Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Ari Hynynen Tampereen teknillinen yliopisto Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen Ari Hynynen, Antti Rehunen, Annuska Rantanen Ossi Ahonen, Riina Antikainen, Leena Kopperoinen, Panu Kontio Heikki Eskelinen, Timo Hirvonen, Matti Fritsch Petri Tapio

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta ja pohjavesien hyvä laatu Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen

Tunnistetut megatrendit ja ennakointiteemat

Kehityskuvanäkökulmien muodostaminen Ennakointi Missio Visiointi ennakointiteemojen ja megatrendien pohjalta on tarkasteltu aluerakenteen ja liikennejärjestelmän muutoksia kokonaisuutena kehityskuvanäkökulmien muodostamisessa on hyödynnetty ennakointityössä laadittuja tulevaisuustaulukoita ja muuta taustamateriaalia aluksi eri tekijöistä on koottu erilaisia kehityskuvaaihiota kehityskuva aihioiden pohjalta on muodostettu kolme erilaista kehityskuvanäkökulmaa Konkretisointi

Työpajoissa ja kyselyssä esille nousseita kehityskuvavaihtoehdoissa huomioon otettavia teemoja Asuminen ja kaupungistuminen asumistarpeiden erilaistuminen urbanismi ja kaupunkien paikallisidentiteetti elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu elämäntavat ja kulutustottumukset muuttuvat maan hinta ja tilan riittävyys metropolialueella kaupunkiseutujen joukkoliikenne uudet logistiikkapalvelut alempi tieverkko muuttoliikkeen moninaistuminen (maahanmuutto, paluumuutto, monipaikkaisuus) poikittaisyhteydet ja yhteydet Helsinkiin ikääntyminen asumisen hinta pääkaupunkiseudulla metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky Infra ja liikennepalvelut lentoyhteydet ja nopeat junayhteydet väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia kansainväliset yhteydet monipuoliset maaseutuelinkeinot ja lähiruoka Luonnonvarat Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä toimintatapaa verkkokauppa kansainväliset työmarkkinat (Ruotsi, Viro, Norja, Venäjä) Venäjän merkitys kasvaa Pietari arktiset alueet / Barents luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen matkailun potentiaali arktisen alueen luonnonvarojen merkitys kasvaa metsäteollisuuden uudistuminen (biotalous, jalostusasteen nosto) digitalisaatio hajautettu energia (omavaraisuus) tietointensiivisyyden kasvu kaikilla toimialoilla Kansainvälinen toimintaympäristö pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu koulutuspalvelut osaamispääoman takaajana Tuotantorakenne globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten sijaintipaikoista kasvaa 3D tulostaminen

Kehityskuvan aihioita pohja aineistona ennakointiteemat, megatrendit ja alueelliset näkökulmat Muuttoliike moninaistuu Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky kasvaa Keskisuurten kaupunkien kasvu Elinympäristön laadun merkitys kasvaa Venäjän merkitys kasvaa Digitalisaatio Arktisen alueen kasvu Biotalous ja luonnonvarat

Kehityskuvien kolme näkökulmaa ennakointiteemojen ja alueellisten aineistojen perusteella on muodostettu kolme erilaista näkökulmaa kehityskuvan muodostamiselle Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi näkökulmat eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan edustavat erilaisia toisiaan täydentäviä kehityskulkuja

Kehityskuvanäkökulmien tausta pohja aineistona ennakointiteemat ja alueelliset näkökulmat Kaupungistuminen ja metropolikehitys kaupungistumiskehityksen tulevat suunnat metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikutus valtakunnalliseen kehitykseen muuttoliikkeen moninaistuminen maaseutukehitys elinympäristön laadun merkityksen kasvu työnteon muotojen muuttuminen Elinkeinorakenteen muutos kohti biotalous ja osaamisyhteiskuntaa biotalous, uusiutuva energia luonnonvarat digitalisaatio (3D tulostaminen, tietoverkot, osaamistalous, palvelujen uudenlainen järjestäminen, automatisaatio, robotit jne.) Uusi maantiede ja sen tarjoamat mahdollisuudet Venäjän merkitys arktiset alueet ja pohjoisten merireittien avautuminen Itämeren alueen yhteismarkkina alue Tallinnan ja Baltian suunnan mahdollisuudet Priorisoinnin ja valintojen ajureita niukkenevat resurssit energian saatavuus ja hintakehitys Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys globaali kilpailu yritysten sijainnista EU:n rooli globaalitaloudessa

YYA sopimus täytti 30 vuotta. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi neljännen kerran. Suomessa vuoden myydyin auto oli Lada 1200, jota myytiin 6 251 kappaletta. 1978 36 vuotta Kehityskuvan aikaperspektiivi 2014 Suomi on ollut 19 vuotta EU:n jäsenenä. 36 vuotta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitevuosi 2050? Vuoden katsotuin elokuva oli Saturday Night Fever. Suomen ensimmäinen hypermarket Leppävaaran Maximarket täytti 7 vuotta. Metsäteollisuus työllisti Suomessa noin 110 000 henkilöä. Jämsänkoski Jyväskylä rata valmistui. Suomessa vuoden myydyin auto vuonna 2013 oli VW Golf, jota myytiin 5 064 kappaletta. Vuoden 2013 katsotuin elokuva oli 21 tapaa pilata avioliitto. Suomessa on yli 150 hypermarkettia. Metsäteollisuus työllisti Suomessa noin 45 000 henkilöä.

