INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi


Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

MOOTTORIKELKKAREITTIEN KUNNOSTAMINEN PELKOSENNIEMELLÄ

Maastoliikenteen perusteita

Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

SALLA. Kursu Salla 110 kv voimajohtohankkeen linjauksen arkeologinen inventointi

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V

AINUTLAATUINEN OIKEUS

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

ROVANIEMEN KAUPUNGIN KELKKAREITTIEN YLLÄPITO

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

Suolijärvi: Reittikartta

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

KOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)


Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA

Lausunto ID (5)

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyhäjärven alue, korttelit ja sekä asemakaavan muutos, Keselmäjärven alue, kortteli 150 tontti 3

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016


ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Moottorikelkkareitin nro 14 Palliainen-Immeljärvi siirtäminen vähäisiltä osin Immeljärven eteläpään ja Ahvenjärven välissä n.

ANK UNTA N rol? / - O JJ

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 4235/ /2014

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIEREMÄ OSAYLEISKAAVA

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ULKOILUREITTISUUNNITELMA MTB-REITTI VÄLILLE PYHÄ-LUOSTO-SUVANTO-PYHÄ

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, Työ: 23687

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

TARKASTUSKERTOMUS KAUHAVA, (ALAHÄRMÄ), RINTAVAINIO Pronssikautisen hautaröykkiöalueen tarkastus. Kaisa Lehtonen MUSEOV I RASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

1. HAKIJAN TIEDOT Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.

TIEYHTEYS VÄLILLÄ YHDYSTIE SEUTUTIE 955 KUTTURA - REPOJOKI

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päristele talven ihmemaassa

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Rovaniemen kaupunki Vikajärven osayleiskaavan muutos Tilojen RN:o 6:46, 6:26 ja 5:108 alueilla sekä moottorikelkkareitin osalta Valtatie 4:n ja

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

INVENTOINTIRAPORTTI ESPOO. Nedergård. Vasarakirveiden löytöpaikan arkeologinen inventointi AKDG 4905:7

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus

Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Maakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

Moottorikelkkareittien kartoitus Lapin ELY-keskuksen alueella

Vuosselin ulkoilureitti

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

Transkriptio:

1 INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA Inarin kunta Tekninen osasto Teemu Mikkola reittimestari 3.7.2014

2 Sisällysluettelo: Alkusanat 3 Yleistä 4 Reitinpitäjä 5 Reitin osalliset ja selvitykset 5-6 Reitinkulku ja kartta 7-9 Reitillä tehtävät toimenpiteet 10 Reittilinjauksen perusteet 10 Reitin kunnossapito 10

3 Alkusanat Inarin kunta on pinta-alaltaan Suomen suurimpia kuntia. Tämä tarkoittaa käytännössä pitkiä välimatkoja, laajoja asumattomia alueita ja samalla ongelmia syrjäisten seutujen saavuttamiselle ja työllistämiselle. Toisaalta kunnan laajuus on myös mahdollisuus. Kunnan pääelinkeino on matkailu ja luonto ja se on ensisijainen markkinavaltti. Myös paikallisille asukkaille luonto on pääasiallinen harrastuspaikka. Tämän moottorikelkkareitin tavoitteena on yhdistää Kittilän Pokasta tuleva moottorikelkkareitti Lemmenjoelle, Menesjärvelle ja edelleen Inarin kk:lle asti. Reitti palvelee niin kuntalaisia kuin matkailijoita ja matkailuyrittäjiä. Moottorikelkkailureitistöä tuleekin kehittää julkisena palveluna perustettavina virallisina reitteinä. Inarin kunnassa olemassa olevat reitit ovat pääsääntöisesti uria, joiden kunto ja hoitotaso vaihtelee. Samalla on kunnossapitoon kehitettävä pysyvä rahoitusjärjestelmä. Suunnittelussa lähtökohtana on Inarin kunnan moottorikelkkareitit, jotka ovat tärkeitä matkailun kannalta Inarin kunnalle ja runkoreittien kunnossapito luo hyvät yhteydet muihin kuntiin ja jopa norjaan sekä venäjälle. Panostus turvallisuuden lisäämiseksi opastuksiin ja ohjauksiin on tärkeää. Maanomistajien suostumukset ja sopimukset on tehty Inari Menesjärvi Inarin kunnanraja väliltä lukuunottamatta kolmea tilaa. Kartat reitin linjauksesta ohessa. Reitistä Inari-Lemmenjoki-Inarin kunnanraja on tehty luontoselvitys ja arkeologinen selvitys. Selvitykset ohessa.

