Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi - Alustavia tuloksia ja havaintoja Tuomas Koskela Kuntoutussäätiö/Innokuntoutus Ohjaus Suomessa 2010 -seminaari 10.2.2010
Esityksen sisältö 1. Mistä on kysymys: Arviointia arvioinnin takia vai aitoa hyödyntämistä? 2. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Sisältö ja eteneminen 3. Kyselyaineiston kertomaa 4. Alustavia havaintoja asiakirja-analyysin pohjalta
1. Mistä on kysymys: Arviointia arvioinnin takia vai aitoa hyödyntämistä?
Mistä kyse? Kysymyksiin, mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys, ei ole olemassa selkeää vastausta. Määritelmiä niin runsaasti, ettei niiden kirjanpito järkevällä tavalla ole mitenkään mahdollista. Arvioinnin yleistermi evaluaatio juontaa juurensa latinankielisestä sanasta valere, jota voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. Onko jokin asian hyvin tai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen tai hyödytön tai parempi vai huonompi kuin toinen? Patton (1997, 23-24) määrittelee arvioinnin systemaattiseksi tiedonkeruuksi toimenpideohjelman piirteistä, toiminnoista ja tuloksista tavoitteena tehdä arvioita ohjelmiksi, parantaa niiden vaikuttavuutta ja/tai vaikuttaa tulevaisuudessa toteutettavien toimenpideohjelmien suunnittelua koskeviin päätöksiin. Arvioinnin historiasta tai syntyperästä on olemassa useita erilaisia tulkintoja. Syntyperä Yhdysvalloissa 1960-luvulla ja levinneisyys sieltä vähitellen muualle maailmaan.
Arvioinnin yleistyminen (Suomessa) Suomeen arviointi on rantautunut julkisen toiminnan kautta. Esivaihe 1960- ja 70-luvuilla, jolloin tutkimustieto nähtiin merkittäväksi hyvinvointivaltion suunnittelujärjestelmissä ja käytännöissä. 1980-luvulla arviointitoiminta sai uusia sävyjä ja se kytkettiin hyvin vahvasti erilaisten hallinnollisten uudistusten vaikutusten tutkimiseen. Ensimmäisen kerran arvioinnin käsite mainittiin valtion budjettiohjeissa 1980-luvun puolivälissä. Syitä arvioinnin yleistymiseen Suomessa 1990-luvulla on useita: Uusi julkisjohtaminen (new public management), 1990-luvun alun talouslama sekä Suomen EU-jäsenyys 1995. Lainsäädäntö: Esimerkiksi vuoden 2006 lainsäädännössämme oli vähintään 80 arviointiin velvoittavaa säädöstä. Perimmäisenä syynä arvioinnin yleistymiseen voitaneen kuitenkin pitää tiedon halua tai halua kehittää omaa toimintaansa. Arvioinnista tullut muotisana kuluneiden 10-15 vuoden aikana käsitteen inflaatio? Arviointia on kaikkialla: Politiikan tekijät, julkinen hallinto, järjestöt, yksittäiset työntekijät arvioivat Alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta. Julkiseen tai julkisesti rahoitettuun toimintaan liittyy oleellisesti ajatus tilintekovastuusta ajatus on ollut niin selvästi esillä suomalaisessa yhteiskunnassa, että voidaan puhua näyttöyhteiskunnasta.
Arviointitiedon hyödyntäminen? Kun kaikkea mahdollista ja osin mahdotontakin arvioidaan, ei aina muisteta miettiä, miten ja mihin arviointia hyödynnetään. Pahimmillaan arvioinnit ovat julkisen hallinnon rituaaleja, joille ei ole todellista kysyntää ja joita ei hyödynnetä millään tavalla. Joskus arvioinnit ovat pyhiä lehmiä ja niitä arvostetaan ja ylistetään puutteista huolimatta. Arviointien tekeminen ei ole itsearvoista arviointien hyöty syntyy niiden hyödyllisyyden myötä. Ei ole olemassa yhtä oikeata tapaa tehdä arviointia. Korkealuokkaista arviointi on silloin kun arviointitietoa voidaan hyödyntää kontekstissaan. (Patton 2001) Arvioinnin määrällisellä kasvulla on kuitenkin todettu olevan kiistattomia positiivisia vaikutuksia: Arvioinnista tullut mm. keino kontrolloida hajautuvaa ja tulosohjattua julkista toimintaa ja julkisista toimijoista muodostuvaa kokonaisuutta.
