Konfliktit ja konfliktinratkaisu 3: Tuomioistuimet ja tuomioistuinriidat Kaijus Ervasti
Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (1) Oikeudensaantimahdollisuudet (access to justice) ja prosessikynnys Oikeudellistuminen ja prosessitulva Riitojen käsittely- ja ratkaisuvaihtoehdot tuomioistuimissa ja muualla Asianosaisten menestyminen oikeudenkäynnissä Tuomioistuimen roolit ja funktiot
Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (2) Riitojen syntyminen ja vääryyskokemusten muuntuminen oikeusriidoiksi Ihmisten kokemukset tuomioistuimista ja luottamus oikeuslaitokseen Oikeudellisen avun merkitys riidanratkaisussa Tuomareiden sosiaalinen tausta ja sen merkitys tuomitsemiselle Tuomioistuimet ja riidat osana oikeuskulttuuria
Käsitteellisiä lähtökohtia Termit tuomioistuin, tuomitseminen ja oikeudenkäynti eivät ole yksiselitteisiä Tuomioistuimet voidaan määritellä kahdella tavalla: 1) joko kertomalla, mitä ne tekevät tai 2) määrittelemällä tuomioistuimeksi mikä tahansa instituutio, jolla on tietty rakenne Yleensä tuomioistuin mielletään pieneksi järjestelmäksi, jossa on kolme erillistä roolipelaajaa. Kaksi heistä on osapuolia ja kolmas tuomari, joka ratkaisee asian. Määritelmällisesti tuomioistuimia on vaikea erottaa hallinnollisista toimijoista tai esim. välimiehistä
Esimerkkejä tuomioistuinkokoonpanoista Norjalainen sovintoneuvosto (pelkistä maallikoista koostuva lautakunta) Suomalainen käräjäsihteeri (maallikko, joka ratkaisee asioita) Amerikkalainen jury-järjestelmä Pohjoismainen lautamiesjärjestelmä Erityistuomioistuimet, joissa intressi- tai asiantuntijajäseniä. Pelkästään ammattituomareista koostuvat kokoonpanot Suomessa myös tuomiovaltaa käyttäviä lautakuntia.
Tuomitsemisen kriteerit verrattuna muuhun päätöksentekoon On olemassa yksilöllinen riita Tietyt osapuolet voivat olla osallisina riidassa, eikä kyse ole laajasta epämääräisestä ryhmästä kuten teollisuus Kolmas osapuoli osallistuu riitaan Pidetään kuuleminen, jossa riitaa koskevaa informaatiota esitetään Kolmas osapuoli ratkaisee erimielisyyden tekemällään päätöksellä Päätös perustuu aineellisen oikeuden periaatteille yhdistettynä esitettyyn informaatioon
Syitä asian viemiselle tuomioistuimeen Juridisen päätöksen tarve Halpa ja rutiininomainen prosessi Vakuutusyhtiöt saattavat edellyttää Näyttäminen ulkopuoliselle taholle Tapaus monimutkainen ja lopputulos epävarma Uskottavuus kaupankäynnissä ja liikesuhteissa Halu vaikuttaa oikeusjärjestelmään Arvositoumusten puolustaminen
Tuomitsemisen menettelylliset periaatteet Puolueettomuus ja riippumattomuus Mahdollisuus tulla kuulluksi Päätösten perusteleminen Muodollinen oikeus
Oikeudenkäytön funktiot Funktio-käsite ongelmallinen: Prosessioikeudessa funktioilla viitattu ideologisiin näkemyksiin lainkäytön tehtävistä. Sosiologiassa funktioilla usein viitattu seurauksiin, jotka selittävät järjestelmän toiminnan. Erotettu ilmi- ja piilofunktiot. Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden funktioista Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden, oikeusjärjestyksen, oikeusjärjestelmän, oikeussääntelyn tai normien funktioista
Tuomioistuinten oikeudenkäytön funktiot Informaation välittäminen Oikeussuojan antaminen Poliittisten auktoriteettien legitimointi Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen Konfliktien syntymisen/ tuomioistuimeen tulon ehkäisy Konfliktinratkaisu Ideologian säilyttäminen Poliittisten tavoitteiden tukeminen Käyttäytymisen ohjaaminen Sosialisaatio Sosiaalinen kontrolli Oikeutta luova Normien vahvistaminen Oikeutta koskevien mielikuvien luominen YHTEISKUNTA POLITIIKKA OIKEUS KANSALAISYHTEISKUNTA TUOMIOISTUINTEN LAINKÄYTÖN FUNKTIOT TUOMIOISTUIN Arvojen välittäminen Oikeusongelmien käsittely Rutiinihallinto Sovinnon edistäminen Oikeusriidan ratkaisu