4 Yleistä Keskeisin tavoite on suunnitella maastoliikennelain mukainen virallinen moottorikelkkareitti, joka vastaa maastoliikennelain mukaista liikennettä, luonnon - ja ympäristösuojelullisia tavoitteita, parantavat liikenneturvallisuutta sekä vahvistavat alueen talvimatkailun vetovoimaisuutta. Reitillä tavoitellaan parempaa saavutettavuutta yksityisille - ja yritysmatkailijoille. Olemassa olevien yritysten vahvistumista sekä luoda edellytyksiä uutta yritystoimintaa varten. Reitin sijainnilla haetaan syrjäkylien ja niiden palveluiden saavutettavuutta. Kova kysyntä uusista reiteistä ja niiden kunnosta on lisääntynyt kovasti viime vuosina. Moottorikelkkareittien sijaintien ja linjausten suunnittelulla parannetaan matkailun, yritysten ja luonnon saavutettavuutta kaikille ihmisille. Inarin kunnassa sijaitseviin reitteihin tavoitellaan suunnittelulla parannuksia reittien kunnossapitoon, opastuksiin, kunnossapidon rahoitukseen ja panostusta turvallisuuteen.

5 Reitinpitäjä Reitinpitäjänä toimii Inarin kunta. Reitin osalliset ja selvitykset Asianomaiselle maanomistajalle tai haltijalle, asianomaiselle paliskunnalle ja valvontaviranomaisille sekä muille, joita asia koskee, on varattava tilaisuus antaa lausunto esityksestä. Lausunnon antamismahdollisuus varataan seuraaville tahoille: Yksityiset kiinteistönomistajat Metsähallitus Alueen paliskunnat Saamelaiskäräjät Tunturiverkko Oy Lapin ELY -keskus Museovirasto Arkeologinen selvitys Arkeologisessa selvityksessä tarkistettiin ensisijaisesti Kotkajärven ja Vaskon välinen kangas, Tuorisjärven ja Kotkajärven tilan välinen hiekkadyynialue, Menesjoen ja Menesjärven alue sekä Mirhaminmaan lounaisosa muinaisjäännösten varalta. Ainoastaan yksi aiemmin tunnettu muinaisjäännös, Piekk-Iisatupekieddi (muinaisjäännösrekisteritunnus 148010231), sijoittui Kotkajärven ja Vaskon välisellä kankaalla uralle tai sen välittömään läheisyyteen. Alueet tarkastettiin 14. - 16.8.2012 sekä 21.8.2012. Tarkastuksessa voitiin todeta, että Kettukankaan länsilaidalla sijaitseva Piekk-Iisatupekieddi ei ulotu moottorikelkkauralle, vaan sijaitsee sen eteläpuolella. Tasaiselta hiekkakankaalta Menesjokivarresta löytyi, uran

6 itäpuolelta pyyntikuoppia, mutta ne eivät kuitenkaan sijainneet uralla tai sen välittömässä läheisyydessä. Sen sijaan Kittiläntien varrella Nauramabuolžžat Nokiharjun välisellä alueella sijaitsevan, hyvin laajan pyyntikuoppajärjestelmän yksi pyyntikuoppa sijaitsee raivatulla kelkkauralla ja sähkölinjalla (YKJ 7597732/3458519). Pyyntikuoppa sijaitsee Kittiläntien eteläpuolella, Ahkiontekemäpalon länsilaidalla, noin 7,5 m etäisyydellä sähkötolpasta ja vain noin 4 m harjun päässä sijaitsevasta reittimerkkipaalusta. Kuoppa erottuu raivatun sähkölinjan eteläreunalla, vanhan petäjän juurella hyvin. Tällä kohdalla sähkötolppa ja reittimerkki ohjaavat ajamaan juuri linjan etelälaitaa. Pyyntikuopan säilymisen turvaamiseksi reittimerkkiä siirretään tielle päin ja raivataan hieman tien ja sähkötolpan välistä pensaikkoa ja puustoa, jolloin kelkkauraa voi tuolloin ajaa sähkötolpan pohjoispuolelta. Koko pyyntikuoppajärjestelmää ei ole vielä syötetty muinaisjäännösrekisteriin, mutta tärkeintä on tällä hetkellä tietää juuri linjalla sijaitsevan pyyntikuopan sijainti. Selvitys ohessa. Luontoselvitys Reitin varrella tehdyssä luontoselvityksessä mainitut kohdat tehdään tekemään luontoselvityksen suositusten mukaisesti. Inarin Kk:lla reitin linjausta ei voi siirtää, mutta reitti on puron varressa vain muutaman metrin levyinen ja kulku vain lumipeitteen aikana joten Lapinleinikin kasvu ei häiriinny. Kittiläntien ylitys ei tule kulkemaan luontoselvityksessä mainitussa kohdassa, vaan siirtyy lemmenjoen tienhaaran läheisyyteen. Repojoella vanhaa siltaa ei pureta vaan rakennetaan uusi tarvittaessa, joten kasvien kasvupaikka ei tästä häiriinny. Menesjoella reittiä ei siirretä vaan se menee nykyisellä linjauksella, jossa ei ole karhulle sopivia talvipesäpaikkoja. Selvitys ohessa.

