Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa. Soile Hänninen Markus Isotalo

Transkriptio

1 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa Soile Hänninen Markus Isotalo Anna Mäki-Punto Lounais-Suomen ympäristökeskus

2

3 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa Soile Hänninen Markus Isotalo Anna Mäki-Punto Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus

4 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA Lounais-Suomen ympäristökeskus Vesiensuojeluosasto (VSO) Taitto: Päivi Niemelä Kartat: Leena Korte Kansikuva: Paavo Mäkimattila Julkaisu on saatavana myös internetistä: Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (pain.) ISSN (verkkoj.)

5 SISÄLLYS 1 Johdanto Typpi- ja fosforimäärien laskenta taulukkoarvoilla Laskenta ulosteisiin erittyvien ravinteiden perusteella...9 Huomioita laskelmien tuloksista...9 Ravinteita hehtaaria kohti...10 Kuntien väliset erot Lantalaskelmat Vakka-Suomesta...14 Aineiston käsittely...14 Tulokset kunnittain...15 Pohdintaa laskelman perusteella Hevoset - tilastojen ulkopuolelle jäävä ongelma Loppupäätelmiä...18 Lähteet...19 Liitteet...20 Kuvailulehdet...34 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

6 4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

7 1 Johdanto Tämän laskelman tarkoituksena on ollut selvittää Varsinais-Suomessa vuodessa syntyvä lantamäärä sekä sen sisältämät typpi- ja fosforimäärät. Tehtävä on osa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA-hanketta (Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella). Hanke on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntämällä ELMA-rahoituksella Saaristomeren valuma-alueen kunnissa. Mukana ovat olleet ympäristökeskuksen, alueen viljelijöiden ja kuntien lisäksi mm. MTK-Varsinais-Suomi, maatalouden neuvontajärjestöt, Varsinais-Suomen TE-keskus sekä alueen toimintaryhmät. Lantaselvityksen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tiedot eläinsuojien ja kotieläinten kokonaismääristä eläinlajeittain erikseen kaikista Varsinais-Suomen kunnista. Kotieläintalouden keskittymisalueelta Vakka-Suomesta (Laitila, Mynämäki, Uusikaupunki, Taivassalo, Vehmaa) kerättiin ympäristölupavelvollisten kotieläintilojen osalta tiedot eläinlajeista ja eläinmääristä ja selvitettiin eläinsuojakohtaisesti lantalatyypit sekä merkittiin kotieläinsuojien sijainti kartalle (1: ). Ympäristökeskus on siirtänyt tiedot edelleen paikkatietoaineistoon. Lisäksi laskettiin jokaisen Varsinais-Suomen kunnan osalta eläinten vuodessa tuottamat lantamäärät ja niiden sisältämät typpi- ja fosforimäärät taulukkoarvoja käyttäen. Kunnan kokonaispeltoalan perusteella laskettiin vielä lannan sisältämän typen ja fosforin määrä peltohehtaaria kohden kunnittain. Toisessa vaiheessa kuntakohtaiset lantataseet laskettiin käyttämällä perusteena suoraan lantaan erittyvän fosforin ja typen laskennallisia arvoja sekä laadittiin lyhyt kirjallinen raportti aiemman selvitystyön tulosten pohjalta. Tässä selvitetään ne perusteet, joita käyttäen laskennat on tehty ja tulokset saatu. Raporttiin sisältyy myös lyhyt selonteko, miten Tiken tilastotietoja on käytetty esim. eri eläinlajien ryhmittelyssä sekä pohdintaa siitä, mitä tulokset kertovat. Vakka-Suomessa vertaillaan lantamäärien ja taulukkoarvojen perusteella saatuja tuloksia eläinten lantaan erittämien ravinteiden pohjalta tehdyn laskelman tuloksiin sekä pohditaan laskelman tulosta, eri laskentatapoja, niihin liittyviä oletuksia, ongelmia ja mahdollisia virhetekijöitä. Tarkastelun lopussa on lyhyt kuvaus tilanteesta Varsinais-Suomen hevostalleilla sekä muutama ehdotelma maakunnallisen lantaongelman lievittämiseksi Saaristomeren valuma-alueella. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

8 Pyhäranta LAITILA Alastaro UUSIKAUPUNKI Yläne Oripää LOIMAA Kustavi Iniö Houtskari Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Taivassalo Lemu Askainen Masku Rusko Tarvasjoki Lieto Merimasku RAISIO Velkua NAANTALI TURKU Piikkiö PAIMIO KAARINA Rymättylä PARAINEN Sauvo Kemiö Mellilä Koski SOMERO Marttila Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala SALO Suomusjärvi Muurla Kisko Perniö Särkisalo Korppoo Nauvo Västanfjärd Dragsfjärd alle 10 % 10-19,9 % 20-34,9 % 35-45,9 % 46-63,9 % km Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08 Kuva 1. Pellon osuus maa-alasta Varsinais-Suomen kunnissa (v. 2007). 6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

9 2 Typpi- ja fosforimäärien laskenta taulukkoarvoilla Varsinais-Suomessa vuosittain syntyvää lannan ravinnemäärää lähdettiin aluksi selvittämään kunnittain eläintilaston ja saatavilla olevien taulukkoarvojen avulla. Tätä varten vuodelta 2006 käytössä olleesta Tiken (Maa-ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) yksityiskohtaisesta kotieläintilastosta laskettiin kunkin kunnan osalta eläinlajeittain vuodessa muodostuva lantamäärä, joka vastaa 12 kk:n lantavaraston mitoituksen ohjearvoja. Tällöin mm. alkuperäisessä tilastossa hyvin tarkkaan eritelty nautojen ja sikojen ikäjakauma ryhmiteltiin uudelleen huomattavasti karkeammalla jaolla. Nautaeläimet jaettiin kolmeen ryhmään: 1) lypsylehmät, 2) hiehot (ml emolehmät, sonnit ja muu lihakarja >6 kk) sekä 3) nuorkarja, alle 6 kk. Siat jaettiin neljään ryhmään: 1) emakko porsaineen, 2) joutilas emakko (sis. myös karjut), 3) liha- ja siitossika sekä 4) vieroitetut porsaat (5 11 viikkoa). Lampaat ( kpl) ja vuohet (836 kpl) käsiteltiin yhtenä ryhmänä. Munivat kanat eroteltiin lattiakanoihin ja häkkikanoihin. Kalkkunat ja broilerit (kananuorikot) laskettiin erikseen. Hevosten, lampaiden ja siipikarjan oletettiin tuottavan vain kuivikelantaa. Nautojen ja sikojen osalta lantamäärä laskettiin rinnakkain kolmena eri lantalajina: lietelantana, kuivikelantana + virtsana sekä sellaisena kuivikelantana, johon virtsa on imeytetty. Lannan käsittelyjärjestelmien vaikutus Eri tavoin varastoitujen lantojen ravinnemäärät vaihtelevat huomattavasti, mikä käy ilmi liitteenä 1 olevasta taulukosta 1, johon on laskettu yhden eläimen vuodessa tuottama typpi- ja fosforimäärä taulukkoarvoja ja nitraattiasetuksen lannan varastointitilavuuden ohjearvoja käyttäen. Naudat ja siat on laskettu kahdella eri varastointimenetelmällä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