Riitaprosessin tehtävät Oikeussuojan antaminen: taustalla perinteinen oikeusvaltiokäsitys Käyttäytymisen ohjaaminen: taustalla hyvinvointivaltiollinen yhteiskuntakäsitys Konfliktinratkaisu: taustalla liberaali yhteiskuntakäsitys Julkisen vallan kontrollointi: perusoikeusajattelu
Käräjäoikeuksien toiminta 500 000 kiinteistöihin liittyvää rekisteröimisasiaa 50 000 hakemusasiaa 60 000 rikosasiaa 145 000 summaarista velkomusasiaa (muodollisesti riita-asioita) Noin 2000 suullisessa valmistelussa ja 4000 pääkäsittelyssä ratkaistua asiaa
Käräjäoikeuksien ratkaisemat rikosasiat 2005 35000 30000 26995 25000 20000 15000 10000 12507 9211 8412 5000 0 Liikenne Omaisuus Henki ja terveys 476 Seksuaali Muut
KRIMINAALIPOLIITTISEN JÄRJESTELMÄN TAPAHTUMAVIRTA 2004 Piilorikollisuus KOKONAISRIKOLLISUUS ILMOITETUT/HAVAITUT RIKOKSET Poliisi REKISTERÖIDYT RIKOKSET 787 964 POLIISIN ESITUTKINTA Syyttäjä Rikesakko 109 634 Syyttämättä jättäminen seuraamus 5 249 muu 18 532 SELVITETYT RIKOKSET 592 827 SYYTTÄJÄLLE ILMOITETUT 558 553 OIKEUDENKÄYNNISSÄ SYYTETYT 75 343 Edelleen tutkittavana 253 392 Rangaistusmääräys 232 613 S O V I T T E L U Tuomioistuin TUOMIOISTUINRATKAISUT Syyte hylätty 3 557 (2004) LANGETTAVA PÄÄTÖS päärikoksia 70 776 kaikki 144 626 Syyntakeettomia 80 Hoito 31 Tuomitsematta jättäminen 745 Sakko 39 420 Ehdollinen vankeus 16 168 Ehdoton vankeus 8 836 Yhdyskuntapalvelu 3 634 Tuomittu: OK: 16,4 milj.euroa RM: 40,4 milj.euroa Rikesakko: 7,8 milj.euroa Valvonnassa 31.12. 1 646 Täytäntöönpano Keskivankiluku 3 577 Aloitettu 3 711 Toimeenpanossa 31.12 1 592
Riita-asiat asiaryhmittäin 2004 (suullinen valmistelu, pääkäsittely) 2000 1500 1000 500 0 Vah.korvaus Työ/palvelus Muut Yhteisö Kiinteä omaisuus Irtain omaisuus Velka Huoneenvuokra Perheoikeus Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Asianosaisyhdistelmät riitaprosessin pääkäsittelyssä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Yksityinen vs. yksityinen Yhteisö vs. yksityinen Yksityinen vs. yhteisö Yhteisö vs. yhteisö 0 % Tuomiot 94 pk Tuomiot 95 pk Tuomiot 97 pk Tuomiot 2004 pk
Riita-asian voittaminen 2004 Yhteisö vs yhteisö Yhteisö vs yksityish Yksityish vs yhteisö Yksityih vs yksityish 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kantaja voitti Vastaaja voitti Osavoitto
Riita-asian voittaminen pääkäsittelyssä 1995 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Takaus ja oanttaus Lainat ja luotot Vuokra Palvelut, työsuoritukset Hyödykkeen vaihdanta Konkurssi Sopsuht ulkop korvv Yhteisö Työsopimus Perheoikeus Perintö tai testam Kantaja voitti Vastaaja voitti Osavoitto
Oikeudenkäynnin osallistujat One-shotters: Osapuolet, joille oikeudenkäynti on ainutkertainen tapahtuma. Yleensä yksityishenkilöt ovat tällaisia Repeat players: Osapuolet, joilla on paljon kokemusta oikeudenkäynneistä. Tällaiset ovat yleensä yhteisöjä.
Syitä yksityishenkilöiden häviämiselle ja yritysten voittamiselle Toistuvasti oikeudenkäynteihin osallistuvilla runsaasti strategisia etuja. Yksityishenkilöiden jutun peruste saattaa olla juridisesti heikompi. Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin enemmän juttuja, jotka helppo voittaa kuten saatavan perintää koskevia juttuja. Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin juttuja, joissa näyttö on parempi. Yhteisöt voivat hylätä huonot jutut pidättäytymällä vireillepanosta tai hyväksymällä sopimuksia. Lopputulosten erot voivat johtua yhteisöjen ja yksilöiden käyttämien oikeudellisten palveluiden määrästä ja laadusta.
