Pohjois-Suomi- päivät 18. 19.10.2010 Kuntakentässä kuhisee Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Suomen Kuntaliitto
Kunnat osana julkista taloutta Kuntien menot 40 % julkisen talouden kokonaismenoista Kuntasektorin kulutusmenojen osuus 15 % bkt:sta Kunta-alalla 460 000 henkilöä, 20% koko kansantalouden työllisistä Kevan ennusteen mukaan vuonna 2030 60% eli 320 000 nykyisistä kuntatyöntekijöistä on eläkkeellä, vuoteen 2020 mennessä 150 000 poistuu eläkkeelle Kari Nenonen 12.10.2010 2
Kuntien vuosikatteet 1997 2009, /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 800 700 600 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 500 400 300 200 100 0-100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan Kari Nenonen 12.10.2010 3
Verotuloihin (v. 2008) perustuva valtionosuuksien tasaus vuonna 2010, /as. 5 014 /as. Tasausvähennys, 37 % = (5 014 2 991,53)*37 % -748 /as. Laskennalliset verot= 3 256,62 /as. 4 266 /as. 91,86 %:n tasausraja= 2 991,53 /as. Tasauslisä= 2 991,53-1 759 Laskennalliset verot 1 232 /as. 1 759 /as. Tasatut laskennalliset verot Laskennalliset verot Manner-Suomi keskimäärin Merijärvi Espoo Tasauslisää saa 265 kuntaa yhteensä 785 milj. Tasausvähennystä maksaa 61 kuntaa yhteensä 808 milj. 30.10.2009/hp
Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus vuosina 1998-2010 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tasauksen maksajat: Kuntien lkm 92 89 95 76 79 75 83 89 78 75 76 57 61 milj. -556-586 -611-733 -875-863 -805-788 -672-698 -741-789 -808 Tasauksen saajat: Kuntien lkm 344 347 341 356 353 355 345 327 337 325 323 275 265 milj. 448 477 534 764 821 811 699 635 705 722 763 785 785 Yhteensä: Kuntien lkm 436 436 436 432 432 430 428 416 415 400 399 332 326 milj. -108-109 -77 +31-54 -52-106 -153 33 24 22-4 -23 Vuosina 1997-2000 verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina 2001-2009 kahden vuoden viive. Vuosina 1997-2001 tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 2006 tasausvähennys laskee 40 %:sta 37 %:iin Vuonna 2006 tasausraja nostettu 90 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kv-%:n mukaan Lähde: VM/Kuntaosasto 30.10.2009/hp
/as. 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Kuntien laskennalliset verotulot v. 2008, /as. (verotulotasaus v. 2010) 500 0 61 kuntaa tasausrajan yläpuolella 265 kuntaa tasausrajan alapuolella 33 129 63 46 31 2000 6000 10000 20000 40000 Kunnat asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä 24 91,86 %:n tasausraja =2 991,53 Kuntien lkm Asukasluku 30.10.2009/hp
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä poistonalaiset investoinnit 1988 2009, mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Tilastokeskus Vuosikate Poistonalaiset investoinnit (omahankintamenot) Tulorahoitusjäämän kumulatiivinen summa (tulorahoitusjäämä = vuosikate poistonalaiset investoinnit) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0 Kari Nenonen 12.10.2010 7
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat ja valtion velka 1997-2013, Mrd Mrd 80 70 60 50 Kuntien lainakanta 40 30 20 10 0 1995 Kuntien kassavarat Valtion velka 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde Tilastokeskus ja PPO, 26.3.2009, ja VM 9/2009 2009 2010 2011 2012 2013 Kari Nenonen 12.10.2010 8
Kuntien verotulot vuosina 2008 2014, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Verolaji 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,36 15,75 16,51 17,32 18,00 Yhteisövero 1,53 1,20 1,40 1,61 1,40 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 20,64 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-0,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero 4,1-21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 3,8 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 Kari Nenonen 12.10.2010 9
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011 2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikköä ja 2030 +7 veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti Kari Nenonen 12.10.2010 10
Valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyysvajeesta Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 60 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Kari Nenonen 12.10.2010 11
Julkisen talouden kestävyys Suomen kestävyyden turvaavaa ylijäämää koskeva arvio on sama kuin aiemmissa vastaavissa selvityksissä. Sen sijaan julkisen talouden lähtötilanne on talous- ja rahoituskriisin jälkeen selvästi aiemmin arvioitua heikompi Heikomman talouskehityksen myötä julkisen talouden alijäämän arvioidaan v. 2015 muodostuvan 1,5 prosenttiyksikköä/bkt muutoin toteutunutta heikommaksi Tämä merkitsee sitä, että kestävyysvaje, eli kestävyyden turvaava ylijäämän ja julkisen talouden rakenteellisen jäämän erotus olisi noin 5,5 %/BKT Kari Nenonen 12.10.2010 12
Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010, mrd. 2,5 2,0 1,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (1,6 %/v) Terveyspalvelut (1,4 %/v) Sosiaalipalvelut (1,9 %/v) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Peruspalveluohjelma/STM 0,0 Kari Nenonen 12.10.2010 13
Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaajatuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kansalaisten kesken kasvaa (kuntien kesken, kansalaisten kesken) vrt. valtiolle tulevien ympäristöverojen korottaminen ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien lisääminen Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Rakenteiden uusiminen Kari Nenonen 12.10.2010 14