Arviointitiedon hyödyntäminen? Pidän oleellisena Arvioinnin jatkuvaa kehittymistä Tekemällä oppimista (ja arvioijan koulutusta) Dialogia asiakkaan ja/tai kohteen kanssa Laajaa tiedonkeruuta Tulosten hyödyntämistä KONKREETTISESTI Pidän turhana Arvioinnin ylitieteellisyyttä Arviointistandardien tiukkaa noudattamista Arvioitsijoiden kaikkitietävyyttä Liikaa arvioimista ARVIOINTIA EI TARVITA AINA!! Asiakkaan täydellistä kuuntelua Kohti kehittävää tilivelvollisuusarviointia?
2. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi
Kehittämisohjelman toimijat ja rahoittajat
Arvioinnin aikataulu ja toteuttajataho Arvioinnin 1. vaihe toteutetaan ajanjaksolla elokuu 2009 joulukuu 2010 Arvioinnin 2. vaihe ajanjaksolla tammikuu 2011 joulukuu 2013 Tilaajalla (työ- ja elinkeinoministeriö) oikeus päättää erikseen 2. vaiheen toteuttamisesta Arvioinnin toteuttaa Kuntoutussäätiön Innokuntoutus-yksikkö. Arviointihanketta johtaa arviointi- ja kehittämispäällikkö Janne Jalava. Muut arviointitiimin jäsenet ovat: Projektipäällikkö Tuomas Koskela Kehittämiskoordinaattori Henna Harju Kehittämiskoordinaattori Elina Vaittinen Koulutuspäällikkö Matti Tuusa Ulkopuolisina asiantuntijoina arviointihankkeessa toimivat: Professori Juho Saari sekä Koulutusjohtaja Mika Vuorela
Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden: 1. Koherenssista: tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys keskenään sekä suhteessa kansallisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin 2. Relevanssista: tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa kohderyhmän edustajien (erityisesti alueiden edustajat, projektitoimijat, yksilöt sekä työnantajat) tarpeisiin 3. Toimenpiteistä ja prosesseista 4. Tuotoksista ja tuloksista 5. Vaikuttavuudesta 6. Hyödystä ja kestävyydestä Vuosina 2009-2010 painopiste on erityisesti toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. Kyseessä ns. kehittävä arviointi. Arvioinnin kuluessa pyritään tuottamaan: konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden toiminnan kehittämiseksi sekä konkreettinen malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden itsearvioinnin toteuttamiseksi
Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin kohteena on koko valtakunnallinen kehittämisohjelma, sisältäen koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminnan kehittämisohjelma-tiimin toiminnan koordinaatioprojektin toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana projektin toiminnan. OPIN OVI, aluehankkeet STUDIO- ja ERKKERI hankkeet NUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin toiminnan Koulutusneuvonnan- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa Ohjauksen tutkimus ja arviointi (3A)
Mitä tehty? Sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstölle sekä ohjausryhmien jäsenille Ohjaus Suomessa 2010 seminaarin valmistelut 3 kpl. vuorovaikutteisia kehittämistyöpajoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksen työssäoppimisen mallintaminen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Ohjauksen tutkimus ja arviointi (3 A) Asiakirja-aineiston kerääminen ja alustava analyysi. Arvioinnin kohteena olevan projektimassan kasvaessa analyysi ja sen raportointi painottuvat loppuvuoteen 2010.
