Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat suorittivat ravitsemuskyselyn yläastelaisille. Kyselyyn osallistui yhteensä 132 oppilasta, jotka olivat Karihaaran, Sallatunturin ja Rantavitikan kahdeksasluokkalaisia. Kyselyyn osallistuneista 52 % oli tyttöjä ja 48 % poikia. Yli puolet vastaajista oli Karihaaran koulusta. Terveellinen ruokavalio Terveellinen ruokavalio koostuu valinnoista, joita tehdään pitkällä aikavälillä. Pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä elimistö tarvitsee riittävästi suojaravintoaineita ja energiaa. Kun energiansaanti ja -kulutus ovat tasapainossa, painokin pysyy hallinnassa. Proteiini, hiilihydraatit ja rasva ovat energiaravintoaineita. Jokaisen ravintoaineen kohdalla kannattaa muistaa kohtuus ja huolehtia myös siitä, että kaikkia saa tarpeeksi. Täysjyvävilja ja kasvikset sopivat jokaiselle aterialle. Lisäksi rasvattomat maitotuotteet, liha, kala ja palkokasvit ovat hyvä lisä. Salaatinkastikkeiden kannattaa olla kasviöljypohjaisia ja leivälle kannattaa laittaa voin sijasta pehmeää margariinia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.) Hyviä hiilihydraattien lähteitä ovat kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, siemenet ja pähkinät. Ne sisältävät runsaasti kivennäisaineita, ravintokuitua, vitamiineja ja muita suojaavia ravintoaineita. Erinomaisia proteiinin lähteitä ovat siipikarjan liha, kala, kananmuna ja palkokasvit. Rasvoissa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja. Pehmeitä rasvoja saa kalasta, kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.) Kyselyyn osallistuneista 98 % arvioi syövänsä terveellisesti. Kuitenkin kyselystä käy ilmi, että epäterveellinen ruokavalio huolestuttaa 46 vastaajaa 122 vastaajasta. Kun kysyttiin näkemystä siitä, mitä terveellinen ruokavalio tarkoittaa, kävi ilmi,
2 että nuorilla on jonkun verran tietoa siitä, mitä terveellinen ruokavalio pitää sisällään. Ruokavalion monipuolisuutta ja säännöllistä ateriarytmiä pidettiin tärkeänä. Kasvikset, hedelmät ja salaatit miellettiin terveelliseksi. Osa vastauksista oli välinpitämättömiä tai vastauksena oli, ettei ole tietoa. Esimerkki vastauksesta: Kunnolliset ruoka-ajat, paljon hedelmiä ja vihanneksia. Ei liian vähän eikä liian paljon ruokaa. Kasviksia ja hedelmiä söi päivittäin 98 % vastanneista. Kala ja liha eivät kuuluneet vastaajista 2 % ruokavalioon. Säännöllinen ateriarytmi Toimiakseen kunnolla elimistö tarvitsee ruokaa tasaisin väliajoin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena sekä vireyttä yllä. Verensokerin saa pidettyä tasaisena syömällä säännöllisesti, välttämällä napostelua, huonoja välipaloja, liian suuria ruoka-annoksia ja iltasyömistä. (Terve koululainen 2012.) Tämän vuoksi syödä kannattaakin aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala sekä pari pientä välipalaa 3-4 tunnin välein. Nuorista 55 % kertoi syövänsä mielestään säännöllisesti. Yöllä elimistön energiavarastot ovat tyhjentyneet. Ne tulee täydentää aamiaisella, jotta päivä käynnistyy. Aamiaisen syöntiä olisikin hyvä opetella. Jos aamiainen ei kuitenkaan maistu, kannattaa viimeistään aamupäivällä syödä pieni välipala, jotta nälkä ei kasva liian suureksi ennen lounasta. (Terve koululainen 2012.) Aamupala jää väliin melkein kuudellakymmenellä prosentilla. Lounas on päivän tärkein ateria, sillä lounaalla tankataan energiavarastot iltapäivälle. Jos lounaan jättää väliin, iltapäivällä voi olla väsynyt sekä koulu ja harrastukset voivat tuntua hankalilta. (Terve koululainen 2012.) Vaikka