Palveluntuottajan puheenvuoro ajan haasteet palvelujen tuottajille Rinnekoti-Säätiö Kehittämisjohtaja Sirpa Granö Säätiön johtaja Markku Niemelä
1600 1400 Palvelumuotojen monipuolistuminen asiakasmäärien mukaan 1963-2013 * Luvut ovat on suuntaa-antavia sillä monet asiakkaamme käyttävät useita palvelumuotoja ja tilastointimenetelmät ovat ajan kulussa vaihdelleet. 1200 1000 800 600 Työ- ja päivätoiminta Asumispalvelut Perhehoito Laitoshoito Poliklinikka (käyntejä) 400 200 0 1963 1973 1983 1993 2003 2013
Rinnekoti palvelee Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut Palvelutoiminnan periaatteet Palvelunkäyttäjän tarpeet ja oma mielipide lähtökohtana Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Ostajien/tilaajien tyytyväisyys Palvelulinjat Asumisen palvelut Terveydenhuolto ja kuntoutus Lasten ja perheiden palvelut Perusopetus ja opetuksen tuki Työllistymistä ja osallisuutta tukeva toiminta Asiantuntemuksen tuottaminen ja jakaminen
Kilpailullistuminen Kokemusta kilpailutuksesta Asumispalvelut Perhehoito Työ- ja päivätoiminta Kuntouttava työtoiminta Lastensuojelu
Ristiriitoja Hinta ratkaiseva, palveluntuottaja joutuu keskittymään hintaan pärjätäkseen. Isot hintaerot kertovat, että on epäselvää mitä hankitaan ja mitä tarjotaan Ovatko puitteet kohdallaan, ei kerro palveluista vielä juuri mitään Palvelunkäyttäjälle tuleva hyöty ja kokemus täytyisi mitata Ihmispalvelulaadun oleellinen osa on käytänteissä, miten ne toimivat Uudistuvat sote-lainsäädäntö lähtee yksilöllisten tarpeiden määrittelystä ja niitä vastaavista palveluista. Tuore Sosiaalibarometri 2015 kertoo, että 70% sote-johtajista piti valinnanvapauden lisäämistä tärkeänä. Kilpailutuksessa lähtökohta on, että kaikki mahtuvat kehykseen ja päätökset tehdään niissä puitteissa. Palvelun käyttäjän osallisuus jää helposti sanahelinäksi - vastakkainen suunta itsemääräämisoikeutta vahvistavalle tarvelähtöiselle ajattelulle. Palveluseteleissä mahdollisuus valintaan, toisaalta valinnan vaikeudet ja tarjonnan puutteet
Sote-uudistus Hyvinä odotuksina hyvinvointierojen väheneminen olisi kehitysvammaisten terveyden suhteen tärkeä siilot ylittävät ratkaisut ja työmallit tarpeen -> kokonaistarpeet (esim. terveydenhuolto, lastensuojelu, sosiaalipalvelut) huomioivia, ihmislähtöisiä ratkaisuja pystyttäisiin tarjoamaan helpommin taloudellinen kestävyys -> palvelutarpeen arviointiin ja suunnitteluun vahvemmat hartiat, mitä tilataan ja mitä tarvitaan kenelle? > hankinnoille vahvempi pohja
Moni laki muutoksessa Uusi Sosiaalihuoltolaki antaa kaikille sosiaalipalveluille mahdollistavat kehykset avun ja tuen tarpeen (yksilöllisestä) arvioinnista, suunnitteluun ja toimeenpanoon, kokoavine päätöksineen (46 ) Selkiyttävät yhteistyösäädökset Terveydenhuoltolain kanssa (8a ) mahdollistaa asiakaslähtöisen palvelujen suunnittelun ja esimerkiksi lääkinnällisen kuntoutuksen yhdistämisen muihin palveluihin Nyt voimassa olevan (vanhahkon) vammaislainsäädännön kanssa mahdollistuu vammaispalvelujen uudistaminen, puhumattakaan valmistellusta uudesta erityislaista vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
Tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun lisäksi keskeistä uudessa lainsäädännössä on (asiakkaan) edun käsite, joka yhä vahvemmin ohjaa asiakaslähtöisiin ratkaisuihin Itsemääräämisoikeuslaki tärkeä jo tässä valmisteluvaiheessa. Koskee keskeisiä asiakastyön laadun periaatteita. Eri palvelumuodoissa käydään läpi toimintakäytäntöjä, ohjaa työn kehittämistä. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista inspiraation lähde, ohjaava ja linjaava vaikutus tulee olemaan työhön, kun vielä ratifioidaan.
