Esipuhe Vesi koskettaa kaikkia Finnmarkin (Finmarkku) asukkaita. Jos olet kiinnostunut lähialueittesi järvien, vesistöjen, pohjavesien ja rannikkovesien tilasta, sinun kannattaa osallistua vesipiirimme vesienhoitoon. Ympäri Eurooppaa on ryhdytty toimiin arvokkaista ja elintärkeistä vesiresursseista huolehtimiseksi. Norjassa on hyväksytty asetus vesienhoidon puitteista, jossa määritellään, miten tätä työtä tehdään Norjassa. Tavoitteena on ylläpitää vesistöjen hyvää kuntoa ja parantaa olosuhteita siellä, missä ne eivät ole tyydyttävät. Jotta tavoite toteutuisi, viranomaisten on tehtävä yhteistyötä aiempaa enemmän. Tämä suunnitteluohjelma koskee viranomaisten, järjestöjen ja muiden vesipiirin toimijoiden vesienhoitotyötä vuoteen 2016. Suunnitteluohjelmalla tavoitellaan sitä, että suunnitteluprosessi olisi selkeä ja ennustettava kaikille osapuolille. Suunnittelutyön päätteeksi tehdään hoitosuunnitelma, joka on yhteenveto tehdystä työstä. Suunnitelma kuvaa, miten tavoitteet vesien hyvästä kunnosta toteutetaan Finnmarkissa. Jotta suunnitelma onnistuisi mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että kaikki osapuolet ja asiasta kiinnostuneet osallistuvat sen tekoon. Olemme riippuvaisia yhteistyöstä ja yhteisistä panostuksista saavuttaaksemme koko Norjaa koskevat vesienhoidon kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet. Terveisin Ann-Solveig Sørensen Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 1
Sisältö 1 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Lakiperusta... 3 1.3 Suunnittelutyön tavoitteet ja toteutus... 4 1.4 Vesienhoitosuunnitelma... 5 1.5 Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi... 6 1.6 Toimenpideohjelma... 6 1.7 Seuranta... 6 1.8 Ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma... 7 1.9 Suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan... 7 1.10 Suhde muihin alueellisiin suunnitelmiin... 7 2 Ympäristötavoitteet ja sanasto... 8 2.1 Perustavoiteet... 8 2.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja ympäristön tila... 8 2.3 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat... 9 2.4 Sanasto... 10 3 Suunnitelma-alueen kuvaus... 11 3.1 Vesipiiri... 11 3.2 Vesialueiden kuvaus... 13 4 Työn organisointi... 14 4.1 Vesipiiriviranomainen (VRM)... 15 4.2 Sektoriviranomaiset... 15 4.3 Kunnat... 16 4.4 Vesipiirilautakunta (VRU)... 17 4.5 Alueellinen viiteryhmä... 17 4.6 Vesialuelautakunta... 17 4.7 Paikalliset ryhmät ja yhdistykset... 18 4.8 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueella... 18 4.9 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueen ulkopuolella... 18 4.10 Teemakokoukset... 18 5 Työohjelma ja toteuttamissuunnitelma... 18 5.1 Suunnitteluprosessi... 19 5.2 Päätösten asiaperusta... 20 5.3 Hoitosuunnitelma vuosiksi 2010 2016... 20 6 Osallistuminen ja tiedonkulku milloin ja miten voi vaikuttaa?... 21 6.1 Viiteryhmät... 21 6.2 Vaikuttaminen ennen lausuntokierrosta... 22 6.3 Lausuntokierros... 22 6.4 Tiedotus ja julkisuus... 23 7 Selvitettävät teemat... 24 7.1 Selvitysten vastuunjako... 24 7.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja riskien arviointi... 24 7.3 Ympäristöä parantavat toimet... 25 7.4 Vesiympäristön seuranta... 25 7.5 Suojelualueet... 25 7.6 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat... 25 7.7 Ilmastonmuutos... 26 7.8 Taloudelliset ja hallinnolliset seuraukset... 26 7.9 Vesipalvelujen kustannusten kattaminen... 26 7.10 Kansainvälinen yhteistyö... 26 2
