Tässä vihossa keskitytään niihin ArchiCADin työkaluihin,

KO.-1 Työkalut Tässä vihossa keskitytään niihin ArchiCADin työkaluihin, joilla luodaan projektin tärkein sisältö eli kolmiulotteiset rakennuselementit, 2D-elementit, merkinnät ja pohja visualisoinnille. Rakennuselementtejä saa periaatteessa käyttää vapaasti mihin tarkoitukseen vain (esimerkiksi pilarin voisi korvata seinän pätkällä), mutta tuotemallin ja IFC-tiedonsiirron näkökulmasta elementit tulee luoda niille tarkoitetuilla työkaluilla. (Katso tarkemmin TM.IFC. ) Elementtien luomisessa ja muokkaamisessa keskitytään tässä luvussa lähinnä pohjaikkunaan, koska siinä elementtien luominen on yleensä kätevintä ja tarkinta. Useimpien elementtien kohdalla toiminnot noudattelevat pitkälti tässä annettuja ohjeita myös 3D-ikkunassa. 3D-toimintojen kokeileminen kannattaa, kunhan perusteet ovat ensin hallussa. 1 Työkalut-apuikkuna erikseen kohdassa KO.TT Valitseminen. Työkalut-ikkunan muotoa ja sisältöä muokataan kohdassa Vaihtoehdot Käyttöliittymä (KO.AS.6.3.2 Työympäristö Työkalut-apuikkuna) ja kohdassa Vaihtoehdot Apuikkunoiden muodot (ikkuna on muutettavissa aikaisemmista versioista tuttuun muotoon). Työkalu valitaan osoittamalla hiirellä. Tämän lisäksi työkalujen välillä voi liikkua nuolinäppäimillä ylös- ja alaspäin. Nuolinäppäin oikealle vaihtaa työkalua käytössä olevan ja nuolityökalun välillä. 2 Työkalujen asetusten muuttaminen Jokaiselle työkalulle on omat erityisasetuksensa, joita säädetään Työkalun asetukset ja Tiedot-ikkunoissa. Nämä ikkunat sisältävät suurimmaksi osaksi samat säädöt, joten riippuu käyttäjästä kumpaa ikkunaa hän pääasiassa käyttää. Molemmat ikkunat esittävät joko valittuna olevien elementtien asetukset tai kun mitään ei ole valittuna, aktiivisen työkalun oletusasetukset. Tässä elementtien asetuksia käsitellään pääsääntöisesti Työkalun asetukset -ikkunan kautta; Tiedot-ikkunasta enemmän kohdassa KO.KL.4.3 Tiedot-apuikkuna. 2.1 Työkalun asetukset -ikkuna ArchiCAD-elementit luodaan työkaluilla, jotka on sijoitettu Työkalut-apuikkunaan. Oheisessa kuvassa tämä apuikkuna on järjestelty siten, että eri luonteisille työkaluille on kullekin oma ryhmänsä (ei ikkunan oletusasetus). Työkalut käsitellään tuonnempana tämän kuvan osoittamassa järjestyksessä. Muokkaustyökalut esitellään Työkalun asetusten avaamiseen on lukuisia keinoja kokemus osoittaa mikä tapa on luontevin. Ne voi avata kaksoisosoittamalla työkalua työkaluikkunassa, osoittamalla työkalun kuvaketta Tiedot-ikkunassa, valitsemalla Muokkaus Työkalun asetukset tai käyttämällä komennon näppäinoikotietä (oletus: komento-t). Valittujen elementtien asetukset voi avata myös piirustusalueen kohdevalikosta (hiiren oikea painike, kun elementtejä on valittuna). Käytössä olevan työkalun oletusasetukset voi avata myös painamalla nuolinäppäintä vasemmalle. Tämä pikakomento avaa aina työkalun oletusasetukset paitsi, kun valittuna on käytössä olevalla työkalulla luotuja elementtejä. Työkalun asetukset -ikkunan nimi

KO.-2 vaihtelee sen mukaan mitä työkalua käytetään tai mitä elementtejä on valittuna. Näin esimerkiksi seinätyökalun ollessa valittuna, lukee ikkunan ylälaidassa Seinän oletusasetukset. Työkalujen asetusten eri osiot jakautuvat paneeleihin, joita avataan ja suljetaan osoittamalla osioiden nimien vieressä olevia nuolisymboleja. Työkalun asetukset -ikkunan sisältö määritetään Käyttöliittymän asetuksissa. Katso KO.AS.6.3.2 Työkalun asetukset -ikkunat. 2.1.1 Oletusasetukset ja valittujen asetukset Työkalun asetukset -ikkunan yläreunassa oleva Oletusasetukset -teksti kertoo määritysten olevan oletusarvoja. Tämä tarkoittaa, että kyseiset asetukset tulevat käyttöön aina, kun työkalu myöhemmin valitaan työkaluikkunasta. Mikäli pohjasta on elementtejä valittuna, kun Työkalun asetukset avataan, lukee yläreunassa kuinka monta elementtiä on valittu ja kuinka monta niistä muokataan. Mahdollinen ero luvuissa selittyy sillä, että valittuna voi olla lukituilla tasoilla olevia elementtejä. Ikkunassa voi muokata yhtä aikaa useita samantyyppisiä elementtejä, vaikka ne olisivatkin erilaisia tai jopa eri elementtityyppien edustajia, kunhan muokattava parametri on sama. Jos esimerkiksi valitaan kaksi erilaista seinää: 300 mm paksu betoninen ja 200 mm paksu puinen ja avataan seinän asetukset, seinien materiaalit tai paksuudet eivät muutu, ellei kyseisiin asetuksiin kosketa. Näin siitä huolimatta, että ikkunassa näkyvät vain toisen seinän arvot. Jos materiaali muutetaan teräkseksi, muuttuvat molemmat seinät teräksisiksi, mutta säilyttävät erilaiset paksuutensa. Jos eri materiaaliset seinät haluttaisiin muuttaa teräksisiksi, kun näiden asetuksissa on jo valmiiksi materiaalina teräs (joku valinnan seinistä on terästä), jää ainoaksi vaihtoehdoksi muuttaa seinät ensin jostakin muusta materiaalista tehdyiksi ja palata tämän jälkeen takaisin asetuksiin muuttamaan ne teräksisiksi. Edellä oleva pätee kaikkiin elementteihin ja niiden kaikkiin attribuutteihin eli ominaisuuksiin. 2.2 Attribuutit Elementtien esitystapaa pohjassa, leikkauksissa, julkisivuissa ja 3D-näkymissä hallitaan attribuuteilla. Nämä asetukset ovat kaikille elementeille yhteneväiset. 2D-elementeille ei tosin määritetä esitystä leikkauksissa, julkisivuissa ja 3D-näkymissä. Perusasetukset esitellään tässä, eikä niihin palata enää työkalukohtaisesti. Attribuuttien asetukset määritetään kohdassa Vaihtoehdot Attribuuttien asetukset. Katso KO.AS.5 Attribuutit. 2.2.1 Pohja Kaikille pohjassa näkyville elementeille määritetään vähintäänkin ääriviivojen kynä ja viivatyyppi. Viivatyyppi valitaan leveästä ponnahdusvalikosta ja kynä oikeasta reunasta, joko kynän numerolla tai vieressä olevaa värillistä kenttää osoittamalla, josta avautuu ponnahdusvalikko. Valikosta kynää valitessa näkyvät niiden paksuudet kentän yläpuolella. Katso KO.AS.5.1 Kynät ja värit. 2.2.2 Leikkaus Kolmiulotteisille elementeille valitaan leikkauksien esitystä varten materiaali (täyte), joka näkyy leikkautuvissa pinnoissa. Täytteen kynä on ylempi oikean reunan kentistä ja alempi määrittää täytteen taustavärin. Taustaväri voi olla myös läpinäkyvä (listan lopussa ) tai piirustusikkunan taustavärin mukainen. Myös leikkausta varten määritetään ääriviivalle kynä tyypillisesti siis muita viivoja paksumpi kynä. 2.2.3 Rakennetyypit Yksittäisen täytteen sijaan pohjan (seinillä ja pilareilla) ja leikkauksien esitykselle on mahdollista asettaa myös esimääritetty (Vaihtoehdot Attribuuttien asetukset) kerroksellinen rakenne. Tällöin voi käyttää joko rakennetyypille annettuja kynämäärityksiä (alapuolella olevat asetukset valittuina) tai asettaa uudet. Rakenteen reunaviivoille ja rakennekerrosten rajaviivoille annetaan kynät erikseen. 2.2.4 3D 3D-näkymiä varten elementtien eri pinnoille asetetaan materiaalit. Mikäli asetettu materiaali sisältää viivarasterin, saadaan tämä näkymään myös leikkauksissa. Materiaali valitaan ponnahdusvalikosta. Materiaalien vieressä, oikealla puolella on nappi, jonka ollessa pohjassa kaikki elementin materiaalit pakotetaan samaksi. Myös 3D-esitykselle valitaan kynä, jolla piirretään elementin ääriviivat 3D-näkymissä ja mahdollinen viivarasteri. Alimpana 3D-asetuksissa on kohta, jossa tekstuurin suunnan voi palauttaa alkuperäiseksi, jos sitä on muokattu. Katso KO.VA.2.13 Linjaa 3D-tekstuuri.