10 Kuivikelanta + virtsa ravinnesisältö poikkeaa vuosituotoksessa lietelantaan verrattuna seuraavasti: Eläin N kg/eläin/v P kg/eläin/v Lypsylehmä -14,4 +3,2 Hieho, emolehmä +6,2 +3,7 Nuorkarja -2,16 +1,48 Emakko porsaineen -9,7 +2,6 Joutilas emakko -3,36-0,08 Lihasika -2,75 +0,35 Porsas -1,15 +0,55 Tulos osoittaa, että lietelannassa typpi säilyy yleensä paremmin kuin kuivikelannassa, jossa puolestaan lannan fosforimäärä on hiukan korkeampi kuin lietteessä. Tämä johtunee käytetyistä kuivikkeista, jotka myös sisältävät jonkin verran fosforia (esim. olki). Koska pelkästään lannan varastointitapa vaikuttaa näinkin paljon nautojen ja sikojen lannan ravinnesisältöön, ja kun käytettävissä ei ole ollut todellisia kuntakohtaisia tietoja lantavarastoista, tämän laskentatavan katsottiin sisältävän liian paljon laskennallisia virhetekijöitä. Myös lannan kokonaismäärä tulee todennäköisesti liian suureksi todellisuuteen verrattuna, jos laskennan lähtökohtana pidetään 12 kk:n lantavaraston mitoitusohjeen mukaista määrää lannan vuosikertymän oletuksena. Eläimen ruokinnalla on hyvin suuri vaikutus lannan ravinnekoostumukseen. Sitä ei lantalaskelmissa ole erikseen otettu tarkastelun kohteeksi. Viime vuosien kehitys sikojen ja kanojen ruokinnassa on kuitenkin vähentänyt lantaan erittyvän fosforin määrää. Lannan ravinnesisällön lukuarvoina on tässä laskelmassa käytetty ympäristötukiehtojen (2007) mukaisia lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvoja. 8 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

11 3 Laskenta ulosteisiin erittyvien ravinteiden perusteella Tämän alkuselvityksen jälkeen päädyttiin toisenlaiseen lähestymistapaan, ja lannan ravinnemäärät päätettiin laskea suoraan eläinten vuodessa ulosteisiin erittämien kokonaistyppi- ja fosforimäärien perusteella. Lähdeaineistona on Jouni Nousiaisen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tekemä selvitys, jossa periaatteena on vähentää rehujen mukana saadusta typestä tai fosforista eläimeen (koko eläin ) ja tuotteisiin (jälkeläiset, maito, munat) pidättyneet ravinteet ja käyttää tätä erotusta typen tai fosforin ylijäämänä. Aikaisemmin lantalaskelmaa varten tehty eläinlajien ryhmittely eri ikäluokkiin vastasi melko hyvin eläimiä, joiden ravinnetaseita Nousiainen on selvittänyt. Nautakarjan osalta luokittelu ei ollut täysin vastaava. Eron selvittämiseksi laskettiin koko Varsinais-Suomen eläinmäärät Tiken tilaston mukaan vielä siten, että eri eläinryhmät vastasivat mahdollisimman tarkkaan Nousiaisen selvityksessä olleita lannantuottajia (taulukko 2, liite 2). Laskennan tulos on esitetty taulukossa 3 (liite 3). Kotieläinten uudelleen ryhmittely ei kuitenkaan oleellisesti muuttanut lopputulosta. Keskimääräinen typpimäärä lisääntyi 1,67 kg/ha ja fosforimäärä 0,25 kg/ha. Niinpä laskelmassa pitäydyttiin aikaisemmin kuntakohtaisesti (lannan varastointitilavuutta varten) lasketuissa eläinryhmissä. Taulukossa 4 (liite 4) on esitetty eri eläinten vuodessa tuottama kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimäärä lantaan erittyvien ravinteiden perusteella laskettuna kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa. Ravinteiden kokonaismäärät on myös jaettu kunnassa olevalla peltoalalla, mikä paremmin havainnollistaa kuntien välisiä eroja. Huomioita laskelmien tuloksista Ympäristönäkökulmasta typen tarkastelu kokonaistyppenä on tarkoituksenmukaisempaa kuin vain lannan sisältämän liukoisen typen määrän seuranta. Kokonaistyppi kuvaa parhaiten lähtötilannetta eli koko sen typen määrää, joka myöhemmin lannan käsittelyn eri vaiheissa haihtuu, pidättyy maahan, huuhtoutuu tai päätyy liukoisena typpenä kasvinravinteeksi. Näin laskien Varsinais-Suomessa vuosittain muodostuva lanta sisältää typpeä yhteensä 7,3 milj. kiloa ja fosforia 1,56 milj. kiloa. Taulukkoarvoilla lasketut lannan ravinnemäärät poikkeavat näistä jonkin verran. Fosforia kertyy lantalaskelmalla yhteensä 1,4 1,7 milj.kg (pienempi määrä, jos oletetaan nautojen ja sikojen lannan olevan lietelantaa, korkeampi luku, jos oletuksena on kuivikelanta + virtsa em. eläinten kohdalla). Typen osalta eri laskentatavat eivät ole lainkaan vertailukelpoisia. Taulukkoarvoilla laskettuna Varsinais-Suomessa vuodessa syntyvän lannan sisältämän liukoisen typen määrä on yhteensä 2,2 3,5 milj.kg (korkeampi luku, jos oletuksena on lietelanta nautojen ja sikojen osalta). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