1 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet 1.1 Tausta EU:n direktiivi yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi) tuli voimaan EU:n jäsenmaissa vuonna 2000. Norja on vuodesta 2001 lähtien osallistunut EU-maiden toimiin vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kokonaisvaltaisen vesienhoitosuunnitelman veden ja vesistöjen hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Direktiivi on velvoittanut Norjaa ETA-sopimuksen osana 1.5.2009 lähtien. Direktiivin toteuttamiseksi Norjassa on laadittu vesiasetus, joka tuli voimaan 1.1.2007. Vesiasetuksen tarkoitus on varmistaa, että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan ja hyväksytään alueellisia hallintosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä huolehditaan tarvittavasta tietoperustasta kyseistä työtä varten. Jokaisessa Norjan 11 vesipiirissä laaditaan ja toimeenpannaan kokonaisvaltainen suunnitteluohjelma sekä siihen liittyvä toimenpideohjelma ennen vuoden 2015 loppua. Jos veden laatu on huono, ryhdytään toimiin vesimuodostumien hyvän vesiympäristön ja hyvän ekologisen potentiaalin saavuttamiseksi ennen vuotta 2021. Vesiasetuksessa huomautetaan lisäksi, että vesiympäristöä on suojeltava tietyiltä ympäristömyrkyiltä (vrt. vesiasetuksen 7). Tämä suunnitteluohjelma on suunnitelma Finnmarkin vesienhoitosuunnitelman tekemisestä. Suunnitteluohjelmalla tavoitellaan sitä, että suunnitteluprosessi olisi selkeä ja ennustettava kaikille osapuolille. Suunnitteluohjelma pitää sisällään suunnittelutyön tavoitteet, suunnitteluprosessin ja osallistumissuunnitelman. 1.2 Lakiperusta Vesiasetus perustuu kaavoitus- ja rakentamislakiin (plan- og bygningsloven), päästölakiin (forurensningsloven) sekä vesivaralakiin (vannressursloven). Lisäksi vesiasetuksen säännökset ovat monin paikoin samankaltaisia luonnon monimuotoisuutta koskevan lain (naturmangfoldloven) säännösten ja periaatteiden kanssa. Luonnon monimuotoisuutta koskeva laki määrittää tavoitteet, periaatteet ja konkreettiset säännöt luonnon kestävästä käytöstä ja suojelusta, ja se velvoittaa kaikkia, jotka hallinnoivat luontoa tai vaikuttavat luontoon. Lakiin liittyvien perusteiden on ilmettävä suunnitelmasta, ja tavoitteet ja periaatteet on otettava huomioon suunnittelun alusta alkaen. 3
1.3 Suunnittelutyön tavoitteet ja toteutus Suunnittelutyön tavoitteena on varmistaa Finnmarkin vesien suojeleminen, tarpeellinen parantaminen ja kestävä käyttäminen. Tämä koskee sekä vesistöjä, pohjavesiä että rannikkovesiä 1. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen liittyvä toimenpideohjelma täydentävät kokonaiskäsitystä vesiympäristön tilasta, ympäristövaikutuksista, seurannasta ja ajankohtaisista ympäristötoimista, jotka koskevat kaikkia Finnmarkin piirin vesimuodostumia. Suunnitelma käsittää pintavedet 2, pohjavedet ja rannikkovedet. Hyväksyttyä vesienhoitosuunnitelmaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa seurataan ja tarkistetaan kuuden vuoden välein. Kuva 1: Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen ja seuraaminen. Kuva 1 esittää suunnittelutyön eri vaiheita: Ominaispiirteiden tarkastelu ja luokittelu antavat perustietoa vesimuodostumien tilasta. Ympäristön tila on päätösperuste hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimiselle. Hoitosuunnitelman toteutukseen kuuluu ympäristötoimenpiteiden toimeenpaneminen sekä tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen. 1 Rannikolta ja meripeninkulman päässä perusviivasta 2 Joet ja järvet 4
Taulukko 1: Vesienhoitoon liittyvät keskeiset määräajat vesiasetuksen mukaan. Vuosi Tehtävä 2011 Suunnitteluohjelman kuuleminen ja hyväksyminen 2012 Ominaispiirteiden tarkastelu, ympäristövaikutusten arviointi ja vesimuodostumien taloudellinen analyysi valmis 2012 Alueellisen seurantaohjelman laatiminen 2012 Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset -asiakirjan käsittely 2012 Suojelualuerekisteri valmis 2013 1. suunnitelmakauden toimenpiteet käytössä sekä tilan raportointi keskushallinnolle 2014 Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman luonnos lausuntokierrokselle ennen heinäkuun 1. päivää 2014 2015 Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma käsitellään lääninkäräjillä 2015 Hoitosuunnitelma hyväksytään keskushallinnossa 2016 1. suunnitelmakauden tavoitteiden saavuttamisen määräaika 2020 2. suunnitelmakauden ja 1. suunnitelmakauden