KO.-3 2.3 Muut yhteiset asetukset ja toiminnot Tietyt muutkin säädöt ja toiminnot ovat yhteisiä kaikille tai lähes kaikille työkaluille. Yhtenevät säädöt esitellään tässä, joten niitä ei mainita erikseen kunkin työkalun kohdalla. 2.3.1 Muisti Muisti-painike Työkalun asetukset -ikkunan ylälaidassa avaa Muisti-apuikkunan, jossa laitetaan talteen eri elementtien asetuksia. Näin esimerkiksi projektissa käytetyt seinätyypit saa helposti käyttöön. Katso myös KO..2.1 Työkalun asetukset -ikkuna. 2.3.2 Määrät ja selite 2.3.4 IFC2 Tämä osio ei ole oletusarvoisesti käytössä työkalun asetuksissa. ArchiCADissä IFC2 on laajennus, joka asentuu ohjelman mukana. IFC (Industry Foundation Classes) on kansainvälinen standardi, jonka avulla pyritään standardisoimaan virtuaalisten rakennuselementtien määrittelyä rakennushankkeen eri osapuolten yhteistyön sujuvuuden takaamiseksi. Enemmän aiheesta TM.IFC. 3 Rakennuselementit Rakennuselementit, eli seinät, pilarit, palkit, laatat, katot ja pinnat, ovat virtuaalimalleja oikeista kolmiulotteisista rakennuselementeistä. Ne näkyvät pohjassa ja leikkausikkunassa piirrossymboleina, sekä 3D-ikkunassa kolmiulotteisina rakennusosina, joiden ulkoisiin ominaisuuksiin voi lisätä renderoitaessa todenmukaisuutta lisääviä materiaalitehosteita. Rakennuselementit sisältävät myös monenlaista tietoa, joka on hyödynnettävissä rakennusprosessissa. Osiossa määritellään piirrettävän tai valitun rakennuselementin ID sekä määrätietueiden käyttö. Jokaisella elementillä on oma tunnuksensa, ID. Tunnus voi olla mikä tahansa 15 merkkiä pitkä tai lyhyempi merkkijono. Jos tunnus loppuu numeroihin, ArchiCAD antaa seuraavalle samanlaiselle elementille järjestyksessä seuraavan numeron automaattisesti. Juoksevan numeroinnin voi myös kytkeä pois valikossa Vaihtoehdot Asetukset Ohjelma. ID:n saa näkyviin määräluetteloissa ja listoissa, joissa sen avulla on helppo yksilöidä eri elementit. Huomaa, että usealla elementillä voi olla sama ID. ID:tä voi muokata myös jälkikäteen kohdassa Laskenta Elementtien ID-hallinta. Lisäksi kaikilla elementeillä on sisäinen ID, joka on aina yksilöllinen ja jonka jokainen elementti säilyttää muuttumattomana koko elinkaarensa ajan. Kun kohta Lisää selite on valittuna, luodaan elementteihin automaattisesti selitteitä niitä luotaessa. Selitteen asetukset -painike avaa selitteen asetukset. Katso KO..6.6 Selite. Sido määrätietueet -kohdassa valitaan mitä määrätietueita seinälle määritellään. Määrätietue voi sisältää erilaisia annettuja nimikkeitä ja kuvauksia kuten esimerkiksi hintatietoja, rakennusosien määrätietoja tai rakennusohjeita. Katso tarkemmin ML Määrälaskenta. 2.3.3 Taso Piirustustasoksi valitaan ikkunan alareunasta se taso, jolle elementtien halutaan sijoittuvan. Erityyppisiä elementtejä luodaan eri tasoille, jotta kätkemällä ja näyttämällä sopivat tasot saataisiin haluttu informaatio esiin ja mallin muokkaaminen olisi helpompaa. Tason voi myös lukita, jolloin se on näkyvissä, mutta sille ei voida luoda elementtejä, eikä sillä olevia elementtejä voida valita. Lukitun tason nimen edessä oleva lukkoikoni on lukossa ja vastaavasti kätketyn tason edessä oleva silmä on kiinni. Katso KO.AS.4 Tasot. 3.1 Seinä Seinä on yleensä suunnittelun peruselementti. Seinät ovat ylhäältä katsottuna (pohjassa) suoran, kaarevan, puolisuunnikkaan tai monikulmion muotoisia. Normaalisti ne näkyvät pohjassa ääriviivojen ja täytteiden rajaamina alueina, asetustensa mukaisesti. Esitystapa on kuitenkin muutettavissa myös kaikille seinille yhtenäiseksi kohdassa Vaihtoehdot Esitystavat Esitystavat. Katso KO.VA.4.2 Esitystavat. Seinän päätyjen esitystapaa muokataan seinänpääty-työkalulla. Katso KO..4.7 Seinänpääty. Seinien liittymiseen toisiinsa vaikuttaa niiden tason risteysryhmä. Katso KO.AS.4.1 Tasoasetukset. 3.1.1 Asetukset 3.1.1.1 Geometria ja sijoittuminen Työkalun asetukset -ikkunan Geometria ja sijoittuminen -osiossa määritetään elementin sijoittumiseen, kokoon ja muotoon liittyviä asetuksia. 3.1.1.1.1 Korkeudet Korkeudet vaikuttavat seinän pystysuuntaisiin mittoihin ja sijaintiin symbolien mukaisesti. Korkeus kerrokseen tarkoittaa seinän alareunan korkeusasemaa tämän kerroksen peruskorkeuteen. Korkeus projektin nollatasoon riippuu paitsi seinän korkeusasemasta tässä kerroksessa, myös kerroksen korkeusasemasta suhteessa nollatasoon. Mikäli talo ei sijaitse projektin nollatasossa, annetaan suhde siihen kohdassa Vaihtoehdot Kerrosasetukset. Siellä annettu korkeusasema kerrokselle on seinän alapinnan etäisyys nollatasosta, kun seinän sijoituskorkeus on nolla suhteessa kerrokseen. Projektin nolla -tekstin vieressä olevasta nuolesta avautuu valikko, jossa voi valita sijoittamisen suhteessa kahteen viitekorkeuteen. Viitekorkeuksien taso suhteessa nollatasoon määritellään kohdassa Vaihtoehdot Asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Viitekorkeuksia voi hyödyntää esimerkiksi jättämällä nollataso merenpinnan korkeuteen (0,00 m) ja säätämällä viitekorkeus tontin pinnan tasoon. Tällä tavoin elementtien sijoittamiskorkeudet ovat helposti ymmärrettäviä lukuja suhteessa viitekorkeuteen, mutta automaattiset korkeusmerkinnät (KO.TT.1 Korkeusasema) toimivat suhtees-

KO.-4 sa merenpintaan. Elementit voi sijoittaa myös suhteessa laatan, katon tai pinnan korkeusasemaan niin sanotun painovoimatoiminnon avulla. Katso KO.KL.8.4.5 Painovoima. 3.1.1.1.2 Emäviivan paikka 3.1.1.3 3D Yksittäinen seinä piirretään osoittamalla hiirellä seinän alku- ja loppupisteet. Seinän paksuus tulee jommalle kummalle tai molemmille puolille tätä piirrettyä viivaa, jota kutsutaan emäviivaksi. Emäviiva voi olla seinän ulko- tai sisäpinnalla, mutta myös sen sisällä. Emäviivalla on myös suunta, joka määrittää kummalle puolelle viivaa seinän ulkopinta tulee. Lisäksi emäviiva vaikuttaa seinien täsmäytymiseen keskenään. Normaalisti ulkoseinien emäviiva on seinän ulkopuolella (kylmällä puolella) ja kerrosrakennetyypit määritellään niin, että rakenteen kylmä puoli tulee emäviivan puolelle. Kun piirretään symmetristä seinää, esimerkiksi tyypillistä väliseinää, on emäviivan keskityksen käyttö helppo tapa saada seinä symmetrisesti viivan molemmille puolille. Emäviivan paikalla on merkitys myöhemmin seiniä tai niiden kerrosrakenteita muutettaessa. Seinän paksuuden muuttuessa emäviiva pysyy paikoillaan ja paksuus kasvaa emäviivasta poispäin. Seinärakenteen muuttaminen Vaihtoehdot Attribuutit Rakennetyypit vaikuttaa seinän vahvuuteen samoin. Jos emäviiva kulkee rakennuksen ulkovaipan mukaisesti ja seinän pintamateriaalia ohennetaan, ohenee koko seinän vahvuus vastaavasti lisäten huoneen lattiapinta-alaa. 3.1.1.1.3 Muoto Seinän materiaalit asetetaan erikseen emäviivan puolelle, sen vastaiselle puolelle ja reunoille. 3.1.1.3.1 Hirsiseinä Seinän muoto voi olla suora, puolisuunnikas tai monikulmio. Asetusta käsitellään tarkemmin seinän luomisen yhteydessä. 3.1.1.1.4 Seinän paksuus ja emäviivan sisäänveto Oikeassa reunassa on säädöt seinän paksuudelle ja emäviivan sisäänvedolle. Jos seinän esitykselle on valittu kerrosrakenne kohdassa Pohja ja leikkaus, ei sen paksuutta voida erikseen määrittää. Emäviivan sisäänvedolla seinän ääriviivojen sijainti määritellään tarkasti oikeaan paikkaan piirrettävään viivaan, emäviivaan, nähden. Monikulmioseinässä (katso KO..3.1.2.7 Monikulmioseinä) sisäänveto ei ole mahdollinen. Huomaa, että seinän sisäänveto voi olla jopa koko seinän paksuus, jolloin seinä piirtyy ikään kuin väärin päin. Usein sisäänvetoa ei tarvita lainkaan. 3.1.1.2 Pohja ja leikkaus Hirsiseinä-painikkeen osoittaminen avaa uuden ikkunan, jossa määritellään valittu seinä hirsiseinäksi. Hirsiseinälle annetaan kerrosten nousu, joka on höylähirren korkeus. Pyöröhirren korkeus määräytyy taas suoraan seinän paksuudesta, joten jos nousu on seinän paksuutta enemmän, jää hirsien väleihin rakoja. Vieressä olevalla painikkeella asetetaan alin kerros puolikkaan hirren korkuiseksi. Hirsiseinälle annetaan muoto. Jos hirret ovat ainakin toiselta puolelta pyöreitä, määritetään lisäksi pyöreyssäteen lähtöpiste. Vaakapintojen materiaali määritetään seuraamaan joko seinän reunojen asetusta tai toista sivua. Jos tekstuuri sovitetaan seinän reunoihin, se kulkee kulman ympäri siistimmin. 3.1.1.3.2 Seinän leikkaaminen katoilla Mikäli seinää on leikattu yhdellä tai useammalla katolla, voi leikkautumisen poistaa alareunan painikkeella. Toiminnon on uusimmissa ArchiCAD-versioissa korvannut pitkälti Boolen toimenpiteet. Katso KO.TT.1 Boolen toimenpiteet. Seinän erikoisasetuksiin kuuluu mahdollisuus jättää seinän päädyn viivat piirtämättä sen toisessa tai molemmissa päissä.

KO.-5 3.1.1.4 Vaikutus vyöhykkeeseen Seuralaisen avulla voi vaihtaa seinän piirtotapaa. Vaihtoehtoina on suoran piirtotavan lisäksi tangentiaalisesti edelliseen segmenttiin suhtautuva kaari (ei voi olla seinän ensimmäinen segmentti); kaari, joka on suhtautuu tangentiaalisesti sille ensin osoitettavaan viivaan, kahden pisteen kautta kulkeva kaari ja keskipisteensä avulla määriteltävä kaari. Määrät ja selite -osiossa on asetus seinän vaikutukselle siihen liittyvään vyöhykkeeseen. Se voi toimia vyöhykkeen rajana, sen pinta-alan voi vähentää vyöhykkeen alasta tai sen voi jättää tässä suhteessa huomioimatta. Katso KO..6.5 Vyöhyke. 3.1.2 Seinän luominen Seiniä luodaan pohja- ja 3D-näkymissä. Tiedot-ikkunassa on eri tyyppisiä seiniä ja useiden seinien kerralla luomista varten useita piirtotapoja. Eri seinätyypit ovat suora, kaareva, puolisuunnikas- ja monikulmioseinä. Suoralle ja kaarevalle seinälle on lisäksi useampia piirtotapoja (selitetään jatkossa), jotka saa näkyviin osoittamalla näiden kuvakkeita hetken. Oleellinen osa rakennuselementtien luontia on koordinaattien syöttäminen. Katso KO.KL.8.4.3 Koordinaattien syöttö. 3.1.2.1 Yksittäinen seinä Yksittäinen seinä luodaan osoittamalla seinän emäviivan päätepisteet. Emäviivan paikan voi muuttaa myös kesken piirtämisen valitsemalla halutun kohdan Tiedot-ikkunassa. 3.1.2.2 Jatkuva seinä Jatkuva seinä on sarja yksittäisiä seinäsegmenttejä. Se luodaan osoittamalla kerran kutakin nurkkaa. Piirtäminen lopetetaan kaksoisosoitukseen viimeisessä pisteessä tai osoittamalla ohjaimissa OK-painiketta. Peruutusnäppäin (backspace) poistaa viimeksi piirretyn pisteen, mutta jatkaa toimintoa. Esc- ja poistonäppäimet (delete) lopettavat toiminnon ja poistavat kaikki piirretyt seinät. Rakennettaessa seinää jatkuvalla piirtotavalla ilmestyy ruudulle pieni apuikkuna, Seuralainen. 3.1.2.3 Suorakaide Neljä seinää rakennetaan kerralla suorakaiteen muotoon osoittamalla suorakaiteen kaksi vastakkaista nurkkaa. 3.1.2.4 Vino suorakaide Neljä seinää tehdään vinosti suorakaiteen muotoon osoittamalla ensin yhden seinän alku- ja loppupisteet ja sitten kohtisuoran seinän pituus. Mikäli automaattinen ryhmitys on päällä Järjestely Auto-ryhmitys, tulee näillä tavoilla tehdyistä seinistä automaattisesti ryhmä. Asetus toimii myös jatkuvissa seinissä. 3.1.2.5 Kaareva seinä Kaarevia seiniä luodaan kolmella eri tavalla. Yksinkertaisin ympyrä tehdään osoittamalla ensin keskipistettä ja sitten osoittamalla kaksi kertaa johonkin sen kaarelle. Huomaa, että ympyrän muotoinen seinä muodostuu todellisuudessa kahdesta puoliympyrän muotoisesta seinästä. Vastaava kaari piirretään osoittamalla keskipiste ja seuraavaksi kaaren alku- ja loppupisteet. Ympyrän tai kaaren muotoisen seinän voi määritellä myös siten, että se kulkee kolmen annetun pisteen tai kahden tangentin ja kehäpisteen kautta. VINKKI Hankalan muotoiset seinät on helpointa luoda piirtämällä ensin sopivanlainen viiva- tai käyräjoukko ja nostaa seinät niiden avulla osoittamalla niitä taikasauvalla (välilyöntiosoitus). 3.1.2.6 Puolisuunnikas Puolisuunnikasseinät tehdään aina yksitellen. Piirtäminen tapahtuu aivan kuten tavalliselle seinälle. Puolisuunnikkaan muovautumista emäviivan pituuden mukaan voi seurata ensimmäisen pisteen osoittamisen jälkeen ruudulla. 3.1.2.7 Monikulmioseinä Monikulmioseinä luodaan osoittamalla sille vähintään neljä nurkkapistettä. Näytölle ilmestyy tällöin seuralainen, josta voi valita myös kaarenpiirtotapoja. Myös monikulmioseinällä on emäviiva, joka määrittyy monikulmioon ensimmäisenä piirrettävän viivan mukaan. Kun tavallisen seinän emäviiva kohtaa monikulmioseinän emäviivan, seinien liitos siistiytyy. Oheisessa kuvassa on kolmesta osasta muodostuva seinä, joka alkaa suoralla osalla, muuttuu puolisuunnikkaaksi ja päättyy monikulmioon.