koulussa tarjotaan ilmainen lounas, se jää väliin 59 %:lla. Päivällinen on hyvä sovittaa yhteen koko perheen aikatauluihin, sillä silloin on hyvä hetki jakaa kuulumisia ja viettää yhteistä aikaa. Päivällinen on myös päivän toinen lämmin ateria. (Terve koululainen 2012.) Suurin osa vastanneista, kuitenkin vain 62 %, syö päivällisen. Terveellinen välipala on ravitseva ja monipuolinen, kuten jogurtti tai hedelmä. Pikaruoat tai makeiset eivät ole hyvä vaihtoehto. Välipaloilla on hyvä täydentää ateriarytmiä. (Terve koululainen 2012.) 54 % nuorista
3 vastanneista ei syö välipalaa. Iltapala on välipalan kaltainen. Yön ajaksi elimistö tarvitsee täydennystä energiavarastoihin sekä rakennusaineiksi. Illalla voi olla hieman nälkä. Kova nälkä puolestaan on merkki siitä, että päivän aikana on tullut syötyä liian vähän. Iltapalan tulisi olla kevyt. (Terve koululainen 2012.) Noin puolet syö iltapalan. Energiajuomat, virvoitusjuomat ja makeiset Vesi on paras janojuoma ja ruokajuomaksi sopii rasvaton maito tai piimä. Virvoitusjuomat, energiajuomat ja tuoremehut sisältävät paljon energiaa eivätkä sen vuoksi sovellu janojuomaksi. Energiajuomat ovat kofeiinipitoisia virvoitusjuomia. Kuitenkin ne sisältävät muiden virvoitusjuomien tavoin paljon tyhjää energiaa, eli sokeria. Virvoitus- ja energiajuomissa on 16 sokeripalaa annosta (2,5 dl) kohden. Energiajuomat sisältävät kofeiinin lisäksi guaranaa tai tauriinia, jotka yhdessä voivat aiheuttaa ärtyneisyyttä, levottomuutta, unihäiriöitä ja riippuvuutta. Korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi energiajuomia ei suositella alle 15-vuotiaille ja Ruotsissa ne ovatkin kiellettyjä alle 15-vuotiailta. Energiajuomien käyttö ei poista unentarvetta, se vain siirtää väsymystä. (Terve koululainen 2012.) Vastanneista nuorista 64 % ei koskaan korvaa aterioita energiajuomilla, mutta sekä päivittäin että useamman kerran viikossa ateriansa energiajuomalla korvaa yhteensä 10 %. Aterian korvaaminen virvoitusjuomalla on hieman yleisempää kuin aterian korvaaminen energiajuomilla, sillä vain 48 % ei koskaan korvaa ateriaa virvoitusjuomilla. 5 % vastanneista nuorista korvaa aterian virvoitusjuomilla päivittäin, noin 10 % tekee sen useamman kerran viikossa ja harvemmin ateriaa virvoitusjuomilla korvaavia on 38 %. Kyselyyn vastanneista nuorista 83 % käyttää 5 euroa rahaa virvoitusjuomiin viikon aikana eli valtaosa nuorista. Yli 90 % nuorista käyttää energiajuomiin 0-5 rahaa viikossa. 5-10 kuluttavia on 4 % vastanneista sekä yli 20 käyttäviä 5 %. Viidesosa vastanneista nuorista ei koskaan korvaa aterioita makeisilla. Päivittäin 5 % nuorista korvaavat ateriansa makeisilla ja melkein viidennes useamman kerran viikossa. Yli puolet korvaavat ateriansa makeisilla harvemmin. Suurin osa nuorista, 70 %, käyttää viikon aikana rahaa makeisiin 0-5. Noin neljännes vas-
4 taajista kuluttaa 5-10 rahaa viikossa makeisiin. Yli 10 kuluttavia on yhteensä 6 %. Ravitsemukseen liittyvä pohdinta Nuorista 21 % miettivät ravitsemukseen liittyviä asioita säännöllisesti. Nuorista 79 % ei miettinyt ravitsemustaan lainkaan. Ravitsemukseen liittyvistä asioista oli huolissaan 21 % eli 54 nuorta. Painonnousu oli suurimmalla osalla tyttöjä huolenaiheena. 122 vastaajasta 46 oli huolissaan epäterveellisestä ruokavaliosta. Toisaalta taas laihtuminen oli 117 vastaajan joukosta 17 huolenaiheena. 10 vastaajista oli tyttöjä ja loput 7 poikia. Kun kysyttiin tarkemmin, mikä nuoria huolestutti ravitsemuksen suhteen, vastauksina olivat terveys, painonnousu, ahmiminen sekä energiajuomien käyttö. Osa vastaajista oli maininnut huolenaiheeksi, energiajuomien käytön sekä niiden alikäytön. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutuilla ruokatottumuksilla on vaikutusta myös aikuisiän terveyteen. Lihominen kasvattaa riskiä saada aikuisiällä monia sairauksia kuten diabetes, kohonnut verenpaine sekä sepelvaltimotauti. Lihavuus on 2 tyypin diabeteksen osalta suurimpia riskitekijöitä. Arvioidaan, että noin 60 80 % ihmisistä ei sairastuisi 2 tyypin diabetekseen, jos väestön paino pysyisi normaalina. Painoindeksi onkin noussut viimeisten 20 vuoden aikana aikuisväestössä sekä myös lasten ja nuorten osalta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 9,13). Ruokailutottumuksiin vaikuttivat eniten perhe, toisena tuli terveys sekä kolmantena tekijänä vaikuttivat harrastukset. Kun kysyttiin mikä vaikutti vähiten, vastauksena oli jokin muu. Toiseksi vähiten vaikutti media sekä kolmanneksi vähiten ulkonäköpaineet. Pikaruoka Epäterveellisen ravinnon aiheuttamat haitat syntyvät hitaasti, vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua. Pikaruoat eivät ole terveellistä ravintoa, sillä niissä on valtavasti ylimääräisiä kaloreita ja ne eivät sisällä elimistölle tärkeitä ravintoaineita. Nykypäivänä on varsin helppoa poiketa esimerkiksi pikaruokaravintolaan, sillä niitä on lähes joka kadun kulmalla. (Terveyskirjasto
5 2012.) Vastaajista 82 % kertoo syövänsä pikaruokaa harvemmin, kun taas 11 % vastaajista syö pikaruokaa useamman kerran viikossa. Vastauksista ei ilmene, millaista pikaruokaa syödään. Vain 2 % vastaajista kertoo, ettei syö koskaan pikaruokaa, mutta päivittäin pikaruokaa syöviä on kuitenkin 5% vastaajista. Kiinnostus ravitsemuksen eri osa-alueisiin Vaikuttaisi siltä, että ravitsemuksen eri osa-alueisiin on melko vähäistä innostusta. Esimerkiksi 125 vastaajasta vain 27 koki syömishäiriöt kiinnostavaksi asiaksi sekä 118 vastaajasta vain 22 koki erityisruokavaliot kiinnostavana asiana. Vähäisintä kiinnostusta ilmeni erilaisten dieettien sekä lisäaineiden suhteen. Kysymyksen lopussa oli myös mahdollisuus vastata avoimesti, mikä ravitsemukseen liittyvä asia mahdollisesti kiinnostaisi. Kiinnostusta herätti terveellinen ruokavalio sekä miten voi laihduttaa terveellisesti 5-10kg. Lisäksi mainittiin vielä erikseen syömishäiriöt. Suurin osa vastaajista (112 henkilöä) koki, ettei tarvitse ravitsemukseen ja ruokailuun liittyen lisätietoa. Samoin suurin osa (120 henkilöä) koki, ettei ole tarvetta keskustella terveydenhoitajan kanssa ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvistä asioista. Asioita, joista haluttiin tietoa, olivat mm. miten syödä lihomatta ja terveellisesti, mitä voisi syödä lihan sijasta sekä tietoa terveellisestä ruokavaliosta.
Lähteet 6 Terve koululainen 2012. Fiksuilla ravintovalinnoilla puhtia päivään. Osoitteessa http://www.tervekoululainen.fi/elementit. 8.11.2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012. Terveellinen ruokavalio. Osoitteessa http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/ravitsemustietoa/terveys/terveelline n_ruokavalio Terveyskirjasto 2012. Terveellinen ruoka. Osoitteessa http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935. 15.8.2012. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2005. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing Oy. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon 2005. Osoitteessa: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/suomalai set_ravitsemussuositukset/. Luettu 12.11.2012.