Kaupungistuminen ja metropolikehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Suurimmat ja vahvimmat kaupunkiseudut kasvavat ja työikäinen väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Yksilöllisyyden arvostus korostuu. Metropolialue laajenee eteläiseen Suomeen. Kasvavien keskisuurten kaupunkien verkko, valtakunnanosakeskukset vahvistuvat. Kasvukaupunkiseuduilla on monimuotoinen elinkeinorakenne. Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus korostuvat. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia kaupungistumisesta Suurimmat kaupunkikeskukset kasvavat. Valikoiva pikkukaupunkirenessanssi ja pienet erikoistuneet osaamiskeskittymät. Matkailu ja kulttuuriarvojen merkitys kasvaa. Alueellinen korkeakouluverkosto tukee osaamiskeskittymien syntymistä.

Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantoa tukevat erikoistuneet palvelut kehittyvät. Erikoistumalla ja uuden teknologian soveltamisella lisätään teollisuuden tuottavuutta. Teknologioiden käyttöön ja huoltoon liittyvät palvelut kehittyvät. Tuotannon jalostusasteen kasvaa ja yritysrakenne monipuolistuu. Monipuolinen elinkeinorakenne Matkailu Matkailukeskittymä Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kaivostoiminta Viljantuotanto Maidontuotanto Viljan ja maidontuotanto Elinkeinorakenteen muutokset Resurssitehokkuuden merkitys kasvaa. Luonnonvarojen hyödynnetään aiempaa enemmän. Biotalous ja kaivannaisteollisuus kasvavat. Maatalous ja elintarviketeollisuus kasvavat. Kotimaisten luonnonvarojen jalostusaste kasvaa. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia aluetta luonnehtivista elinkeinoista Palveluvaltaistuminen nopeutuu ja palveluviennin merkitys kasvaa kaikilla aloilla. PK ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti.

Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Pohjoiset merireitit avautuvat, Suomi käyttää Jäämeren satamia omissa kuljetuksissaan. Pietarin merkitys kasvaa ja yhteiset työmarkkinat pohjoismaiden ja Luoteis Venäjän kanssa vahvistuvat. Uusi maantiede Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa. Luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa. Perämerenkaaren kehitys on nopeaa. Pohjois Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän yhteinen työmarkkina alue vahvistuu. Helsinki Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu. Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa etenee kaikilla aloilla. Suomi Aasiareittivaihtoehto kuljetuskäytävät Norjan satamiin Barentsin alueen kasvu yhteiset työmarkkinat Venäjänyhteydet Perämerenkaaren käytävä Venäjänyhteydet Venäjänyhteydet Tukholma Pietarikäytävä Pietarin vaikutus Ruotsin, Saksan, Puolan ja Baltianyhteydet Pietarin vaikutus Rail Baltica Helsinki Tallinna yhteiset työmarkkinat

Kaupungistuminen ja metropolikehitys

Kaupungistuminen Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Suurimmat ja vahvimmat yliopistokaupungit/ osaamiskeskittymät Erikoistuneet, keskisuuret yliopisto /teknologiakeskukset Luonnonvaratalouden osaamiskeskittymät Lähialueen bioresursseja hyödyntävät keskukset Suurimmat kaupunkikeskukset erikoistuneiden palvelujen keskittyminä ja uusien digitaalisten palvelujen innovaatiokeskuksina Pienemmät yliopisto ja ammattikorkeakoulupaikkakunnat alueellisina osaamiskeskittyminä

Maaseudun kehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kasvavien, suurten kaupunkiseutujen läheinen maaseutu Keskisuurten kaupunkien läheinen maaseutu Maaseudun pienet teknologisen erikoistumisen seudut Teknologiaa hyödyntävät, intensiivisen alkutuotannon seudut Tuottavimmat maatalousalueet Suurimman metsän kasvun alueet Laajojen luontoalueiden seudut Runsaiden kaivannaisten seudut Pikkukaupungit Elinvoimaiset kirkonkylät Matkailukeskukset

Asutuksen ja rakennetun ympäristön tapahtunut kehitys

Asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitysnäkymiä Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Voimakasta uudisrakentamista Uudisrakentamista Rakennuskannan vajaakäyttöä Alueellisten resurssien hyödyntämistä, matkailua, loma asuntoja Kaupunkiseutujen kasvu ja uudisrakentaminen kaupungeissa ja niiden kehysalueella sekä läheisellä maaseudulla Rakennuskannan vajaakäyttö lisääntyy ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla Asutuksen kasvu jakaantuu useille keskisuurille kaupunkiseuduille Uudisrakentamista maaseudulla tuotannon tehostuessa ja jalostusasteen kasvaessa Asutus keskittyy tiivistyviin kaupunkeihin ja maaseudun keskuksiin Merkittävää uudisrakentamista myös matkailukeskuksissa ja vetovoimaisilla loma asumisen alueilla Asutus vähenee haja asutusalueilla

Palvelurakenteen kehityksen trendiura Asiointikertojen määrä ja sen muutos väestöennusteen perusteella Vuonna 2011 Vuonna 2040 Muutos 2011 2040