KO.-6 3.1.3 Seinän muokkaaminen Osoitus mille tahansa valittuna olevan seinän reunaan tai kulmaan avaa osoittimen läheisyyteen pienen apuikkunan, seuralaisen. Seuralaisesta voi valita erilaisia muokkaustoimintoja, jotka vaihtelevat riippuen siitä, osoitettiinko emäviivaa vai ei. Emäviivaa osoittaessa avautuu tavalliselle seinälle seuraavan näköinen ikkuna. Toinen erikoistoiminto on seinäsarjan sivujen laajentaminen (tai supistaminen), joka tapahtuu osoittamalla valittujen seinien yhtä nurkkaa, jossa kaksi seinää yhtyy. Tällöin seuralaisessa on vaihtoehto, jolla seinille osoitetaan uusi paikka ulos- tai sisäänpäin niiden keskustasta (laatalle vastaava toiminto on ollut käytössä jo pitkään). Oletusarvoisesti laajennuksen suuntaa osoittava viiva saa suunnan, joka on suorassa kulmassa suhteessa toiseen nurkan seinistä. Kulman voi kuitenkin vaihtaa näpäyttämällä ensin alt-a, jolloin Koordinaatit-ikkunan kulmamitan lukitus vapautuu. 3.1.3.1 Monikulmioseinän muokkaaminen Ylärivin toiminnot ovat yhteiset seinän kaikille reunoille ja kulmille, jotka eivät ole emäviivalla. Nämä ovat vasemmalta lukien: lisää piste, muuta kaareksi, venytä useita, muuta puolisuunnikkaaksi ja muuta kahdeksi puolisuunnikkaaksi. Kun osoitetaan valittuna olevan seinän emäviivan päätettä, on seuralaisen viimeisenä toimintona seinän venytys. Käytössä olevat muokkaustoiminnot vaihtelevat seinätyypin mukaan. Aloitettu toiminto lopetetaan painamalla esc-näppäintä. Erikoisemmista muokkaustoiminnoista on mainitsemisen arvoinen se toiminto, jolla voi venyttää useampaa päistään liitettyä seinää kerralla. Oheisessa kuvassa on ensin valittu kolme seinää ja osoitettu tämän jälkeen seinätyökalulla vaakasuuntaisen seinän emäviivaa. Kaikki seinät venyvät kerralla vaakasuuntaisen lyhentyessä kahden muun päiden lähestyessä toisiaan. Tämän toiminnon oikealla puolella oleva toiminto poistaa seinän, jota osoitettiin, ja yhdistää kaksi muuta seinää niiden emäviivojen kohtaamispaikkaan. Katso KO.KL.4.9 Seuralainen-apuikkuna. Valittua monikulmioseinää muokataan osoittamalla seinätyökalulla sen reunaviivalle tai kulmaan. Ruudulle ilmestyy jälleen seuralainen, jonka toiminnot vastaavat laatan muokkausta sillä erotuksella, että monikulmioseinään voi tehdä pystysuuntaisia reikiä vain Boolen toimenpiteillä. Katso KO..3.4.3 Laatta Muokkaaminen, KO.TT.1 Boolen operaatiot. 3.1.3.1.1 Monikulmioseinän emäviivan muokkaaminen Jotta monikulmioseinän emäviivan sijaintia ja pituutta voi muokata, tulee siistit nurkat olla pois päältä. Muokkaus tapahtuu valitsemalla ensin piirretty monikulmioseinä ja osoittamalla tämän jälkeen emäviivan päässä olevaa nurkkaa. Emäviivaa muokataan seuralaisen ylärivin viimeisellä toiminnolla. 3.1.4 Seinien liittymät ArchiCAD yhdistää seiniä toisiinsa ja muihin elementteihin, kun ne kohtaavat esimääritettyjen sääntöjen mukaisesti. 3.1.4.1 Rakenneosien älykkyys Rakenteisten seinien eri rakenneosat osaavat siistiytyä seinien emäviivojen kohdatessa toisensa. Seinä liittää risteävän seinän emäviivan toisen seinän emäviivaan automaattisesti, jos seinän piirtäminen tai venyttäminen on alkanut tai päättyy seinän alueelle ja sen suunnassa on risteävän seinän emäviiva. Jos seinä siirretään toisen seinän päälle tai jos piirrettäessä siistit nurkat Vaihtoehdot Esitystavat eivät ole päällä, ei automaattista liittymistä tapahdu. Oheisessa kuvassa on tyypillisiä seinien liittymiä (tyypillisiä ohjelman käytön, ei käytännön rakentamisen kannalta). Seinät ovat kuvassa valittuna, jotta niiden päätteet ja emäviivan paikka erottuisivat hyvin. Paksun rakenteellisen seinän (ulkoseinä) rungoksi on määritetty villa (rastikuvio). Katso KO.AS.5.4 Rakennetyypit. Liitoksessa 1 ulkoseinän läpäisee väliseinä, jolloin väliseinän rungoksi määritetty villa yhdistyy ulkoseinän villaan. Liitoksessa 2 sama väliseinä on katkaistu ulkoseinän emäviivalla, jolloin muodostuvat kaksi seinää liittyvät ulkoseinään luontevammin. Tämä onkin normaalisti oikea tapa tehdä tämän tyyppinen liitos. Yhdisty-

KO.-7 misen suunnan ratkaisee rakennepaksuus: ohuemman seinän villa yhdistyy paksumpaan. Liitos 3 vastaa liitosta 2, mutta siinä ei ole yhdistyviä kerroksia. Huomaa, että tiilitäytteissä on pieni ero: ulkoseinässä on käytetty Tiili julkisivu -täytettä, minkä vuoksi nämäkään eivät yhdisty. Yhdistymistä ei tapahdu edes samannäköisillä täytteillä, jos näillä on eri nimet. Liitoksessa 4 villat eivät yhdisty, koska seinät ovat tasoilla, joille on määritetty eri risteysryhmä. Katso KO.AS.4.1 Tasoasetukset. Samoin tapahtuu, jos seinät eivät laisinkaan koske toisiinsa kolmiulotteisesti eli kun toinen on toisen yläpuolella. Liitos 5 osoittaa, että myös vinosti liittyvät seinät yhdistyvät. Molemmat pintamateriaalit ja runko yhdistyvät. Liitos 6 näyttää eri materiaalisten seinien tyypillisen kulmaliitoksen, jossa täytteet yhdistyvät kulman puolittajalla. Liitoksessa 7 tämä epäluonteva liittymä on korjattu käyttäen Seinän pääty -työkalua. Liitos 8 on tyypillinen suorakulmainen liitos, johon yhdistyy kolmas seinä. Tällaisten risteysten yhdistymisjärjestys on se, että paksummat seinät yhdistyvät ensin; samanpaksuisista seinistä rakenteelliset yhdistyvät ennen yksimateriaalisia. Rakenteiden yhdistyminen voi aiheuttaa yllätyksiä, jos esimerkiksi ulkoseinän tuuletusvälinä on käytetty samaa ilmarakotäytettä kuin väliseinässä. Rakenteet eivät kuitenkaan yhdy seinän rungoksi määritellyn osan läpi. 3.1.4.2 Liittyminen muihin elementteihin Seinän liittymistä muihin rakennuselementteihin kuvataan kunkin elementin kohdalla erikseen. 3.1.5 Siistit nurkat Kun Siistit nurkat on valittuna Vaihtoehdot-valikosta, ArchiCAD siistii seinien liitokset nurkissa ja T-liitoksissa. Kun siistit nurkat ei ole valittuna, näkyvät seinät erillisinä elementteinä. Tällöin myös seinien emäviivat ja niiden suunnat esitetään. 3.1.6.1 Rakenne Rakenne-kohdassa vaihdetaan seinän rakenne siten, että saadaan samalla määritettyä mikä on linja, jonka suhteen seinä paksunee tai ohenee. Emäviivan (normaali tapa) lisäksi tämän voi tehdä suhteessa seinän toiseen reunaan, rungon reunoihin tai sen keskilinjaan. Katso KO.AS.5.4 Rakennetyypit. 3.1.6.2 Emäviiva Vain nurkat ja T-liitokset, joissa emäviivat kohtaavat, siistiytyvät. 3.1.6 Erikoismuokkaus Muokkaa seinää -komennolla muokataan luotujen seinien ominaisuuksia jälkikäteen. Toiminto ei ole näkyvillä oletusarvoisesti, vaan se tulee ottaa käyttöön Käyttöliittymän kautta. Katso KO.AS.6.5 Komentojen teemat. Toiminnolla muokataan emäviivan sijaintia muuttamatta samalla itse seinän sijaintia. Vasemmalla puolella vaihdetaan kaikkien valittujen seinien emäviiva tietyllä puolen seinää tai vaihdetaan seinien emäviiva puolelta toiselle. Oikealla puolen määritetään emäviivan paikaksi joko toinen seinän reuna, jokin rungon viivoista tai tietty etäisyys alkuperäisestä emäviivasta.

