelpoiseen peltopinta-alaan suhteutetut lanta- ja ravinnemääräkartat eivät yksinään kerro valuma-alueella syntyvistä lanta- ja ravinnemääristä!! Edellä mainittuja karttoja tarkasteltaessa on syytä havainnoida myös valuma-alueiden pinta-aloihin suhteutettuja lanta- ja ravinnemääräkarttoja Karttojen lisäksi tuotettiin valuma-aluekohtainen taulukkoaineisto, josta lanta- ja ravinnemäärät käyvät ilmi lukuina 18.11.2014 Toni Sankari 33
Tuotos kartta- ja taulukkomateriaalien ohella: Työ on tämän avulla toistettavissa päivitetyillä aineistoilla ja tarvittaessa eri perusteiden mukaisilla arvoilla!!! 34