Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?
|
|
- Paavo Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biomassa-atlas Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?
2 Kuva: Saija Rasi Paljonko lähialueellani on raaka-aineita? Mitä vaihtoehtoisia materiaaleja maakunnastani löytyy? Kuka tarvitsee tietoa biomassoista? Suunnittelu Energia-asiantuntijat, kunta, kehitysyhtiöt, ELYt, maakuntaliitot Laitosten investoinnit Biomassojen hankinta, operatiiviset toimijat Lämpöyrittäjät, korjuu-urakoitsijat, biomassojen jalostajat Kuva: Eeva Lehtonen Mihin levitän käsittelyjäännöksen? Tutkimus Mallinnus, tulosten jakaminen Yhteiskunta Kansalaisjärjestöt, ministeriöt Maakuva, kannanotot, biotalousstrategia 2 Eeva Lehtonen Missä on markkina-alue?
3 Biomassa-atlas Julkisista tietolähteistä uutta avointa dataa Keskeiset biomassat paikkatietona + taustakarttoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä ja raportointi Työkaluja ja rajapintoja laskentaan ja mallintamiseen Internetissä Kuva Harri Lehtinen 3 Eeva Lehtonen
4 Tietosisällöt Ensimmäisessä vaiheessa mu Mahdollista sisällyttää Esiselvityksessä, ei vielä mahdollinen Primääriset Metsäbiomassat (metsävaratieto, metsähakkeen korjuupotentiaali) Peltopinta-ala Maatalousbiomassat (peltokasvit & sivuvirrat, lanta) Kalatalousbiomassat (järviruoko, kalansaaliit) Turve Sekundääriset Biojäte yhdyskunnista Teollisuuden orgaaniset sivuvirrat Täydentävät tiedot taustakarttoina Luonnonsuojelualueet, arvokkaat maisemat yms. Kuva Eeva Lehtonen Aineistoesimerkki : Eläinmäärät ja lantaa käyttävät biokaasulaitokset 4 Eeva Lehtonen
5 Tietomalli Lähtötiedot mukautetaan 1 km ruudulle (nurkkapiste Tilastokeskuksen rtk:n mukaan) Peltolohkojen keskipisteet, jätetiedot ja metsävaranto yleistetään. Metsähakepotentiaali ja lantatiedot tarkennetaan kuntatason tiedosta apukuvioiden (metsämaa, maatalousmaa) avulla. Yhtenäinen ruututieto nopeuttaa tiedon käsittelyä. 5 Eeva Lehtonen
6 Esimerkki tietosisällöistä: Peltopinta-alat ja -biomassat Peltopinta-ala kertoo viljelypotentiaalista ja lannan tai käsittelyjäännöksen levitysmahdollisuuksista. Biomassat lasketaan yhdistämällä pinta-alaan satotiedot Teoreettinen sivuvirtapotentiaali satoindeksin avulla Tekninen potentiaali - vähennetään peltoon jäävä osuus teoreettisesta potentiaalista Kuvat Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn. Alla: Bionurmi-hankkeessa mallinnettu nurmipotentiaali, jossa peltoalasta vähennetty ruuantuotantoon tarvittava ala ja eläinten rehuntarve Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus
7 Esimerkki tietosisällöistä: Metsä Metsävaratieto Metsähakkeen korjuupotentiaalit
8 Esimerkki tietosisällöistä: Biohajoavat jätteet Teollisuuden biohajoavat jätteet Poiminta Vahti-tietokannasta Eläin- ja kasvijätteet t/v Lietteet t/v Paperi- ja pahvijätteet t/v Puujätteet t/v Yhdyskuntien sekalainen biohajoava jäte t/v Asutuksen biojäte Lasketaan ruututietokannasta (avoimesta osiosta) keskimääräisillä tuottokertoimilla