KO.-8 3.2 Pilari ArchiCADin pilarin ominaisuuksiin kuuluu sen liittyminen seinärakenteisiin. Pilarille voi määrittää erillisen rungon ja kuoren. Pinnassa oleva kuori voi kuvata esimerkiksi paloeristettä. 3.2.1 Pilarin asetukset 3.2.1.1 Geometria ja sijoittuminen Näille valitaan kynä erikseen. VINKKI Pilarin avulla voi luoda hormeja. Tämä tapahtuu määrittämällä pilarille sopivan paksuinen kuori ja asettamalla sisuksen kuvaukseen poikkiviiva osoittamaan kuilua. Tällaisen hormin sisälle ei kuitenkaan tule 3D:ssä näkyvää aukkoa. 3.2.1.2 Pohja ja leikkaus 3.2.1.1.2 Korkeudet Pilarit sijoitetaan korkeussuunnassa samalla tavalla kuin seinät. Katso KO..3.1.1.1.1 Seinä Korkeudet. 3.2.1.1.3 Kallistuskulma ja sijoituspiste Pilarin rungolle ja kuorelle määritetään esitystavat erikseen. 3.2.1.3 3D Pilarille voi määrittää kallistuskulman, jolloin pilari on vinossa suhteessa koordinaatistoon heti pohjaan asetettaessa. Sijoituspiste voi olla kulma, sivun keskipiste tai pilarin keskipiste. 3.2.1.1.4 Koko, muoto ja upotus Kaikilla pilarin pinnoilla on sama materiaali. Pilari on mahdollista leikata seinien tapaan katoilla. Katso 3.1.1.3.2 Seinän leikkaaminen katolla. 3.2.1.4 Määrät ja selite Pilarit ovat leikkaukseltaan suorakulmioita tai ympyröitä. Ketjupainike (pilarin kokomääritysten vieressä) tekee pilarista pohjapiirroksessa neliön. Pilarin rungon eli sisuksen ja kuoren eli päällyksen vahvuudet määritellään erikseen. Pilarin muodon valinnasta valitaan pilarin käyttäytyminen sen yhtyessä seinään. Ensimmäinen vaihtoehdoista upottaa pilarin seinään katkaisten seinän rakenteet. Käytettäessä toista vaihtoehtoa pilarit katkaisevat seinän rungoksi määritellyt rakennekerrokset, mutta kaikki muut rakennekerrokset kiertävät pilarin tasapaksuina. Parhaiten kahta eri vaihtoehtoa kuvaavat kappaleessa KO..3.2.3 Liittyminen seiniin olevat kaaviokuvat. 3.2.1.1.5 Esitystapa pohjassa Vyöhykkeet voivat reagoida pilariin seinän tapaan. Katso KO..3.1.1.4 Vaikutus vyöhykkeisiin. 3.2.2 Pilarin luominen Pilarin sijoittamistapa valitaan Tiedot-ikkunasta. Tapoja on kolme: pyöreän- ja suorakaidepilarin sijoitus yhdellä osoituksella sekä suorakaidepilarin sijoitus vinoon. Jälkimmäisellä tavalla osoitetaan ensin sijoituspiste ja tämän jälkeen kallistuskulma. Kohdassa Vaihtoehdot Asetukset Ohjelma on kohta Näytä sijoituksen haamurajat, jonka valitsemalla näkee pilarin hahmon pohjapiirroksessa jo ennen sijoitusta. Sijoitus tapahtuu aina valitun sijoituspisteen mukaisesti (oletusarvoisesti keskellä). Pilarin esitykseen pohjapiirroksessa voi lisätä yhden tai kaksi diagonaaliviivaa tai sille voi asettaa keskustaa osoittavat tähtäinviivat.

KO.-9 3.2.3 Liittyminen seiniin 3.3.1 Asetukset 3.3.1.1 Geometria ja sijoittaminen runko tiilisisus, upotettu tiilisisus, runkoon tiilipäällys, upotettu tiilipäällys, runkoon kipsipäällys, upotettu 3.3.1.1.1 Korkeudet Palkille määritetään ylimmässä kentässä korkeus. Palkin korkeusasema määritetään suhteessa sen yläpintaan. runko tiilisisus, upotettu tiilisisus, runkoon tiilipäällys, upotettu tiilipäällys, runkoon kipsipäällys, upotettu Katso KO..3.1.1.1.1 Seinä Korkeudet. 3.3.1.1.2 Leveys ja emäviivan paikka Palkki on luonteeltaan hyvin seinän kaltainen. Myös palkilla on emäviiva. Emäviivan paikka on oletusarvoisesti keskellä palkkia, mutta sen voi myös siirtää pois keskilinjalta. VINKKI Palkin emäviiva voi sijaita myös palkin ulkopuolella (toisin kuin seinällä). Ominaisuus helpottaa esimerkiksi kohdistamista moduulilinjoihin. runko tiilisisus, upotettu betonipäällys, upotettu betonipäällys, runkoon betonisisus, upotettu betonisisus, runkoon 3.3.1.1.3 Näkyminen muissa kerroksissa UUTUUS Elementtien näkyminen muissa kerroksissa on ollut perinteisesti laatalle ominainen toiminto ja se käsitelläänkin laatan yhteydessä. Palkilla säätömahdollisuudet eivät ole yhtä laajat kuin laatalla. Katso KO..3.4.1.1.1 Näkyminen muissa kerroksissa. Seinään liittyvän pilarin esitystapa määräytyy pilarin rakenteen ja siihen koskettavan seinän rakenteesta. Mikäli seinässä ja pilarissa on käytetty samaa materiaalia, materiaalit sulautuvat niiden liittyessä yhteen. Edellytyksenä on, että elementit kuuluvat lisäksi samaan risteysryhmään. Katso KO.AS.4.1 Tasoasetukset. Tämä koskee sekä kuorta että runkoa. Oheisissa kuvissa on kullekin pilarille merkitty tapa, jolla se on upotettu seinään. Katso KO..3.2.1.1.4 Koko, muoto ja upotus. Kahdessa ylimmässä seinässä rakenne on sama, mutta ylimmässä tiilikuori on määritelty rungoksi ja keskimmäisessä se on eristekerros. Alimmassa kuvassa seinän runkona on betonikerros. Runkoon voi kuulua myös useampia seinän rakennekerroksia. Katso KO.AS.5.4 Rakennetyypit. 3.3.1.2 Pohja Osiossa määritetään palkin reuna- ja emäviivojen tyypit ja kynät pohjassa. Emäviiva on mahdollista kätkeä. Palkin päätyjen viivat voi jättää pois seinän tapaan. Katso KO..3.1.1.2 Seinä Pohja ja leikkaus. 3.3.1.3 3D 3.3 Palkki ArchiCADin palkit ovat suoria, vaakasuuntaisia, leikkaukseltaan suorakaiteen muotoisia rakenteita. Palkit näkyvät pohjassa ääriviivoina ja emäviivana. Palkki käyttäytyy seinän lailla sen emäviivan kohdatessaan toisen palkin emäviivan. Palkkeihin voi sijoittaa sekä pyöreitä että suorakaiteen muotoisia reikiä, jotka mallinnetaan palkin luomisen jälkeen. Palkin kullekin sivulle ja päädyille määritetään materiaali erikseen. Sivujen materiaalit määritellään suhteessa palkin piirtosuuntaan.

KO.-10 3.3.1.3.1 Prioriteetti Oikealla olevasta liukukytkimestä valitaan palkkien keskinäinen painoarvo eli prioriteetti. Arvon voi kirjoittaa myös sille varattuun kenttään. Palkin prioriteettiarvo on aina pariton luku väliltä 1 15. Pieni prioriteetti tarkoittaa, että palkin kantavuus ei ole kovin merkittävä ja sen voi katkaista tai siihen voi tehdä sovituksia, kun se kohtaa korkeamman prioriteetin palkin. Korkeimman prioriteetin omaava palkki mallintuu aina ehjänä. VINKKI Palkin pääty saadaan viistettyä piirtämällä sen emäviivan päätepisteestä lähtevä, nolla-paksuinen palkki sopivaan kulmaan. Palkin toisen pään tulee olla alkuperäisen palkin reunaviivalla tai sen jatkeella. Viiste toimii sekä pohjassa että 3D:ssä, joskin pohjassa päätyyn täytyy piirtää pieni viivanpätkä, jotta se saadaan umpinaiseksi. Tuotemallinnuksen näkökulmasta ratkaisu on ongelmallinen. Kuvassa lyhyempien palkkien prioriteetit ovat 1, 7, 13 ja 15. Lähemmän poikittaisen palkin arvo on 9 ja taaemman 1. Samanarvoisten palkkien risteämässä ei näy leikkausviivaa nurkassa. Leikkautumiset eli keskinäinen prioriteettijärjestys ei näy pohjapiirroksissa. 3.3.1.4 Aukot Osiossa säädetään palkkiin mahdollisesti haluttavien aukkojen asetuksia. Aukon muoto voi olla suorakaide tai ympyrä ja se voi sijaita osin palkin reunassa. Aukon reunojen näkyminen pohjassa valitaan päälle tai pois osoittamalla alempia painikkeita. Aukko sijoitetaan valittuun palkkiin osoittamalla sen reuna- tai emäviivalle palkkityökalun ollessa valittuna. Avautuvasta seuralaisvalikosta valitaan aukkosymboli, jolloin aukon säätöikkuna avautuu automaattisesti. Aukon voi sijoittaa myös kolmiulotteisissa näkymissä. Sijoitettu aukko on sen hetkisen työkalussa määritetyn oletusarvon mukainen. Yksittäisen aukon voi valita sen keskipisteessä olevasta väkäspisteestä ja avata työkaluasetukset aukon uudelleen määrittelemiseksi. Vain yhtä aukkoa voi muokata kerrallaan. 3.3.2 Palkin luominen 3.4 Laatta Laattatyökalu on eräs monipuolisimmista ArchiCADin työkaluista. Sen voi ymmärtää yleistyökaluna, jolla voi tehdä vapaamuotoisia, suoraan ylöspäin nousevia kappaleita. Laattatyökalulla voi tehdä lattioiden ja tasakattojen lisäksi monia muita asioita. Laatoista voi rakentaa maaston pahvimallin tapaan. Paksuilla laatoilla voi kuvata ympäristön rakennuksia tai tehdä massoittelua. Omia objekteja tehtäessä sitä käytetään monien muotojen tarkkaan ja vapaaseen mallintamiseen. 3.4.1 Asetukset 3.4.1.1 Geometria ja sijoittuminen Laatan asetusten ensimmäisen osan numeerisista säädöistä ylin on sen paksuus. Laatan paksuus kasvaa aina sen yläpinnasta alaspäin. Laatan korkeusasema säädetään suhteessa sen yläpintaan. Katso KO..3.1.1.1.1 Seinä Korkeudet. Palkin luontitavat muistuttavat seinän luontitapoja, mutta niitä on vain neljä. Seinien tavoin palkkien kohdatessa toisensa ArchiCAD siistii niiden liitokset automaattisesti. Katso KO..3.1.2 Seinä Luominen. 3.3.3 Liittyminen muihin elementteihin Palkit leikkaavat myös seiniä ja pilareita. Alemman prioriteetin omaava elementti leikataan korkeammalla olevilla. Seinien ja pilareiden prioriteetit palkkiin nähden säädetään kohdassa Vaihtoehdot Asetukset Rakennuselementit ja ne ovat aina parillisia. Palkki leikkaa aina myös laattaa. Katso tarkemmin KO.VA.4.17 Vaihtoehdot Asetukset. 3.4.1.1.1 Näkyminen muissa kerroksissa Laatta voi näkyä sijoituskerroksen lisäksi myös muissa kerroksissa. Perusvaihtoehtoja on viisi. Osoittamalla ponnahdusvalikon vieressä olevaa painiketta, jossa on kolme pistettä, avautuu ikkuna, jossa muissa kerroksissa näkyminen asetetaan tarkemmin. Näkyminen eri kerroksissa asetetaan erikseen reunaviivalle ja täytteelle, joskaan täyte ei voi näkyä kerroksissa, joissa reunaviivaa ei esitetä. Ikkunan yläosa osa vaikuttaa yläpuolisiin kerroksiin ja alapuoli alapuolisiin kerroksiin. Keskellä on Kerros-valinta, jolla hallitaan täytteen näkymistä luontikerroksessa.