Toistuvasti prosesseihin osallistuvien (repeat players) lähtökohdat Ovat kartuttaneet kokemustaan ja kykenevät rakentamaan parempia sopimuksia ja asiakirjoja. He laativat yleensä myös sopimuksen muodon. Heillä on paremmat mahdollisuudet käyttää oikeudellisia asiantuntijoita. Heillä voi olla asioiden ajamista helpottavia epävirallisia suhteita instituutioiden viranhaltijoihin. Koska panokset toistuvasti osallistuville suhteellisesti pienempiä, he voivat omaksua strategian, jossa he maksimoivat voitot kaikkien tapausten suhteen, vaikka se sisältäisi maksimaalisen häviön yksittäisessä tapauksessa. Voivat pyrkiä ennakkotapauksiin ja uhrata niihin paljon resursseja.
Siviiliprosessiuudistukset 1986-2006 Vuonna 1993 siviiliprosessi uudistettiin perusteellisesti. Tuolloin luotiin Suomeen moderni länsimainen oikeudenkäynti. 1990- ja 2000-luvulla uudistettu myös rikosprosessi, hallintoprosessi, hovioikeusprosessi, syyttäjälaitos, hovioikeusmenettely ym. Vuoden 1993 alioikeusuudistusta ja siviiliprosessia seurattu poikkeuksellisen laajasti (Optulassa yhteensä 10 erillistutkimusta). Tutkimukset ja muutoin havaitut ongelmat ovat johtaneet useisiin korjausmuutoksiin 1990-ja 2000-luvuilla. Keskeisiä uudistuksia mm. oikeudenkäyntikulu-uudistus (1999), oikeusapu-uudistukset (1998 ja 2002), siviiliprosessimuutokset (2003) sekä tuomioistuinsovittelu-uudistus (2006)
Suomalainen riitaprosessi Haastehakemus Kirjallinen valmistelu Vastaaja ei vastaa Yksipuolinen tuomio Suullinen valmistelu Pääkäsittely Sovitaan Vahvistettu sovinto Sillensä Tuomio Erillinen tuomioistuinsovittelu
Alioikeusuudistus 1993 Alioikeuksien yhtenäistäminen Siviiliprosessiuudistus Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva uudistus
Alioikeusuudistuksen tavoitteet (1) Alioikeuksien yhtenäistäminen Kahdelle rinnakkaiselle järjestelmälle ei perusteita Kansalaisten osallistuminen lainkäyttöön tulisi taata Oikeudenkäyntikuluja koskeva uudistus Voittaneen osapuolen pitäisi saada täysi korvaus kuluistaan Oikeudenkäyntejä ei tarpeettomasti pitkitetä Aiheettomat oikeudenkäynnit vähenevät
Alioikeusuudistuksen tavoitteet (2) Alioikeusmenettelyn uudistaminen Oikeusturvan parantaminen (suullisuus, välittömyys, keskitys) Oikeudenkäyntien nopeuttaminen Oikeudenkäynnin kustannusten pitäminen kohtuullisina Sovintojen lisääminen Pienten asioiden ratkaiseminen valmistelussa
Alioikeusuudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa Tavoitteiden mukaiset myönteiset vaikutukset Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset On usein näkökulmasta kiinni, pidetäänkö jotain vaikutuksia myönteisinä vai kielteisinä
Tavoitteiden mukaiset myönteiset vaikutukset Yhtenäinen alioikeusjärjestelmä selkeämpi kansalaisten ja hallinnon kannalta Asioiden valmistelu johtaa asioiden perusteellisempaan käsittelyyn ja oikeusturvan paranemiseen Sovinnot ovat lisääntyneet Voittaja saa aikaisempaa useammin täyden korvauksen kuluistaan Aiheettomat oikeudenkäynnit ovat vähentyneet Tuomioiden perustelut ovat aiempaa parempia
Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset Maallikoiden merkitys riita-asioiden käsittelyssä on vähentynyt Prosessikynnys on noussut Oikeudenkäynnit kallistuivat ja kuluriski kasvoi Kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään vain harvoin Käsittelyajat pitenivät Alioikeuksien käytännöt osin epäyhtenäisiä
Kirjallisessa valmistelussa ratkaistut riita-asiat 1995-2004 200000 175000 150000 125000 100000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Riita-asiat käräjäoikeuksissa 1994-2004 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Riita-asioiden määrät alioikeuksissa 1900-2000 200000 150000 100000 50000 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Riita-asiat maksamismääräykset Suullinen Kirjallinen