9 Lanta-aineistot hilalle Laskennan jaottelu Lypsy- ja emot Sonnit alle 6 kk Sonnit 6-12 kk Sonnit 1-2 v Sonnit yli 2 v Lehmävat alle 6 kk Lehmävat 6-12 kk Hiehot 1-2 v Hiehot yli 2 v Hevoset Lihasiat Emakot Emakoksi tulevat Siitoskarjut Siat kg Kanat Kukot Broileriemot Broilerit Muu siipikarja Kalkkunat Vuohet Lampaat Ketut yms eläimet Raporttiin/ Hilalle, ehdotus Naudat lypsykarja Naudat lihakarja Hevoset Siat Siipikarja Vuohet ja lampaat Turkiseläimet LANNANKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT LIETEL lietelanta KUIVIKEPL kuivikepohjalanta kuivikelanta (virtsa imeytetty KUIVIKEL kuivikkeeseen) kuivalanta (virtsa erotettu ja KUIVAL käsitellään erikseen) Lannan ominaisuudet muuttuvat varastoitaessa. Eri ominaisuustiedot eläimestä, eläinsuojasta tai varastosta tulevalle lannalle 9 Eeva Lehtonen
10 Aineistoesimerkki: Lanta-attribuutit karkealla eläinjaottelulla Tarkemmalla jaottelulla määrä kertaantuu Lanta eläimestä Lanta eläinsuojasta Lanta varastosta VIRTSA (t/v) SONTA (t/v) Ehdotus: Hilalle esim varastolanta pääeläinryhmittäin. Muut tark laskentana tilauksesta. Tiedon määrä ei ole välttämättä ongelma. Mikä on käyttäjän kannalta olennaista? Lietelanta (t/v) Kuivikepohjalanta Kuivikelanta Kuivalanta Virtsa 10 Eeva Lehtonen Lietelanta Kuivikepohjalanta Kuivikelanta Kuivalanta Virtsa
11 Mietittävää Biomassojen vaihteleva spatiaalinen ja ajallinen resoluutio. Data tulee eri lähteistä, miten yhdistetään Harmonisointitarve, toisaalta ei saisi menettää liikaa tärkeitä tietoja Rinnalle tarvitaan tarkemmin aiheeseen porautuvia (tilaus)tutkimuksia Vaihtelevien käyttäjätarpeiden ennakointi.
12 Kuvankaappaus käyttöliittymästä 5/ Eeva Lehtonen
13 Tiekartta Esiselvitys valmistui syksyllä 2014 Toteutus vuosina ja ensimmäinen versio käytössä vuoden 2016 ai Luken ohjelmistokehittäjät Oskari-alusta Pyritään iteratiiviseen kehittämiseen yhdessä käyttäjäkunnan kanssa. Vapaaehtoisten käyttäjien kanssa testaus ja palautteen keruu Kehitystyö jatkuu käyttökokemuksien perusteella Ylläpito ja kehitys Tietojen päivittäminen ja sovelluksen ylläpito MMM rahoituksella (& Oskari-yhteisön tuki) Sovelluksen uudet toiminnot hankepohjaisesti ulkopuolisella rahoituksella Luonnonvarakeskus kotipaikka, ympärillä kehittäjäyhteisö 13 Eeva Lehtonen
14 Sovelluksia MMM, Luke Ravinnelaskuri Ely-keskuksille Alueelliset ravinteiden käytön suunnitelmat Akatemia UEF (suunnitelma) GHG-Atlas Maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen mallintaminen. BA alustana ja kasvihuonekaasupäästöt uusiksi karttatasoiksi. Kysymys yleisölle: keksittekö jotain muuta aineistoa tai sovellusta, johon tämä voitaisiin rajapintojen avulla yhdistää ja siten saada taas jotain uutta infoa 14 Eeva Lehtonen
15 Ravinnelaskuri NYKYTILAN MALLINNUS SKENAARIOT Massat Käsittelyt Hyödyntäminen Taseet Sijainnit Määrät Ravinteet Käsittelyyn / käyttöön Hävikki % Tarve P N Käyttö P orgaaninen P mineraali N orgaaninen N mineraali Omavaraisuus Ylijäämä / Alijäämä Hallitusohjelman osana maa ja metsätalousministeriö on antanut kaikille ELY keskuksille tehtäväksi suunnitella, miten toteuttaa asetetut tavoitteet ravinnekiertojen edistämiseksi. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus toteuttavat ravinnelaskurin, joka huomioi alueen ravinnepitoisten massojen ja ravinnetarpeen nykytilan, tukee vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja massojen hyödyntämistä ja prosessoinnin sijoittamista, lupakäsittelyjä ja lopputuotteiden käytön suunnittelua.