Palveluverkon kehitysnäkymiä Vahvistuvat maakunta ja kaupunkiseutukeskukset Vähittäiskaupan, muiden kaupallisten palvelujen, sosiaali ja terveyspalvelujen sekä kulttuuri ja vapaa ajan palveluiden näkökulmasta Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Erittäin suuri Suuri Keskikokoinen Pieni Sähköinen kauppa muuttaa palveluverkkoa Suuret keskukset määräävässä asemassa Keskisuuret keskukset säilyttävät asemiaan Matkailun kasvava merkitys Paikallisen palvelukysyntä ikätalouden ansiosta

Koulutusrakenteen kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Koulutus ja osaamiskeskukset Suuri monipuolinen Monipuolinen Erikoistunut Pieni erikoistunut Alueellinen (esim. amk) Koulutus keskittyy suurimpiin kansainvälisiin yliopistokeskuksiin Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy Osaamista alueellisten resurssien hyödyntämiseen Tasapainoinen koulutusverkosto Koulutusvienti kasvaa

Henkilöliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kasvualueita Kasvukeskus Aluekeskus Yhteystarpeita Kansainvälisiä yhteystarpeita yhteystarpeet kasvavat eniten Helsingin ja muiden yhteystarpeet ovat merkittäviä Helsingin, suurimpien ja keski suurten suurimpien kasvukeskusten välillä ulkomaille suuntautuvat yhteydet lisääntyvät eniten kaupunkiseutujen välillä suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja Helsingistä rajaliikenne kasvaa etenkin Itä ja Kaakkois Suomessa osasta keskisuurista keskuksista kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa idästä kasvavia yhteystarpeita Venäjälle taloudellinen yhteistyö lisää Helsinki Hämeenlinna Tampere kehityskäytävän rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois liikkumistarpeet korostuvat Suomessa liikkuminen suurimpien kaupunkien välillä sekä suurten keskusten ja pienempien keskusten välillä korostuu yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän yhteydet korostuvat myös Itä ja Pohjois Suomessa lisääntyvät matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin

Viher ja sinirakenne ekosysteemipalvelujen perustana Laajat yhtenäiset metsä ja suoalueet Laajat vesistöalueet Keskeisiä yhteyksiä Laajat yhtenäiset maatalousalueet Luonnonsuojelu, suojeluohjelmaerämaa ja Natura alueet

Ekosysteemien tuotantopalvelut Puuntuotanto, viljelykasvi ja kotieläintuotanto, bioenergia, marjat, sienet, riista, porot, kalat, puhdas vesi HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantopalvelujen hyödyntäminen on intensiivistä ja perustuu luontoa aktiivisesti muokkaavaan ihmistoimintaan Tuotantopalvelujen hyödyntäminen on maltillista ja perustuu luonnosta ilman luonnon voimakasta muokkausta saataviin hyötyihin Maa ja metsätaloustuotanto on tehokasta ydinmaaseudulla, säilyy nykytasolla tai vähenee reuna alueilla Voimakas ja laaja alainen tuotantopalveluiden hyödyntäminen, uudet käyttömuodot ja jatkojalostus Biomassa paikallisena energianlähteenä, harvaan asutulla alueilla tuotantopalvelujen käyttö vähenee

Ekosysteemien säätely ja ylläpitopalvelut Hiilensidonta, valuman säätely, eroosion torjunta, veden puhdistaminen, maaperän laatu HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA ETENKIN HIILENSIDONNAN JA VEDEN LAADUN NÄKÖKULMASTA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Monipuoliset ja tehokkaasti toimivat ylläpito ja säätelypalvelut Ylläpito ja säätelypalvelut toimivat kohtuullisella tasolla Kasvuseuduilla haasteita säätelypalvelujen ylläpidossa, hiilivarastot kasvavat harvaan asutuilla alueilla Metsien hiilivarastot kasvavat vain niukasti, intensiivinen maa ja metsätalous heikentää pintavesien laatua Tiiviissä kaupungeissa haasteita säätelypalvelujen ylläpidossa, hiilivarastot kasvavat laajalti keskusten ulkopuolella

Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Luonto matkailun, virkistyskäytön, harrastusten ja vapaa ajan asumisen ympäristönä sekä maiseman, kulttuuriperinnön, opetuksen, tutkimuksen ja alueen identiteetin perustana HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA ETENKIN LUONTOMATKAILUN JA VIRKISTYSKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kulttuuristen ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen on intensiivistä Kulttuuristen ekosysteemipalveluja hyödynnetään jonkin verran Virkistyskäyttöpaineita kasvuseuduilla ja suosituilla vapaa ajan asumisen alueilla Luontomatkailu ja virkistys käyttö on sovitettu luonnonvarojen hyödyntämiseen Monia eri luontomatkailun, vapaa ajan asumisen ja muun virkistyskäytön kohdealueita

Väestön, palvelujen, luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen tavoitteisto

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta ja pohjavesien hyvä laatu Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit Infrastruktuuri Luonnonvarat ja Vähähiilinen, energia ja ekosysteemipalvelut resurssitehokas yhteiskunta energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen

Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi elinympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino Keskusverkon sisäinen kytkeytyneisyys seututasolla, palveluiden saavutettavuus ja eri toimijoiden yhteistyömahdollisuudet Muuttoliike eri alueiden välillä Työssäkäyntialueiden laajuus ja työmatkapituuden kehitys Hyvinvoiva väestö Seututasolla palveluiden paras saavutettavuus ja parhaat yhteistyömahdollisuudet keskittyvän ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen tuntumassa. Kaupan palvelut säilyvät kasvuseuduilla ostovoiman lisäyksen ansiosta. Palvelujen tarjonta polarisoituu alueellisesti. Työpaikkojen ja yliopistojen keskittyminen suuriin keskuksiin suuntaa ja polarisoi muuttoliikettä. Muuttoliike sekä maan sisäistä, että ulkomaille ja ulkomailta suuntautuvaa. Kasvuseutujen sisällä vaihdetaan työpaikkoja ja muutetaan usein. Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason parantaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudulta kaupunkikeskuksiin. Ajankäyttö työmatkoihin kasvaa. Keskuksien välinen liikkumistarve lisääntyy palveluiden hankinnassa tukeutuen sekä joukko että henkilöautoliikenteeseen. Ikääntyneiden muutto keskisuuriin keskuksiin. Peruspalvelujen alueellinen saavutettavuus hyvä. Muuttoliike on keskusten välistä seuraten työpaikkojen ja koulutuksen tarjontaa. Liike on altista markkinasuhdanteiden vaihtelulle. Uutta maaseudulle muuttoa. Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia, mutta pendelöintivirrat kasvavat. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Palveluiden saavutettavuus ja yhteistyömahdollisuudet seututasolla perustuvat henkilöautoliikenteeseen. Pikkukaupunkien paikalliset palvelut palaavat. Hyvät tiedonsiirtoverkot kompensoivat puuttuvaa joukkoliikennettä. Pienten keskusten lisääntyvä elinvoimaisuus ja jossain määrin myös monipaikka asuminen kompensoivat muuttotappioita. Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallisjoukkoliikenteen kehittäminen työmatkoille sopivaksi haastavaa.

Tavoite: Työn kysyntä ja tarjonta ovat alueellisesti tasapainossa. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason kohottaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudun ja keskusten välillä. Ajankäyttö työmatkoihin kasvaa. Teknologian Suomi: Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason kohottaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudun ja keskusten vä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 38% 25% 38% Luonnonvarojen Suomi: Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Luonnonvarojen Suomi: Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. 41% 53% 6% Palvelujen Suomi: Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallisen joukkoliikenteen järjestäminen ongelma työssäkäynnin kannalta. Palvelujen Suomi: Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallis 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 31% 25% 31% 13%

esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen Viherrakenne, joka tuottaa ja ylläpitää ekosysteemipalveluita sekä tukee sopeutumista ympäristömuutoksiin Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Monimuotoinen luonnonympäristö Ekosysteemien tuotantopalveluja hyödynnetään tehokkaasti varsinkin kaupunkien läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla. Harvaan asutuilla reuna aluilla hyödyntäminen on vähemmän voimakasta, luonnontilaisten alueiden määrä kasvaa ja metsät toimivat hiilinieluina. Uutta teknologiaa käytetään enenevästi ekosysteemien tuottamien palvelujen hyödyntämisessä. Viherrakenteen yhtenäisyys heikkenee jossain määrin suurimmilla kasvuseuduilla asutuksen ja liikenneväylien rakentamisen vuoksi. Puhtaan veden saatavuuden, hulevesien hallinnan ja maa aineshuollon merkitys korostuu kasvuseuduilla. Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Viherrakennetta kehitetään hyvin suuressa osassa maata ekosysteemien tuotannon edistämiseksi. Ekosysteemien tuotantopalvelujen hyödyntäminen jatkuu laajasti nykytasolla ja muuttuu paikoin intensiivisemmäksi, mikä jossain määrin vähentää alueiden luonnontilaisuutta ja heikentää ekosysteemien kykyä toimia hiilivarastona, säädellä valumia ja puhdistaa vettä. Kaupunkien läheisyydessä vahvistuva lähiruuan tuotanto monipuolistaa ekosysteemien tuotantopalvelujen käyttöä. Luonnonvarojen voimakas hyödyntäminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Uusien suojelualueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoinen maataloustuotanto voi myös tukea kulttuuriympäristöjen luontoarvojen säilymistä. Biomassan tuotanto maa ja metsätaloudessa ei juuri laajene nykyisestä. Ekosysteemien tuotantopalvelujen hyödyntäminen painottuu kaupunkien ja maaseudun keskusten läheisyyteen. Pitkien kuljetusmatkojen päässä keskuksista ekosysteemien tuotantoa hyödynnetään nykyistä vähemmän. Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia painotetaan monilla maaseutualueilla. Luonnontilaisten alueiden ja hiilinieluina toimivien metsien määrä kasvaa. Kaupunkien tiivistyminen ja kasvu heikentävät ekosysteemien säätelypalvelujen toimivuutta, kuten hulevesien hallintaa. Luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö tukevat vetovoimaisten luontoalueiden säilyttämistä luonnontilaisina ja sitä kautta monimuotoisuuden säilymistä, vaikka alueiden vilkas käyttö aiheuttaa myös häiriöitä luonnolle.