Mitä seuraavaksi? Ohjaus Suomessa 2010 seminaari 10-11.2.2010 Väliraportointi 25.2.2010 Itsearviointimallin työstäminen yhdessä kehittämistiimin kanssa (helmimaaliskuu) Yhteydenotot kehittämisohjelmassa mukana oleviin projekteihin ajankohtien sopiminen kehittämistyöpajoille (maaliskuu-huhtikuu) Itsearviointimallin esittely ja koulutus kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköille 7.4. tai 8.4.2010 Projektikohtaiset kehittämistyöpajat (touko-syyskuu) Käydään projektikohtaisesti kyselytulokset sekä itsearvioinnin tulokset läpi ja työstetään ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Koordinaatio- ja seurantaryhmän edustajien teemahaastattelut (huhti-toukokuu) Väliraportointi (elokuu) Kehittämisohjelman arviointiseminaari II, 4.11.2010 Aineiston kokonaisanalyysi ja raportointi (joulukuu)
3. Kyselyaineiston kertomaa
Kyselyaineisto Lokakuun (2009) aikana lähettiin sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstölle sekä ohjausryhmien edustajille. Yhteensä 3 eri kyselyä: Useamassa projektissa oli sama ohjausryhmä Näille henkilöille lähettiin kaksi eri kyselyä. Tulosten alustavassa analysoinnissa kyselyiden aineistot ovat yhdistetty. Listalla oli mukana 33 projektia. Myös Nuove 3 B. Lisäksi kahden projektin edustajat ilmoittivat, ettei heidän vastaaminensa ole relevanttia, koska toiminta on aivan alkutekijöissään. Laskennallinen projektien lukumäärä on 30. Kyselyvastauksia saatiin 193/479 kpl (n. 40 %) Vastaukset saatu 30/30 (100 %) projektista. 27/30 (90 %) projektista saatu ainakin yhden projektityöntekijän sekä ohjausryhmän jäsenen näkemys. Kaikista kyselyvastaajista: 31 % projektityöntekijöitä, 57 % ohjausryhmän jäseniä ja 12 % jokin muu. 7 % ei osannut sanoa, milloin hänen edustamansa projekti päättyy. 21 % ei osannut sanoa, onko hänen edustamansa projekti jatkoa jollekin aikaisemmin toteutetulle projektille tai ohjelmalle. Kyselyvastaukset heijastelevat koettua tilannetta kehittämisohjelmassa ja siihen kuuluvissa projekteissa loppuvuodesta 2009.
Projektien tavoitteet ja kohderyhmien valinta Edustettujen projektien tavoitteet ja toimenpiteet tunnetaan vastaajien keskuudessa varsin hyvin. Ohjausryhmien edustajien näkemykset ei olleet näiltä osin aivan yhtä positiivisia kuin projektihenkilöstön tai muiden. Projektien kohderyhmän valinta ja tavoitteiden asettelu näyttäytyvät kokonaisuutena varsin onnistuneina. Projektien kohderyhmien koetaan olevan hyvin selkeästi määriteltyjä. Samoin tavoitteita pidetään riittävän konkreettisina ja realistisina. Useimmat vastaajat toteavat, että tavoitteet ja kohderyhmä ovat tarkoin määritelty projektin aloitusvaiheessa, eikä niitä ole tarvetta muuttaa kesken projektin. Mutta on myös projekteja, joissa sekä tavoitteet että kohderyhmä on määritelty epämääräisesti ja väljästi, näin ollen niiden täsmentäminen ja konkretisoiminen projektin edetessä on välttämätöntä. Myös mm. toimintaympäristön muutokset sekä projektin aikana esiin tulevat uudet haasteet ovat pakottaneet täsmentämään tavoitteita ja kohderyhmää projektin aikana. Osa vastaajista kokee, että vaikka tavoitteet ovat konkreettiset, eivät ne ole realistisesti saavutettavissa käytössä olevilla resursseilla. Pääsääntöisesti projektityöntekijöiden näkemykset kohderyhmien valinnasta ja tavoitteiden asettamista olivat ohjausryhmien edustajien näkemyksiä positiivisempia.
Projektien toimenpiteet ja prosessit (toteutus) 1/2 Projektien käynnistysvaihe näyttää onnistuneen pääsääntöisesti kohtuullisen hyvin. Rahoittajalta saadun ohjeistuksen määrää projektin hakemusvaiheessa ei saanut oleellisesti kritisoitu mutta ei myöskään erityisesti kehuttu. Rahoittajalta saatu ohjeistus ja tuki rahoituspäätöksen tultua on ollut pääsääntöisesti riittävää. Vastaajien suhtautuminen oli varsin neutraalia väittämiin: Hakemuksen käsittelyaika oli kohtuullinen ja Hakemusvaiheessa käytettävät sähköiset työvälineet toimivat hyvin. Silti muutamien vastaajien mielestä projektien käynnistysvaiheessa ongelmia olivat mm.: projektin rahoituksen viivästyminen, toiminnan hidas aloitus, henkilövaihdokset, huono perehdytys, hallinnolliset ongelmat, toimijoiden erilaiset intressit, kesäloma-aika Vastaajien suhtautuminen projektin toteutusta koskeviin väittämiin oli varsin positiivista. Projektien toimenpiteiden koetaan pääsääntöisesti olleen oikein kohdistettuja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Samoin projektien verkostoituminen sidosryhmien kanssa sai hyvin positiivista palautetta osakseen. Projektien koetaan olevan kohtuullisen selkeästi johdettuja ja organisoituja. Samoin viestintä ja tiedottaminen kohderyhmien suuntaan näyttäytyy varsin tarkoituksenmukaisena. Hieman yli puolet kaikista vastaajista kokee, että heidän edustamallaan projektilla on ollut käytössään riittävästi resursseja.
