Köyhyys lapsiperheiden karikkona Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014 1
Kokonaishedelmällisyys Suomessa ja Ruotsissa Kokonaishedelmällisyys Ruotsissa ja Suomessa 1898-2003 1896-2003. 6 5 4 3 Suomi Ruotsi 2 1 0 1898 1903 1908 1913 1918 1923 1928 1933 1938 1943 1948 1953 1958 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1997 2003
Alva Myrdal, 1902-1986 Syntyi ja opiskeli Uppsalassa Feministi, poliitikko ja aseistariisunnan puolestapuhuja Kris i befolkningsfrågan, 1934 (yhdessä miehensä Gunnarin kanssa) Folk och familj, 1944 (Nation and family 1968) Women s Two Roles. Home and Work, 1956 (yhdessä Viola Kleinin kanssa)
Kris i befolkningsfrågan Väestökato 1930-luvulla -> lapsen syntymä suisti perheen köyhyyteen -> lapsia syntyi aina vain vähemmän Ratkaisuna ei naisten tukeminen kotona, vaan naisten työssäkäynnin tukeminen - > naisten vapauksien (ts. tasa-arvon) toteuttaminen ja markkinoiden laajentaminen Taloudellinen kysymys lasten köyhyyden helpottaminen, kulttuurinen kysymys naisten oikeus työhön ( täysi kansalaisuus )
AM: työ ja lapset Vapaat markkinat eivät ota työn hinnassa huomioon työvoiman uusintamisen kustannuksia Markkinoiden takaama palkka ei riitä välttämättä perheiden elättämiseen -> lapsiköyhyyttä Ei velvollisuutta synnyttää lapsia köyhyyteen Naisten oikeuksien toteuttaminen palkitsee myös talouselämää -> naisten työssäkäynti nostaa työllisyysastetta Yhteiskunnan tuettava perheitä ja lasten kasvatusta
Modernin hyvinvointivaltion synty
Hyvinvoinnin kaksi kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Köyhät Sodanjälkeinen Suomi Köyhät Globalisoitunut Suomi
Hyvinvointivaltio on ollut pääosin menestystarina: Suomalaiset ovat nousseet vaurauteen Yhteiskuntarauha on taattu - MUTTA köyhyys alkanut jälleen lisääntyä
% Source: Riihelä, Sullström, Tuomala (2005): VATT Discussion papers 371, Updated. 14 12 10 8 6 4 2 Käytettävissä olevien tulojen muutos: 1966-1990 vs. 1990-2007 12.6 10.0 8.4 7.5 6.7 6.1 5.5 5.1 4.6 4.9 5.0 4.0 3.0 2.5 2.6 1.8 1.9 2.0 2.2 2.4 1.4 1.6 1.1 0.7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Top 1% Decile 1966-1990 1990-2007 Total
Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka Keskiluokka Köyhät Sodanjälkeinen Suomi Köyhät Hyvinvointivaltio Suomi Keskiluokka Köyhät Globalisoitunut Suomi
0,4 Lasten hoitoon käytetty aika sosioekonomisen aseman mukaan. 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1999-2000 2009-2010 1999-2000 2009-2010 1999-2000 2009-2010 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Miehet Naiset
Mitä köyhyys on? Subjektiivinen, suhteellinen ja absoluuttinen näkökulma Vastentahtoinen tilanne, joka rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja käyttää elämän mahdollisuuksia hyväkseen Suhteellinen köyhyysraja: kulutusyksikkökohtaiset tulot alle 60% mediaanitulosta Absoluuttinen köyhyysraja : pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen
Lasten pienituloisuusaste 1995-2012
Köyhien tai syrjäytyneiden lasten osuus Euroopassa 2008 ja 2011
Lasten pienituloisuus (%) huoltajan statuksen ja lapsen iän mukaan Vertaileva näkökulma Suomessa lapsiköyhyys ollut OECD-maiden matalimpia Sosiaalisen taustan vaikutus oppimistuloksiin (PISA) Suomessa pieni, suuri esim. USA, UK Pitkäaikaisköyhyys pienempää kuin useimmissa muissa maissa Mutta Suomessakin lapsiköyhyys ongelma * Köyhyyden periytyvyys lisääntynyt 1995 köyhistä perheistä lähtöisin olevien köyhyysriski 1.4 kertainen muihin nähden 2005 riski oli jo kaksinkertainen
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % kaikista lapsiperheistä, 1991-2012
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % väestöstä, 1991-2012
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavat yksinhuoltajat % toimeentulotuen saajista, 1991-2012
Lapsiperheiden köyhyys Pienituloisuus yleistynyt mutta kv. vertailussa vielä matalalla tasolla Vakava köyhyys ja syrjäytyminen yleistyneet
Köyhyyden seurauksia
Lasten lkm Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa ja kiireellisesti sijoitettuna olleet lapset vuosina 1991 2013* 20 000 18 000 16 000 14 000 Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret 12 000 10 000 8 000 joista huostassa olleet lapset 6 000 4 000 2 000 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisesti sijoitettuihin että huostassa olleiden lukumääriin. Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 23
Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 1991 2013, % 3,5 3,0 2,5 % 2,0 1,5 1,0 16 17-vuotiaat 13 15-vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 0,5 0,0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 24
Lasten ja nuorten lkm Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina 1996 2013 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1996 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Asiakkaina ollet lapset ja nuoret joista uudet asiakkaat Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 25
Lasten lkm Ensimmäistä kertaa huostaan otetut tai ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset vuosina 1991 2013* 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lapset, joiden ensimmäinen rekisterimerkintä on kiireellinen sijoitus Lapset, joiden ensimmäinen rekisterimerkintä on huostaan otto * Ensimmäistä huostaanottoa tai ensimmäistä kiireellistä sijoitusta on saattanut edeltää lastensuojelun avohuollon tukitoimen sijoitus. Tieto ensimmäistä kertaa huostaan otetuista tai kiireellisesti sijoitetuista lapsista on luotettavin vuonna 1991 tai sen jälkeen syntyneillä lapsilla, koska valtakunnallista lastensuojelurekisteriä on alettu ylläpitää vuodesta 1991 alkaen. Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 26
Elämässään ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset sukupuolen mukaan ikäryhmittäin 2013* (N=2 765) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 2-v. 3 6-v. 7 12-v. 13 15-v. 16 17-v. Pojat (N=1 380) Tytöt (N=1 385) * Ensimmäistä huostaanottoa tai ensimmäistä kiireellistä sijoitusta on saattanut edeltää lastensuojelun avohuollon tukitoimen sijoitus Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 27
Vanhempien etuustilanne marraskuussa 2004 (%) Työtön (työnhakija tai toimenpiteillä) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Äidit Vertailuaineiston vanhemmat (n = 58 864) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=9 288) Isät Vertailuaineiston vanhemmat (n = 57 031) 38 11 35 9 Sairausperusteiset 21 3 14 3 Perhe-etuudet 11 17 0,2 0,3 Opintotuki 2 2 0,7 0,8 Toimeentulotuki (ei em. etuuksia) Muu toimeentulo (ei työtön, ei em. etuuksia) Toimeentulotukea saavien osuus kaikista 7 0,5 7 0,8 22 66 43 87 100 100 100 100 43,7 % 4,1 % 31,2 % 3,8 %
% Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan. 0-8-vuotiaat lapset. Työkyvyttömyyseläke 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=214) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=300) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=180) ISÄT 2002 alkaneet (n=252) ISÄT
Mistä köyhyys johtuu? Taustalla joku "negatiivinen" muutos (sosiaalinen riski) - Työttömyys/lomautus/palkan alennus - Yritystoiminnan loppuminen - Sairastuminen/vammautuminen - Koulutuksen keskeytyminen - Parisuhteen purkautuminen - Velkaantuminen/varallisuuden arvon romahtaminen Negatiivisuus liittyy markkinatulojen hankkimisen edellytyksiin -> Muutos voi koskea myös laajempaa perhepiiriä
Miten köyhyydestä päästään pois? Jokaisella sosiaalisella riskillä on vastinparina joku positiivinen muutos eli sosiaalinen mahdollisuus Riskin sijaan voidaan tarkastella positiivisia muutoksia/siirtymiä Positiiviset muutokset edellyttävät investointeja lapsiin
Miten turva kaikkien lasten hyvinvointi? Laadukas varhaiskasvatus Vanhemmille sopivasti töitä ja työtilaisuuksia Ilmainen koulutus ja terveydenhuolto Riittävät varhaiset matalan kynnyksen korjaavat palvelut (sote-uudistus) Riittävät ja korkeataloiset erityistason palvelut (sote-uudistus)