Tavoite: Luonnon monimuotoisuus säilytetään. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Teknologian Suomi: Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 47% 24% 24% Luonnonvarojen Suomi: Luonnonvarojen hyödyntämisen tehostuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta, jota pyritään kuitenkin turvaamaan maa ja metsätalouden piirissä tapahtuvin toimin. Uusien suojelu alueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoinen maataloustuotanto voi myös tukea kulttuuriympäristöjen luontoarvojen säilymistä Luonnonvarojen Suomi: Luonnonvarojen hyödyntämisen tehostuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta, jota pyritään kuitenkin turvaamaan maa ja metsätalouden piirissä tapahtuvin toimin. Uusien suojelualueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoine Palvelujen Suomi: Luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö Palvelujen tukevat Suomi: vetovoimaisten Luontomatkailu ja luontoalueiden muu luonnon virkistyskäyttö säilyttämistä tukevat vetovoimaisten luontoalueiden säilyttämistä luonnontilaisina ja sitä kautta luonnontilaisina monimuotoisuuden ja säilymistä, sitä kautta vaikka monimuotoisuuden alueiden vilkas käyttö ja virkistykseen säilymistä, vaikka alueiden vilkas liittyvä käyttö rakentaminen ja virkistykseen aiheuttav liittyvä rakentaminen aiheuttavat myös häiriöitä ja heikentävät luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 24% 41% 53% 59% 12% 12%

Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Ilmaston Rakennetun muutos vaikutuksen kyky ympäristön hillintä ja sopeutua ilmastonmuutokseen asutuksen ja ilmaston, sopeutuminen elinkeinojen muutoksiin olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen Olemassa olevan rakennuskannan ja infrastruktuurin hyödyntäminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Asutuksen keskittyminen tietyille alueille altistaa näille alueille kohdistuville riskeille, kuten tulville, elinkeinotoiminnan perustana olevan teknologian kysynnän romahtamiselle tai hallitsemattomalle muuttoliikkeelle. Kun uudis ja korjausrakentamisen merkitys on suuri, rakennettua ympäristöä voidaan sopeuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuu merkittävää uudis ja korjausrakentamista. Älysovelluksilla parannetaan energiatehokkuutta olemassa olevassa rakenteessa. Kasvavilla yhteysväleillä ja solmukohdissa tarvitaan jossain määrin uuden liikenneinfran rakentamista. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja liikenneinfraa jää vajaakäyttöön erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monikeskuksinen aluerakenne ja luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen tukevat yhdyskuntien huoltovarmuutta ja sopeutumiskykyä muutoksiin. Yhden elinkeinon varaan rakentuvilla alueilla on vaarana alueen jääminen vajaakäyttöön, mikäli elinkeinon toimintaedellytykset katoavat. Uusi infrastruktuuri suunnitellaan siten, että se on käytettävissä useissa eri toiminnoissa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja infrastruktuuria hyödynnetään tehokkaasti maaseutualueilla ja keskisuurissa kaupungeissa. Uudisrakentamisen tarve on maltillista ja kohdistuu kaupunkikeskuksiin, mutta osin myös uusille tuotannollisille alueille, kuten kaivosalueille. Monikeskuksinen rakenne ja joustava, monialainen palvelutuotanto antavat sopeutumiskykyä erilaisiin muutoksiin. Palvelutalous on kuitenkin riippuvainen globaaleista markkinoista ja tavaratuonnista, joiden häiriöt voivat vaikuttaa välillisesti hyvinkin voimakkaasti. Kaupungeissa ja maaseudun keskuksissa hyödynnetään ja korjataan olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakennetaan uutta. Aiemmin tuotantotoiminnassa ollut rakennuskantaa otetaan myös uuteen käyttöön asumisessa ja palveluissa. Haja asutusalueilla rakennuksia jää poismuuton seurauksena vajaakäyttöön.

Tavoite: Yhteiskunnan eri sektorien (asuminen, liikenne, teollisuus, maa ja metsätalous, palvelut) hiilijalanjälki pienenee. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Vähähiilisyyttä tavoitellaan älykkäiden teknologioiden ja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähähiilisen energiantuotannon avulla. Kasvavien kaupunkiseutujen hiilipäästöjen vähentäminen vaatii kalliita investointeja. Uudisrakentaminen kaupunkiseuduilla Teknologian tuottaa Suomi: merkittäviä Vähähiilisyyttä päästöjä. Rakennuskannan tavoitellaan älykkäiden energiatehokkuus teknologioiden paranee huomattavasti. ja vähähiilisen Liikenne energiantuotannon lisääntyy kaupunkiseuduilla, avulla. mutta päästöt Kasvavien eivät kaupunkiseutujen kasva älykkään liikenteen hiilipäästöjen ohjauksen, vähentäminen joukkoliikenteen vaatii ja 6% 25% 63% 6% vähäpäästöisten kalliita autojen investointeja. ansiosta. Uudisrakentaminen Energiaintensiivisen teollisuuden kaupunkiseuduilla tarpeet katetaan ydinvoimalla. Teknologia tuottaa parantaa merkittäv myös maa ja metsätalouden sekä palvelualan energiatehokkuutta. Luonnonvarojen Suomi: Vähähiilisyys perustuu monipuolisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Luonnonvarojen Olemassa Suomi: olevan Vähähiilisyys rakennuskannan perustuu hyödyntäminen monipuolisiin vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja päästöjä. Rakennusten uusiutuviin energianlähteisiin. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan korjausrakentamisella. Myös luonnonvarojen hyödyntäminen kuljettamisessa vähentää ja jalostuksessa uudisrakentamisen tarvittava energia tarvetta tuotetaan ja pääosin uusiutuvilla päästöjä. energianlähteillä. Rakennusten energiatehokkuutta Uusiutuvan bioenergian parannetaan saatavuutta rajoittaa tarve kasvattaa metsien korjausrakentamisella. hiilivarastoa. Henkilöautoliikenteen Myös päästöt vähenevät ajoneuvoteknologian ja uusiutuvien energianlähteiden ansiosta 41% 41% 18% Palvelujen Suomi: Vähähiilisyyden lähtökohtana on aineettoman palvelutuotannon Palvelujen Suomi: kasvu. Uusi Vähähiilisyyden asunto ja palvelurakentaminen lähtökohtana on tuottaa aineettoman päästöjä, mutta tilojen käyttöä tehostetaan, uusiokäyttöä edistetään ja rakennusten palvelutuotannon kasvu. Uusi asunto ja palvelurakentaminen energiatehokkuutta parannetaan. Energia tuotetaan lähellä ja mahdollisimman päästöttömästi. tuottaa Matkailu päästöjä, ja elämyshakuinen mutta tilojen vapaa ajan käyttöä vietto tehostetaan, lisäävät matkojen määriä, uusiokäyttöä mutta matkojen edistetään pituudet lyhenevät. ja rakennusten Etätyö, videokokoukset energiatehokkuutta ja puhelut sekä älysovellutukset vähentävät parannetaan. liikenteen määrää. Energia Liikennevälineiden t tekninen kehitys vähentää niiden yksikköpäästöjä. Teollisuuden samoin kuin maa ja metsätalouden hiilipäästöt pienenevät merkittävästi. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 19% 56% 25%