12 Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että sekä lantaan erittyvien ravinteiden perusteella että lantaloiden mitoitusarvojen perusteella tehdyissä laskelmissa päädytään vuositasolla todennäköisesti liian suuriin lukuihin, koska ainakin lihasika- ja kanatiloilla on vuosittain eripituisia tuotantotaukoja. Lisäksi on muistettava, että varastointitavasta riippumatta lannan typestä haihtuu ammoniakkina noin 20 % karjasuojissa ja varastossa (Grönroos ym.1998). Ravinteita hehtaaria kohti Vaikkei lantaa levitetäkään kunnan jokaiselle peltohehtaarille, lannan sisältämien ravinnemäärien esittäminen kunnittain peltohehtaaria kohti on huomattavasti informatiivisempi tapa kuin vain kokonaismäärinä ilmoitetut typpi- ja fosforikertymät. Kun syntyvät ravinnemäärät jaetaan kunkin alueen peltohehtaareille, voimme nähdä selvästi tiettyjä alueellisia tihentymiä kotieläinmäärissä. Tämäkään tarkastelutapa ei toki kerro vielä todellista tilannetta, sillä yli puolet kaikista Varsinais-Suomen tiloista on kasvinviljelytiloja. Vaikka maakunnan keskimääräinen peltoala tilaa kohti on koko EU ajan kasvanut noin hehtaarilla vuodessa ja on nyt 40,44 ha, kotieläintalous on vieläkin keskittynyt peltoalaltaan keskimääräistä pienemmille tiloille. Maatilojen tuotantosuunnat seutukunnittain ilmenevät liitteestä 5. Kuntien väliset erot Tämän otsikon alla typpi ja fosfori tarkoittavat lannan kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimääriä. Varsinais-Suomessa syntyvästä lannasta riittäisi tasaisesti levitettynä typpeä noin 25 kg ja fosforia reilu 5 kg jokaiselle peltohehtaarille. Kunnittain tarkasteltuna suurin ravinnekuorma lannasta kertyy Vehmaan pelloille, tasaisesti jaettuna vuosittain joka hehtaarille 70 kg N tot ja 18 kg P tot /ha. Merkittävä osa Vehmaalla muodostuvasta lannasta toimitetaan biokaasulaitokseen, jossa käsitellään liete- ja kuivalannan seassa myös teollisuuden ja kotitalouksien biojätteitä. Anaerobisessa mädättämiskäsittelyssä lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu. Lopputuotteina muodostuva fosforipitoinen humusjae ja typpipitoinen nestejae eivät kuitenkaan jää Vehmaalle, vaan niitä toimitetaan laajalle alueelle peltojen lannoitteeksi/maanparannusaineeksi. Toinen alue, missä lannan ravinteita syntyy paljon, on Loimaan seutu. Suhteellinen eläintiheys on siellä suurin Oripäässä, jossa pelloille riittää typpeä lähes 56 kg ja fosforia 12 kg/ha. Alastarolla typpeä syntyy 49 kg ja fosforia vajaa 11 kg jokaista hehtaaria kohti. Kokonaismääränä Loimaalla syntyy lannan ravinteita lähes kaksinkertainen määrä Oripäähän verrattuna, mutta koska Loimaalla on paljon peltoa, yli viisinkertaisesti Oripäähän verrattuna, Loimaan pelloille kertyy tasaisesti levitettynä koko Varsinais-Suomen keskiarvoa vähemmän lannan ravinteita (vajaa 18 kg typpeä ja alle 4 kg fosforia). Loimaan seutukunnassa noin joka neljäs tila on kotieläintila. Kokonaismäärältään eniten ravinteita syntyy lannasta Someron kaupungissa; typpeä 781 tonnia (30 kg/ha) ja fosforia 166,6 tonnia (6,5 kg/ha). Turunmaan saaristokunnissa kotieläintilojen osuus on vain 14 % ja lannan ravinteita kertyy yleensä niukasti kuntien vähäisestä peltomäärästä huolimatta, yleensä vain muuta typpikilo ja fosforia vajaa kilo hehtaaria kohti. Selvä poikkeus tästä on Velkua, jonka 277 hehtaarille kertyy lannasta 59 kg N tot ja 9,9 kg fosforia. Myös Iniön pelloille riittää lannasta lähes maakunnan keskiarvoa vastaava määrä ravinteita ja Korppoossa jopa 37 kg typpeä ja 5,8 kg fosforia. On kuitenkin huomattava, että saariston kotieläintiloilla on lähinnä nautakarjaa ja lampaita, joiden lanta jää suurelta osin luonnonlaitumille. 10 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

13 Kuva: Paavo Mäkimattila Rannikolla sijaitsevien kaupunkien lantakertymä on yleensä varsin vähäinen. Poikkeuksena tästä ovat Laitila yli 40 kg typpi- ja lähes 10 kg/ha fosforimäärällään sekä Uusikaupunki, jossa lannasta kertyy ravinteita vähän yli maakunnan keskiarvon. Tämä johtuu kaupungin liitosalueista, joissa aina on pienillä tiloilla harjoitettu sangen voimaperäistä kotieläintaloutta ja erikoiskasvien viljelyä. Vakka-Suomessa kotieläintilojen osuus on vain 27 % kaikista tiloista. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

14 Pyhäranta LAITILA Alastaro UUSIKAUPUNKI Yläne Oripää LOIMAA Kustavi Iniö Houtskari Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Taivassalo Lemu Askainen Masku Rusko Tarvasjoki Lieto Merimasku RAISIO Velkua NAANTALI TURKU Piikkiö PAIMIO KAARINA Rymättylä Sauvo PARAINEN Kemiö Mellilä Koski SOMERO Marttila Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala SALO Suomusjärvi Muurla Kisko Perniö Särkisalo Korppoo Nauvo Västanfjärd Dragsfjärd alle 3 3-5,99 6-8, , , km 15-17,99 yli 18 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08 Kuva 2. Kotieläinten vuosittain tuottaman lannan sisältämä kokonaisfosfori kiloina peltohehtaaria kohden Varsinais- Suomen kunnissa v Tulokset on laskettu Jouni Nousiaisen esittämien arvojen perusteella (eläinten suoraan lantaan erittämä fosfori). 12 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

15 Pyhäranta LAITILA Alastaro UUSIKAUPUNKI Yläne Oripää LOIMAA Kustavi Iniö Houtskari Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Taivassalo Lemu Askainen Masku Rusko Tarvasjoki Lieto Merimasku RAISIO Velkua NAANTALI TURKU Piikkiö PAIMIO KAARINA Rymättylä PARAINEN Sauvo Kemiö Mellilä Koski SOMERO Marttila Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala SALO Suomusjärvi Muurla Kisko Perniö Särkisalo Korppoo Nauvo Västanfjärd km Dragsfjärd alle , , , , , ,9 yli 70 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08 Kuva 3. Kotieläinten vuosittain tuottaman lannan sisältämä kokonaistyppi kiloina peltohehtaaria kohden Varsinais-Suomen kunnissa v Tulokset on laskettu Jouni Nousiaisen esittämien arvojen perusteella (eläinten suoraan lantaan erittämä typpi). Kokonaistypestä haihtuu vielä ammoniakkina 20 % ennen lannan levitystä pellolle (Grönroos ym. 1998) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