KO.-11 3.4.2 Laatan luominen Laatta luodaan pohjassa yksinkertaisesti osoittamalla sen kaikki nurkat (kiertosuunnalla ei ole merkitystä) ja palaamalla lopuksi lähtöpisteeseen. Kaksoisosoittamalla viimeisen pisteen kohdalla alue sulkeutuu automaattisesti. Laatan voi piirtää myös suorakaiteena tai vinona suorakaiteena. Piirtotapa valitaan Tiedot-ikkunasta. 3.4.2.1 Seuralainen Laatan näyttäminen muissa kerroksissa on hyödyksi monissa tilanteissa. Toiminnon avulla voi esimerkiksi helposti määrittää korkean tilan alempaan kerrokseen. Viivatyyppi, jolla laatta esitetään muissa kerroksissa, valitaan kohdassa Vaihtoehdot Asetukset Rakennuselementit. 3.4.1.2 Pohja Koska laatan voi esittää myös muualla kuin sijoituskerroksessa, on syytä tehdä itselleen selväksi ero tässä määriteltävällä viivatyypillä ja valikossa Vaihtoehdot Asetukset Rakennuselementit määriteltävillä viivatyypeillä. Jälkimmäisellä voi säätää esimerkiksi yhtenäisellä viivalla sijoituskerroksessa esitettävä laatta näkymään katkoviivalla alemmassa kerroksessa. 3.4.1.2.1 Täyte UUTUUS Laatalle on mahdollista asettaa pohjassa näkyvä, laatan muotoon sidottu täyte. Tämä aktivoidaan vasemmassa reunassa olevalla painikkeella. Käytetty täyte valitaan ponnahdusvalikosta ja kynät määritetään normaaliin tapaan. Mikäli käytetään 3D-materiaalin täytettä, täyte näkyy pohjassa vain, jos valittu materiaali sisältää viivarasterin. Täytteen suunta on vakio tai sen voi määrittää pohjassa. Katso: KO..5.5 Täyte. Kun laattaan aletaan luoda monikulmiotoiminnolla, ilmestyy osoittimen läheisyyteen erilaisia piirtotapoja tarjoava apuikkuna, seuralainen. Toiminnot vastaavat seinän luomisessa käytettyjä. Katso KO..3.1.2.2 Jatkuva seinä. 3.4.2.2 Reiän tekeminen Laattaan voi helposti tehdä pystysuuntaisia reikiä. Ennen reiän tekemistä laatta valitaan, ja laattatyökalu otetaan käyttöön. Reikä luodaan osoittamalla reiän nurkat. Voidaan käyttää myös muita piirtotapoja (suorakulmio, vino suorakulmio). Reikä ei saa olla osittain tai kokonaan elementin ulkopuolella eikä ristetä itsensä kanssa. Reikien määrää ei ole rajoitettu. Reikä poistetaan valitsemalla se reunastaan, kun laatta ei ole valittuna. Pelkkä reikä tulee valituksi ja sen voi poistaa Delete-näppäimellä. Sen voi myös raahata uuteen paikkaan nuolityökalulla. Nurkkapisteestä valittaessa valikoituu koko laatta, eikä reikää voi muovata kuin nurkkapiste kerrallaan. Reikää (tai useampia reikiä) voi siirtää myös käyttämällä Valinta-aluetta ja venytyskomentoa. Jos valinta-alueeseen ei osu laatan kulmia, vain reiät siirtyvät. Katso KO.TT Valitseminen. 3.4.3 Laatan muokkaaminen Valittua laattaa voi muokata joko nurkista tai reunasta. Kun valitun laatan nurkkaa tai reunaa osoitetaan ja pidetään hetken hiirenpainiketta alhaalla, ilmestyy ruudulle seuralainen, josta valitaan sopiva muokkaustoiminto. 3.4.3.1 Nurkka 3.4.1.3 Leikkaus Asetukset ovat samat kuin seinällä. Katso KO..3.1.1.2 Seinä Pohja ja leikkaus. 3.4.1.4 3D Laatan materiaali määritetään ylä- ja alapinnalle sekä reunoille. Kun valittua laattaa osoittaa nurkasta, ilmestyy oheisen kaltainen seuralainen. Alarivin toiminnot ovat kaikille elementeille yhteisiä, ylärivi on laatalle ominainen. Ensimmäinen ylärivin vaihtoehto siirtää nurkkaa eli kun hiiren päästää ylös, osoitettu piste on tarttunut osoittimeen ja sen voi sijoittaa uuteen kohtaan. Kun kaksi nurkkapistettä viedään yhteen, ne yhdistyvät. Useampia samalla viivalla sijaitsevia peräkkäisiä pisteitä voidaan poistaa kerralla viemällä nurkkapiste toiseen viereisten nurkkapisteiden yli. Toinen kohta avaa ikkunan, jossa valitaan nurkalle halutun kokoinen pyöristys tai viiste. Toiminnon voi tehdä kaikille laatan nurkille kerralla. Pyöristetyn nurkan voi muuttaa viisteeksi osoittamalla pyöristyksen kaarelle uuden pisteen, jolloin kaari muuttuukin suoraksi

KO.-12 linjaksi sen päätepisteiden välille. Kolmannella vaihtoehdolla koko laattaa voi kauttaaltaan pienentää tai suurentaa annetun mitan verran. Laatan paksuus ei muutu. Mitta syötetään joko etäisyytenä (r-arvo Koordinaatit-ikkunassa) tai hiirellä vapaasti osoittamalla. Neljännellä komennolla lisätään laattaan osoituksen jälkeen piirrettävä alue. Komento ei liity osoitettuun nurkkaan, vaan alueen voi piirtää mihin tahansa kohtaan laattaa. Laattaan haluttava lisä piirretään niin, että jokin osa piirretystä linjasta on valitun laatan reunalla tai sen sisällä. Kokonaan laatan ulkopuolelle piirrettyjä alueita ei voida lisätä. Toiminnolla voi myös poistaa reikiä laatasta. Reunimmainen komento toimii kuten edellinenkin, mutta lisäyksen sijaan vähentää laatasta piirrettävän alueen. Vähennettävän alueen voi piirtää myös kokonaan laatan sisään, jolloin kohtaan muodostuu aukko. UUTUUS Linjan siirron vieressä on toiminto, joka näkyy vain reunoissa, joihin liittyvät reunat ovat kallellaan toisiaan kohti. Toiminto yhdistää nämä reunat pisteessä, jossa niiden reunaviivojen jatkeet kohtaavat, ja poistaa reunan jota osoitettiin. Kaksi oikeanreunimmaista toimintoa toimivat kuten nurkan muokkauksessa. Muokkaustoimenpiteet toimivat vastaavasti myös rei illä. 3.5 Katto ArchiCADin kattotyökalu on joustava apuväline laattamaisia kallistettuja kolmiulotteisia kappaleita luotaessa. 3.5.1 Asetukset 3.5.1.1 Geometria ja sijoittuminen 3.4.3.2 Reuna Kun valittua laattaa osoitetaan, reunalle (osoitin mersuna) ilmestyy viereen hieman toisenlainen Seuralainen. Tässä ikkunassa on tapoja muokata kyseistä sivua. Ylärivin ensimmäinen vaihtoehto lisää osoitettuun pisteeseen uuden nurkan, jonka voi välittömästi osoittaa lopulliseen paikkaansa. Kaarelle osoitettu piste poistaa kaaren luomatta siihen uutta pistettä. Toisella valinnalla laatan reuna tarttuu osoittimeen ja alkaa pyöristyä suuntaan, johon osoitinta siirretään. Hiirellä osoitetaan pyöristykselle sopiva määrä. Kolmannella valinnalla voi kasvattaa tai pienentää osoitettua reunaa. Sopiva arvo syötetään Koordinaatit-ikkunan r-kenttään tai osoitetaan hiirellä. Myös kaarta voi siirtää tällä komennolla. Laatan muokkaaminen tällä komennolla siirtää linjan reunapisteet älykkäästi. Jos reunan siirtää reiän sisään, reikä muuttuu automaattisesti laatan koverrukseksi. Linjan siirto voi myös pilkkoa laatan useammiksi laatoiksi. Jos laatta on kuulunut tämän aikana johonkin ryhmään, myös syntyneet laatat kuuluvat automaattisesti samaan ryhmään. Ryhmitetyn laatan muutokset tehdään, kun ryhmitys on unohdettu. Katso KO.TT.1 Ryhmät. Katon korkeutta säädetään suhteessa niin sanottuun saranaan. Sarana säilyttää korkeusasemansa katon kaltevuutta muutettaessa. Sarana näkyy pohjassa viivana, josta lähtee pieni väkänen katon korkeampaa osaa kohden. Saranaviivan suunta on kohtisuora katon noususuuntaan nähden. Kuvassa oleva katto nousee siis alaspäin. Sarana voi olla missä tahansa. Se voi olla lappeen ja seinän leikkauskohta, se voi olla harja, se voi olla räystäs tai mikä tahansa muu lappeen vaakasuora linja. Saranan symboli pohjassa ei tulostu. Jos se tästä huolimatta häiritsee, voi sen näkymisen säätää kohdasta Vaihtoehdot Esitystavat. Katso KO..3.1.1.1.1 Seinä Korkeudet. 3.5.1.1.1 Katon kaltevuus ja vahvuus Katon kaltevuus määritetään jollain neljästä tavasta. Eri vaihtoehdot valitaan lukuarvon syöttökentän vieressä olevasta pienestä kolmiosta. Suomessa käyttökelpoisia ovat kaksi ensimmäistä tapaa eli katon kulma ja prosentuaalinen nousu. Prosentuaalisessa nousussa esimerkiksi 1:4 on 25 %. Kolmas tapa on nousu kahtatoista jalkaa kohden ja neljäs nousu kahtatoista tuumaa kohden. Katon vahvuus eli paksuus säädetään kulman alapuolelta. Vahvuus