Teos - työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön yhdistäminen Teos-Esitys 23.10.2014: Korvattaisiin laki kuntouttavasta työtoiminnasta sekä osiot vammaisten työllistymistä tukevasta toiminnasta, työtoiminnasta, työhönvalmennuksesta sekä päivätoiminnasta uudella erityislailla Jako työelämävalmiuksia (tehallinto) ja osallisuutta (sosiaalihuolto) edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen Työhönvalmennuksen tarve kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien kohdalla tiedetään työllistymisen edellytyksenä, mutta sitä ei ole kirjattu lakiin. Sosiaalibarometri 2015: henkilökohtainen palvelu heikentynyt 2013 TE-halinnon uudistuksessa. Miten jatkossa työhönvalmennuksen tilaaminen ja tarvearviot TE-hallinnossa sujuvat? Valtakunnalliset laatukriteerit tulossa työ- ja päivätoimintaan 2015 vuoden aikana (Kvank: Työn ja päivätoiminnan valiokunta valmistelee)
Rinnekodin tuetun työn ja päivätoiminnan palvelut + hankkeet 2015 työ ja päivätoiminta käsitteenä muutettu Työllistymistä ja osallisuutta tukeviksi palveluiksi, pitää sisällään myös säätiön tukipalveluja (ravintokeskus, pesula, tilahuolto) Rinnekodin sosiaalinen yritys Lakiston Palvelut Oy (perustettu 2013) harjoittaa henkilöstövuokrausta RAY:n Taidoista työpoluiksi projekti meneillään (2013-2017), käynnistymässä Kelan kehittämishanke (2015-2017) Työhönvalmennusmalli oppimisvaikeuksia omaaville nuorille Hyvän työn ohjelma reilumman työelämän puolesta: opiskelijoille oppimisympäristöt, työtoiminnan ja työhönvalmennuksen periaatteet, avustaviin tehtäviin palkkaaminen, työllistämisnäkökulma hankinnoissa
Palvelurakenteiden muutos Asuminen ja eläminen järjestetään siellä missä muutkin asuvat ja elävät Asumisen kehittäminen, perinteisestä pitkäaikaisesta laitoshoidosta pois KEHAS ohjelma on toiminut, mutta kokonaan ei ole pystytty välttämään pikkulaitoksia Uusi lainsäädäntö mahdollistaisi sellaiset palvelukonseptit, jossa joustavasti saatavilla erilaisia interventiopalveluita tarvittaessa Näitä tarvitaan erityisesti vaativiin yksilöllisiin tilanteisiin, joissa mahdollisuus ratkaista isoja haasteita uusin keinoin
Uusia tarpeisiin vastaavia palveluja Lasten sijaishuoltoyksiköt Pikantti Lakisto ja Pikantti Pitäjänmäki. Yksiköiden toimintaa ohjaa lastensuojelulaki. Lasten perheet ja läheiset ovat tiiviisti mukana lapsen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoite on lisätä lapselle tärkeiden läheisten osallisuutta lapsen elämässä. Lasten vanhemmille vertaistukiryhmiä yksikön työntekijöiden ja perheterapeutin ohjaamina Vammaisten lastensuojelussa vanhemmat ovat väsyneempiä ja he tarvitsevat erityistä huomiota.
Palvelun käyttäjät ja läheiset kehittäjinä
Henkilökohtainen tuki ja apu Palvelusetelillä Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Rinnekoti- Säätiö hakeutuu kunnan palvelusetelituottajaksi. Kunnassa tehdään hakijalle päätös palvelusta ja sieltä hän saa palvelusetelin. Setelillä hän voi ostaa meiltä henkilökohtaista tukea ja apua. Palvelun käyttäjä tekee sopimuksen Rinnekoti- Säätiön kanssa, ja toimii työnjohtajana: valitsee avustajansa sekä määrittelee mihin, miten ja milloin haluaa apua. Rinnekoti- Säätiö on avustajien työnantaja hoitaen työnantajavelvoitteet. Avustajapalveluna Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Jos kotikunnassa on käytössä avustajapalvelumalli. Kunnassa asiakkaalle tehdään päätös palvelusta, sekä ostopalvelusopimus Rinnekoti- Säätiön kanssa. Palvelun käyttäjä saa meiltä henkilökohtaista tukea ja apua sopimuksen mukaan. Hän osallistuu avustajan valintaan, määrittelee mihin, miten ja milloin haluaa apua ja ohjaa avustamista. Varmistamme palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeuden toteutumista myös avustajapalvelumallissa. Rinnekoti- Säätiö on avustajien työnantaja hoitaen työnantajavelvoitteet. Itse maksaen Palvelua voi ostaa itse määrittelemäänsä tarpeeseen. Rinnekoti- Säätiö on avustajien työnantaja ja hoitaa työnantajavelvoitteet. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Kuvat ClipArt
Kehittämisyksikkö KEHYS Säätiön laatu- ja toimintajärjestelmän ylläpito ja kehittämisen edellytykset Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen sisällöt Living lab - kokeilevaa ja käyttäjälähtöistä kehittämistä arjessa Kehittämishankkeet, projektit ja ohjelmat Tutkimustoiminnan koordinaatio Konsultaatiot ja vaikuttamistyö Viestintä, koulutus- ja materiaalintuotanto Rinnekoti-Säätiön perinteen vaalinta ja tulevaisuuden muistin tuottaminen
Suunnittelemme uutta Lakistoa
Kiitos, kehitetään yhdessä! sirpa.grano@rinnekoti.fi Puh. 050 553 8580 markku.niemela@rinnekoti.fi Puh. 044 724 9831