16 Lisätietoja Biomassa-atlas esiselvityksestä loppuraportista Ja Eeva Lehtonen Eeva Lehtonen
Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista
Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista Eeva Lehtonen Digitalisaatio maa- ja metsätaloudessa Vaasan yliopiston tiedonvälitystilaisuus Seinäjoella 22.3.2017 Politiikka Biomassa-atlaksen
LisätiedotBiomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus
Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, 20.3.2019 Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus Tarkkaa tietoa päätöksenteon pohjaksi Tarve: Muutos fossiilisesta biotalouteen Energia
LisätiedotBiomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline
Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä
LisätiedotBiomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline
Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT & Perttu Anttila, Metla 8.10.2014 ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot
LisätiedotKuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?
Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä? Biomassa-atlaksesta voi selvittää myös puutarhaviljelyä Puutarhatuotannon uusi kiertotalous eli ArvoBio-hankkeen loppuseminaari, Seinäjoki 13.3.2019 Eeva Lehtonen,
LisätiedotMiksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle
Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannontutkimus Lanta tehokäyttöön, Jyväskylä Lantamuotoja Sonta Virtsa Lanta Kuivalanta Kuivikelanta,
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotKiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille 2.4.2019 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Tausta ja miksi Kiertotalouden tavoitteet tarvitsevat uusia ratkaisuja Maatalouden kannattavuus heikkoa,
LisätiedotResurssiviisas Lapinjärvi
Resurssiviisas Lapinjärvi - Yritystoiminnan mahdollisuuksien selvityshanke biokiertotalouden ekosysteemin kehittämiseksi 1.2.2018-31.12.2018 Globaalit haasteet: resurssien niukkeneminen, ilmastonmuutos,
LisätiedotKOTIELÄINTALOUDEN TUET Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Sika ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki - Hevoset
KOTIELÄINTALOUDEN TUET 2016 - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Sika ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki - Hevoset LUONNONHAITTAKORVAUKSEN KOTIELÄINKOROTUS (LHK) sekä SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN
LisätiedotRaportti 1 (11) Biomassapotentiaali. Saija Rasi, Elina Virkkunen ja Sari Luostarinen
Raportti 1 (11) 05.04.2018 Biomassapotentiaali Saija Rasi, Elina Virkkunen ja Sari Luostarinen Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (11) 1 Tausta Biokaasusta liiketoimintaa
LisätiedotMerijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle
ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle
LisätiedotSuomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.
Suomen normilanta Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. 1 Tutkimusryhmä Sari Luostarinen tietojen keruu, kansainväliset vertailut, koordinaattori Jouni Nousiainen erityslaskenta Maarit Hellstedt tietojen
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotEU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET
EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen huhtikuussa 2015 13.4.2015 1 EU:n eläinpalkkiot Vanhat
LisätiedotLantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla
Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla Pexels Mikä ihmeen Manure Standards? Hanke, jossa 19 partneria 9 Itämeren
LisätiedotEnergiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju
Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt Ari Kotiharju 9.5.2017 Tapio Aikajana: Perustettu 1907, 1. Metsälehti julkaistaan 1932, Tapio valtion osakeyhtiöksi 2015 Konsernirakenne: Tapio Oy valtion
LisätiedotELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM
ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan
Lisätiedot- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen
KOTIELÄINTALOUDEN TUET 2015 - Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Kotieläintukikoulutus 10.4.2015 Laitila SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDENTUKI
LisätiedotKierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet
Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Kiitokset myös: Kari Ylivainio, Tapio Salo, Kristiina Regina / Luke Kiertotalouden monet mahdollisuudet
LisätiedotKansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot
Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot
Lisätiedot1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)
VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen
LisätiedotTutkittua tietoa oletusten tilalle
Tutkittua tietoa oletusten tilalle Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannontutkimus Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin, Säätytalo Lantamuotoja Sonta Virtsa Lanta Kuivalanta Kuivikelanta, -pohja
LisätiedotKOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.