KO.-13 säädetään joko pystysuoran suhteen tai katon normaalin mukaan. Nämä mitat riippuvat suoraan toisistaan. Huomaa, että kun katon kulmaa muutetaan, säilyttää normaalin suuntainen arvonsa, mutta pystysuoravahvuus muuttuu. Katon vahvuutta voi säätää vain silloin, kun rakenne on yhtä materiaalia. Jos käytetään kerrosrakennetta, tulee se määritellä valikossa Vaihtoehdot Rakennetyypit. 3.5.1.1.2 Näkyminen muissa kerroksissa Katon näkymistä muissa kerroksissa säädetään samaan tapaan kuin laatan. Katso KO..3.4.1.1.1 Näkyminen muissa kerroksissa. Neljäs tapa on säännöllisesti laskeutuva pinta, jolla luodaan neliön muotoinen esiasetettu pinta. Säännöllinen pinta mallinnetaan piirtämällä ensin nelikulmio, jonka jälkeen aukeavassa ikkunassa määritellään osien määrät ja kolmen nurkan korkeusasema. ArchiCAD muodostaa automaattisesti pinnan edelleen muokattavaksi. 3.5.1.2 Pohja 3.5.2.1 Yksittäinen lape Katolle on mahdollista määrittää laatan tapaan täyte. Lisäasetuksena on mahdollisuus suunnata täyte kattokulman (suorassa kulmassa saranalinjaan nähden) mukaan. Toiminto on käytössä vain kun täytteelle valitaan ensin vapaasti määriteltävä suunta viereisellä painikkeella. Katso KO..3.4.1.2.1 Täyte. 3.5.1.3 3D Katolle annetaan materiaalit ylä- ja alapinnoille sekä reunoille. Katso KO..3.1.1.3 Seinä 3D. 3.5.1.3.1 Räystäs Räystään kulma voi olla kohtisuora kattopintaan nähden tai pystysuora. Kun katto on luotu, sen räystään kallistusta voi muokata Seuralaisen avulla myös vapaasti valittuun kulmaan. Yksittäisen lappeen tekemisessä on kolme vaihetta. Ensin piirretään sarana, sen jälkeen katolle annetaan noususuunta ja lopuksi piirretään itse lape. Sarana piirretään kuten viiva, minkä jälkeen osoitin muuttuu silmäksi, jolla näytetään osoittamalla se saranan puoli, jonne katto nousee (olettaen ettei katon kulmaa ole määritetty negatiiviseksi, mikä myös on mahdollista). Tämän jälkeen lape piirretään kuten laatta siis osoittamalla kaikki lappeen nurkat ja palaamalla lopuksi alkuun. Kaksoisosoittamalla viimeisen pisteen kohdalla alue sulkeutuu automaattisesti. Lapekaton voi piirtää myös suorakaiteena tai kallistettuna suorakaiteena. 3.5.2.2 Seuralainen Kun katto luodaan monikulmiotoiminnolla, ilmestyy osoittimen läheisyyteen erilaisia piirtotapoja tarjoava apuikkuna, seuralainen. Toiminnot vastaavat seinän luomisessa käytettyjä. Katso KO..3.1.2.2 Jatkuva seinä. 3.5.2.3 Aumakatto Aumakatto on nopea työkalu monimutkaisten aumakattojen tekemiseen. Katon piirtäminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin piirretään katon saranalinja joko murtoviivana koko rakennuksen kiertäen tai välilyöntiosoittaen viiva- tai seinäsarjaa, jota halutaan katon kiertävän. 3.5.2 Katon luominen Tiedot-ikkunan luontitavoista kolme ensimmäistä ovat samankaltaisia kuin laatalla. Näillä toiminnoilla määritetään pinnan reunat pohjassa. Katso KO..3.4.2 Laatta Luominen. Näytölle ilmestyy ikkuna, jossa katto määritellään tarkemmin. Kenttiin säädetään, mikä on taitteiden määrä, saranalinjan korkeus, paljonko ensimmäinen taite nousee, entä seuraava. Tapa jolla kulma annetaan (asteina vai prosentteina) valitaan putkahdusvalikosta. Lisäksi annetaan katon kohtisuora paksuus ja räystäs,

KO.-14 joka tarkoittaa ulottuvuutta näytetyn reunalinjan ulkopuolelle. Myös räystään kulman voi määrittää. Huomaa, että tässä räystään kulman voi määrittää myös vaakasuoraksi. Painettaessa OK syntyy pyydetty katto. Mikäli katto ei ole halutun kaltainen, sen voi poistaa yksinkertaisesti perumalla. Profiilin voi myös näyttää välilyöntiosoittamalla, mikäli se on valmiiksi piirretty esimerkiksi käyrätyökalulla. Seuraavaksi näytetään suuntaa, jonka mukaisesti piirrettyä kaarisarjaa tulkitaan z-akselin eli pystysuunnan suhteen. Samalla osoitetaan katon ensimmäinen nurkka.kolmanneksi näytetään katon leveys, jonka jälkeen ilmestyy ikkuna, jossa voi tehdä tarkemmat asetukset. Annetaan korkeusasema, katon kohtisuora paksuus ja räystään kulma. 3.5.2.4 Kupoli Kupolikatto on nopea tapa luoda kupoli, jolla on myös paksuus ja jota voi muokata. Katon piirtäminen on kaksivaiheinen prosessi. Ensin näytetään kupolin keskipiste ja sitten piirretään kupolin reuna, joka voi olla koko ympyrä tai kaarenpätkä. Näytölle ilmestyy ikkuna, jossa kupoli määritetään tarkemmin. Ikkunassa annetaan jakojen määrä pystyyn ja vaakaan. Mitä enemmän jakoja on sitä pyöreämpi kupoli ja raskaampi malli. Kupolin korkeus määrittää sen kulman eli jos korkeus on yhtä suuri kuin kupolin säde (tämä on oletusarvo), syntyy puolipallo. Lisäksi annetaan korkeusasema, katon kohtisuora paksuus ja räystään kulma. Painettaessa OK syntyy pyydetty kupolikatto. Mikäli katto ei ole halutun kaltainen, sen voi poistaa yksinkertaisesti perumalla. 3.5.2.5 Kaarikatto Kaarikatto on nopea tapa luoda kaareva tai aaltoileva katto, jolla on myös paksuus ja jota voi muokata. Ennen kaarikaton luonnin aloittamista kannattaa säätää kohdasta Järjestely Kaaren mukailu tarkkuus, jolla ArchiCAD mukailee kaaria, kun niiden avulla tehdään muita elementtejä kaaren mukailun tarkkuus-kohdasta Järjestely-Kaaren mukailu. Painettaessa OK syntyy pyydetty kaarikatto. Mikäli katto ei ole halutun kaltainen sen voi poistaa yksinkertaisesti perumalla. 3.5.3 Katon muokkaaminen Katso KO.VA.3.5 Järjestely Kaaren mukailu. Itse katon tekeminen on kolmivaiheinen prosessi. Ensin piirretään katon profiili samaan tapaan kaarisarjana. Katso KO..5.2 Ympyrä ja kaari. Katon muokkaustoiminnot ovat liki samat kuin laatalla. Katso tarkemmin luku KO..3.4.3 Laatan muokkaaminen. Poikkeuksen muodostaa räystään kulmaan vaikuttava toiminto (ylärivissä oikealla), joka on käytössä, kun valittua kattoa osoitetaan kattotyökalulla jollekin reunaviivalle. Tässä reunan kallistus on mahdollista asettaa mihin tahansa kulmaan. Valitsemalla Aseta kaikille sivuille tulee asetus voimaan kaikille lappeen sivuille yhtäaikaisesti OK-painiketta osoitettaessa.

KO.-15 3.5.3.1 Aukon tekeminen Katso KO..3.4.2.2 Laatta Reiän tekeminen. 3.5.3.2 Harjalinja Vastakkaisten lappeiden yhteensovittaminen (eli useimmin harjan määrittely) on nopeaa. Ensin valitaan toinen lape, jonka jälkeen komento-osoitetaan muutettavan lappeen harjareunaa, joka välittömästi siirtyy harjan kohdalle. Sitten poistetaan valinta ja tehdään asia päin vastoin eli valitaan jo muokattu katto ja komento-osoitetaan muokkaamattoman harjalinjaa. Näin voi tehdä myös 3Dnäkymissä. Jos kattojen kulmaa muutetaan myöhemmin, tulee harjakohta sovittaa yhteen uudestaan, koska niiden yhtyvien reunojen kulma ei muutu automaattisesti. Tämä tapahtuu kätevimmin osoittamalla valittuna olevan lappeen harjalinjaa ja valitsemalla seuralaisesta ylärivin oikean puolimmaisena olevan toiminnon, jolla reunan kulman saa muutettua pystysuoraksi. Sama toistetaan toiseen lappeeseen. 3.5.4 Kattojen mallintaminen 3D:ssä Kattoja voi luoda myös kolmiulotteisissa näkymissä. Mallintaminen vastaa 2D-työskentelyä tietyin poikkeuksin. 3.5.4.1 Lape Lappeen mallintaminen alkaa vastaavasti kuin pohjakuvassakin osoittamalla saranalinjan paikka. Kolmas osoitus määrittää tason kolmannen pisteen paikan ja korkeuden. Pisteet muodostavat pinnan, jonka suuntaisesti lape luodaan kuten pohjassakin. Saranalinjan ja suuntapisteen koordinaattien syötössä voi hyödyntää olemassa olevia elementtejä ja niiden nurkkapisteitä tai antaa koordinaatit numerosyöttönä. Huomaa, että z-koordinaatti on käytössä Koordinaatit-apuikkunassa. 3.5.4.1 Kaarikaton muodot Kaarikaton tekeminen alkaa osoittamalla katon reunalinjaa kolmiulotteisessa näkymässä. Osoitusten jälkeen ilmestyy seuralainen, josta valitaan mallinnettavan katon muoto. Ensimmäinen vaihtoehto on tavallinen kaarikatto, jolloin yhdellä osoituksella määritellään kaaren korkeus ja seuraavalla katon leveys. Kaaren kulmikkuus määräytyy niiden asetusten mukaan, jotka on säädetty kohdassa Järjestely Kaaren mukailu. Seuraava vaihtoehto on symmetrinen kaarikatto tai taitekatto katsontakannasta riippuen. Kun tämä vaihtoehto valitaan, aukeaa erillinen ikkuna, jossa annetaan taitteiden määrä. Ikkunan hyväksymisen jälkeen osoitetaan katon leveys. Kolmannessa vaihtoehdossa määritettävä kattomuoto on taitteinen, mutta kukin taite on vapaasti osoitettavissa. Taitepisteitä voi osoittaa haluamansa määrän, eikä niiden piirtojärjestyksellä ole väliä. Viimeisen taitteen kohdalla kaksoisosoittaminen lopettaa profiilin tekemisen, minkä jälkeen osoitetaan katon leveys. Kussakin vaihtoehdossa katon leveys on kohtisuorassa piirrettyyn profiiliin nähden.