Elinkeinorakenteen muutokset

Teknologiakehitys Elinkeinorakenteen muutokset Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi nopea teknologinen kehitys vähentää tuotannollisia työpaikkoja mutta lisää asiantuntijatyön määrää digitaalinen tuotanto muuttaa tuotantorakennetta ja toimitusketjuja, nanoteknologia ja tietotekniikka vahvoina erikoistumisaloja tietoverkkoihin investoidaan paljon, etäyhteydet ja ohjausjärjestelmät kehittyvät vahvat erikoistuneet tuotantoyksiköt ja niitä palvelevat alihankintaketjut luonnonvarojen hyödyntämistä palvelevat korkean teknologian ratkaisut suuri osa palveluista voidaan järjestää digitaalisesti tietointensiivisten toimialojen työllistävyys kasvaa, pieniä osaamiskeskittymiä muodostuu erityisesti ohjelmistoalalle Yritysrakenne paljon suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, tuotannollisten pk ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti kasvukaupunkiseuduilla paljon suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, lähituotantoon erikoistuneita pienyrityksiä eri puolella maata pk ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti, yritysten välisen verkottumisen tarve kasvaa Energian saatavuus ydinvoiman merkitys energianlähteenä kasvaa, energiatehokkuus ja omavaraisuus kasvaa, sähkönsiirron kansainvälisiä yhteyksiä parannetaan, yhteistyö muiden maiden kanssa energianviennissä ja tuonnissa hajautetun kotimaisen energian tuotannon kasvu, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineista merkittävä vientituote energia ja resurssitehokkuuteen panostaminen, paikalliset energialähteet

Metsäteollisuuden kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi puunhankintaalue Suomessa metsäteollisuuden keskittymä pienempi tuotantolaitos keskittymät säilyvät pääosin biotalouden kasvu korvaa perinteistä uusia vientituotteita keskittymät säilyvät biotalouden kasvu täydentää perinteistä puun jatkojalostus lähituotanto puurakentamisen kasvu tuotannon määrä pienenee metsäteollisuutta tukeva palveluvienti kasvaa

Metalliteollisuuden kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi metallinjalostuksen keskittymä konepaja tai kokoonpanoteollisuuden keskittymä vienti kasvaa (ml. palveluvienti) teknologiainnovaatioita kokoonpano ja konepajateollisuudessa cleantech vientituotteena energiaintensiivistä teollisuutta kaivannaisten jatkojalostus vahvistaa perusmetalliteollisuutta tuotannon määrä pienenee metalliteollisuuden palveluvienti kasvaa

Kaivostoiminnan kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi metallimalmikaivos hitech metallien kaivos mineraalikaivos tai louhos kartassa ei kultakaivoksia kotimaisia maametalleja hyödynnetään teknologisissa innovaatioissa kaivosteollisuuden voimakas kasvu eri puolilla maata: metallimalmit, teollisuusmineraalit, maametallit ei merkittäviä uusia kaivosavauksia

Elintarviketeollisuus Maaseudun elinkeinorakenne Matkailuelinkeino Elinkeinorakenteen muutokset Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi kotimaisen tuotevalikoiman laajeneminen elintarviketeollisuuden kasvu keskittynyt elintarviketeollisuus lähituotanto ja jalostus, elintarviketuonnin merkitys kasvaa elintarvikeviennin merkitys kasvaa kotimaisten raaka aineiden monipuolistuminen ja jalostusasteen kasvu maataloustuotannon volyymi ei merkittävästi kasva pendelöinti maaseudulta läheisiin kaupunkeihin kasvaa perustana maa ja metsätalous raaka aineiden paikallinen jalostus tuottajien omina tuotantoketjuina monipuolinen pkyritystoiminta hajautettu energiatuotanto matkailu kasvaa merkittävästi luonto ja sekä kotimaassa että ulkomailla maaseutumatkailun merkitys kasvaa lähituotanto ja jalostus elintarviketuonnin merkitys pienenee maaseudun elinkeinot monipuolistuvat (mm. hajautettu energiantuotanto, lähiruoka, hyvinvointipalvelut, maaseudun pientuotanto, matkailu) vetovoimaiset matkailukeskukset, kaupunkien merkitys matkailukohteina kasvaa

Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi tuotantokeskittymä kasvukeskus merkittävä satama teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle teollisuuden kuljetustarpeiden merkittävä kasvu maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle teollisuuden kuljetusmäärät vähenevät keskittyvä satamaverkko Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa

Uusi maantiede

Globaali verkottuminen Itämeren alue Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi huippuosaaminen ja kasautumisen edut lisäävät voimakkaasti tuottavuutta Suomen korkean teknologian toimialoilla suomalaiset yritykset ovat aktiivisia kansainvälisiä verkostoitumisessa erityisesti teknologian ja osaamisen viennissä Tukholman suunnan merkitys kasvaa, itä länsi suuntainen kuljetuskäytävä Ruotsin ja Venäjän suuntaan vahvistuu yhteiset työmarkkinat Pohjoismaiden ja Luoteis Venäjän kanssa vahvistuvat Uusi maantiede biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen luovat Suomelle edelläkävijän etua kansainvälisessä työnjaossa Perämerenkaaren kehitys on nopeaa, Oulusta Perämeren arktisen osaamisen keskus Ruotsin ja Norjan kautta kulkevat kuljetuskäytävät Norjan satamiin Rail Baltican merkitys kuljetuskäytävänä vahvistuu kulutus ja tuotanto suuntautuvat digitaalisiin palveluihin sekä yksityisten että julkisten palvelujen uudet tuotantotavat ja jakelujärjestelmät tuovat Suomelle kilpailuetua Helsinki Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu Tallinnaan on Helsingistä tunneliyhteys TransBaltic Forecasts and scenarios for BSR corridor flows 2030

Uusi maantiede Venäjä Arktinen alue Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi viisumivapaus, kasvava venäläisten asukkaiden, matkailijoiden ja työssäkäyvien osuus Pietarin merkitys Suomessa kasvaa merkittävästi laajaalaisen taloudellisen yhteistyön kautta pohjoiset merireitit avautuvat ja saavat merkittävän markkinaosuuden Euroopan ja Aasian/Amerikan reiteillä Suomi käyttää joitakin Jäämeren satamia omissa Aasian kuljetuksissaan luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa venäläisten yritysten sijoitukset kaivostuotantoon Suomessa arktisen alueen tiivis yhteistyö Pietarin merkitys Suomessa kasvaa Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa yritysyhteistyön, arktisen osaamisen ja yhteisten infrainvestointien kautta Venäjän yhteiskunta ja talouskehitys on suotuisaa ja talousyhteistyö etenee kaikilla aloilla vapaa rajanylitys, matkailualan yhteistyö, venäläinen työvoima Suomessa yleistyy Pietarin merkitys Suomessa kasvaa matkailun, työssäkäynnin ja asiointi liikenteen kautta Pohjois Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän tiivistyvä yhteinen työmarkkina alue

Tuotannon ja infrastruktuurin tavoitteisto

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Monimuotoinen luonnonympäristö Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut

Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne yritysten kansainvälinen verkostoituminen Osaamis ja innovaatioraken teiden monipuolisuus ja kytkentä elinkeinoelämään Kansallisen toimialarakenteen monipuolisuus ja alueellinen erikoistuminen. Yritysten sijoittuminen kansainvälisiin liiketoimintaketjuihin Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tutkimus ja koulutus keskittyy yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. Teknologiavetoisen jalostuksen ja asian tuntijapalvelujen kasvu tukee metropolisoitumista ja muutamien kasvukeskusten vahvistumista. Yritysten menestyminen riippuu siitä, miten ne onnistuvat kytkeytymään t&k ja teknologia(keskus)vetoiseen globaaliin kilpailutalouteen. Keskusten ulkopuolella kytkeytymistä tapahtuu korkean teknologian alihankintaverkostojen avulla. Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee elinkeinorakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. Biotalous on monipuolista ja monialaista ja sen verkottuneita ja erikokoisia yksiköitä sijaitsee hajautuneesti myös maaseudulla sekä pienemmillä kaupunkiseuduilla. Raaka aineiden tuotannon, jalostuksen ja/tai tietotaidon avulla yritykset voivat asemoitua vahvasti biotalouden kansainvälistyvissä liiketoimintaketjuissa. Monipuolinen ja moniasteinen oppilaitosverkko ulottuu koko Suomeen. Korkeakoulujärjestelmä säilyy hajautettuna. Osaamisrakenteet ovat alueellisia ja teknologiakeskusten verkosto on tiheä. Julkisten palvelujen keskuspaikat, matkailun ja liikenteen keskukset sekä tietointensiivisten digitaalisten palveluiden sijaintipaikat menestyvät. Alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat vähenevät. Palvelutuotteiden kytkeminen osaksi teollisuustuotantoa vahvistaa paikallista jalostustoimintaa, mutta teknologiset palvelut eivät ole teollisuuden sijaintipaikkoihin sidottuja vaan siirtyvät nopeasti yli rajojen.

Tavoite: Osaamis ja innovaatiorakenteet (oppi ja tutkimuslaitosverkko, teknologiakeskukset) ovat monipuolisia ja kytkeytyvät elinkeinoelämään. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian Suomi: Koulutus keskittyy suurimpiin yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. Teknologian Suomi: Koulutus keskittyy suurimpiin yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. 73% 7% 13% 7% Luonnonvarojen Suomi: Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee hyvin elinkeinorakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. Luonnonvarojen Suomi: Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee hyvin elinkeino rakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. 31% 63% 6% Palvelujen Suomi: Alueellisesti tasapainoisesti Palvelujen Suomi: Alueellisesti tasapainoisesti jakautunut jakautunut koulutusverkosto. Monipuolinen moniasteinen ulottuu oppilaitosverkko koko Suomeen. Korkeakoulujärjestelmä ulottuu koko Suomeen. säilyy hajautettuna. koulutusverkosto. Monipuolinen ja moniasteinen oppilaitosverkko Korkeakoulujärjestelmä Osaamisrakenteet ovat alueellisia säilyy hajautettuna. teknologiakeskusten Osaamisrakenteet ovat alueellisia ja teknologiakeskusten verkosto verkosto on tiheä. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 27% 27% 33% 13%

Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi toimivat matka ja kuljetusketjut Suurimpien väestökeskittymien välinen liikenteellinen saavutettavuus eri kulkutavoilla Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit Korkeatasoiset yhteydet kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Nopeat junayhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä. Metropolialueen saavutettavuus paranee huomattavasti. 3 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Valtakunnanosakeskusten välinen liikenne pääosin henkilöautoon perustuvaa. Poikittaisyhteyksien vahvistamisen tarve kasvaa. 5 6 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. Joukkoliikenteen matkaketjujen valtakunnallinen toimivuus ja joukkoliikenteen kilpailukyky Kilpailutilanne henkilö ja tavaraliikenteen palveluissa Matkaketjujen toimivuus voidaan taata hyvillä paikallisjoukkoliikenneyhteyksillä ja valtakunnallisella joukkoliikenteen informaatio ja maksujärjestelmällä. Älykkäät kutsuohjatut järjestelmät täydentävät joukkoliikennepalveluja iltaisin ja viikonloppuisin. Rataverkon kysyntä mahdollistaa useiden operaattorien toiminnan Suomessa. Monipuoliset liikennepalvelut suurimpien kasvukeskusten välisessä henkilöliikenteessä. Hiljaisilla yhteysväleillä joukkoliikenne on pääosin tuettua. Logistiikkapalvelut kattavat hyvin teollisuuden ja kaupan tarpeet. Älyliikenteen sovellukset alentavat logistiikan kustannuksia. Matkaketjujen toimivuus keskisuurissa kaupungeissa ruuhkaaikaan on hyvä. Hiljaisen kysynnän aikana toimivuus perustuu henkilöautolla tehtävään liityntäliikenteeseen. Tavaraliikenteessä rataverkon kysyntä mahdollistaa tärkeimmillä yhteysväleillä useiden operaattorien toiminnan Suomessa. Kasvavat yhteystarpeet kaupunkiseutujen välillä mahdollistavat monipuoliset joukkoliikennepalvelut. Logistiikkapalvelut tukevat hyvin perusteollisuuden kuljetuksia. Logistiikan kustannustehokkuus on korkealla tasolla. Matkaketjut pienissä kaupungeissa pitkälti henkilöautoliikenteen liitynnän varassa. Kutsuohjatut järjestelmät kehittyvät osana joukkoliikennejärjestelmää pienillä kaupunkiseuduilla. Rataverkon kysyntä ei todennäköisesti mahdollista useiden operaattorien toimintaa Suomessa. Yhteystarpeet keskisuurten kaupunkien välillä mahdollistavat monipuoliset joukkoliikennepalvelut ruuhka aikoina. Pienyritysten kasvava määrä edellyttää uudentyyppisiä logistiikkapalveluja ja logistiikkakustannukset kasvavat.

Tavoite: Suurimpien väestökeskittymien välinen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian Teknologian Suomi: Suomi: korkeatasoiset yhteydet kasvukeskusten välillä välillä ja metropolialueelle. ja Nopeat junayhteydet suurimpien suurimpien kasvukeskusten välillä. saavutettavuus paranee. 3 kasvukeskusten välillä. Metropolialueen saavutettavuus 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. paranee. 3 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. 29% 35% 29% 6% Luonnonvarojen Luonnonvarojen Suomi: Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä kasvukeskusten ja metropolialueelle. välillä ja metropolialueelle. Valtakunnanosakeskusten Valtakunnanosakeskusten välinen liikenne välinen pääosin liikenne henkilöautoon pääosin henkilöautoon perustuvaa. Poikittaisyhteyksien tarve kasvaa. 5 6 perustuvaa. Poikittaisyhteyksien vahvistamisen tarve kasvaa. vilkasta kotimaan lentoyh 5 6 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. 29% 53% 18% Palvelujen Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. Palvelujen Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. 12% 53% 35% 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa

Kehityskuvanäkökulmien painotuksia sidosryhmäkyselyn alustavia tuloksia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teknologian Suomi 37% 58% 5% Luonnonvarojen Suomi 68% 32% Palvelujen Suomi 16% 74% 11% 1 = Tulisi painottaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa 2 = Tulisi ottaa huomioon, mutta ei painottaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa 3 = Tulisi sivuuttaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa