Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016
Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016
Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16-24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016
Työttömyys Pohjois-Pohjanmaalla Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2015 Pudasjärvi 277 424 (159) Kuusamo 637 518 (382) Taivalkoski 140 652 (75) Ppmaa 30 938 986 (10 994) Lähde: Kelasto/Kela TEM, Työllisyyskatsaus, elokuu 2016
Työttömyys Pudasjärvellä 2010-2014 25 20 15 10 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Pohjois-Pohjanmaa Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Pudasjärvi Työttömät, % työvoimasta Pudasjärvi Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Koko maa Työttömät, % työvoimasta Pohjois-Pohjanmaa 5 Työttömät, % työvoimasta Koko maa 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Sotkanet
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pudasjärvi väestörakenteen muutos 1990-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-19 20-29 30-49 50-64 Lähde: Sotkanet
Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta 9 8 7 6 5 4 Pudasjärvi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Sotkanet
Nuorten koulupudokkuus, pitkäaikainen toimeentulotuen saanti ja työttömyys (SotkaNET) 31 % (95 %-piste) 26 % (75 %-piste) 22 % (50 %-piste) 18 % (25 %-piste) 13 % (5 %-piste) 41 % (95 %-piste) 32 % (75 %-piste) 27 % (50 %-piste) 23 % (25 %-piste) 17 % (5 %-piste) Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus 1995 2014 pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016
Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2
1991- Pohjois-Pohjan 1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0 Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1 Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0 Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0 Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5 Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9 Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9 Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8 Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4 Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7 Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2 Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0 Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2 Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3 Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3 Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5 Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6 Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1 Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8 Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0 Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9 Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3 Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3 Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5 Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8 Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1 Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2 Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0 Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1 Kainuu 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7 Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1 Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0 Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3 Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3 Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2 Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2 Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4 Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7 Pohjois-Suomi Lappi 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1 Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8 Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0 Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9 Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5 Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1 Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1 Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9 Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3 Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0 Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2 Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4 Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6 Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6 Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1 Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5 Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6 Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3 Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5 Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5 Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016
Psykiatrian laitoshoidon 18-24-vuotiaat potilaat / 1 000 vastaavanikäistä 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 Pudasjärvi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa Lähde: Sotkanet Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Peruspalvelut riittämättömiä Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet)
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus kertoo muistakin ongelmista 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 1987 synt. toimeentulotuki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ehdoton) 0% 0 1 2 3 4 5 1987 syntyneen NEET vuosien summa Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen. 2015. NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit 2/2016 Arvio koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista 15-28-v Pudasjärvi 83-138 (7.5-12.5 %)
Pitkittynyt työttömyys ja kouluttamattomuus liittyvät aiempiin elämänvaiheisiin 60% Pitkittynyt työttömyys (>300pv 25-28v), ei jatkotutkintoa 25v, tyttöjä 815, poikia 1371 50% 40% 30% 20% 10% 0% rikostuomio-alle 21v päihdediagnoosi ennen 25v jokin psykiatrinen diagnoosi alle 25v koko kohortti tyttö 300pv ei koul tyttö koko kohortti poika 300pv ei koul poika Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2016, tulossa
Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% vanh vain perusasteen koulutus muut 1987 syntyneet vanh toimeentulotukea vanh psyk sairaus 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2016, tulossa
Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki Paananen ym. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. THL raportti 52/2012. 15
Vanhempien työttömyys määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% ei kumpikaan toinen vanhemmista molemmat vanhemmat koettu terveys keskinkertainen tai huono koulu-uupumusta kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus koulukiusattuna väh. kerran viikossa paljon vaikeuksia tehtävissä paljon vaikeuksia sos. suhteissa Vanhempien työttömyys THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013 Paananen ym. http://docplayer.fi/6576686-vanhempientuen-tarpeet-ja-ylisukupolvisten-ongelmienkatkaiseminen-reija-paananen-ft-erikoistutkija-lapsetnuoret-ja-perheet-osasto.html 16
Huomisen hyvinvointi tehdään tänään Syrjäytyminen ei tunne sektorirajoja Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasautuvat, kokonaisuus huomioon Kokonaistilanteen huomiointi (esim. yhteisöjen tuki) Tarpeenmukainen ja oikea-aikainen tuki (matalan kynnyksen toiminta) Oikeat mittarit käyttöön Osallisuus on avainasemassa
Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke Kiitos! Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke www.thl.fi/sokra reija.paananen@diak.fi p. 040 508 4294