KO.-16 3.6 Pinta Pinta-työkalulla tehdään tyypillisesi maastoja, mutta myös mitä tahansa muita kappaleita, joita muilla työkaluilla on hankalampi tehdä. Pinnalla on laatan tapaan reunat. Näiden sisälle luodaan uusia korkeuspisteitä, jolloin ohjelma kolmioi pinnan yhdistymään eri pisteiden välille. 3.6.1 Asetukset 3.6.1.1 Geometria ja sijoittuminen 3.6.2 Pinnan luominen 3.6.2.1 Harjan luominen Uusia harjalinjoja (korkeuskäyriä) tai korkeuspisteitä luodaan valittuna olevaan pintaan samaan tapaan kuin laattaan tehdään reikiä: haluttu pinta valitaan ja sen sisälle piirretään haluttu muoto pintatyökalulla tai kaksoisosoitetaan yksittäistä pistettä. Tällöin tulee käytössä olla monikulmiopiirtotapa. Korkeuslinjan ei tarvitse olla sulkeutuva, eikä se myöskään sulkeudu itsekseen kun viimeistä pistettä kaksoisosoitetaan. Saman asian voi tehdä myös piirtämällä ensin viivana halutun harjalinjan ja osoittamalla sitä taikasauvalla, kun pinta on valittuna ja pintatyökalu käytössä. Pisteitä voi syöttää myös numerosyöttönä antamalla kunkin pisteen x-, y- ja z-koordinaatin. Kun linja on luotu, avautuu ikkuna, jossa määritellään sen ominaisuudet. Katso seuraava kappale. 3.6.1.1.1 Paksuus ja korkeusasema Ylin osion vasemman reunan säädöistä on pinnan (reunan) paksuus, joka kasvaa aina sijoituspisteestä alaspäin, niin kuin laatallakin. Alla määritetään pinnan sijoituskorkeus suhteessa tämänhetkiseen kerrokseen, projektin nollatasoon tai jompaan kumpaan viitetasoon. Tämä sijoituskorkeus säilyy, vaikka pinnan nurkkien korkeusasemia myöhemmin muuttaisikin. Korkeusasemien muutokset ja uudet korkeuspisteet ja linjat voi tehdä muun muassa suhteessa alkuperäiseen sijoituskorkeuteen. Katso KO..3.1.1.1.1 Seinä Korkeudet. 3.6.1.1.2 Pinnan olemus Osion oikeasta yläkulmasta valitaan pinnan olemus. Se voi olla pelkkä pinta, pinta reunoilla tai umpinainen kappale. 3.6.1.1.3 Näkyminen muissa kerroksissa Pinta voi näkyä luomiskerroksen lisäksi muissakin kerroksissa. Katso KO..3.4.1.1.1 Laatta Näkyminen muissa kerroksissa. 3.6.2.2 Aukon luominen Pintaan tehdään aukko samalla periaatteella, jolla siihen luodaan uusi harjalinja. Kun valitun pinnan sisälle piirretään pintatyökalulla sulkeutuva muoto, avautuu ikkuna, jossa määritetään ollaanko luomassa uutta harjalinjaa vai aukkoa. Putkahdusvalikosta valitaan kuinka määritelty muoto mukautuu maastoon. Valinnalla on suuri merkitys tapaan, jolla aukko maastoon syntyy. Jos esimerkiksi ollaan tekemässä talolle reikää maastoon, on viimeinen vaihtoehto yleensä käyttökelpoisin, koska se säilyttää maaston alkuperäisen muodon uskollisimmin. Oheinen kuva havainnollistaa eri vaihtoehtoja. 3.6.1.2 Pohja Pinnasta esitetään pohjassa joko pelkät päälinjat (käyttäjän luomat) tai kaikki linjat, jolloin myös ohjelman luomat viivat näkyvät. Kummallekin valitaan kynä erikseen. Laatan tavoin pintaan on mahdollista liittää täyte. Katso KO..3.4.1.2.1 Laatta Täyte. 3.6.3 Pinnan muokkaaminen Kun pintaa muokataan, se tulee ensin valita ja osoittaa sitten haluttua pistettä. Kun valitun pinnan nurkkaa tai reunaa osoitetaan ja pidetään hetken hiirenpainiketta alhaalla, seuralais-apuikkuna ilmestyy ruudulle. Seuralaisessa on erilaisia tapoja muokata pintaa. 3.6.3.1 Nurkka Kun valittua pintaa osoittaa nurkasta, ilmestyy näytölle seuralainen, jossa on vaihtoehtoja pinnan muokkaamiseen. Suurin osa niistä vastaa laatan muokkaukseen liittyviä komentoja. Katso KO..3.4.3 Laatta Muokkaaminen. Ylärivin oikeanpuolimmainen vaihtoehto on pinnalle ominainen muokkaustoiminto, jota voi käyttää myös harjalinjojen pisteisiin. Sen osoittaminen avaa ikkunan, jossa syötetään pisteelle uusi z-arvo eli korkeusasema. Tämä arvo on annettavissa suhteessa

KO.-17 pinnan sijoituskorkeuteen (perustaso), projektin nollatasoon tai kahteen viitekorkeuteen. Valitsemalla aktiiviseksi kohta Käytä kaikkiin sijoitetaan arvo myös kaikkiin samassa linjassa oleviin muihin pisteisiin. Jos piste ei ole osa mitään linjaa, komennolla ei ole vaikutusta muihin pisteisiin. 3.6.3.2 Reuna Parametristen objektien asetusten ikkunassa on kaksi osaa, joista vasemmanpuoleinen on tarkoitettu kirjastojen selaamiseen. Oletusarvoisesti ylhäällä on kansionäkymä, jossa selataan ladattuja kirjastokansioita. Kansioiden edessä olevan nuolen (Windows-ympäristössä plusmerkki) osoittaminen avaa ja sulkee kansiot. Kansion osoittaminen avaa alla olevaan kenttään sen sisältämien objektien esikatselukuvakkeet. Kuvakkeita selataan nuolilla ja niiden osoittaminen aktivoi kyseisen objektin muokkausta varten. Kun valittua pintaa osoittaa reunalle mersulla, ilmestyy hieman erilainen seuralainen. Tässä valikossa on tapoja muokata kyseistä sivua. Muokkaustavat ovat jälleen samat kuin laatalla. Ylärivin viimeisenä on sama nostokomento kuin nurkkaa osoitettaessa. Muokkausta on helppo tehdä myös 3D-näkymissä, missä z-arvon venytyksen voi tehdä visuaalisesti. 3.6.3.3 Aukon muokkaaminen Katso KO..3.4.2.2 Reiän tekeminen. 4 Parametriset objektit Osa ArchiCADin rakennuselementeistä on parametrisiä objekteja eli GDL-objekteja. Tämä tarkoittaa, että projektiin sijoitettu objekti on itse asiassa viittaus erilliseen tiedostoon, joka kuvaa objektin ominaisuudet. Kun objektia muokataan eri näkymissä tai sen asetuksissa, itse alkuperäinen objekti ei muutu, vaan vain sen esitys projektissa. Objektit sisältävät tyypillisesti 2D-symbolin tai -ohjelman, 3Dohjelman ja määräohjelman. Objekteilla voi kuitenkin olla esimerkiksi pelkkä 2D-kuvaus. 4.1 Objektien luokat GDL-objekteja on erityyppisiä ja ne on sidottu käytettäviksi tietyllä työkalulla. Nämä ovat: objekti, lamppu, seinänpääty, ikkuna, ovi, kulmaikkuna, kattoikkuna ja porras. Lisäksi on muitakin GDL-objekteja, joita tietyt työkalut hyödyntävät, kuten vyöhykeleimat ja selitteet. Lisäksi määrälaskennassa käytetään määrätietueobjekteja. 4.2 Objektikirjastot Jotta objekteja päästään käyttämään projektissa, tulee niiden olla ladattuina käyttöön. Katso osio KIR-kirjastot. Koko ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevalla painikkeella esikatselusarakkeet muutetaan pystysuuntaisiksi tai näytetään pelkkä esikatseluikkuna. Esikatselukuvakkeiden yläpuolella olevista kolmesta pienestä nappulasta valitaan esikatseluikkunan esitystapa. Toinen valinta näyttää esikatselukuvakkeet pienempänä ja kolmas listauksena. Lataa toinen objekti -painikkeen avulla otetaan käyttöön ikkunoita, jotka eivät ole ladatuissa kirjastoissa. Näin käyttöön otetut ikkunat liittyvät käytettyjen kirjastojen joukkoon. Painikkeen kautta avataan myös varsinainen kirjastojenhallinta. 4.2.1 Objektin etsiminen hakusanalla UUTUUS Normaalia kansiorakennetta seuraavan selaustavan lisäksi objekteja voi hakea kahdella muullakin tavalla. Ikkunan yläreunan painikkeella vaihdetaan selaus objektin alatyypin mukaiseksi tai avataan etsintäikkuna. Objektia etsitään tietyn avainsanan avulla (ei tarvitse olla kokonainen sana). Kun ponnahdusvalikosta on valittu, miten sanan tulisi esiintyä objektin nimessä ja mistä kirjastoista objekteja etsitään, suoritetaan haku osoittamalla Etsi. Hakuehtoja vastaavat objektit ilmestyvät alla olevaan kenttään. Uusi etsintä -painike tyhjentää kentät.

KO.-18 4.3 Objektien asetukset GDL-objekteja muokataan ennen kaikkea niiden Asetukset-ikkunassa. Kun objekti valitaan objektien selaus -osiosta, tulevat sen asetukset näkyviin ikkunan oikeanpuoleiseen osaan. Asetukset vaihtelevat objektityypeittäin; tässä käsitellään niille kaikille yhteisiä piirteitä. Osa asetuksista vastaa jo edellä esiteltyjen työkalujen asetuksia. Katso KO..2.1 Työkalun asetukset -ikkuna. Rakennusalan siirtyessä tuotemallipohjaiseen työnkulkuun objektien merkitys kasvaa odottamattoman suuriin mittasuhteisiin. GDL-objektit ovat valmis vastaus tuotemallin haasteisiin ja siksipä rakennusosavalmistajat ovat jo teettäneet ja teettävät kasvavalla vauhdilla tuotteistaan GDL-kirjastoja. Kirjastoja kannattaa kysellä suoraan tuotteiden valmistajilta. Valmistajan tarjoama kirjasto on aina peruskirjastoa tarkempi ja yksityiskohtaisempi tuotekuvauksissaan. Katso osio GDL. 4.3.1 Parametriasetusten siirtäminen UUTUUS Kaikkien GDL-objektien asetuksissa on Parametrit-osio, jonka sisältö vaihtelee objektityypeittäin. Tyypillisesti tässä säädetään esimerkiksi objektin koko. Normaalisti asetukset palaavat oletusarvoihin, kun valitaan uusi objekti. Näin pohjaan sijoitettu muokatun kokoinen pöytä muuttuu objektin oletusarvojen kokoiseksi, jos se halutaan vaihtaa toiseen (vaikka lähes samanlaiseen) pöytään. Muokatut parametrit on kuitenkin myös mahdollista saada siirtymään uuteen objektiin. Tämä tapahtuu painamalla Ctrl- ja Alt-näppäimet (Macintosh: Cmd+Opt) pohjaan ennen uuden objektin valitsemista. Tällöin osoitin muuttuu injektioruiskuksi osoittaen, että parametrien asetukset aiotaan siirtää. Luonnollisesti vain objekteille yhteiset parametrit siirtyvät. Huomaa, että kaikki muut asetukset, kuten korkeusasema ja 3Dmateriaali, säilyvät aina objektia vaihdettaessa. 4.3.2 Esikatselu ja sijoitus 4.4.1 Asetukset 4.4.1.1 Esikatselu ja sijoitus Objektin korkeusasema määritetään suhteessa sen alimpaan pisteeseen. Objektia sijoittaessa tosin kätevintä on hyödyntää Koordinaatit-apuikkunan painovoimatoimintoa, jolloin sijoituksen voi tehdä esimerkiksi laatan pinnalle. Katso KO.KL.4.4 Koordinaatit-apuikkuna. Objektin voi asettaa laatan tavoin näkymään myös muissa kerroksissa. Katso KO..3.4.1.1.1 Laatta Näkyminen muissa kerroksissa. Objekteja esikatsellaan tarkemmin eri kulmista tämän osion oikeassa reunassa. Oikean reunan esikatselukuvan vaihtoehdot ovat pohjasymboli, etu- ja takanäkymät, aksonometriat piiloviivoilla tai väritettynä, tunnuskuva ja tietoikkuna. Parametreihin tehdyt säädöt päivittyvät tähän esikatseluun. Tunnuskuva on ennalta tehty esittelykuva, johon säädetyt parametrit eivät vaikuta. Alimmassa vaihtoehdossa eli tietoikkunassa voi näkyä mitä tahansa tietoa, esimerkiksi vinkki objektin käytöstä. Esikatselukuvassa objektia pyöritetään osoittamalla haluttua suuntaa esikatseluikkunaan ilmestyvällä nuolella. Valitun kansion objekteja selataan sen nimen vasemmalla puolella olevilla nuolipainikkeilla. Ikkunan yläosassa Muisti-painikkeen vieressä on nuoli, jolla avataan ja suljetaan kirjastojen selausosio. 4.4 Objekti Objekti-työkalu on varsinainen monitoimityökalu, jolla käsitellään kaikkia GDL-objekteja, joita ei ole määritelty jonkin muun työkalun erikoisryhmään. Tällaisia objekteja ovat tyypillisesti kiinto- ja irtokalusteet, mutta yhtä hyvin ne voivat olla tikkaita, ajoneuvoja, piirtosymboleita tai astioita. 4.4.1.1.1 Sijoituspiste Esikatseluikkunan näyttäessä pohjanäkymää voi siinä määrittää pisteen, jonka mukaan objekti sijoitetaan pohjaan. Tämä tapahtuu osoittamalla jotain objektiin ohjelmoiduista 2D-tartuntapisteistä. 4.4.1.2 Parametrit Parametrit-osiossa on asetukset objektin koolle ja rajaton määrä muita säätöjä, jotka vaihtelevat objektin mukaan. Objektilla on yleensä ainakin kaksi säädettävää mittaa; pituus ja leveys tai leveys ja syvyys eli x- ja y-mitat. Lisäksi objektilla voi olla myös kolmas mitta, korkeus eli z-arvo. Mitan esiintyminen riippuu objektin ohjelmarakenteesta. Objekteissa voi olla myös muita mittoja, joita säädetään lisäparametreilla. Kuvassa pieni sänkysymboli kuvaa näitä mittoja. Ylimmästä säädetään x- ja keskimmäisestä y-arvo. Vieressä oleva ketjusymboli pakottaa mitat samaksi tai pakottaa objektin säilyttämään sivujensa suhteet. Vinon sänkyikonin kohdasta säädetään objektin asentoa. Objektia voi kiertää myös sitä sijoitettaessa ja myöhemminkin. Kulman