7 Reitin kulku ja kartta Reitti tulee kulkemaan Inarin kk:lta jo olemassa olevaa uraa pitkin Riutulaan, josta se erkanee Tuorisjängän yli Kotkajärvelle ja siitä edelleen Vaskojokea pitkin Paadarjärvelle. Paadarjärveltä noustaan maalle ja Menesjokivartta pitkin reitti kulkee Menesjärvelle ensin ylittäen Menesjoen lähellä Menesjärveä. Menesjärveltä Korpikartanon (entisen koulun) kohdalta reitti poikkeaa Lemmenjoelle päättyen Njurgalahteen. Reitti jatkuu Menesjärveltä Kittilän tienvarteen lähellä Lemmenjoen tienhaaraa. Kelkkareitti jatkuu Inari-Kittilän tien tiealueen, Sallivaaran ja Hammastunturin paliskuntien erottavan poroesteaidan ja tiealueen välissä Menesjärveltä eteenpäin edelleen kunnanrajalle asti jatkuen Kittilän puolella aina Pokkaan asti. Paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien välinen esteaita katsotaan kuitenkin paliskuntien rajaksi. Poronhoitolaki (6, 22.12.2009/1466) joten kelkkareitti kulkee koko matkalta Saalivaaran paliskunnan puolella. Sähkölinjojen kohdalla kelkkareitti kulkee verkostosuosituksen mukaan (verkostosuositus YJ5:02). Kohdissa, missä tielinjan, poroaidan ja sähkölinjan aukon väli on kapea, tehdään reitti kapeammaksi. Paikoissa missä tiealue on kiinni poroaidassa, täytyy poroaitaa joko siirtää sen verran, että kelkkareitti mahtuu kulkemaan paikan ohitse tai tehdä ylitys. Ivalon-Matin kohdalla reitti kulkee vanhaa Kittilän ratsutietä pitkin ja Mirhaminmaan kohdalla edelleen takaisin tien varteen. Reitin varrelle ei rakenneta taukopaikkoja toistaiseksi. Kartat reitin linjauksesta ohessa. Kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan. Alkaen Inarista 148-402-25-23 148-402-25-22 148-402-33-13 148-893-13-1 148-893-14-1 148-402-1-30 148-893-12-1 148-402-1-29 148-891-1-2

8 148-895-2-21 148-402-87-0 148-407-14-6 148-893-15-1 148-895-2-3 148-407-10-17 148-407-60-2 148-407-60-3 148-407-74-0 148-407-107-1 148-407-35-4 148-407-35-10 148-407-85-0 148-407-15-22 148-407-16-8 148-407-68-0 148-407-79-0 148-407-71-0 148-407-80-0

(Inari-Lemmenjoki-Pokka moottorikelkkareitti linjaus) 9

10 Reitillä tehtävät toimenpiteet Reitiltä poistetaan puusto ja kannot n.5 m leveydeltä ja tasataan koneellisesti. Ojien ylityksiin rakennetaan sillat ja poroaidan ylityksiin aidan ylittävä silta. Aidan ylityksen ei tarvitse välttämättä olla kovin järeä ( kuten yllä olevassa kuvassa), vaan, tärkeintä on, että poikkipuiden välit ovat riittävän suuret, ettei poro pääse kävelemään ylitse. Reittilinjauksen perusteet Uusi reitti on linjattu paliskuntien kanssa yhteistyössä ja linjaukset on tehty niin, että niistä on vähiten haittaa poronhoidolle. Inarista Riutulaan käytetään jo olemassa olevaa vanhaa uraa. Inarin kylältä lähtevä ura ennen nelostietä on uudempaa linjausta. Ennen ura kulki Siidan pihan läpi, joka ei ollut turvallinen. Reitin kunnossapito Reittiä pidetään kunnossa kelkan perässä vedettävin lanoin tai tampparilla. Reitti merkitään heijastimilla varustetuin korpiristein ja liikennemerkein. Korpiristien välimatka on niin, että näkyvyys on ristiltä toiselle. Välimatkatauluja ja opasteita laitetaan reitille riittävästi ja sopivin välimatkoin, että kelkkailija näkee missä milloinkin on menossa. Opasteissa on paikan koordinaatit. Reitin kunnossapidosta vastaa Inarin kunta.

11 Yhteystiedot: Inarin kunta Tekninen osasto Piiskuntie 2 99800 Ivalo Teemu Mikkola reittimestari teemu.mikkola@inari.fi puh. 0400-174 837