40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston 4.12.2003 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2003 2008. Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminenkaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisiä tavoitteita on varmistaalasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen ammattitaitoiseen opetukseen ja ohjaukseensekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on perusopetuksen toteuttaminen laadukkaasti ja tuloksellisesti ja siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja että entistä suurempi osuus peruskoulunsa päättävistä nuorista aloittaa jatko-opinnot samana vuonna. Lukiokoulutuksen tehokkuuden lisäämiseen pyritään läpäisyä parantamalla ja keskeyttämistä vähentämällä. Esiopetusta kehitetään varhaiskasvatuksen jatkumona. Kehittämisessä otetaan huomioon esiopetusta koskevan selonteon edellyttämät toimenpiteet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimeenpanoa tuetaan ja seurataan toiminnan laadun, laajuuden ja palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymistä sekä lain vaikutuksia palvelujen rahoitukseen. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat vuosiluokkien 1. 2. osalta ovat olleet käytössä syksystä 2003, muiden vuosiluokkien osalta ne otetaan käyttöön asteittain vuoteen 2006 mennessä. Lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuonna 2005. Tuetaan opetussuunnitelmien toimeenpanoa ja opetuksen ja ohjauksen tukipalvelujen kehittämistä. Erityisopetusta kehitetään jatkamalla Erilaiset oppijat yhteinen koulu -hanketta. Erityisesti kiinnitetään huomiota oppimistuloksissa havaittujen erojen kaventamiseen. Tavoitteena on kehittää oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja työtapoja sekä oppimateriaaleja erilaiset oppimistavat huomioonottaviksi. Opetuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota myös yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Koulutuksen ohjausjärjestelmän tuloksellisuutta tehostetaan. Jatketaan perusopetuksen laatusuositusten valmistelua. Käynnistetään yleissivistävän koulutuksen päätöksenteon, strategisen suunnittelun ja seurannan sekä tietojohtamisen tueksi tarvittavan tietojärjestelmän kehittämistyö. Tavoitteena on mahdollistaa ajantasaisen, kattavan ja luotettavan tiedon tuottaminen, hallinta ja siirtäminen mahdollisimman tuloksellisesti eri toimijoiden välillä. Oppilashuoltoa koskevan lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksista annetaan selonteko eduskunnalle. Selvitetään erityisopetuksen ja tukiopetuksen toteutumista ja laaditaan toimenpideohjelma tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyiden kehittämistä. Oppilaan- ja opinto-ohjausta kehitetään valmistelemalla ratkaisuja, jotka tähtäävät riittävän opinto-ohjauksen ja korkean laatutason turvaamiseen perusopetuksen ylemmillä vuosiluokilla. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Koulutuksen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä kehittämisellä tähdätään vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen. Oppilaan ja opiskelijan oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä käytettävissä olevien toimenpiteiden tehokkuutta selvitetään koulutuksen perusturvan vahvistamiseksi. Kehitetään edelleen virtuaaliopetusta ja jatketaan luovuus- ja kulttuurikasvatushanketta. Aikuisten lukiokoulutuksen tarjontaa maan eri osissa vahvistetaan. Tavoitteena on, että lukio-opintoihin voi osallistua noin 11 000 ja aineopintoihin noin 13 000 aikuista vuonna 2005. Etälukioverkostoa laajennetaan tasapuolisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi. Ylioppilastutkintoa kehitetään ja ylioppilastutkintolautakunnan tietojärjestelmää uudistetaan. Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilytetään pääosin nykyisellään. Opettajien ammatillista osaamista vahvistetaan kehittämällä toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden opetukseen, oppilashuoltoon sekä maahanmuuttajien opetukseen. Moniammatilliseen yhteistyöhön kehitetään uusia muotoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina 2003 2005 2003 syksy 2004 syksy arvio 2005 syksy arvio 2004/2005 syksy muutos Esiopetus 59 000 59 000 59 000 0 Perusopetus 586 000 586 000 580 000-6 000 josta lisäopetus 2 000 4 000 4 000 0 Päivälukiot 110 000 110 000 110 000 0 Aikuislukiot 24 000 24 000 24 000 0 josta aineopiskelijat 13 000 13 000 13 000 0 Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2005 noin 79 300 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 222 300 koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2005 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa arvioidaan vuonna 2005 olevan 866 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 710. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2005 aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 88 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2005 aikana on tarkoitus antaa opetusta 494 oppilaalle. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien määrät ilmenevät oheisesta taulukosta. Perusopetuksen järjestäjät vuosina 2003 2005 2003 2004 2005 arvio 2004/2005 muutos Kunnat 430 428 416-12 Kuntayhtymät 12 12 12 0 Valtio 30 30 30 0 Yksityinen 88 88 88 0 Perusopetus yhteensä 560 558 546-12 Lukiokoulutuksen järjestäjät vuosina 2003 2005 2003 2004 2005 arvio 2004/2005 muutos Kunnat 275 275 266-9 Kuntayhtymät 2 2 3 +1 Valtio 10 10 10 0 Yksityinen 35 35 35 0 Lukiokoulutus yhteensä 322 322 314-8 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y m p ä r i s t ö k a s v a t u s. Hallitusohjelman mukaan ympäristökasvatusta edistetään. Opetusministeriö ja ympäristöministeriö ovatkin päättäneet ottaa nuorison ympäristökasvatuksen kehittämisen ministeriöiden yhteiseksi painopistealueeksi. Asia on merkittävä, koska ympäristökasvatuksen avulla voidaan nuoret kasvattaa ympäristövastuullisiksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
kansalaisiksi. Siinä yhdistyvät yksilön tunteet ja arvot sekä tiedot ja taidot aktiiviseksi toiminnaksi kestävän kehityksen mukaisen elämän puolesta. Ollakseen vaikuttavaa ympäristökasvatuksen tulee olla osana koko opetusta ja nuorisotyötä. Tärkeää on, että se on korostuneesti mukana opetussuunnitelmien perusteissa sekä opetussuunnitelmissa ja sitä kautta käytännön koulutyössä. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Valtion yleissivistävät oppilaitokset Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 4 737 000 Suomalais-venäläinen koulu 4 585 000 Vammaisten lasten koulut 29 970 000 Yhteensä 39 292 000 Muu opetus Koulukotien perusopetus 1 923 000 EU:n Eurooppa-koulut 885 000 Yhteensä 2 808 000 Kaikki yhteensä 42 100 000 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot 2 836 2 210 2 800 maksullinen toiminta 2 220 2 050 2 600 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 1 - - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 71 - - muut tulot 544 160 200 Menot 44 300 44 181 44 900 henkilöstömenot 29 586 29 879 30 408 toimitilavuokrat 5 638 5 599 5 795 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 3 773 3 747 3 878 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 5 303 4 956 4 819 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 2 836 2 210 2 800 toimintamenomomentille budjetoidut menot 44 300 44 181 44 900 toimintamenorahoitus, netto 41 464 41 971 42 100 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 471 myönnetty 40 063 käytetty 41 464 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 070 Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin 4 994 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2005 talousarvio 42 100 000 2004 I lisätalousarvio 800 000 2004 talousarvio 41 171 000 2003 tilinpäätös 40 063 000 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 649 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 300 000 euroa oppilaitosten toimitiloja ja niiden varustamista koskevaan kehittämistoimintaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 750 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoitukseen siirtona momentilta 29.40.30. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Jäljempänä momentin 29.40.30 perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa käytettäväksi erityisopetuksen tukitoimenpiteisiin. Määräraha on tarkoitettu ensisijaisesti integraatioratkaisujen helpottamiseksi. 2005 talousarvio 3 649 000 2004 III lisätalousarvio 300 000 2004 talousarvio 1 899 000 2003 tilinpäätös 1 679 000 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 783 738 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 105 000 euroa avustuksina tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen, tietohuollon ja tietohallinnan kehittämiseen sekä resurssikeskusverkostojen kehittämiseen. Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään 8 241 000 euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Määrärahaa saa käyttää myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1137/2003) mukaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuuden laskentaperusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 841 500. Ohjaustunnin hinta on 20,46 euroa tuntia kohden. Määrärahasta saa käyttää myös enintään 200 000 euroa aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön toimeenpanon tukemisesta, seurannasta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 136 000 euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 69 044 tuntia. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioitu jakautuminen Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus 2 867 392 000 yksityinen perusopetus 60 542 000 kunnallinen lukio-opetus 480 269 000 yksityinen lukio-opetus 43 103 000 taiteen perusopetus (asukaskohtainen) 7 271 000 esiopetus 270 851 000 Kuntien rahoitusosuus -2 002 589 00 0 Tasauserät -53 159 000 Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) 49 867 000 Valtionosuus aamu- ja iltapäivätoimintaan 44 800 000 Aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta ja kehittäminen (enintään) 200 000 Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin 1 507 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 8 241 000 Tietoyhteiskunta ja tietohallinta (enintään) 3 105 000 Valtionavustus laajakaistayhteyksien hankkimiseen (enintään) 2 000 000 Eräät ulkomaanopetuksen menot 202 000 Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) 136 000 Yhteensä 1 783 738 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta 21 689 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Lukio-opetus 4 477 euroa/opisk. Perusopetus 5 043 euroa/opp. Esiopetus 4 589 euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/asukas opetustuntikohtainen valtionosuus 55 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 20,46 euroa/ohjaustunti Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000 euroa esiopetuksen kuljetusedun sekä 25 000 000 euroa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja 1 000 000 euroa laajakaistayhteyksien rakentamisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 16 600 000 euroa oppilasmäärän vähentymisen johdosta sekä 750 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentille 29.40.25. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 17 482 000 euroa talousarvioesityksen 1 756 430 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta. Laskelmassa on otettu vähennyksenä huomioon 4 114 000 euroa kuntien verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauserien perusteella, koska lopulliset verotulolaskelmat olivat käytettävissä vasta talousarvioesityksen antamisen jälkeen. T o i s e n t ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 5 5 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 1 756 430 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 1 773 912 000 euroa eli 17 482 000 euroa enemmän. Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005 2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 3 714 000 euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Li- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
säys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta. Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan opetus- ja kultturitoimen rahoituksesta annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004). V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 6 112 000 euroa. O p i n t o j e n o h j a u k s e n k e h i t t ä m i n e n. Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota opintojen ohjauksen kehittämiseen ja henkilökohtaisen ohjauksen tarpeeseen sekä opinto-ohjaajien määrään (esimerkiksi VaVM 39/2003 vp ja SiVM 7/2004 vp). Opinto-ohjauksen kansallinen arviointi toteutettiin vuonna 2002. Arviointi osoitti suhteellisen suuria eroja ohjauksen saatavuudessa. Ongelmia oli myös perusopetuksesta toiselle asteelle ohjaamisessa. Opiskelijat kokivat saaneensa myös liian vähän tietoa työelämästä ja eri ammateista. Samoin koulujärjestelmässä ja työelämässä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet opintojen ohjauspalvelujen tarvetta kaikilla koulutusasteilla. Hallitusohjelman mukaan muun muassa koulutuksen nivelvaiheisiin ja keskeyttämisen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan sekä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen yhteyttä vahvistetaan. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa nostetaan sisältöjä uudistamalla ja opinto-ohjausta lisäämällä. Näiden tavoitteiden onnistuminen edellyttää myös panostamista opintojen ohjauksen kehittämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä keväällä 2004 käynnistettyä oppilaan- ja opiskelijan ohjauksen kehittämishanketta. E r i t y i s o p e t u s. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että erityisopetus on osa perusopetuksen toteuttamista. Perusopetuslain 30 :n mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Perusopetuslain 17 :n mukaan, ellei oppilaan opetusta voida järjestää muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Syksyllä 2003 erityisopetukseen oli otettu tai siirretty 36 800 oppilasta eli 6,2 prosenttia peruskoulun oppilaista. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 2,9 prosenttia. Erityisoppilaista 40 prosenttia sai opetuksen peruskoulujen yleisopetuksen yhteydessä, 33 prosenttia peruskoulujen erityisryhmissä ja 27 prosenttia erityiskoulujen erityisluokilla. Erityisopetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteydessä on yleistynyt edellisvuodesta. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden määrä kasvoi. Noin joka viides peruskoulun oppilas eli kaikkiaan 124 100 oppilasta sai osa-aikaista erityisopetusta lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi lukuvuonna 2002 2003. Määrä on 4 600 oppilasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Perusopetuslaki lähtee siitä, että integraatio on ensisijainen vaihtoehto järjestää erityisoppilaan opetus. Tätä periaatetta kunnat ovatkin yhä enemmän noudattaneet opetuksen järjestämistä koskevia ratkaisuja tehdessään. Sivistysvaliokunnan saamien selvitysten mukaan opetustoimessa on tehty oppilaan edun mukaisesti hyviä integraatioratkaisuja, jotka tukevat sekä oppilaan koulunkäyntiä että myös koko kouluyhteisön kehittämistä lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen peruskouluajattelun mukaisesti. Kunnissa on kuitenkin tehty integraatiopäätöksiä myös puhtaasti säästösyistä eikä kaikissa tapauksissa ole huolehdittu riittävistä tukitoimista. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa erityisopetuksen kehittämiseen ja ehdottaa jäljempänä momentille 29.69.22 lisäyksenä 500 000 euroa käytettäväksi opettajien täydennyskoulutukseen erityisopetusta varten. 2005 talousarvio 1 783 738 000 2004 talousarvio 1 727 460 000 2003 tilinpäätös 1 666 110 306 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 70 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 2005 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2005 kustannustasossa yhteensä enintään 64 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 28 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2005 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2006 tai sen jälkeen siten, että arvio hank- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2005 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 80 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Myönnettävillä valtionosuuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 9 300 oppilaalle. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Vuonna 2005 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus 16 900 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 675 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 2 450 000 Vuosina 1993 2004 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus 34 000 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 14 000 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 100 000 Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset 75 000 Yhteensä 70 200 000 Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2006 2007 2008 2009 Ennen vuotta 2005 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,9 25,0 20,0 42,9 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 14,0 9,9 8,0 13,8 Vuonna 2005 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 7,0 4,3 5,3 22,5 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,5 1,3 1,5 6,2 Yhteensä 51,4 40,5 34,8 85,4 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä pitänyt opetustoimen investointeihin suunnattuja määrärahoja liian pieninä ja lisännyt määrärahoja talousarvioon. Tarve opetustoimen rakentamishankkeisiin ja perusparannuksiin on edelleen suuri. Viime vuosina yhä suurempi osa oppilaitosten perustamishankkeista on ollut peruskorjaus- ja muutostöitä. Peruskorjaustarve johtuu rakennusten ikääntymisen myötä tapahtuneesta kulumisesta ja teknisten järjestelmien vanhenemisesta, koulutuksessa tapahtuneiden muutosten aiheuttamista toiminnallisista muutostarpeista sekä rakennevaurioista. Erityisesti homevauriot ovat lisänneet hankkeiden toteutuksen kiireellisyyttä. Peruskorjausten siirtyminen taloudellisen korjausajankohdan ohi lisää hankkeiden toteutuskustannuksia. Eräissä tapauksissa hankkeiden toteutuksen siirtyminen on johtanut siihen, ettei peruskorjaus ole enää taloudellista kustannusten noustessa jopa uudisrakentamista korkeammiksi ja hanke on muuttunut uusien tilojen rakentamiseksi. Uusien tilojen tarve johtuu ensisijaisesti oppilasmäärien kasvusta muuttovoittopaikkakunnilla. Riittämättömät perustamishankemäärärahat johtavat siihen, että kouluverkko yhä huonommin pystyy täyttämään sille asetetut vaatimukset, millä on vaikutus myös oppimistuloksiin muun muassa siitä syystä, että puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa väsymystä. Homeongelmat ja muut sisäilman terveyshaitat lisäävät sairastuvuutta ja osin niistä aiheutuu pysyviä terveyshaittoja, jotka tulevat tulevina vuosina aiheuttamaan huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle sekä rajoittavat sairastuneen mahdollisuuksia osallistua työelämään. Vuoden 2005 talousarvioesityksen perusteella valtionosuuksia voitaisiin myöntää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen perustamishankkeisiin yhteensä 63 000 000 euroa. Tällä vuotuisella tasolla voidaan lähivuosina hyväksyä rahoitussuunnitelmaan noin kolmasosa siihen esitetyistä hankkeista. Lisäksi on tiedossa, että kaikkia kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hankkeita ei ole esitetty rahoitussuunnitelmaan, vaan ne on tarkoitus jo alun perin toteuttaa ilman valtionosuutta. Aikuiskoulutuksen osalta valmisteltuun perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan voidaan ottaa noin 37 prosenttia siihen esitetyistä hankkeista. Valiokunnan mielestä opetusministeriön tulee rakentamispäätöksiä tehdessään ottaa huomioon hallitusohjelman tavoite seudullisen yhteistyön kehittämisestä ja tukea erityisesti yhteistyöhankkeita myös koulurakentamisessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Momentille lisätään 500 000 euroa homevaurioiden korjaamiseen ja myöntämisvaltuutta korotetaan 1 000 000 eurolla. 2005 talousarvio 70 200 000 2004 talousarvio 71 200 000 2003 tilinpäätös 74 470 000 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 521 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 2005 talousarvio 521 000 2004 talousarvio 521 000 2003 tilinpäätös 521 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8