KO.-19 muuttaminen pyörittää objektia z-akselin ympäri. Sänky ei muutu kaltevaksi, vaan sen osoittama ilmansuunta muuttuu. Mahdollinen kaltevuus säädetään lisäparametreista. Rastittamalla laatikko objekti peilautuu. Tämä mahdollistaa saman objektin käyttämisen sekä tavallisena että peilikuvana. Varsinkin epäsymmetrisiä objekteja käytettäessä ei tarvitse olla kahta objektia, jotka olisivat toistensa peilikuvia. Peilaus tapahtuu y-akselin suhteen objektin asennon ollessa 0. Peilauksen voi toki tehdä myös Muokkaus-valikon komennolla Peilaa. 4.4.1.3 Lisäparametrit Seuraava osio parametrien alla voi sisältää lisäparametreja esimerkiksi objektin yksityiskohtien määrittelyyn liittyen. Tämän osion nimi vaihtelee kuvaten parametrin sisältöä. 4.4.4 Objektin sijoittaminen Ennen objektin sijoittamista pohjaan valitaan Tiedot-ikkunasta sijoitustapa. Ensimmäinen vaihtoehto sijoittaa objektin yhdellä painalluksella koordinaatiston suuntaisesti (mikäli sitä ei ole esikierretty parametreissa). Toinen antaa ensimmäisen osoituksen jälkeen osoittaa objektin suunnan pohjassa. Kolmas sijoittaa objektin jälleen suoraan koordinaatistoon nähden, mutta lisäksi se mahdollistaa objektin venyttämisen oikeaan mittaan heti perään. Riippuu objektista kuinka sitä voi venyttää. Esimerkiksi hyllyjä aseteltaessa pohjaan voi tästä sijoitustavasta olla hyötyä, sillä hyllyt voi asettaa kerralla paikalleen ja venyttää sopivaan mittaan. Neljäs vaihtoehto antaa osoittaa objektille vinon suunnan pohjassa ja venyttää sitä tämän jälkeen. Samaa objektia voi sijoittaa malliin rajattomasti. 4.4.5 Objektin muokkaaminen Objekteja voi vapaasti kopioida, peilata, kiertää ja niin edelleen. Yleensä objekteja voi myös venyttää tarttumalla nuolityökalulla johonkin apupisteeseen. Muokattavat apupisteet näkyvät niin pohjassa kuin 3D-näkymissäkin timantinmuotoisina valintapisteinä. Pohjassa valintapistettä osoitettaessa ilmestyy ruudulle seuralainen, jonka oikean puolimmainen valinta venyttää objektin kokoa. Tätä tehdessä ruudulle ilmestyy ikkuna, joka kertoo objektin uudet mitat. Ikkunassa oleviin kenttiin voi myös syöttää suoraan halutut mitat. 4.5 Lamppu Lamppu on hyvin samankaltainen objektien kanssa. Oikeastaan se onkin objekti, jolla on erikoisominaisuus, valaiseminen. Tästä johtuen tässä käsitellään vain lampun erikoissäädöt. Koska lampuista tulevan valon varjojen laskeminen vaatii kohtuullisesti laskentatehoa, kannattaa alkuun harjoitella niiden käyttöä pienellä määrällä. Lamppujen vaikutusta on parasta tutkia renderoimalla otoksia pieneen kokoon halutusta kohtaa. Huomaa, että valo on nähtävissä ainoastaan renderoidussa kuvassa, ei muokattavassa 3D-ikkunassa. Katso VI-Visualisointi. 4.5.1 Parametrit Objekteista tuttujen parametrien lisäksi lampuilla on omia erikoisasetuksiaan.lamppu kytketään päälle ja pois päältä vasemman yläkulman kuvakkeista. Liukusäätimestä säädetään valon intensiteettiä, joka on maksimissaan säätimen oikeassa laidassa. Värikohdan kaksoisosoittaminen avaa käyttöjärjestelmän väripaletit, joilla määritetään valon sävy. Tämän lisäksi lampuilla voi olla, riippuen miten kukin objekti on ohjelmoitu, erilaisia säätömahdollisuuksia, kuten etäisyys jolla niiden valo ei enää vaikuta. 3D-näkymissä timantinmuotoisista pisteistä tapahtuu erilaisia asioita. Kaikissa objekteissa ei tällaisia erikoismuokkausmahdollisuuksia ole laisinkaan. Oheisessa kuvassa viereisen palstan yläosassa siirretään parhaillaan tiskipöydän allasta uuteen paikkaan.

KO.-20 4.6 Ikkuna Ikkunatyökalu on tarkoitettu ikkunoiden ja aukkojen tekemiseen seiniin. Oville on oma ovityökalunsa. Ikkunat ja ovet ovat itsenäisiä elementtejä, jotka sisältyvät seiniin eli ne seuraavat aina seinää ja ovat sen kanssa samalla tasolla. 4.6.1 Asetukset 4.6.1.1 Esikatselu ja sijoitus 4.6.1.3 Pohja Mikäli kohdat Käytä objektin viivatyyppejä ja Käytä objektin kyniä ovat valittuina, ei tässä tehdyillä valinnoilla ole merkitystä, vaan symbolissa käytetään objektiin ohjelmoitua esitystapaa. Tätä esitystapaa muokataan parametreilla (usein esimerkiksi lasikynää). Reunaviivat-painikkeen avulla poistetaan reunaviivat ikkunan symbolista. Esimerkiksi ikkunan ollessa lattian korkeudella ikkunapenkkiä ei yleensä haluta näkyviin. Jos ikkunapenkki ei noudata seinän muotoja, voi säädöllä putsata ikkunan ympäristön, jotta halutun esityksen voi piirtää viivoilla. Jos aukon alareuna on seinän alareunassa tai sen alla, ei penkin reunaviivoja esitetä, vaikka ne olisikin säädetty tässä päälle. Tyhjä aukko -painike antaa muokata seinään tehtävää, tyhjää aukkoa ikkunoiden säätöjen tapaan. Vaihda suunta -painike kääntää valitun ikkunan aukeamissuunnan toiselle puolelle karmin ja pielen pysyessä ennallaan. Sijoituspiste valitaan joko ikkunan reunaan (voi olla kumpaan tahansa reunaan ikkunaa sijoitettaessa) tai sen keskelle. 4.6.1.4 Leikkaus Pohjan esitystapojen lailla leikkauksenkin esitystapana voi käyttää myös objektin asetuksia. 4.6.1.5 3D Oheisilla painikkeilla voi määrittää ikkunan sisäänvedon seinän pinnasta tyypillisesti ulkopinnasta, mutta haluttaessa myös sisäpinnasta. Oikeanpuoleinen painike tuo seinän pinnan ikkunan päälle. Sisennyksen asetuksille on oma kohtansa. 4.6.1.2 Parametrit Kohdassa määritellään ikkunan esitys 3D-ikkunassa. Materiaalien säätäminen on järkevämpää tehdä parametreissa, sillä materiaalin määrittäminen tässä tekee koko ikkunasta yksimateriaalisen. Jos siis kohdassa Käytä objektin materiaaleja ei ole rastia, mäntyiseksi määritellyn ikkunan ruudut ovat mäntyä. Aukon seinien materiaali määritetään joko seinän päätyjen tai emäviivan puoleisen pitkän sivun mukaiseksi. Mikäli ikkunaan on ohjelmoitu Kaarevat seinät -ominaisuus, voi kaarevaan seinään sijoitetun ikkunan määrittää joko kaarevaksi tai suoraksi. 4.6.1.6 Sisäänveto Osion oikeassa reunassa säädetään aukon mitat ja korkeusasema. Ensimmäisestä säädöstä asetetaan ikkuna-aukon leveys. Sen alapuolella säädetään aukon korkeus. Seuraavasta sarakkeesta säädetään aukon yläreunan korkeusasema seinän alareunaan nähden ja tämän alta aukon alareunan etäisyys seinän alareunasta. Ikkunan ylä- ja alapinnan säädöt ovat alisteisia ikkunan korkeudelle, joten toisen arvon muuttaminen vaikuttaa myös toiseen. Huomaa, että korkeudet ovat suhteessa seinän alareunaan ja seinä voi olla myös eri korkeudella kuin lattiapinta. Viimeinen asetus määrittää lattiapinnan paksuuden. Kenttään asetettu arvo lisätään automaattisesti ikkunan todelliseen sijoituskorkeuteen.vasemmalla olevilla parametreilla säädetään muun muassa ikkunan puitteiden kokoa ja sijaintia. Joillekin ikkunoille on vielä lisäparametreja, joita säädetään seuraavassa osiossa. Mikäli ikkunalle on asetettu pieli osiossa Esikatselu ja sijoitus, voi tässä vaikuttaa pielen mittoihin. 4.6.1.7 Littera Osiossa määritetään pohjakuvissa näkyvät aukon mitat ja mahdolliset muut tiedot. Putkahdusvalikosta valitun litteratyypin esitystä muokataan yläreunan asetusten lisäksi parametreilla, jotka ovat