16 4 Lantalaskelmat Vakka-Suomesta Tämän rinnakkaislaskelman tavoitteena oli verrata eri laskentatavoilla (lantaan erittyvät ravinteet >< lannan taulukkoarvot) saatua lopputulosta keskenään. Tätä laskelmaa tehtäessä oli käytettävissä Vakka-Suomen alueelta sekä kuntien että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat. Lupaa edellyttävät kotieläinyksikkökoot on lueteltu liitteessä 6. Päätöksissä eri eläinlajien ryhmittely ikäluokkiin oli identtinen kunnittain aikaisemmin laskettuihin, koska molemmissa lähtökohtina olivat 12 kk:n lantavaraston ohjearvot. Tilakohtaisista ympäristölupapäätöksistä selvitettiin kunnittain lantalatyypit ja eläinmäärät, joiden pitämiselle lupa oli myönnetty. Aineiston käsittely Lähdeaineistossa lupapäätösten ja todellisten tilastoitujen eläinten määrät poikkesivat kuitenkin toisistaan kunnittain huomattavasti. Poikkeama oli erityisen suuri nautaeläinten kohdalla, joilla ympäristöluvat kattoivat noin 2/3 todellisesta lypsylehmä- ja vasikkamäärästä (nuorkarja < 6 kk) ja vain noin puolet muista nautaeläimistä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa nautakarjatiloista on kooltaan ympäristölupavaatimuksen rajan alle jääviä pieniä yrityksiä. Sikapuolella varsinkin emakkojen ja joutilaitten emakkojen välinen rajanveto poikkesi lupahakemuksissa huomattavasti tilastotiedosta. Kokonaisemakkomäärät olivat kuitenkin Vakka-Suomen alueella samaa suuruusluokkaa molemmissa tietolähteissä. Myönnettyjen ympäristölupien mukainen emakkomäärä (emakoita porsaineen ja joutilaita emakoita) oli yhteensä noin , kun tilastoitu eläinmäärä kuntien alueella oli vuonna 2006 noin Tämä osoittaa, että porsastuotannossakin on mukana vielä joitakin vanhoja, pieniä sikaloita, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia. Lihasikoja oli 20 % enemmän kuin ympäristöluvista kertyvä määrä, ja vieroitetuista porsaista oli ympäristölupien piirissä vain noin kolmannes todellisesta määrästä. Näinkin suurista poikkeamista johtuen lupapäätösten eläinmääriä käytettiin lopulta vain eri lantalatyyppien suhteellisen osuuden selvittämisessä naudoilla ja sioilla. Hevosten, lampaiden ja siipikarjan oletettiin tuottavan vain kuivikelantaa. Tämä tieto oli yhtenevä ympäristölupapäätösten kanssa. Vakka-Suomen kunnissa lantalaskelman eläiminä käytettiin siis Tiken tilaston todellisia eläinmääriä ja vuotuisena lantakertymänä 12 kk:n lantavaraston ohjearvoja. Taulukkoarvoilla laskettu lannan typpisisältö tarkoittaa liukoista typpeä. 14 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

17 Tulokset kunnittain Fosforiluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska ne molemmilla laskentatavoilla tarkoittavat kokonaisfosforia. Lantaan erittyvien ravinteiden perusteella laskettuna fosforimäärä poikkeaa +/- 10 % käytettävissä olevilla taulukkoarvoilla lannasta lasketusta arvosta. Lietelantaa tuottavilla alueilla (Vehmaa, Taivassalo) lantaan erittyvistä ravinteista lasketut fosforimäärät ovat noin 10 % suurempia kuin taulukkoarvoilla saatu tulos. Pääasiassa kuivikelantaa tuottavilla alueilla (Laitila, Kustavi) fosforikertymä on taulukkoarvoilla noin 10 % suurempi kuin ulosteista laskettu luku. Ulosteisiin erittyvän kokonaisfosforin (Nousiainen 2008) määrä verrattuna lannasta taulukkoarvoilla laskettuun kokonaisfosforimäärään. Kunta Ulosteisiin erittyvät Taulukkoarvoilla Ptot yht. kg Ptot kg/ha Ptot kg/ha % *) Kustavi 471 0,34 0, Laitila ,56 10, Mietoinen =Mynämäki+ Mietoinen = Mynämäki+ Mietoinen Mynämäki ,62** 7,11** 93 Taivassalo ,64 9,58 90 Uusikaupunki ,79 6, Vehmaa ,08 15,99 88 Vakka-Suomi yht. Varsinais-Suomi yht ,46 9, ,28 4,7-5, *) % ulosteisiin erittyvistä **) keskiarvo Mietoisen ja Mynämäen fosforikertymistä Typen vertaaminen eri laskentatavoilla on huomattavasti työläämpää kuin fosforin, koska sen osalta on ensin otettava huomioon ero kokonaistypen ja lannan liukoisen typen määrissä. Liukoinen typpi on tässä laskelmassa muunnettu kokonaistypeksi vain koko Vakka-Suomen keskimääräisen typpikertymän osalta seuraavilla oletuksilla: Naudan lietelannassa liukoisen typen osuus on 66 ja sian 72 % kokonaistypestä. Naudan kuivikelannassa on liukoista typpeä 32 % ja sian kuivikelannassa 30 % kokonaistypen määrästä. Virtsan kokonaistypestä on liukoisessa muodossa naudalla 84 % ja sialla 83 % (Viljavuuspalvelu Oy 1995). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

18 Ulosteisiin erittyvän kokonaistypen (Nousiainen 2007) määrä verrattuna lannasta taulukkoarvoilla laskettuun liukoisen typen määrään. Kunta Ulosteisiin erittyvät Taulukkoarvoilla * Mynämäki+Mietoinen Ntot yht. kg Ntot kg/ha Nliuk kg/ha Kustavi ,0 0,5 Laitila ,1 16,6 Mietoinen ,2 Mynämäki ,5 7,1* Taivassalo ,4 24,1 Uusikaupunki ,0 14,2 Vehmaa ,3 43,2 Vakka-Suomi yht ,3 19,4 = 31,1 Ntot Varsinais-Suomi yht ,8 7,6-11,8 Keskimäärin liukoisen typen kertymä on lannassa (taulukkoarvoilla laskettuna) Vakka-Suomessa noin 19 kg/ha. Kokonaistypeksi edelleen taulukkoarvoilla muunnettuna tämä on 31 kg/ha. Nousiaisen arvoilla laskien kokonaistyppeä tulee lannasta 40 kg/ha eli noin 30 % enemmän. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Nousiaisen arvoissa ei ole huomioitu väistämätöntä typen haihtumista ammoniakkina, mikä on noin 20 %. Taulukkoarvoilla lasketut tulokset ilmenevät liitteestä 7. Pohdintaa laskelman perusteella Vakka-Suomi ( ha) edustaa vajaata 15 % Varsinais-Suomen peltopinta-alasta. Eläinten suoraan lantaan erittämät ravinnemäärät ovat laskennallisesti N tot tonnia ja P 409,7 tonnia. Näin ollen Vakka-Suomessa syntyy lähes 24 % koko maakunnan lannan kokonaistypestä ja noin 26 % kokonaisfosforista. Neljännes koko maakunnan kotieläimistä on keskittynyt Vakka-Suomeen, vaikka siellä vain noin joka neljäs tila on kotieläintila. Näiden tilojen pelloille varsinkin lannan fosfori aiheuttaa kovia paineita. Toisaalta rinnakkaislaskelma osoittaa, että absoluuttisen totuuden selvittäminen lannan ravinteiden määristä on äärettömän hankalaa. Kaikissa valituissa laskentatavoissa on omat virhelähteensä. Nousiaisen lukuarvoilla laskettuja ravinnemääriä voitaneen kuitenkin pitää maksimiarvoina eri eläinten typen ja fosforin tuottokyvystä. Todellisen ravinnekertymän selvittämiseksi käytössä tulisi olla tilakohtaiset lantaanalyysitiedot sekä kullakin tilalla todellisuudessa syntyvät lantamäärät. Vuodessa kertyvän lantamäärän selvittäminen tuntuu kuitenkin olevan varsin ongelmallinen asia jopa yksittäisellä tilalla. 16 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

