S e l v i t y s o s a : Valtiovarainhallinto Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on uuden hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan kuntauudistuksen yhteydessä. Valtion toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman asettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulosja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa koskevan puitelain sekä eduskunnalle annetun hallituksen selonteon pohjalta uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta. Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) hoidettavaksi 1.1. alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeuttaminen. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta. JulkIT-toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkIT-toiminnalle on laadittu toteuttamissuunnitelma vuoteen 2014 saakka ja ennen talousarviovuotta tarkennetaan toiminnan rajapinnat ja työnjako käynnissä olevaan ValtIT- ja KuntaIT-toimintaan. Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHSsuosituksilla. Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen menettelytapoja kehitetään ja ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Ohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet. Toimintaympäristö Vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,8 %. Kotimainen kysyntä nousee ennustejaksolla kasvun merkittävimmäksi vauhdittajaksi. Vienti jatkaa kohtalaisen hyvässä vauhdissa, mutta sen tuottama kasvuvaikutus pienenee. Ennustettu kasvu-ura ei tule korjaamaan Suomen taloudessa olevia epätasapainoja lähitulevaisuudessa. Tilanteen korjaaminen edellyttää määrätietoisia talouspoliittisia toimenpiteitä. Työllisyystilanteen odotetaan paranevan talousarviovuoden aikana hitaasti ja työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvua. Ennusteen mukaan työllisiä olisi vuonna 2013 keskimäärin 74 000 enemmän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
kuin vuonna. Työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä tulisi käynnistää, sillä työikäisen väestön määrä supistuu koko ennustejakson. Yksityisten investointien kysyntänäkymät ovat hyvät. Kansantalouden investoinnit kasvavat BKT:ta nopeammin, joten investointiaste nousee miltei vuosien 2000 2008 keskimääräiselle tasolle. Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,7 %. Inflaatio hidastuu ennustejakson loppua kohden pysyen kuitenkin suhteellisen korkeana. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 7 8 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 52½ prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2013 eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna 2008. Suotuisa suhdannetilanne, välillisen verotuksen kiristäminen ja elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Ilman uusia rahoitusasemaa kohentavia toimenpiteitä alijäämä pysyy lähes ennallaan tämän jälkeen. Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 94 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin sukupuolivaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta että uudistuksen vaikutuksista. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman vaikutukset Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 103 henkilötyövuotta. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 28.70.01 Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 0,37-28.70.02 Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 35,4-28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus 14,0 16,5 28.92.68 Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) peruspääoman korotus 16,7 - takuupääoman korotus 265,5 - Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 1 705 015 101 944 115 471 13 527 13 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 697 32 368 37 628 5 260 16 13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) 4 792 4 792 0 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 215 215 215 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 9 1 159 1 476 317 27 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 70 094 68 202 71 360 3 158 5 (81.) Laina Latvian valtiolle (siirtomääräraha 2 v) (82.) Laina Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) 1 600 000 10. Verotus ja tullitoimi 588 159 613 064 591 449-21 615-4 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 395 311 397 022 394 423-2 599-1 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 840 157 742 158 626 884 1 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 16 004 2 600 5 200 2 600 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 12 996 37 700 32 700-5 000-13 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 8 18 000 500-17 500-97 20. Palvelut valtioyhteisölle 32 046 25 439 27 069 1 630 6 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 040 14 448 20 564 6 116 42 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 045 1 050 1 064 14 1 06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 979 8 731 4 431-4 300-49 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) 982 10 10 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 200 1 000-200 - 17 88. Senaatti-kiinteistöt 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 53 064 53 192 59 601 6 409 12 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 566 44 857 48 218 3 361 7 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 091 4 142 4 132-10 - 