Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu
Ternimaito Ternimaito sisältää proteiineja, vasta-aineita, rasvaa, kivennäisaineita, vitamiineja sekä elimistön puolustukselle tärkeitä tekijöitä kuten interferoneja Vasikat syntyvät ilman vasta-aineita, joten ne saavat vasta-aineet vasta emän ternimaidosta
Ternimaito on tärkeää! Hyvä ternimaito: IgG-pitoisuus yli 50 g/l Passiivisen vastustuskyvyn puute = vasikan seerumin IgG-pitoisuus on alle 10 mg/ml Puutteellinen passiivinen vastustuskyky voi olla seurausta huonolaatuisesta ternimaidosta, tai siitä, että vasikka ei saa ternimaitoa tai ternimaidon vastaaineet eivät imeydy Vasikoiden puutteellinen vastustuskyky on yleinen ongelma
Passiivisen vastustuskyvyn Mittaa ternimaidon laatu Juota hyvänlaatuista ternimaitoa tarpeeksi Juota mahdollisimman pian syntymän jälkeen varmistaminen
Laadun mittaaminen IgG-pitoisuus voidaan mitata Laboratoriossa Brix-refraktometrillä Kolostrometrillä Brix 0-32 % refraktometri on hyvä väline ternimaidon laadun mittaamiseen tilalla Refraktometri on optinen mittalaite, jota käytetään määrittämään valon taittumiseen perustuva Brix%-luku Mitä enemmän maidossa on proteiineja, sitä suurempi Brix%-luku on Ternimaidon IgG-pitoisuus on verrannollinen kokonaisproteiinipitoisuuteen
Euromex Brix hand refractometer 0-32 Brix (Euromex, The Netherlands)
0-32 Brix Asteikko 0 32 % Brix%-luku 22% on raja-arvo hyvälaatuiselle ternimaidolle Brix%-luku 22% vastaa IgG-pitoisuutta 50 g/l
Tutkimuksen tavoitteet ja suoritus Mitata ternimaidon laatua ja selvittää laatuun vaikuttavia tekijöitä Alustavat tulokset: 400 1. lypsyn ternimaitonäytettä, jotka analysoitiin Brix 0-32 % refraktometrillä 400 näytettä 55 eri karjasta (1-18 näytettä/karja) Ayrshire 180 eläintä ja Holstein 207 eläintä Tutkimuksessa mukana 158 hiehoa (40%), toisen kerran poikineita lehmiä 101 (26%) ja kolmannen tai useamman kerran poikineita lehmiä 135 (34%)
Tilastollinen analyysi Poikimakerran, rodun ja ummessaolokauden pituuden vaikutusta Brix%-lukuun tutkittiin käyttämällä sekamallia Selitettävä muuttuja: Brix%-luku Satunnainen tekijä: karja Kiinteät tekijät: poikimakerta, rotu ja ummessaolokauden pituus
Alustavat tulokset Brix%-luku vaihteli 6 32 (Asteikko 0-32) Ensimmäisen ja toisen kerran poikineiden eläinten Brix%- keskiarvot erosivat vanhempien eläinten keskiarvosta (p=0.001 molemmille, keskiarvo ja keskivirhe) 20.76 (±0.47) 1. poikiminen 20.77 (±0.54) 2. poikiminen 22.54 (±0.48) vanhemmat lehmät
Alustavat tulokset Ayrshire ja Holstein roduilla keskiarvot erosivat toisistaan (p=0.004) Ayrshire 20.65 (±0.36) Holstein 22.15 (±0.37) Ummessaolokauden pituus vaihteli 21-150 päivän välillä, keskiarvo 64.5 päivää (keskihajonta 15.9 päivää) Ummessaolokauden pituudella ei ollut vaikutusta Brix%-lukuun (p>0.05)
Johtopäätökset ja tulevaisuus Poikimakerta ja rotu vaikuttivat ternimaidon laatuun Ternimaidon laatu vaihteli suuresti eri yksilöiden välillä laadun mittaaminen on hyvin tärkeää!!! Nyt näytteitä tutkittu yhteensä 1232 Näytteitä 92 eri tilalta Tulokset siis tarkentuvat! Toivomme löytävämme lisää laatuun vaikuttavia tekijöitä Jatkossa tarkoitus tutkia karjakohtaisia keskiarvoja Voiko ternimaidon laatuun vaikuttaa ruokinta, olosuhteet, stressi?
Hyvä ruoka, parempi mieli! Sanonta pätee erityisesti ternimaidon kohdalla!
Kärki Agri Oy Kestävä karjatalous - hanke Erityisen lämmin kiitos kaikille näytteitä ottaneille tuottajille!