19 5 Hevoset - tilastojen ulkopuolelle jäävä ongelma Hevosia Tiken tilastossa on 1961 kpl, mutta Varsinais-Suomen hevosjalostusliiton toiminnanjohtajan arvion mukaan hevosten ja ponien yhteismäärä alueella on noin Hevosten kohdalla ongelmallisia asioita ympäristön kannalta ovat lantalat ja ulkotarhat. Hevostallien pitäjät eivät useinkaan ole viljelijöitä, eivätkä siten myöskään ympäristötuen ehtojen piirissä. Varsinainen ympäristölupa vaaditaan yleensä vasta 60 hevosen yrityksiltä. Pienempien hevostallien lantaloissa onkin usein huomattavia puutteita. Näihin asioihin kuntien ympäristöviranomaiset ovat kuitenkin jo alkaneet kiinnittää huomiota, ja parannuksia on odotettavissa. Ympäristön kannalta merkittäviä pistekuormittajia ovat myös hevosten ulkotarhat. Niiden synnyttämä kuormitus riippuu suoraan siitä, kuinka usein tarhoja siivotaan ja lannat kerätään pois ja miten saaliin kanssa sitten menetellään. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

20 6 Loppupäätelmiä Lannasta kotieläintiloilla syntyvien ongelmien välttämiseksi olisi äärettömän tärkeää ensinnäkin saada lannan levityksen piiriin myös kasvinviljelytilojen peltoja. Vaikka Varsinais-Suomessa etäisyydet ovat suhteellisen pieniä, selviä logistiikkaongelmia esiintyy. Kotieläinten keskittymäalueilla, erityisesti Vakka-Suomessa, missä peltopinta-ala on suhteellisen vähäinen, lanta on todellinen ongelma. Siellä ei lähialueellakaan ole enää paljoa lannan levitykseen soveltuvia peltoja. Monilla lohkoilla fosforiluku alkaa olla luokassa arveluttavan korkea. Koko Varsinais-Suomen alueella varteenotettava lannan käsittelymuoto olisi sen jatkojalostus syntysijoillaan. Kyseeseen voisi tulla lannan käyttö biopolttoaineen raaka-aineena, kuivaus, rakeistus tms. Biopolttoaineen tuotanto ja lannan poltto lievittävät tosin vain lannan typpikuormaa, muut ravinteet jäävät niissä prosesseissa jäljelle. Toisaalta alueen keskellä sijaitseva lannoitetehdas jauhaa kemiallisesti väkilannoitteita yötä päivää. Onko kokonaan poissuljettu ajatus, että keinolannoitteiden valmistajat alkaisivat käyttää raaka-aineenaan lantaa ja kehittäisivät prosessejaan lannan ravinteiden hyväksikäyttöön soveltuviksi. Maailman fosforivarat ovat sangen rajalliset ja ovat ennusteiden mukaan loppumassa jo parin kolmen tulevan sukupolven elinaikana. 18 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

21 Lähteet Grönroos, J., Nikander, A., Syri, S., Rekolainen, S. & Ekqvist, M Maatalouden ammoniakkipäästöt. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 206. Helsinki. 65 s. Maatalouskalenteri 2007, s.175 Taulukko 2. Nitraattiasetuksen mukaiset lannan varastointitilavuudet. MMM Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö, ympäristölupaa edellyttävät yksikkökoot. Nousiainen, Jouni, MTT, henkilökohtainen tiedonanto, joulukuu 2007 ja maaliskuu 2008 (Eri eläinten erittämät kokonaistyppi- ja fosforimäärät). Tike. Kotieläintilasto Vakka-Suomen alueelta sekä kuntien että Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat. Varsinais Suomen TE-keskuksen julkaisuja 5/2007. Maaseututilastot Viljavuuspalvelu Oy, Suomalaisen karjanlannan keskimääräiset ravinnepitoisuudet kg/m³ tuoreessa lannassa vuonna Ympäristötukiehdot Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvoja. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

22 LIITE 1 Taulukko 1. Yhden eläimen vuodessa tuottama ravinnemäärä taulukkoarvoilla laskettuna. Kuivikelanta Virtsa Edelliset yhteensä Eläinlaji määrä N (liuk.) P määrä N (liuk.) P määrä N (liuk.) P m3 kg kg m3 kg kg m3 kg kg Lypsylehmä 12 14,4 14,4 8 14,4 0, ,8 15,2 Hieho, emol. 9 10,8 10,8 4 7,2 0, ,2 11,2 Nuorkarja <6kk 2,4 2,88 2, ,16 0,6 3,6 5,04 3,48 Emakko porsaineen 3 3,6 7,5 3,5 5,6 0,7 6,5 9,2 8,2 Lihasika < 90 kg, siitossika 0,7 1,05 1,75 1 1,6 0,2 1,7 2,65 1,95 Joutilas emakko 0,8 1,2 1,6 1,2 1,92 0,24 2 3,12 1,84 Vier. porsas (5-11 vk) 0,5 0,75 1,25 0,5 0,8 0,1 1 1,55 1,35 Hevonen 12 4,8 6 Poni 8 3,2 4 Lammas, kuttu 1,5 1,8 2,25 Lattiakana, broileremo 0,05 0,225 0,22 Häkkikana 0,05 0,225 0,22 Kalkkuna 0,03 0,153 0,105 Broiler, kananuorikko 0,015 0,0765 0,0525 Lietelanta Eläinlaji määrä N (liuk.) P m3 kg kg Lypsylehmä 24 43,2 12 Hieho, emol ,5 Nuorkarja <6kk 4 7,2 2 Emakko porsaineen 7 18,9 5,6 Lihasika < 90 kg, siitossika 2 5,4 1,6 Joutilas emakko 2,4 6,48 1,92 Vier. porsas (5-11 vk) 1 2,7 0,8 Hevonen Poni Lammas, kuttu Lattiakana, broileremo Häkkikana Kalkkuna Broiler, kananuorikko 20 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