Oikeudenkäyntikulut suhteessa pääomaan 1995 ja 2004 (euroissa) 10000 8000 kulut 6000 4000 2000 1995 2004 0 alle 2000 2000-9999 10000-19999 intressi 20000-49999 50000 tai enemmän
Oikeudenkäyntikulut asiaryhmittäin 1995 ja 2004 (euroina) 10000 8000 6000 4000 2000 0 1995 2004 perhe kiinteä omaisuus huoneenvuokra irtain omaisuus velka työ ja palvelus vahingonkorvaus muu
Prosessikynnyksen nousuun liittyviä ongelmia Konfliktit saattavat jäädä ratkaisematta Oikeudenmukaisuuden toteutuminen Kansainväliset sopimukset ja perusoikeudet Luottamus oikeuslaitokseen Vaikutukset viranomaisten työhön
Siviiliprosessin ongelmat asianajajien mukaan 2003 (N=549) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Ei tietoa Ei Kyllä Hitaus Kalleus Prekluusio Prosessinjohdon vaihtelu Pj:n huono ammattitaito Valmistelun puutteellisuus Etupainotteisuus Puutteelliset perustelut 0 %
Tuomarien käytäntöjen vaihtelu asianajajien mukaan 2003 (N=530) 100 % Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Vähän Erittäin vähän 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kirjelmöinti Todistajien kuulustelu Todistusteemat Sovinnot Muistiot Prosessinjohto
Syitä alioikeusuudistuksen vaikutusten ongelmille Lainvalmistelun ohuus Valmistelun pitkä aikajänne ja ajattelutapojen muutos Perustelujen ristiriitaisuus Selvitysten puute Implementointiin liittyvät ongelmat Toimintaympäristön muutokset Kyseessä hyvin suuri uudistus
Alioikeusuudistusta koskevan tutkimuksen hyödyt Lainvalmistelu Tuomarit ja asianajajat Oikeushallinto Erilaiset intressitahot Yleinen kansalaiskeskustelu Oikeus- ja yhteiskuntatieteet
Keinot vaikuttaa ongelmiin prosessissa Tutkimus Sääntely Tuomarien rekrytointi Koulutus Laatuhankkeet ja laatumittareiden kehittäminen Ammatti-identiteetti ja etiikka
Suomalaisen riitaprosessin (pääkäsittelyn) peruspiirteitä Valtaosa riidoista liittyy asumiseen, työhön, velkaantumiseen ja perheeseen Jutuista kolmanneksessa yksityishenkilöiden välisestä jutusta, kolmanneksessa yksityisen yhteisöä vastaan nostamasta, joka seitsemännessä yhteisön yksityistä vastaan nostamasta ja joka viidenneksessä yhteisön välisestä jutusta. Yleensä sekä kantajia että vastaajia on yksi Vain harvat ovat prosessissa ilman asiamiestä tai avustajaa Keskimääräinen intressi noin 15 000 euroa Keskimääräiset oikeudenkäyntikulut kantajilla noin 4900 ja vastaajilla 4300 euroa Yksityishenkilöt häviävät juttunsa huomattavasti useammin kuin yhteisöt
Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä Tuomareiden toimintaa vaikea säädellä muutoin kuin perinteisellä sääntelyllä Koulutuksen ja laatuhankkeiden merkitys kasvanut Suuri osa muutoksista 1990-loppupuolelta lähtien ovat olleet reagointia korkeisiin oikeudenkäyntikuluihin ja pitkiin käsittelyaikoihin Esitykset muuttuvat usein lakivaliokunnassa Eri toimijatahojen käsitykset sääntelyn sisällöstä vaihtelevat. Keskeisiä asiantuntijatahoja tuomarit, asianajajat ja prosessioikeuden tutkijat Yleensä uudistusten oletetaan toteutuvan ilman resurssilisäyksiä Kytkökset kansainväliseen kehitykseen ja perustuslakiin lisääntyneet Median kiinnostus tuomioistuinten toimintaa kohtaan lisääntynyt Siviiliprosessiuudistuksia seurattu harvinaisen laajasti Oikeudenkäymiskaari muotoutunut sekavaksi lukuisten erillisuudistusten jälkeen (esim. vuosina 1985-2005 lakia muutettiin 45 kertaa)
Jälkimoderni oikeus Lainsäädäntö kansainvälistyy, oikeuslähteet hajaantuvat Juristien erikoistuminen, henkilökohtainen persoona ja osaaminen korostuvat Oikeustiede hajaantuu, pluralismi, konstruktionismi, pienet kertomukset Juttumäärät vähenevät, vaihtoehdot korostuvat Oikeuden privatisoituminen
Oikeuden privatisoituminen Vaihtoehtoiset konfliktinratkaisumenetelmät yleistyvät tuomioistuinten ulkopuolella Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Tuomioistuintyö saa yhä enemmän vaikutteita yksityisestä konfliktinratkaisusta