Projektien toimenpiteet ja prosessit (toteutus) 2/2 Mikäli projektit aloitettaisiin alusta, tulisi avovastausten perusteella kumppaneiden etsintää ja heidän sitouttamista tehdä enemmän suunnitteluvaiheen olla konkreettisempi ESR-projektin hallinnointiin perehdyttää paremmin viestintää ja tiedotusta olla heti alusta alkaen enemmän Valtakunnallisen kehittämisohjelman hallinnointi määritellä selkeämmin Projektien toteutusta ovat edistäneet etenkin: ammattitaitoinen ja sitoutunut projektihenkilöstö aktiivinen ohjausryhmä hyvä yhteistyöverkosto hyvä suunnittelu ja kova työ Projektin toteutusta ovat hidastaneet etenkin: byrokratia henkilöstövalinnat- ja vaihdokset resurssipula eri organisaatioiden erilaisuus valtakunnallisten tavoitteiden epämääräisyys huono valtakunnallinen tiedotus
Projektien tuotokset, tulokset, vaikuttavuus, hyöty, kestävyys Yli puolet vastaajista suhtautui positiivisesti väittämään, että projekti on saavuttanut sille tähän mennessä (vuosille 2008 ja/tai 2009) asetetut tavoitteet. Merkittävimpinä saavutuksina tähän mennessä nähtiin verkostojen rakentuminen ja yhteistyön alkaminen eri toimijoiden kesken. Myös hankkeiden tunnetuksi tekeminen nousi esille. Vastaajilla on hyvin vakaa uskomus, että projektista ja sen tuotteista on hyötyä projektin kohderyhmälle ja että projektilla ja sen tuotteilla on uutuusarvoa. Suurin osa vastaajista myös kokee, että projektin tuotteilla ja tuloksilla on mahdollisuus juurtua pysyväksi toiminnaksi. Tuotteiden juurruttamisessa oleellisimpana nähdään verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken, etenkin pysyvien toimijoiden kanssa. Projektityöntekijöiden suhtautuminen em. väittämiin oli muita vastaajaryhmiä positiivisempaa.
Projektien itsearviointi Projektityöntekijöiden ja ohjausryhmän jäsenten vastaukset itsearviointia koskeviin kysymyksiin olivat hyvin ristiriitaisia. Kysyttäessä, onko projekti toteuttanut itsearvioinnin tähän mennessä, 17 (57 %) projektin osalla vastaukset olivat ristiriitaisia (osa vastasi kyllä ja osa vastasi ei ). Ohjausryhmän jäsenillä ei ole ajantasaista ja/tai todenmukaista tietoa? Projektien käyttämät itsearviointimenetelmät vaihtelevat suuresti. Hyödynnettyjä itsearviointimenetelmiä: SWOT-analyysi EFQM-malli CQAF-mallin mukainen viitekehys itsearviointilomake, joka on laadittu projektin tavoitteiden pohjalta sanallinen itsearviointi, jossa arvioitu projektin toteutusta sekä hyviä ja huonoja puolia sisäinen itsearviointityökalu, jossa arvioidaan mm. toimenpiteiden toteutumista ohjausryhmän seuranta ja raportointi toimivat projektin itsearviointimenetelmänä keskustelut, väliraportit ja tilannekatsaukset
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Ottaen huomioon kehittämisohjelman rakenne ja tavoitteet sekä Aikuisohjauksen koordinaatioprojektille asetetut tavoitteet, on koordinaatioprojekti erittäin keskeisessä asemassa koko kehittämisohjelman onnistumisen kannalta. Kyselyvastaajat tuntevat hyvin vaihtelevasti koordinaatioprojektin tavoitteita tai toimenpiteitä. Projektityöntekijät kokevat tuntevansa koordinaatioprojektin tavoitteet ja toimenpiteet selvästi ohjausryhmien edustajia paremmin. Myöskään koordinaatioprojektin rooli ja tehtävät suhteessa kehittämisohjelmassa mukana oleviin projekteihin eivät näyttäydy selkeinä kaikille vastaajille. Erityisesti ohjausryhmien edustajille koordinaatioprojektin rooli ja tehtävät näyttäytyvät epäselvinä. Merkittävää on, että projektityöntekijät suhtautuivat varsin positiivisesti (ka. asteikolla 1-5 3,5) väittämiin: Koordinaatioprojekti on verkostoitunut monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa Koordinaatioprojektin toiminta on organisoitu tarkoituksenmukaisesti Koordinaatioprojektin on edistänyt projektien keskinäistä verkostoitumista Ohjausryhmien jäsenten ja muiden suhtautuminen em. väittämiin oli neutraalimpaa/negatiivisempaa.