23 LIITE 2 Taulukko 2. Eri eläinten vuodessa tuottama kokonaistyppi- ja fosforimäärä Nousiaisen selvityksen (2007 ja 2008) mukaan sekä ravinnelaskennassa käytetyt eläinryhmät. Eläinryhmät kpl Ntot Ptot kg/v kg/v lypsylehmä ,1 17,00 emolehmä ,50 hieho kk ,7 7,40 sonni kk ,7 10,00 sonnit >2 v ,50 =emolehmät lihanauta > 1v ,7 10,00 =hiehot >2v vasikka <1v ,8 4,20 =vasikka 6-12 k nuorkarja <6kk 20 ** 1,5 * =sis.edelliseen ryhmään emakko porsaineen ,60 karju ,80 lihasika >50 kg ,3 1,575 muut siat (20-50 kg) ,4 1,25 =vanhempien/nuorempien ka. vierotettu porsas < 20kg ,5 0,925 hevonen > 2v ,9 9,00 poni > 2v, hevonen 1-2 v 0 43,5 7 * uuhi karitsoineen ,1 2,50 kuttu kileineen munituskana ,7 0,17 kananpoikaset <20 vrk ,4 0,05 =broileri broileri ,4 0,05 kalkkuna ,4 0,35 broileremo ,8 0,2 =lattiakana kukot >20 vko ,4 0,04 =broileri * Nousiaisen selvityksestä puuttunut tieto on täydennetty ympäristöministeriön v julkaisemalla luvulla ** kokonaan puuttunut tieto on arvioitu ottamalla seuraavalla ikäluokan arvosta noin puolet Nousiaisen selvityksen kanssa identtiset eläinryhmät on esitetty tummennettuina. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

24 LIITE 3. Taulukko 3. Lannan ravinteet koko Varsinais-Suomessa, tarkempi eläinryhmittely. Eläinlaji kpl kgn/ eläin* kgp/ eläin* Yht. N, kg Yht. P, kg kgn/ha kgp/ha Lypsylehmät , ,70 0,53 Emolehmä , ,12 0,12 Hieho 1-2v ,7 7, ,81 0,12 Sonni 1-2v , ,88 0,13 Sonnit > 2v , ,13 0,02 Lihanauta >1v , ,28 0,04 Vasikka <1v ,8 4, ,48 0,17 Emakko porsaineen , ,95 1,11 Karju , ,03 0,02 Lihasika >50kg ,3 1, ,55 0,64 Muu sika 20-50kg ,4 1, ,68 0,54 Vieroitettu porsas <20kg ,5 0, ,08 0,43 Hevonen >2v , ,39 0,06 Uuhi+karitsat ,1 2, ,31 0,09 Munituskana ,7 0, ,39 1,07 K.poikaset< ,4 0, ,70 0,09 Broileri ,4 0, ,21 0,15 Kalkkuna ,4 0, ,43 0,11 Broileremo ,8 0, ,37 0,09 Kukot <20vk ,4 0, ,01 0,00 Yhteensä ,51 5,53 * Lähde: Nousiainen (2007 ja 2008) 22 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

25 LIITE 4 Taulukko 4. Peltoala sekä lannan kokonaistyppi- ja fosfori (kg ja kg/ha) Varsinais-Suomessa. Typpi- ja fosforiarvot tarkoittavat suoraan lantaan erittyviä ravinteita (Lähde: Nousiainen 2007 ja 2008). Peltoa N-tot P N-tot P Kunta ha kg kg kg/ha kg/ha Alastaro ,85 10,73 Askainen ,03 3,46 Aura ,72 4,92 Dragsfjärd ,97 1,38 Halikko ,55 2,49 Houtskari ,31 0,36 Iniö ,62 3,85 Kaarina ,20 1,65 Kemiö ,90 1,42 Kiikala ,99 5,79 Kisko ,47 4,08 Korppoo ,82 5,78 Koski TL ,07 7,37 Kustavi ,01 0,34 Kuusjoki ,66 2,92 Laitila ,08 9,56 Lemu ,90 2,93 Lieto ,07 4,00 Loimaa ,76 3,76 Marttila ,13 4,73 Masku ,34 4,15 Mellilä ,36 4,81 Merimasku ,01 2,26 Mietoinen ,23 4,20 Muurla ,78 1,04 Mynämäki ,47 9,17 Naantali ,04 0,01 Nauvo ,28 4,49 Nousianen ,95 3,98 Oripää ,86 12,01 Paimio ,38 5,19 Parainen ,06 2,09 Perniö ,31 3,16 Pertteli ,06 1,82 Piikkiö ,22 1,36 Pyhäranta ,72 3,17 Pöytyä ,70 6,20 Raisio ,32 0,64 Rusko ,77 8,56 Rymättylä ,33 2,78 Salo ,20 1,08 Sauvo ,77 3,16 Somero ,34 6,47 Suomusjärvi ,78 2,06 Särkisalo ,79 2,41 Taivassalo ,42 10,64 Tarvasjoki ,89 4,80 Turku ,40 0,54 Uusikaupunki ,98 6,79 Vahto ,93 2,29 Vehmaa ,26 18,08 Velkua ,26 9,91 Västanfjärd ,83 0,72 Yläne ,20 6,09 Yhteensä ,84 5,28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

26 LIITE 5 Taulukko 5. Maatilojen tuotantosuunnat * seutukunnittain Varsinais-Suomessa v (kpl, tiloja) Tuotantosuunta Turun- Salon- Turun Vakka- Loimaan maa seutu seutu Suomi seutu Lypsykarjatalous Lihanautojen kasvatus Muu nautakarjatalous Porsastuotanto Lihasikojen kasvatus Muu sikatalous (yhd.) Kananmunien tuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Muu siipikarjatalous Lammastalous Vuohitalous Hevostalous Viljanviljely(+siemenv.) Erikoiskasvituotanto** Puutarhakasvit avomaalla Kasvihuoneviljely Muu kasvintuotanto*** Muu tuotanto tai toimiala (mm. maatilamatkailu) Yhteensä Kotieläintiloja, kpl Kotieläintilojen osuus % *Tuotantosuunta on viljelijän itsensä määrittelemä ** mm. mallasohra, herne, papu, peruna *** mm. heinä ja viherheinä Lähde: Tike 24 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

27 LIITE 6 Ympäristönsuojeluasetuksessa on säädetty eläinsuojien luvanvaraisuudesta. Eläinsuojien luvanvaraisuus koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa, johon kuuluu myös eläinten tuottaman lannan varastointi sekä rehunvalmistus ja varastointi tuotantorakennuksen yhteydessä. Lannan levitys ja peltoviljely eivät kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Ympäristöluparajat Eläinsuojat tarvitsevat ympäristöluvan, jos ne tarkoitettu vähintään: - 30 lypsylehmälle - 80 lihanaudalle - 60 täysikasvuiselle emakolle lihasialle - 60 hevoselle tai ponille vuohelle tai uuhelle munituskanalle broilerille - lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan 210 lihasikaa vastaavalle eläinmäärälle siitosnaarasminkille tai -hillerille - 50 siitosnaarasketulle tai -supille - lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan 250 siitosnaarasminkkiä vastaavalle eläinmäärälle Eläinmäärään lasketaan kaikki tilan tuotantoeläimet. Esimerkiksi, jos maitotilalla kasvatetaan lisäksi nuorkarjaa, lupa tarvitaan jo alle 30 lypsylehmän tilalla. Lupaa voidaan edellyttää pienemmälläkin eläinmäärällä, jos toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, jos eläinsuoja sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaara tai jos toiminta saattaa aiheuttaa vesistövaikutuksia. Lähde: Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö, MMM 2001 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