Kari Nenonen 12.10.2010 15
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 12.10.2010 16
Yli 30 000 asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n vyöhykkeet ESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n. 4 690 000 henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n. 630 000. ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA SALO HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI NURMIJÄRVI LOHJA KIRKKONUMMI TUUSULA LAHTI HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA PORVOO HELSINKI KOUVOLA KOTKA LAPPEENRANTA 12.10.2010 17 Kuntarajat: Tilastokeskus
Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa 10 20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen Kari Nenonen 12.10.2010 18
Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: OPH, WERA -web raportointipalvelu KL/JAH & MM 1.10.2010 20.10.2010 19 Opetussuunnitelmaperusteinen nuorten ammatillinen peruskoulutus Opiskelijat koulutuksen sijaintikunnittain 2009 Kuntajako 2010
Kaupallistettujen innovaatioiden lukumäärä seutukunnittain 1960-, 1980- ja 2000 luvuilla Lähde: TEM Suomalaisten innovaatioiden maantiede. 2009. 20.10.2010 20
Väestöntiheys Suomessa Koko EU-alueen asukastiheys on n. 114 as/km 2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km 2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km 2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km 2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as/km 2. 21
Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010-2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen Kari Nenonen 12.10.2010 22
Perustehtävä Uusi Kunta 2017 Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Kari Nenonen 12.10.2010 23
Uusi Kunta 2017 valmistelun päävaiheet 1.11.2009 2010-2011 31.12.2012 1.1.2017 Kari Nenonen 12.10.2010 24
OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi, keskeisiä johtopäätöksiä, keväällä 2010 (Suomen hallituksen toimeksiannosta laadittu selvitys) Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio aikaansaatava Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä aikaansaatava Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä- Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla kehittämisen pohjaksi Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli Kari Nenonen 12.10.2010 25
Kuntaliiton esitys kunnallishallinnon uudistamiskomitean asettamisesta keväällä 2010 Kuntaliitto esitti, että jo nykyisen hallituksen aikana asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea, tehtävänä muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle. valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Työ käynnistyy virkamiesvalmisteluna (VM, Kuntaliitto), jossa hahmotellaan komitean Toimeksianto. Työryhmä 6.9.2010 Kari Nenonen 12.10.2010 26
Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä, kuntaministeri asettanut 6.9.2010 Toimikausi 6.9.2010. 31.1.2011 Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 2013 lukien. Kari Nenonen 12.10.2010 27
Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? vaihtoehtoiset suunnat 1. Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2. Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3. Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? Kari Nenonen 12.10.2010 28
Perustaksi vahva peruskunta Vahvan peruskunnan kriteereitä Ylintä päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto Verotusoikeus Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä Vastuu kunnan elinvoiman kehittämisestä Kari Nenonen 12.10.2010 29
Vahvan peruskunnan variaatiot Pääkaupunkiseutu/Helsingin seutu metropolialueen hallinto oma kokonaisuutensa Kehittyvät kaupunkiseudut työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva kunta Maakuntaan pohjautuva kunta Muu? kunta, jossa lähikunnat vastaavat lähipalveluista Kari Nenonen 12.10.2010 30
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Hallitusryhmien pj:t ja ministerit Hyssälä, Risikko ja Kiviniemi: Terveydenhuoltolaki kuluvan hallituskauden aikana (kevät 2010?) ei säännöksiä rakenteista Sote- järjestämislakia ei anneta tässä vaiheessa Sote-kokeilulaki annetaan; sisältö vielä auki Puitelain tarkennus yt-alueelle kuuluvasta sosiaalihuollosta annetaan Puitelakiin VN:lle mahdollisuus velvoittaa yt-alueen perustamiseen Kari Nenonen 12.10.2010 31
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 20.8.2010) Tilanne 2007 2009 Kari Nenonen 12.10.2010 32
Kainuun hallintokokeilun jatko Kokeilu päättyy 2012 lopussa Hallitusohjelman mukaan HE antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä 2010 aikana Ensisijaisena tavoitteena turvata Kainuun mallin jatkaminen Kainuussa Perustuslailliset näkökohdat (yhdenvertaisuus, kuntien itsehallinto) edellyttävät, että pysyvä ratkaisu ei koske vain Kainuuta Mallin laajentaminen vaikeaa kun terveydenhuollon ratkaisut ovat auki Kokeilun jatkaminen kunnes sote-järjestäminen kokonaisuutena on ratkaistu? Kari Nenonen 12.10.2010 33
Helsingin seutu Pääkaupunkiseudun metropoliselvitys (min. Vapaavuori ja Kiviniemi): erilaiset metropolimallit ja kansainvälinen vertailu Helsingin ja Vantaan kuntaliitosselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Helsingin seudun kunnat vuoden 2010 loppuun mennessä Tutkimus metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä, tutkimusprofessori Antti Hautamäki (Espoon käynnistämä), valmistuu syyskuu 2010 Kari Nenonen 12.10.2010 34
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Kari Nenonen 12.10.2010 35