Valtakunnallinen kehittämisohjelma 1/2 2/3 kaikista vastaajista kokee tietävänsä mitkä tahot hallinnoivat valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Projektityöntekijöistä n. 79 % Ohjausryhmien jäsenistä n. 58 % Muista n. 67 % Kehittämisohjelman tavoitteita ei kuitenkaan koeta tunnettavan vastaajien keskuudessa erityisen hyvin. Varsinkin ohjausryhmien jäsenten näkemykset olivat muita vastaajaryhmiä kriittisempiä. Kehittämisohjelman toteutus, hallinto ja tehtävät eivät näyttäydy kovinkaan selkeinä vastaajille. Kehittämisohjelman tiedotusta ei pidetä vastaajien keskuudessa onnistuneena, mutta kehittämisohjelmassa toteutettavia aihealueita/sisältöjä pidetään kuitenkin suhteellisen tarpeellisina.
Valtakunnallinen kehittämisohjelma 2/2 Lähes kaikki vastaajat toivoivat lisää tiedotusta kehittämisohjelmasta. Kehittämisohjelma koetaan isoksi, vaikeasti hahmoteltavaksi kokonaisuudeksi, eikä sen yhteyttä omaan projektiin tunneta riittävän hyvin. Kehittämisohjelman koetaan olevan kasvoton, ohjelmassa ei ole ketään johon ottaa tarvittaessa yhteyttä. Tältä kohden on selkeää kehitystä tapahtunut kyselyn toteuttamisen jälkeen. Vastaajien mielestä olisi tärkeää saada selkeämpi mielikuva ylihallinnollisesta yhteistyöstä, jotta syntyisi kuva yhteisestä (TEM, OPM) kehittämisohjelmasta eikä monesta alahankkeesta.
4. Alustavia havaintoja asiakirjaanalyysin pohjalta
Koherenssi 1/3 Lähes kaikissa (28/31) kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa on tavoitteena lisätä aikuiskoulutustoimijoiden ja ohjaus- ja neuvontahenkilöstön kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason yhteistyötä ja kumppanuutta. Tavoite on linjassa mm. OPM:n strategian, Kehittämisohjelman strategian, Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä TL 3:n tavoitteiden kanssa. Kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja/tai työelämän tarpeiden huomioiminen mainittu 22/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian, OPM:n strategian ja TTS:n sekä ESR:n TL 3:n tavoitteiden kanssa. (Paranneltuja) ja uusia toimintamalleja, menetelmiä ja käytäntöjä mainittu suoranaisesti 19/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian kanssa. Ammattitaidon kehittäminen aikuisohjaukseen ja koulutukseen mainittu 18/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian kanssa sekä osittain myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman(2007-2012) kanssa.
Koherenssi 2/3 Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja varmistaminen mainittu 13/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmassa mainittujen tavoitteiden, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä TL 3:n tavoitteiden sekä TEM:n TTS:n ja konsernistrategian kanssa. Aikuiskoulutuksen ja -ohjauksen laadun parantaminen mainittu 10/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, OPM:n TTS:n kanssa. Asiakaspalautteen kerääminen sekä arviointityövälineiden kehittäminen mainittu 10/31 projektin osalla. Linkittyy mm. Kehittämisohjelman strategiaan.
Koherenssi 3/3 Tarkasteltujen strategia-asiakirjojen tavoitteet ovat hyvin yleisellä tasolla suhteessa kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tavoitteisiin. Suoran vertailun tekeminen haasteellista. Kehittämisohjelmassa mukana olevien projektien tavoitteet ovat varsin hyvin linjassa Kehittämisohjelman strategiassa mainittujen tavoitteiden/osa-alueiden kanssa. Projektien tavoitteilla on selkeämpi kytkentä OPM:n strategiaan ja TTS:aan kuin esimerkiksi TEM:n konsernistrategiaan tai TTS:aan. Projektien tavoitteet hyvin linjassa: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden kanssa. Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä TL 3:n tavoitteiden kanssa Suhteessa Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan projektien tavoitteet tukevat erityisesti tavoitetta Huolehditaan työvoiman täysmääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta alakohtineen.
KIITOS!