28 LIITE 7/1 Taulukko 6. Taulukkoarvoilla (12 kk:n lantalan mitoitusarvot, lannan sisältämä liukoinen typpi ja kokonaisfosfori) lasketut lantataseet Vakka-Suomessa. Ravinneselvitys Vakka-Suomi Vakka-Suomi yhteensä Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete , , ,40 0,39 kuivike , , ,60 0,60 virtsa , , ,43 0,02 Nauta yhteensä ,43 1,01 Sika liete , , ,92 3,53 kuivike , , ,36 0,60 virtsa , , ,48 0,06 Sika yhteensä ,76 4,19 Hevonen , , ,04 0,05 Lammas , , ,04 0,05 Lattiakana, broileremo , , ,39 0,38 Häkkikana , , ,23 3,16 Kalkkuna 700 5, , ,08 0,06 Broiler , , ,40 0, ,37 9,17 Ravinneselvitys Vakka-Suomi Eläimiä kpl Vakka-Suomi yhteensä Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu Eläinlaji Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 lypsylehmä ,13 17, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,97 78, nuorkarja<6kk ,84 66, , , emakko porsaineen ,65 29, , joutilaat emakot ,75 11,25 2, , , lihasika, siitossika ,81 4, , vieroitettu porsas ,63 44, , , hevonen , poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi ,00 1, lattiakana, broileremo ,00 0, häkkikana ,00 0, kalkkuna ,00 0, broileri, kananuorikko ,00 0, Virtsa m Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

29 LIITE 7/2 Ravinneselvitys Vakka-Suomi MYNÄMÄKI+MIETOINEN Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete , , ,79 0,78 kuivike , , ,93 0,93 virtsa , , ,68 0,04 Nauta yhteensä ,40 1,74 Sika liete , , ,69 1,98 kuivike 352 1, , ,04 0,07 virtsa 423 1, ,2 85 0,06 0,01 Sika yhteensä ,79 2,06 Hevonen , , ,04 0,05 Lammas 59 1,2 70 1,5 88 0,01 0,01 Lattiakana , , ,63 0,61 Häkkikana , , ,57 2,52 Kalkkuna 145 5, , ,06 0,04 Broiler 272 5, , ,11 0, ,61 7,11 Ravinneselvitys Vakka-Suomi MYNÄMÄKI+MIETOINEN Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä ,98 22, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,47 68, nuorkarja<6kk ,64 41, , , emakko porsaineen ,19 16, , joutilaat emakot ,00 0,00 2, , ,2 0 0 lihasika, siitossika ,92 1, , vieroitettu porsas ,00 0, , ,5 0 0 hevonen , poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi , , lattiakana, broileremo , , häkkikana , , kalkkuna , , broileri, kananuorikko , , Virtsa m 3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

30 LIITE 7/3 Ravinneselvitys Vakka-Suomi LAITILA Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete , , ,02 0,28 kuivike , , ,36 0,36 virtsa , , ,26 0,01 Nauta yhteensä ,64 0,66 Sika liete , , ,65 1,97 kuivike , , ,32 0,54 virtsa , , ,48 0,06 Sika yhteensä ,46 2,57 Hevonen 756 0, , ,03 0,03 Lammas 207 1, , ,02 0,03 Lattiakana 131 4, , ,05 0,05 Häkkikana , , ,45 6,31 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler , , ,99 0, ,64 10,32 Ravinneselvitys Vakka-Suomi LAITILA Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä ,44 24, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,50 68, nuorkarja<6kk ,96 13, , , emakko porsaineen ,26 29, , joutilaat emakot ,43 28,57 2, , , lihasika, siitossika ,34 23, , vieroitettu porsas ,00 0, , ,5 0 0 hevonen , poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi , , lattiakana, broileremo , , häkkikana , , kalkkuna 0 100, , broileri, kananuorikko , , Virtsa m 3 28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

31 LIITE 7/4 Ravinneselvitys Vakka-Suomi TAIVASSALO Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 3336 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete , , ,88 0,24 kuivike , , ,69 0,69 virtsa 854 1, ,1 85 0,46 0,03 Nauta yhteensä ,03 0,96 Sika liete , , ,65 5,53 kuivike , , ,48 0,79 virtsa , , ,70 0,09 Sika yhteensä ,82 6,41 Hevonen 540 0, , ,06 0,08 Lammas 6 1,2 7 1,5 9 0,00 0,00 Lattiakana 0 4,5 0 4,4 0 0,00 0,00 Häkkikana , , ,18 2,13 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0, ,10 9,58 Ravinneselvitys Vakka-Suomi TAIVASSALO Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä ,00 0, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,00 100, nuorkarja<6kk ,00 100, , , emakko porsaineen ,71 33, , joutilaat emakot ,00 0,00 2, , ,2 0 0 lihasika, siitossika ,00 15, , vieroitettu porsas ,00 0, , ,5 0 0 hevonen , poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 4 100, ,5 6 0 lattiakana, broileremo 0 100, , häkkikana , , kalkkuna 0 100, , broileri, kananuorikko 0 100, , Virtsa m 3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

32 LIITE 7/5 Ravinneselvitys Vakka-Suomi UUSIKAUPUNKI Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 8329 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete , , ,76 0,21 kuivike , , ,73 0,73 virtsa , , ,51 0,03 Nauta yhteensä ,01 0,97 Sika liete , , ,59 2,54 kuivike , , ,67 1,11 virtsa , , ,73 0,09 Sika yhteensä ,98 3,75 Hevonen , , ,07 0,09 Lammas , , ,16 0,19 Lattiakana , , ,92 0,90 Häkkikana , , ,79 0,77 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 501 5, , ,31 0, ,23 6,89 Ravinneselvitys Vakka-Suomi UUSIKAUPUNKI Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä ,32 22, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,59 90, nuorkarja<6kk ,00 100, , , emakko porsaineen ,98 56, , joutilaat emakot ,00 0,00 2, , ,2 0 0 lihasika, siitossika ,72 0, , vieroitettu porsas ,00 100, , , hevonen , poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi , , lattiakana, broileremo , , häkkikana , , kalkkuna 0 100, , broileri, kananuorikko , , Virtsa m 3 30 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