0 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 407 4 193 7 251 3 058 73 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 87 360 83 899 86 027 2 128 3 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 681 50 005 51 298 1 293 3 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 912 32 228 34 505 2 277 7 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 3 767 1 666 224-1 442-87 50. Eläkkeet ja korvaukset 3 860 466 4 056 319 4 276 243 219 924 5 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 684 540 3 868 145 4 098 663 230 518 6 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 19 057 2 765 2 350-415 - 15 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 29 619 30 944 2 800-28 144-91 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 908 39 300 39 130-170 - 0 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 78 047 102 365 113 300 10 935 11 95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 9 296 12 800 20 000 7 200 56 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 2 127 2 195 2 135-60 - 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 50 50 03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 142 150 130-20 - 13 20. Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 800 675 675 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 185 320 280-40 - 12 70. Valtionhallinnon kehittäminen 35 863 41 543 110 403 68 860 166 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 14 909 7 343 11 893 4 550 62 02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 13 700 21 000 26 910 5 910 28 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 254 13 200 71 600 58 400 442 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 184 896 215 053 291 485 76 432 36 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 175 029 191 053 204 485 13 432 7 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 3 158 15 000 25 000 10 000 67 32. Ylimääräinen määräraha (siirtomääräraha 3 v) 50 000 50 000 0 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 6 710 9 000 12 000 3 000 33 90. Kuntien tukeminen 7 924 712 8 173 940 8 497 490 323 550 4 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 11 850 20 000 18 000-2 000-10 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 7 799 336 8 039 480 8 435 296 395 816 5 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) 113 526 114 460 44 194-70 266-61 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 148 322 148 000 255 800 107 800 73 (40.) Tuki työnantajille (arviomääräraha) 42 526 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 105 796 148 000 255 800 107 800 73 92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 538 558 1 773 930 1 853 630 79 700 4 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 400 2 800 2 400-400 - 14 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 6 998 7 500 8 000 500 7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 460 3 060-400 - 12 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 528 161 1 760 000 1 840 000 80 000 5 (87.) Euroopan rahoitusvakausvälineen osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 117 090 5 400 5 370-30 - 1 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 300 300 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 117 000 5 000 5 000 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 90 100 70-30 - 30 Yhteensä 16 277 678 15 293 918 16 172 173 878 255 6 Henkilöstön kokonaismäärä 12 899 12 113 12 104 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on valmistella talouden vakaata kehitystä, kasvuedellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä tukevaa talous- ja rakennepolitiikkaa ennakoida tulevia haasteita ja varautua niihin mahdollisuuksien mukaan parantaa julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta ohjauksen, rakenteiden, uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: luoda ennustettavuutta ja puitteita taloudelliseen, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon ohjata valtion varoja ja osaltaan varmistaa valtion toiminnan rahoitus kehittää julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen laadukkaita ja oikeudenmukaisia prosesseja ja ohjausvälineitä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
edistää tehokasta ja asiakaslähtöistä palvelujen tuottamista viranomaisissa uudistamalla valtion hallintoa ja sen rakenteita sekä kehittämällä yhteisiä konsernipalveluja kehittää ja toimeenpanna valtion henkilöstöpolitiikkaa parantaa valtion ja kuntien tietohallinnon toimivuutta ja yhteistyötä ohjata ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuutta. Vaikuttavuustavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 37 628 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Tehokas ja laadukas talouspolitiikan valmistelu Talouspolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Malliprojektin tulosten hyödyntäminen vaihtoehtoisten kehityssuuntien ja toimenpiteiden erittelyssä ja analysoinnissa. Yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa (mm. VATT). Hallintopolitiikan valmistelu Hallintopolitiikan valmistelun siten, että se edistää verkostoitunutta ja tuloksellista julkista sessilähtöisesti ja yhteistyössä suunnittelu ja johtaminen pro- hallintoa sekä Suomen edellä- eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon eduskävijyyttä julkisen hallinnon ja kunnan kannanotot sille annettavaan selvitykseen alue- ja palvelujen kehittäjänä paikallishallinnon kehittämistarpeista sekä hyödynnetään OECD:n Suomen hallinnon kokonaisarvioinnista saatua tietoa. Hallinnonalan virastoissa yhteinen toimintakulttuuri, menettelyt ja käytännöt Hyvän hallinnon työskentelytapojen vakiinnuttaminen hallinnonalan virastojen ohjauksessa. Yhteiset menettelyt ja käytännöt suunnittelu-, tulos- ja seuranta-asiakirjoissa. Hallinnonalan tuottavuuden Tuottavuusohjelman toimeenpano. Tulosohjaus. parantuminen ja menokehityksen hillitseminen Hallinnonalan ohjauksen tehokkuus ja laatu Hallinnonalan ohjauksen suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Kehittämis- ja hallintotoiminnon ja osastojen välisen vastuunjaon selkeyttäminen. Hallinnonalan virastojen ohjauksen yhtenäistäminen. Ohjauksen kehittäminen: johtamis- ja ohjausosaamista, näkemystä ohjattavien toimialojen kehittymisestä sekä kehitysvaihtoehdoista ja haasteista. Ohjauksen keskittyminen virastojen substanssiin, valtiokonsernin strategisiin hankkeisiin ja tuottavuuden parantamiseen. AVIen strategisen ohjauksen kehittäminen. Suunnittelujärjestelmän vakiinnuttaminen ohjausvälineeksi. Yh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
teistyö hallinnonalan virastojen kanssa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Henkilötyövuosien kehitys arvio 378 324 319 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 37 752 32 588 37 956 Bruttotulot 1 160 220 328 Nettomenot 36 592 32 368 37 628 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 399 siirtynyt seuraavalle vuodelle 504 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 519 Tuottavuustoimet (-5 htv) -225 Siirto momentilta 28.01.21 2 000 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 88 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1 000 Tietojärjestelmähankkeet 350 Toimintamenosäästö (HO) -380 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -153 Tasomuutos 2 061 Yhteensä 5 260 talousarvio 37 628 000 III lisätalousarvio 3 017 000 talousarvio 32 368 000 tilinpäätös 34 697 000 13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 792 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa käytetään Valtion IT-palvelukeskuksessa yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista virastoille aiheutuvien kulujen alentamiseen. Valtion IT-palvelukeskus on valmistellut käyttöönottoaikataulutuksen vuosille 2015 sekä arvion vuotuisista käyttöönottokustannuksista seuraavalle viidelle kärkihankkeelle: valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
valtion yhteinen viestintäratkaisu (Vyvi) valtion yhteinen työasemaratkaisu valtion yhteinen asian- ja aiheidenhallinnan tietojärjestelmäratkaisu (Valda) virkamiehen tunnistaminen (Virtu). talousarvio 4 792 000 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 215 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. talousarvio 215 000 talousarvio 215 000 tilinpäätös 215 000 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 476 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 28.01.01-2 000 Siirto momentille 28.10.02-3 500 Siirto momentille 28.40.01-400 Tasomuutos 6 217 Yhteensä 317 talousarvio 1 476 000 talousarvio 1 159 000 tilinpäätös 9 000 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 71 360 000 euroa. talousarvio 71 360 000 talousarvio 68 202 000 tilinpäätös 70 094 048 10. Verotus ja tullitoimi S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullilaitos kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut oikeanmääräisinä, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta sekä yleisestä turvallisuudesta torjumalla laitonta tuontia ja vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja - liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Lisäksi tullilaitos turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriötöntä toimintaa huolehtimalla kansallisista ja unionin elinkeinoelämän eduista ja tieto-tarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa verohallinnolle ja tullilaitokselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen oikea-aikainen ja oikeamääräinen kertyminen ja Asiakaspalvelu ja asiakkaiden ohjaus, optimaalisesti kohden- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
tilittäminen veronsaaja-asiakkaille Verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus nettu verovalvonta sekä verojen tehokas perintä. Asiakkaiden analyysi- ja valikointimenettelyjen kehittäminen, viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön parantaminen sekä verovalvonnan vaikuttavuuden lisääminen tehostamalla mm. kohdevalikointia, valvontatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa. Verohallinnon asiakasvaikuttavuuden parantaminen velu-, ohjaus- ja valvontatar- Asiakkaiden segmentointi palpeiden perusteella. Sähköisten palvelujen määrän lisääminen ja painopisteen siirtäminen sähköisten, vuorovaikutteisten palvelujen suuntaan. Kansallinen verotuksen ja EU:n tulliverotuksen toimittaminen lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti Fiskaalisella tehtäväalueella käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen. Verotusprosessien ja niitä tukevien tarkastusprosessien kehittäminen osallistumalla lainsäädännön valmisteluun ja huolehtimalla verotushenkilöstön erityisosaamisesta. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Ulkomaankaupan sujuvuus ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen ulkomaankauppaa käyville toimijoille Tullivalvonnan ja tullirikostorjunnan toteuttaminen tehokkaasti. Tuonnin tuoteturvallisuusvalvonnan toteuttaminen tehokkaasti EU:n harmonoidun ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä sähköisen asioinnin, riskienhallinnan ja tullilaitoksen omien toimintamallien kehittäminen. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän ja muun tullirikollisuuden estämiseksi parannetaan. Valvontaa ja rikostorjuntaa tehdään yhteistyössä PTRviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toimintaprosesseja ja viranomaisyhteistyötä kehitetään ja koordinoidaan. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 394 423 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaalle aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 1) 106,2 103,5 102,4 Taloudellisuusindeksi 97,6 97,1 97,6 Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin, % 0,68 0,68 0,68 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 30,0 30,0 30,0 Tuotokset ja laadunhallinta Ennakkoperinnän vastaavuus, % 12,6 12,0 12,0 Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus, % 9,0 10,0 10,0 Jäämäperinnän kertymä, % 48,1 54 58 Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 45 47 50 Henkilö- ja yritysverotus Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 72,1 73 75 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 68 70 75 Sähköisesti ilmoitettujen yhteystietomuutosten osuus kaikista yhteystietojen muutosilmoituksista 51 55 55 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi / työpanosindeksi. Taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi / tuotosindeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Yritysten sähköisten veroilmoitusten antajien määrä asiakasmäärästä, % 19,1 20 25 Palkka.fi -palvelun käyttäjien osuus potentiaalisista käyttäjistä, % 48,5 50 55 Verokortti verkossa -asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 33,1 35 37 Veroilmoitus verkossa -asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 28,8 30 35 Sähköisten pankkitilin muutosilmoitusten tekijöiden osuus ilmoittajien kokonaismäärästä 26,8 30 35 Yhteisöverotus Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 84 85 85 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 76 80 80 Yhteisöjen sähköisten veroilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 26,0 30 35 Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien (TA) osuus asiakasmäärästä, % 77 80 85 Sähköisten verotiliotteen osuus asiakasmäärästä, % - 60 60 Vuonna käyttöönotetussa arvonlisäveron ulkomaalaispalauttamisessa ja arvonlisäveron EU-sisäkaupan ilmoitusmenettelyssä sähköisesti annettujen ilmoitusten osuudet ovat lainsäädännöstä johtuen lähes 100 %. Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan säännöllisesti tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella. Tutkimukset toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2013. Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Tuottavuus ja taloudellisuus Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoit- Toimenpiteet teet Uudistumiskykyinen organisaatio Verotulojen kertymisen turvaaminekassegmenteittäin. Asiakkaita Toiminta kohdennetaan asia- tuetaan ohjauksella niin, että he hoitavat veroasiansa omaehtoisesti oikein. Painopistealueina ovat mm. uusien asiakkaiden ja ulkomaisten yritysten rekisteröitymisen ohjaus ja valvonta. Palvelut toteutetaan monikanavaisesti ja eri asiakasryhmille kohdennetaan niille parhaiten sopivat palvelut ja valvonta. Asiointia helpotetaan kehittämällä nykyisiä sähköisiä palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja luomalla kokonaan uusia palveluita. Ns. veroriskien hallintamallilla toiminta kohdistetaan erityisesti niihin asiakasryhmiin ja ilmiöihin, jotka todennäköisimmin jättävät verovelvoitteensa hoitamatta. Valvonta myös mitoitetaan ilmiön merkittävyyden mukaan, jotta resurssit kohdentuvat mahdollisimman vaikuttavasti. Harmaan talouden valvonnan yhtenä painopistealueena on rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden ohjaus, viestintä ja valvonta. Lisätään sähköistä tiedonsiirtoa ja sähköistä arkistointia, jolloin töitä voidaan tasata Verohallinnon sisällä mahdollisimman joustavasti. Tietohallinnon kehittämistä ohjaa tuleva päätös tietojärjestelmien uudistamisesta toimintavarmuuden takaamiseksi. Samalla tavoitteena on järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen nykyistä kustannustehokkaammaksi. Lisäksi arvioidaan tukitoimintojen ulkoistamismahdollisuuksia. Toiminnan vaikuttavuus, organisaation uusiutumiskyky, uudenlaiset tehtävät ja eläköityminen edellyttävät osaamisen ja esimiestyön kehittämistä, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
uusia työtapoja sekä uusrekrytointia. Henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen varmistetaan. Henkisten voimavarojen kehittäminen Henkilötyövuodet, htv 5 336 5 251 5 231 Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1 5 3,41 3,43 3,45 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aihetuvat menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 2016 lukien Kakolan vuokrasopimusvaltuus Vuonna tehdyt sitoumukset - - 800 800 800/vuosi Vuoden sitoumukset - - - - - Menot yhteensä - - 800 800 800/vuosi Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 386 679 402 002 398 163 Bruttotulot 5 324 4 980 3 740 Nettomenot 381 355 397 022 394 423 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 194 siirtynyt seuraavalle vuodelle 24 150 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 5 038 Tuottavuustoimet (-20 htv) -900 Toimintamenosäästö (HO) -4 000 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -1 600 Tasomuutos -1 137 Yhteensä -2 599 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) uudet tehtävät johtuen tietojärjestelmien kokonaisuudistuksesta. talousarvio 394 423 000 III lisätalousarvio 1 661 000 talousarvio 397 022 000 tilinpäätös 395 311 000 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 158 626 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Toiminnallinen tehokkuus (indeksi 100 = vuosi ) Työn tuottavuus 100 103,5 106,6 Taloudellisuus 100 103,3 96,3 Tuotokset ja laadunhallinta Tullilaitoksen paljastamat rikokset, kpl 6 497 5 523 5 634 Tullilaitoksen paljastamien rikosten selvittämistaso, % 87,8 90 90,9 Tullilaitoksen takaisin saama rikoshyöty, milj. euroa 1,6 5 5,1 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät, kpl 5 926 6 100 6 100 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus, % 23,7 23 23 Muun tullivalvonnan osuvuus, % 8,5 15 15 EU:n turvallisuus- ja vaarattomuusulkorajavalvonnan tapaukset, kpl 652 800 1 500 Asiakkaiden odotusaika palvelupisteissä enintään, min 15 15 15 Käytettyjen autojen veroilmoitusten käsittelyajan mediaani enintään, pv 8 9 9 Autoverotuksen oikaisujen käsittelyaika vuoden lopussa enintään, kk 9 9 4 Asiakastyytyväisyys auto- ja valmisteverotuksessa vähintään, asteikko 1 5 3,8 3,8 Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä vähintään, asteikko 1 5 4 4 Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoit- Toimenpiteet teet Tullilaitos ylläpitää työnantajakuvansa ja kilpailukykynsä mää. Parannetaan esimiesten Kehitetään palkkausjärjestel- työnantajana johtamistaitoja suunnitelmallisesti. Tullilaitos mitoittaa henkilöstöresurssinsa oikein palvelujen kysynnän ja valvonnallisen tarpeen mukaisesti Varmistetaan henkilöstön osaaminen mm. ammatillisella koulutuksella. Huomioidaan henkilöstöresurssien mitoittamisessa tuottavuusohjelman vaatimukset, tullilaitoksessa laadittava toiminta- ja resurssikartoitus sekä toimintaympäristön muutokset. Henkilötyövuosien kehitys arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
2 334 2 278 2 251 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 159 255 158 212 159 096 Bruttotulot 673 470 470 Nettomenot 158 582 157 742 158 626 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 039 siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 297 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 2 213 Siirto momentilta 28.01.21 (EU:n sähköiseen tullaukseen liittyvien IT-ratkaisujen kehittäminen) 3 500 Tuottavuustoimet (-27 htv) -1 215 Toimintamenosäästö (HO) -1 600 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -644 Tasomuutos -1 370 Yhteensä 884 talousarvio 158 626 000 III lisätalousarvio 1 803 000 talousarvio 157 742 000 tilinpäätös 163 840 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 5 200 000 talousarvio 2 600 000 tilinpäätös 16 003 942 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 32 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 27 b ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004) 3) autoverolain 65 (1482/1994) 4) valmisteverotuslain 49 :n 1 momentti (182/) 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 32 700 000 talousarvio 37 700 000 tilinpäätös 12 996 055 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
S e l v i t y s o s a : Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. Palautukseen oikeutettujen autojen maastavienti on osoittautunut aikaisemmin arvioitua vähäisemmäksi. talousarvio 500 000 III lisätalousarvio -17 800 000 talousarvio 18 000 000 tilinpäätös 7 577 20. Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala vastaa vakuuttamisesta, eläkevastuu- ja vakuutusmaksulaskennasta ja maksujen perinnästä sekä työnantaja-asiakkaiden palveluista ja tuottaa työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä Kaiku-palveluja. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa. Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus (VIP) vastaa valtion IT-strategian mukaisten valtiovarainministeriön toimeksiantamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä sovittujen muiden IT-tehtävien ja palvelujen tuotannosta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskuksen asiakkaana ovat lähes kaikki valtion virastot ja laitokset. Vuodet 2015 ovat palvelukeskukselle haasteellisia, koska normaalin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon ohella palvelukeskus toteuttaa yhdessä virastojen ja laitosten kanssa siirtymisen uuteen, yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon KIEKU-tietojärjestelmään. Samalla myös jatkuvat palveluprosessien ja toimintamallien yhtenäistäminen sekä asiakkuussuhteiden kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena on tuottaa hinnaltaan, laadultaan ja toimintavarmuudeltaan markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin vertailukelpoisia palveluja. Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja ja energiatehokkuuden paraneminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17