KOTIELÄINTUET 2015 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa 2015. Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. Lähde: Mavi, MMM 6.2.2015 10.2.21015 Muutoksia vuodelle 2015
LisätiedotSuomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman
Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman luominen 2019 2023 1. Tiivistelmä Suomessa syntyy vuosittain paljon (21 000 000 tonnia) ravinnerikkaita biomassoja, josta suurimman
LisätiedotKierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille
Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille Elina Tampio BioRaEE-hankkeen seminaari 28.11.18 Sisällys 1. Opas 2. Selvitys orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotBioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin. Toni Sankari, Oamk GIS-Seminaari, Oulun yliopisto
Bioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin Toni Sankari, Oamk GIS-Seminaari, Oulun yliopisto 2.3.2012 Biokaasupotentiaalitutkimus oli osa BioGhankekokonaisuutta Hankkeen tarkoituksena edistää
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotRavinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group
Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Ravinnekierrätyksen taustaa ja tilastoja Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin
LisätiedotPaikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari
Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari 18.11.2014 Mitä työosiossa selvitettiin? Maatiloilla syntyvän karjanlannan ja
LisätiedotVALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa
VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan kaukovarastoinnista patterissa (kohta D) myös, jos patteri
LisätiedotMistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari
Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus JaloJäte-päätösseminaari 2.12.2010 Sisältö Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaali Tulokset Etelä-Savosta ja Satakunnasta
LisätiedotRaportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)
Raportti 1 (6) 10.12.2015 Alueraportti Keuruu Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (6) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon soveltuvat
LisätiedotMikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa
Mikä on Demotehdas? Demotehdas on SFTec Oy:n ja Rakeistus Oy:n yhteiskonsepti orgaanisten materiaalien käsittelyyn Prosessi koostuu materiaalin kuivauksesta sekä rakeistuksesta Laitos avattu Oulun Ruskoon
LisätiedotLannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet
Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotSUOMEN NORMILANTA laskentajärjestelmän kuvaus ja ensimmäiset tulokset
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2017 SUOMEN NORMILANTA laskentajärjestelmän kuvaus ja ensimmäiset tulokset Sari Luostarinen, Juha Grönroos, Maarit Hellstedt, Jouni Nousiainen, Joonas Munther SUOMEN
LisätiedotViite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi
LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020. Lausunnon antaja: Pielisen Karjalan
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
Lisätiedot- Potentiaalia innovaatioiksi
- Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotAlueraportti Saarijärvi
Raportti 1 (7) 26.04.2017 Alueraportti Saarijärvi Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (7) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon
LisätiedotELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2016 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2016 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Mikko Rahtola Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus Mikko.rahtola@luke.fi p. 0295324701 LUENNON SISÄLTÖ: Maatalouden iso muutos fossiilitaloudesta biotalouteen
LisätiedotElinkaarimallinnus ravinteiden kierron
Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 7 päivänä syyskuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2012 503/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista Annettu Helsingissä 5 päivänä
LisätiedotLUONNONHAITTA- KORVAUS
TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan
Lisätiedot1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)
VALVONTAILMOITUS Isonkyrön kunnan ympäristölautakunnalle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)
LisätiedotTuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotOPPIMATERIAALEJA PUHEENVUOROJA RAPORTTEJA 210 TUTKIMUKSIA. Anna Hallvar VARSINAIS-SUOMEN BIOMASSAPOTENTIAALIEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA
OPPIMATERIAALEJA PUHEENVUOROJA RAPORTTEJA 210 TUTKIMUKSIA Anna Hallvar VARSINAIS-SUOMEN BIOMASSAPOTENTIAALIEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN RAPORTTEJA 210 Turun ammattikorkeakoulu
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotPirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy
Pirkanmaan Bioenergiapäivä 18.1.2017 Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy 1 TEOLLISEN MITTAKAAVAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYS- JA PILOTALUE
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotRANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus
RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen
LisätiedotRaki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen Viestintä- ja verkostoitumisseminaari hankkeille 25.-26.9.2017
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotNykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto
Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet
LisätiedotTILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen
SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotARK. Emolehmäpihatto, Anne-Marie Rosenlew. Kansi. Kartanonkuja 100, SIURO Nokia. Päiväys Muutos Tunnus
16.1.29 13:44:56 LAAJENNUS ja PERUSKORJAUS Pääpiirustus Kansi FarmiMalli Oy, Mäkipirtinkatu 18, 782 KUOPIO urpo.manninen at farmimalli.fi 45745957 A2 16.1.29 13:44:56 Asemapiirros 1 : 5 Naapuriin ~2 m
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus EHK
Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava
LisätiedotYTPA Yksityistietiedon palvelualusta
YTPA Yksityistietiedon palvelualusta Metsätieto ja sähköiset palvelut hankkeen loppuseminaari 22.1.2019 Seppo Niskanen Suomen metsäkeskus Biotalouden tietietojärjestelmä -hanke Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
Lisätiedot- KASVAVA MAHDOLLISUUS
- KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,
LisätiedotKOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.
KOTIELÄINTUET 2015 Lähde: Mavi, MMM 11.3.2015 Muutoksia vuodelle 2015 Kotieläintilan korotukset: Ympäristökorvausjärjestelmässä ei kotieläintilan määritelmää LHK:ssa kotieläintiloille 60 /ha lisä; eläintiheydessä
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotLaatumerkki kierrätyslannoitteille
Laatumerkki kierrätyslannoitteille Ravinteet kiertoon vesistöt kuntoon! Seinäjoki 10.12.2018 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry www.laatulannoite.fi
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotPAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA
PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA Juha-Pekka Snäkin & Toni Sankari OY (Maantieteen laitos) ja Oamk (Luonnonvara-alan
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotBIOMASSOJEN MATERIAALISELVITYS YHTEENVETO
BIOMASSOJEN MATERIAALISELVITYS YHTEENVETO 08.02.2018 http://www.sweco.fi/ 1 Biokaasutuotantoon soveltuvien biomassojen materiaaliselvitys Business Tampereen tilaama selvitys Osa 6Aika-tulevaisuuden kiertotalouskeskukset
LisätiedotBIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi
Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotJaloJäte Arvoketju, liiketoimintamahdollisuudet ja taloudellinen kestävyys. Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus
JaloJäte 2.12.2010 Arvoketju, liiketoimintamahdollisuudet ja taloudellinen kestävyys Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus Toimijat Biomassojen synty ja tuottajat Uusio käyttäjät Palveluntarjoajat
LisätiedotBiokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT
Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi Maatalouden ohjaus muuttuvassa ilmastossa Biokaasu, ravinnekierto ja peltomaan saatavuus
LisätiedotBIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa?
BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa? 23.5.2018 1 ECO3 TIIVISTETYSTI 2 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli
LisätiedotMaanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Mato koukussa, saalis haavissa: Tutkimustulosten hyödyntäminen tulevan CAP-rahastokauden
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotVESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotLiikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
LisätiedotBiolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina
Biolaitosyhdistys ry Erilliskeräyksen tilanne Suomessa Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina Juha Pirkkamaa Biolaitosyhdistys ry:n sihteeri Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun
Lisätiedot