33 LIITE 7/6 Ravinneselvitys Vakka-Suomi VEHMAA Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 6044 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete , , ,82 0,23 kuivike , , ,25 0,25 virtsa 571 1, ,1 57 0,17 0,01 Nauta yhteensä ,25 0,49 Sika liete , , ,55 10,83 kuivike , , ,65 1,09 virtsa , , ,98 0,12 Sika yhteensä ,18 12,04 Hevonen 432 0, , ,03 0,04 Lammas 104 1, , ,02 0,03 Lattiakana 195 4, , ,15 0,14 Häkkikana , , ,85 2,78 Kalkkuna 555 5, , ,47 0,32 Broiler 258 5, , ,22 0, ,15 15,99 Ravinneselvitys Vakka-Suomi VEHMAA Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä ,00 0, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,98 62, nuorkarja<6kk ,41 70, , , emakko porsaineen ,12 28, , joutilaat emakot ,71 65,29 2, , , lihasika, siitossika ,92 0, , vieroitettu porsas ,00 0, , ,5 0 0 hevonen , poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi , , lattiakana, broileremo , , häkkikana , , kalkkuna , , broileri, kananuorikko , , Virtsa m 3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

34 LIITE 7/7 Ravinneselvitys Vakka-Suomi KUSTAVI Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 1367 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 0 1,8 0 0,5 0 0,00 0,00 kuivike 282 1, , ,25 0,25 virtsa 140 1, ,1 14 0,18 0,01 Nauta yhteensä ,43 0,26 Sika liete 0 2,7 0 0,8 0 0,00 0,00 kuivike 0 1,5 0 2,5 0 0,00 0,00 virtsa 0 1,6 0 0,2 0 0,00 0,00 Sika yhteensä 0 0 0,00 0,00 Hevonen 0 0,4 0 0,5 0 0,00 0,00 Lammas 20 1,2 23 1,5 29 0,02 0,02 Lattiakana 27 4, , ,09 0,09 Häkkikana 0 4,5 0 4,4 0 0,00 0,00 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0, ,54 0,37 Ravinneselvitys Vakka-Suomi KUSTAVI Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 5 1 0,00 100, hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni ,00 100, nuorkarja<6kk ,00 100, , , emakko porsaineen 0 1 0,00 100, ,5 4 0 joutilaat emakot 0 1 0,00 100,00 2, , ,2 1 0 lihasika, siitossika 0 1 0,00 100, , vieroitettu porsas 0 1 0,00 100, , ,5 1 0 hevonen 0 100, poni 0 100, lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi , , lattiakana, broileremo , , häkkikana 0 100, , kalkkuna 0 100, , broileri, kananuorikko 0 100, , Virtsa m 3 32 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja

35 KUVAILULEHTI Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika Huhtikuu 2008 Tekijä(t) Soile Hänninen, Markus Isotalo, Anna Mäki-Punto Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa (Stallgödselns fosfor- och kväveinnehåll per åkerareal i kommunerna i Egentliga Finland) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2008 Raportissa on selvitetty kuntakohtaisesti Varsinais-Suomessa vuosittain syntyviä lantamääriä ja niiden sisältämiä fosfori- ja typpimääriä sekä näiden suhdetta kunnassa olevaan peltoalaan vuoden 2006 tilastojen perusteella. Todellisuudessa lantaa ei välttämättä levitetä pelkästään saman kunnan alueelle, missä se syntyy. Lisäksi osa laiduntavien eläinten tuottamasta lannasta jää luonnonlaitumille, jotka eivät sisälly peltoalaan. Kuntakohtaisten taseiden avulla voidaan kuitenkin tarkastella kotieläintalouden alueellisia eroja ja keskittymistä ennen suuria kuntaliitoksia. Vakka-Suomessa on lisäksi selvitetty ympäristölupavelvollisten eläinsuojien osalta sijainti- ja muut tarkemmat tiedot. Lähtöaineistona laskennassa olivat Tiken kuntakohtaiset kotieläintilastot ja peltoalat. Laskelmat tehtiin ensin käyttäen perusteena lantaloiden mitoitusarvoja sekä taulukkoarvoja eri eläinlajien lannan ravinnesisällöstä. Laskentatavan virhelähteenä on erityisesti se, ettei tiedetä mikä osuus eri eläinlajien lannasta varastoidaan kuivalantajärjestelmällä ja mikä osuus lietelantajärjestelmällä. Siksi kuntakohtaiset ravinnetaseet laskettiin uudelleen käyttämällä perusteena eri eläinlajien suoraan lantaan erittämän fosforin ja typen määrää. Tässä laskelmassa typpimäärät ilmaistaan kokonaistyppenä, kun taas ensimmäisellä laskentatavalla saadut tulokset tarkoittavat lannan liukoista typpeä. Kotieläintalouden keskittymäalueella Vakka-Suomessa syntyy vuosittain noin neljännes koko Varsinais-Suomessa muodostuvan lannan ravinteista. Ravinteiden erityksen perusteella laskettuna Vakka-Suomen kuuden kunnan alueella vuosittain syntyvässä lannassa on fosforia 0,3 18 kg ja kokonaistyppeä 2 70 kg saman kunnan peltohehtaaria kohden. Taulukkoarvoilla lasketut fosforimäärät ovat % edellisistä. Lannan liukoista typpeä muodostuu vastaavasti 0,5 43 kg/ha, keskimäärin 19 kg/ha, mikä on kokonaistypeksi muunnettuna 31 kg/ha. Lantaan erittyvän kokonaistypen vastaavaksi keskiarvoksi saatiin 40 kg/ha. Kun tästä vähennetään karjasuojassa ja varastossa ammoniakkina haihtuvan typen osuus (20 %), päästään samoihin lukemiin kuin taulukkoarvoilla laskettaessa. Peltohehtaaria kohden lasketut lannan ravinnemäärät vaihtelevat suuresti Varsinais-Suomen eri kunnissa. Fosforia tulee lannan mukana vuosittain <0,1 18 kg/ha (keskim. 5,3 kg/ha) ja kokonaistyppeä <0,1 70 kg/ha (keskim. 25 kg/ha). Ravinnemäärät ovat suuret Vakka-Suomen kuntien lisäksi Oripäässä (12 kg P/ha ja 56 kg kok.n/ha) ja Alastarolla (vajaa 11 kg P/ha ja ja 49 kg kok.n/ha). Kotieläintaloutta on runsaasti myös Somerolla, Loimaalla ja Pöytyällä, mutta suuren peltoalan vuoksi hehtaaria kohden lasketut ravinnemäärät eivät nouse korkeiksi. Selvitys on osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA- eli Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella yhteistyöhanketta, joka on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen ELMA-rahoituksella. Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja eläinsuojat, kotieläintalous, lanta Lounais-Suomen ympäristökeskus ISBN (nid.) Sivuja 34 ISBN (PDF) Kieli suomi ISSN (pain.) Luottamuksellisuus julkinen Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, Turku, puh (asiakaspalvelu), puh (vaihde) Lounais-Suomen ympäristökeskus ISSN (verkkoj.) Hinta (sis.alv 8 %) - Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja