PAPERILIITON LAURITSALAN OS. 44. 100 V. JUHLAVUODEN JULKAISU 2006 100 -VUOTISJUHLAVUODEN PÄÄTAPAHTUMA PE 25. ELOKUUTA KLO. 19 02 IITIÄN LAVALLA. JUHLAPUHE: JOUKO AHONEN ILLAN TÄHTENÄ TUIKKII MIKKO MÄKELÄINEN & MYRSKYLYHT Y 1906-2006 2 OSASTO TOIMII OSASTO TOIMII PUHEENJOHTAJAN KANTA SIVU 2 SADAN VUODEN TAIPALEELTA PÄÄLUOTTAMUSMIES SIVU 6 SIVU 3 SIVUT 4-5 CAMILLA L O H D U T T A A SIVU 7
OSASTO TOIMII PUHEENJOHTAJA: PERTTI LALLO TEROITTAJANPOLKU 2 AS 1 53300 LAPPEENRANTA PUH. 0400 158 445 VARAPUHEENJOHTAJA: KIMMO NOKELAINEN PUH. 040 8330 302 SIHTEERI: PAULI VENTO LUOTSINKATU 3 53300 LAPPEENRANTA PUH. 045 650 8993 TALOUDENHOITAJA: KARI RIKKILÄ KUUSIKONKATU 27 53300 LAPEENRANTA PUH. 040 5317 864 TIEDOTUSASIAT: KEIJO MARTIKAINEN MÄNNISTÖNKATU 12 53100 LAPPEENRANTA PUH. 040 8330 373 LUOTTAMUSMIEHET PLM: TOIMIKUNTA 2006-2007 JARMO KINNUNEN SITOJANKATU 7 53300 LAPPEENRANTA 040 5056 446 VARAPLM: KARI RIKKILÄ PAPERI: PAPERI KP: SELLU: SELLU KP: KUORIMOT: TEHDASPALV: SUOJELU: JARKKO GERDT TERO MARKOFF KEIJO MARTIKAINEN OSMO MÄTTÖ KARI RIKKILÄ TERO PÖTRY TEUVO LAAKSO PLM TOIMISTO PUH. FAX: ARKISIN 8-16 0204 154 504 0204 154 593 TS -ASIAT PUH: SEPPO SMOLANDER 040 582 6125 JÄSENET VARAJÄSENET JUHANI HUIKARI PEKKA KARTTUNEN TEUVO LAAKSO MIKKO MARTIKAINEN KIMMO NOKELAINEN SEPPO PAAJANEN TEPPO RYHÄNEN TUULIKKI TOMPPO MARIA TORNIAINEN KARI VÄLIKAUPPI VELI-PEKKA AHONEN OSSI ASIKAINEN MARTTI EISKONEN JUKKA HEISKA JOUNI HERTTUAINEN OSMO MÄTTÖ LIISA NUPPONEN TIMO PARVIAINEN ANTTI TANHOLA PAULI VENTO SEIKUN SAIRAUSKASSA POHJOISPUISTO 4 PUH: MA PE KUNNIAJÄSENIÄ VUOSIEN VARRELTA 28100 PORI 020 484 2121 9-12 JA 14-16.30 9-12 JA 14-15 KUVA: OSASTON VANHAT VALOKUVAT EDUNVALVONTAA TAPAHTUMIA JÄSENISTÖLLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN W W W. P A P E R I L I I T T O. F I KOKOUS- JA KOULUTUSTOIMINTAA / P A P E R I L I I T T O / S U O M E K S I / O S 4 4
P U H E E N J O H T A J A N KANTA Kulmahuoneista Helsinkiin PERTTI LALLO 60 V ASUU VAIMONSA KANSSA KANAVANSUULLA YKSI POIKA PUHEENJOHTAJANA VUODESTA 2002 toistaiseksi voimassaolevaksi muuttivat asennetta. Tehtaan henkilöstöpolitiikka oli ajalle tyypillistä, selkeästi isäntävaltaa korostavaa, mutta kuitenkin yhteistyöhakuista toimintaa. Kun sulfaattiselluloosatehdas käynnistyi, toi se tullessaan uusia tuulia henkilöstöpoliittiseen ajatteluun. A mmattiosastomme täyttää pian 100 vuotta. Se on merkittävä määrä toimintavuosia ja pitkä aika edunvalvontaa sekä tehtyjä päätöksiä päätöksiä, joilla on voitu vaikuttaa päätöksentekoon eri yhteyksissä. Osastollamme on ollut Paperiliiton toiminnassa merkittävä rooli. Olemmehan yksi niistä seitsemästä ammattiosastosta, jonka jäseniä oli perustamassa Paperiliittoa 100 vuotta sitten. Sittemmin pitkäaikainen pääluottamusmies Vilho Pulli toimi liittovaltuuston puheenjohtajana sekä pääluottamusmies Markku Pekkanen merkittävässä roolissa liittotoimikunnassa useita vuosia. Kaukaan 100 vuotisjuhlassa puhunut vuorineuvos Casimir Ehnrooth loi puheessaan perusteet henkilöstön yhteistyön kehittämisestä ja sen merkityksestä toiminnan tuloksellisuuuteen. Kaukaalla luotiin edellytykset menestykselliselle yhteistoiminnalle työnantajan sekä eri henkilöstöryhmien kesken. Tämä kaukaalainen YT malli oli varsin edistyksellinen myöhemmin voimaan tulleeseen lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä verrattuna. Puhuttiin Kaukas hengestä. K mallia siteerattiin varsin mielellään erilaisissa yhteistoimintaa käsittelevissä koulutustilaisuuksissa juuri myönteisessä Kun tulin silloisen Oy Kaukas AB:n merkityksessä. Tämän, jo ehkä hieman palvelukseen v. 1964, sulfiittisellutehtaan myyttisenkin sävyn saaneen Kaukaan keittämölle lastaajaksi, en voinut mallin synnyn henkilöityminä mainittakoon muutaman työvuoron jälkeen edes kuvitella Tapani Lares, Vilho Pulli sekä Yrjö jatkavani syksyn jälkeen Koskinen, joka Kaukaan tehtaan töissä, niin erilaiselta ensimmäisenä uuden ja vieraalta vuorotyö ja asioita ratkottiin varsin työsuojelulain perusteella rikinkatkuinen valittuna ts valtuutettuna hyvässä hengessä ja vain hengitysilma tuntuivat. varsin aktiivisesti oli harvoin tarvittiin "kulmaasioihin vaikuttamassa. huoneen" kautta käymistä. Kuitenkin hyvä työilmapiiri ja mahdollisuus jatkaa päivätöissä laitosmiesten vänkärinä syksyllä, sekä työsopimuksen muuttuminen aukaan
70 luku oli tehtaan kehittymisen kannalta merkittävää aikaa. Tehtaalle rakennettiin toinen tuotantolinja. Kaukaan ensimmäinen paperikone aloitti varsinaisen huipputuotteen, LWC paperin valmistuksen. Näiden neuvottelujen tulos tullaan näkemään toukokuun alussa. Mainittakoon, että tuolla vuosikymmenellä koettiin Kaukaan historiassa harvinainen tapaus, lakko, joka johtui Fluff-massan ajosta syntyneestä erimielisyydestä. Alkaneella vuosituhannella lanseeratut käsitteet globalisaatio, kvartaalitalous, optiot ovat saaneet käytännön merkityksen. Ilmoitus 3600 henkilön vähentämisestä UPM:ssä pitää sisällään työnantajan ilmoituksen mukaan tehtaiden lopettamisia, suoranaisia irtisanomisia, ulkoistamisia, sekä eläköitymisiä. Melko nopeasti asia kuitenkin saatiin päivä- järjestykseen. Paperitehtaalle rakennettiin toinen linja ja yleisesti ottaen kaikki näytti sujuvan yrityksen menestymisen ja hyvin hoidetunhenkilöstöpolitiikan myötä varsin kohtuullisesti. Suurempia ongelmia ei ollut asioita ratkottiin varsin hyvässä hengessä ja vain harvoin tarvittiin kulmahuoneen kautta käymistä. T oimenpiteet joita työnantajat ovat ilmoittaneet ovat selkeä merkki raakaan kapitalismiin siirtymisestä. Kaikista näistä ikävistä asioista huolimatta nyt on juhlan aika ja toivotan ammattiosaston jäsenet tervetulleiksi 100 vuotisen taipaleen kunniaksi järjestettyihin juhlallisuuksiin. 2000 luvulle tultaessa työnantajapuolen ote kiristyi. Konsernin ohjaus näkyi yhä selvemmin myös harjoitetussa henkilöstöpolitiikassa. Päätöksenteossa Helsingin vaikutus voimistui ja alkoi rajun murroksen aika työnantajapolitiikassa, eikä tälle kehitykselle näytä loppua häämöttävän Metsäteollisuus ry:n rakentaman strategian mukaisesti viime TES kierroksella alkoi raju työehtojen heikentämismenettely. Metsäteollisuus ry. Vauhditti sitä lähes seitsemän viikkoa kestäneellä työsululla. Konsernikohtaisesti alkoivat myös rajut muutokset, joista parhaillaan neuvotellaan. Pertti Lallo
Hyvinvoinnin rakentajilla juhlan aika Paperiliittoa pidetään yhä edelleen yhtenä maamme merkittävimmistä työntekijöiden ammatillisista järjestöistä. Liitto on tuon maineensa hankkinut sen kuluneen 100 vuoden aikana jonka ajan se on toiminut suomalaisen paperityöntekijän edunvalvojana ja hyvinvoinnin rakentajana. Yhtenä osana tuohon Paperiliittoperheeseen kuuluu Lauritsalan ammattiosasto, joka on yhtenä ammattiosastona ollut koko olemassaolonsa ajan liiton kanssa vahvassa yhteistyössä. Lauritsalan ammattiosastosta on sen perustamisesta lähtien ollut edustajia ja vaikuttajia liiton hallinnossa ja erilaisissa toimielimissä. Paperiliiton perustamiskokouksessakin oli Lauritsalan ammattiosaston edustaja paikalla 1906 kun se Tampereella tapahtui. Lauritsalan ammattiosaston perustamissanat lausuttiin keväällä 1906, kun kansalaisvapauksia saadessaan työntekijät alkoivat vuosisadan alussa perustaa ammatillisia järjestöjä. Kaukaan työntekijät perustivat tuolloin Lauritsalan Celluloosa työntekijöiden ammattiosaston. Vuonna 1920 nimi muuttui Suomen Paperiteollisuustyöntekijöiden liiton osasto n:o 8:ksi. Myöhemmin sitten vielä ammattiosaton järjestysnumero muuttui nykyiseksi 44:ksi. Kaukas -nimi ja Kaukaan tehtaan historia juontaa juurensa Mäntsälästä Kaukaankosken varrelta. Kauppaneuvos Robert Björkenheim perusti vuonna 1873 rullatehtaan Mäntsälän pitäjään, Kaukaan kosken varrelle. Tuosta koskesta tulee nimi Kaukas ja Kaukaan tehtaat, jotka tänään sauhuavat Lappeenrannan kaupungissa Saimaa järven rannalla. Jatkossa vuonna 1890 perustettiin Kaukas-yhtiön toimesta Lauritsalaan rullatehdas, jonka jälkeen vuonna 1897 perustettiin saman yhtiön toimesta sulfiittiselluloosatehdas. Sulfiittitehdas rakennettiin rullatehtaan eräänlaiseksi apuosastoksi, koska rullien valmistuksessa syntyneelle puujätteelle oli saatava hyödyllistä ja tuottavaa käyttöä. Tästä voi katsoa alkaneeksi Kaukaan menestystarina puunjalostajana. Samassa yhteydessä tehtaiden työväki alkoi ottaa ensimmäisiä järjestäytymisen askeleita ja kiinnittää huomiota omien, yhteisten työehtojensa aikaansaamiseksi sekä kaikin puolin lähteä parantamaan palkkatyöläisen yhteiskunnallista asemaa. Todettakoon, että Kaukaan tehtaiden ja sen paperityöntekijöiden ammattiosaston kotipaikka oli vuoteen 1967 elinvoimainen Lauritsalan kauppala. jolloin se liitettiin kuntaliitoksellalappeenrannan kaupunkiin. Ammattiosaston alkuvuosikymmenet olivat toiminnallisesti haparoivaa ja vaikeaa aikaa. Työnantajapuoli pyrki kaikin keinoin vaikeuttamaan yleisellä tasolla ay-liikkeen toimintaa. Kansalaissota, sen jälkeiset pulavuodet ja sotavuodet, joissa Suomi taisteli omasta itsenäisyydestään, vaikeuttivat ay-liikkeen toimintaa. Työelämän asiat alkoivat vasta vuonna 1945 saada edunvalvontakysymyksissä oman asemansa kun työnantaja tunnusti ja sopimus työehtosopimustoiminnasta saatiin.
Tämä oli ns. Tammikuun kihlaus Osakkeenomistajat ja sijoittajat työntekijöiden ja määräävät yrityksien työnantajien välillä. toimintaa hyvin Myöhemmin yhteismyöhempinä vuosipitkälle. Ay-liike ja toiminnasta, eli YT:stä on kymmeninä 1960-luku oli Lauritsalan tullut pelkästään vahvaa ay-liikkeen ammattiosastossa järjestötoiminnan varmasti jokainen jäsen irtisanomismenettely. rakentamisen ja yhteison jollakin tavoin -Keijo Martikainenkunnallisen uudistamisen ja kokenut muutoksen muutosten aikaa. Seuraava omalla kohdallaan. vuosikymmentä voidaan pitää yhteisedunvalvojien sukupolvet vaihtuvat ja toiminnan vuosikymmenenä. Tuolloin vuonna 2005 koimme paperityöläisinä nimittäin tuli työsopimuslain uudistus, ensimmäisen kerran sen kuinka työnantaja jossa tuli irtisanomissuoja, käyttää työsulkua omien tavoitteittensa luottamusmiesoikeudet, kokoontumis ja saavuttamiseksi. tiedotta- misoikeudet, työturvallisuussuomen Paperityöläiset olivat seitsemän sopimus ja monia muita merkittäviä asioita. viikkoa työsulussa kesällä 2005. Vuosikymmenen loppupuolella puhuttiin paljon työelämän yhteistoiminnasta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Kaukaalainen yhteistoiminta sai paljon mairittelevia huomionosoituksia monissa valtakunnallisissa yhteyksissä. Myös työntekijäpuoli ja heidän edustajansa tulkitsivat tuon ajan yhteistoiminnan todelliseksi yhteistoiminnaksi, jolla rakennettiin ja kehitettiin kaukaalaista työelämää. Myöhemmin yhteistoiminnasta eli YT:sta on tullut pelkästään irtisanomismenettely. Yhteistoiminnan arkkitehdit eivät tätä varmasti halunneet. Todellisessa yt:ssa oli nimittäin puolensakin. Nyt siitä on tullut pelkkä kirosana työntekijöiden keskuudessa. Edunvalvonnasta on muodostunut ayliikkeen ja ammattiosaston keskeinen toimintamuoto viime vuosien työelämän myllerryksissä Suomalainen työelämä on kokenut melkoisen muutoksen viimeisten viiden vuoden aikana. Yrityksistä on tullut maailman-laajuisia ja ne levittäytyvät sinne missä on markkinat ja halvinta tehdä tuotetta. Keijo Martikainen
PÄÄLUOTTAMUSMIES Arvoisat lukijat JARMO KINNUNEN 42 V NAIMISISSA 3 LASTA ASUU KARHUVUORESSA PÄÄLUOTTAMUSMIEHENÄ VUODESTA 2005 Vuosi 2005 oli paperiteollisuudessa sopimuspolitiikan osalta rajun myllerryksen aikaa. Kuinka moni olisi vielä tammikuussa uskonut mihin olimme menossa. Kevään aikana alkoi vihdoin selvitä, ettei työnantaja- puolella ollut pienintäkään halua sopia mistään mitään. Sopimuksettoman tilan aikana laillinen ylityökielto purikin siinä määrin, että tehtaita alkoi miehistöpulasta johtuen pysähdellä useilla paikkakunnilla. Tämä oli kiistaton osoitus siitä, miten tiukalle miehitykset oli jo valmiiksi vedetty. Pitkän, seitsemän viikkoa kestäneen työsulun jälkeen sopi-mus kuitenkin syntyi ja itseainakin uskoin työrauhan palaavan muutamaksi vuodeksi.luulo osoittautuikuitenkin vääräksi. Keskiviikkona 8. maaliskuuta UPM ilmoitti aloittavansa 3600 henkilön vähentämiseen tähtäävät YT neuvottelut. Kaukaalla luku oli 365, joista 260 työntekijöitä. Tätä kirjoittaessani neuvottelut ovat vielä kesken, joten turha lähteä arvailemaan miten niissä käy. Kiitos jäsenille arvokkaasta tuesta, jonka olemme teiltä saaneet. Viime kesä osoitti mielestäni sen, että Lauritsalan osasto on Suomen vahvimpia ja yhtenäisempiä osastoja. Ilman tukeanne edunvalvontatyötä olisi täysin mahdoton hoitaa. Ainoa mahdollisuus taistelussa työnantajaa vastaan on pysyä tiiviisti yhdessä. Olemme valmiit kehittämään asioita järkevällä tavalla, mutta talutusnuoraan emme alistu. Sitä työnantajan on turha kokeilla. Toivotan työelämän raakamaisuudesta huolimatta kaikille osaston jäsenille ja heidän perheilleen mitä parhaita ja aurinkoisinta kesää. Pidetään huolta itsestämme ja läheisistämme. Jarmo Kinnunen
CAMILLA LOHDUTTAA O saston satavuotista merkkipaalua juhlistamaan eivät Iitiän lavalle valitettavasti kaikki pääse. Tehtaan rattaita pyörittämään jääviä ei silti ole tyystin unohdettu. Näille kolmos- ja viitosvuorolaisille osasto tarjoaa tilaisuuden lupsakkaan nelituntiseen Saimaan sinisillä aalloilla., Camilla-risteilyn merkeissä. Varaa ajoissa paikka itsellesi ja puolisollesi, sillä vaikka alus on varattu kokonaan osastolaisten käyttöön riittää Camillalla tilaa vain n. 200:lle risteilyvieraalle. RISTEILY SAIMAALLA m/s CAMILLAlla 29 elokuuta 2006 klo 18-22 Mukaan tunnelmassa trubaduuri KEORKE ILLALLISTARJOILU JA VÄHÄN MUUTAKIN! RISTEILY TARKOITETTU KOLMOS- JA VIITOSVUOROLAISILLE Ilmoittautumiset pääluottamusmiehen toimistoon puh. 020 415 4504 15.-23.5.2006 välisenä aikana. Muista tulla paikalle hyvissä ajoin ennen risteilyn alkua!!! OSASTON 100-VUOTISJUHLAVUODEN JULKAISU: LEHDEN ULKOASU: PAULI VENTO PAINOPAIKKA: LAPPEENRANNAN KIRJAPAINO
PA P E R I L I I T O N L AU R I T S A L A N A M M AT T I O S A S T O N : o 4 4 Ry. KUTSUU JÄSENISTÖÄÄN PUOLISOINEEN OSASTON 100 V U O T I S J U H L A A N Perjantaina ELOKUUN 25 pnä 2006 Klo. 19.00 02.00 I I T I Ä N L AVA L L E MIKKO MÄKELÄINEN & M Y R S KY LY H T Y OHJELMAA MUSIIKKIA J U H L A P U H E ( P a p e r i l i i t o n p j. AHONEN) TANSSIA TARJOILUA BUFFETTI LINJA-AUTOT IITIÄÄN: REITTI MUUKONTIE: JOUKAHAISENKATU HELSINGINTIE KIISKINMÄENKATU - MUUKONTIE - NESTE-LAURITSALA - KARJALANTIE KALEVANKATU ONNINKATU - TEBOIL-KAUKAS - KAUKAANKATU - VALTAKATU - LAPPEENKATU - REITTI KARHUVUORI: KAUPPAKATU ONNELANTIEN KIOSKI ETELÄKATU KARHUVUORENKATU HIESSILLANKATU VIIPURINTIE HELSINGINTIE REITTI KIVISALMI: KIVISALMEN KÄÄNTÖPAIKKA TAIPALSAARENTIE - KIVISTÖNKATU PIILUVANKATU VOISALMENTIE TYYSTERNIEMENTIE TAIPALSAARENTIE HELSINGINTIE REITTI KESKUSTA: VAPAUDENAUKIO VALTAKATU KIRKKOPUISTO VALTAKATUA HELSINGINTIELLE SKINNARILANKATU SAMMONLAHDENKATU RUOHOLAMMENKATU MERENLAHDENTIE LAVOLANTIE HELSINGINTIE REITTI MÄNTYLÄ: MATTILANTIE VAALIMAANTIE/RINNETIEN RISTEYS - RINNETIE TUNNELIKATU MÄNTYLÄNTIE KURJENTIE KOPPELONTIE KESÄMÄENKATU LENTOKENTÄNTIE LAVOLANKATU HELSINGINTIE PALUU REITTIÄ: HELSINGINTIE VALTAKATU LAURITSALANTIE NESTE-LAURITSALA TUNNIN VÄLEIN ALKAEN KLO. 22.00.