lykättyjen tavoitteiden saavuttamisen määräaika 2020 Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman uudelleenkäsittely 1.4 Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma sisältää yhteenvedon ja analyysin vesipiirin vesimuodostumista ja yksittäisistä vesialueista. Se antaa kokonaiskuvan myös siitä, mitä on tehtävä direktiivin asettamien vesien hyvää tilaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitosuunnitelman laatimisprosessi on itse suunnitelman ohella tärkeä osa tiedotusta ja viestintää viranomaisten ja kaikkien niiden välillä, joita alueen vesikysymykset koskevat. Hoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, ja se toimii viranomaisten toimintakertomuksena ja päätösperustana. Suunnitelma toimii myös tiedonlähteenä, suunnittelutyökaluna sekä raporttina alueen vesimuodostumien tilasta. Vesiasetuksen liitteessä VII kuvaillaan asiat, joiden on sisällyttävä hoitosuunnitelmaan. Hyväksytty hoitosuunnitelma on perusta alueellisten toimielinten toiminnalle sekä kunnallis- ja valtionhallinnon suunnittelulle ja toiminnalle vesipiirissä. Hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan seuraavista asioista: 1. Vesimuodostumien tila 2. Vesiympäristöön vaikuttavat tekijät ja uhkat 3. Asetetut ympäristötavoitteet 4. Tarpeellinen seuranta 5. Toimenpideohjelman yhteenveto. 6. 5
1.5 Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi Kaavoitus- ja rakentamislain 4-2 edellyttää hallintasuunnitelman kaavaselostusta ja tietyissä tapauksissa vaikutusten arviointia. Kaavaselostuksessa kuvaillaan hallintasuunnitelman tavoitteet, pääsisältö ja vaikutukset. Säännös edellyttää erityisesti sitä, että kaavaselostuksessa esitetään, miten suunnitelma liittyy muihin alueen suunnitelmiin. Vaikutusten arvioinnin vaatimus koskee aluesuunnitelmia, joissa määritellään suuntaviivoja tai rajoja tulevalle kehittämiselle. Ellei hallintasuunnitelmassa aseteta rajoja tai suuntaviivoja kehittämiselle, sitä koskee vain kaavoituslain vaatimus kaavaselostuksesta. Tällä hetkellä vesipiiriviranomainen tulkitsee, että hoitosuunnitelmaa varten ei täydy tehdä vaikutusten arviointia. Jos suunnitteluprosessin aikana toteutetaan toimia, jotka vaativat vaikutusten arviointia, vesipiiriviranomainen huolehtii sen tekemisestä ennen suunnitelman lähettämistä lääninkäräjille (vrt. asetuksen ympäristövaikutusten arvioinnista 13, forskrift om konsekvensutredninger). 1.6 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma sisältää kaikenlaiset toimenpide-ehdotukset ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi hoitosuunnitelmassa määritetyissä vesimuodostumissa. Lisäksi se tiivistää kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka on määritetty tai jotka perustuvat voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin (vrt. vesiasetuksen 25). Vuoden 2013 alkupuoliskon aikana vesipiiriviranomainen pyytää sektoriviranomaisilta toimenpide-ehdotuksia kunkin viranomaisen toimialueelta. Toimenpideohjelma antaa kokonaiskuvan, johon sisältyvät: 1. käynnistetyt ympäristötoimenpiteet 2. uudet toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia vesiympäristön suojelemiseksi ja parantamiseksi. Toimenpideohjelman ympäristötoimien on oltava käynnissä viimeistään kolmen vuoden kuluttua toimenpideohjelman hyväksymisestä. 1.7 Seuranta Perusseurannan tarkoituksena on määrittää ympäristön tila ja eri vesityyppien pitkäaikaismuutokset. Näin voidaan dokumentoida ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Perusseurannan rahoitus- ja toteutusvastuu kuuluu kansallisille viranomaisille. Toimenpiteiden seurannalla määritetään ja seurataan ympäristön tilan kehittymistä vesimuodostumissa, joissa ympäristötavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Seuranta kertoo ympäristötoimien vaikutuksista ja luo perustan mahdollisille korjaustoimenpiteille. Seuranta osoittaa myös uusien toimenpiteiden tarpeen. 6
Jos laissa on määräyksiä seurannasta, vaikutuksista vastaavan on kokonaan tai osittain maksettava ja toteutettava ne. Tässä sovelletaan pilaaja maksaa -periaatetta. 1.8 Ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma Tenon (Tana), Näätämön (Neiden) ja Paatsjoen (Pasvik) vesipiireille on tehty hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma kaudelle 2010 2015. Hoitosuunnitelmaa seurataan ja toteutetaan samalla, kun laaditaan hoitosuunnitelma muille Finnmarkin vesipiirin vesialueille. Suunnitelman ja toimenpideohjelman uudelleenkäsittelyn yhteydessä ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma sisällytetään muun alueen hoitosuunnitelmaan. Vuoden 2015 päättyessä Finnmarkin vesipiirillä on oltava hyväksytty vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma kaikille seudun vesialueille. 1.9 Suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan Viranomaiset Eri viranomaiset tekevät päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta vesienhoitoon. Näiden viranomaisten on laadittava vesiasetukseen liittyviä arviointeja ja integroitava vesiasetuksesta aiheutuvat vaatimukset asioiden käsittelyyn. Päätökset, jotka eivät ota huomioon vesiasetusta, ovat pätemättömiä. Hoitosuunnitelman suunnittelu ja toteuttaminen tulevat vaikuttamaan näihin viranomaisiin vaihtelevissa määrin. Hoitosuunnitelma luo suuntaviivoja päätöksille, joita yksittäiset sektoriviranomaiset tekevät suunnitelmakauden aikana. Yksittäisillä viranomaisilla on vastuu selvittää toimenpide-ehdotuksia ja ympäristötavoitteiden vahvistamisen edellytyksiä vastuualueillaan. Työ on tehtävä vesipiiriviranomaisen asettamissa määräajoissa. Kunnat Vesienhoitosuunnitelman laatiminen ja vesiasetuksesta seuraavat toimet vaikuttavat suoraan kuntiin. Niiden on integroitava vesihallinto muuhun suunnitteluun. Kuntien velvollisuus on toteuttaa kuntasuunnitelmaa, joka sisältää sekä yhteiskuntakehityksen että maankäytön. Kunnille on siirretty vastuuta päästölain (forurensningsloven) mukaisesti. Ne hallinnoivat huomattavaa osaa maatalouden toimia, omistavat usein vesivoimaloita ja julkisia jätevedenpuhdistamoita sekä vastaavat ympäristöterveydestä. Toiminta Monen eri alan toiminta kuormittaa vesipiirin vesiresursseja. Maatalous, jätevedenpuhdistus, liikenne, teollisuus ja vesivoima ovat aloja, joiden on toimittava säännösten ympäristötavoitteiden mukaan. 1.10 Suhde muihin alueellisiin suunnitelmiin Hoitosuunnitelman suunnittelutyö on mahdollisimman hyvin sovitettava muihin aluesuunnitelmiin. Tällaisia suunnitelmia ovat muun muassa Finnmarkin alueellinen liikennesuunnitelma vuosiksi 2010 2013 Finnmarkin suunnitelmastrategia (tekeillä). 7
2 Ympäristötavoitteet ja sanasto 2.1 Perustavoiteet Yleinen tavoite on, että ennen vuotta 2021 pintaveden ekologinen ja kemiallinen tila on vähintään hyvä ja pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä. Jos vesimuodostuman tila on erinomainen tai hyvä, sitä on suojeltava tilan säilyttämiseksi. 2.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja ympäristön tila Ominaispiirteiden tarkastelun päätavoitteena on tunnistaa vesimuodostumat, joissa vesienhoitoasetuksen hyvän ympäristöntilan tavoitteet eivät todennäköisesti tule toteutumaan. Tarkasteluprosessiin kuuluu 1) käsiteltävien vesimuodostumien rajaus (joki, järvi, rannikko- ja pohjavesi) 2) vesimuodostumien tyypittely samanlaisten luonnontilojen perusteella 3) ympäristökuormitusten tunnistaminen (olemassa olevat ja odotettavat) 4) ympäristövaikutusten yksinkertaistettu arviointi. Jos vesimuodostuma ei täytä ympäristötavoitteita, on ryhdyttävä ympäristöä parantaviin toimiin ja mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin. Vesiasetus edellyttää myös sen arviointia, ovatko ehkäisevät toimenpiteet tarpeellisia pilaantumisen estämiseksi vesimuodostumissa, jotka tällä hetkellä täyttävät ympäristötavoitteet. 3 Yleinen luonnon pintavesiä 4 koskeva tavoite on, että pintaveden ekologisen ja kemiallisen tilan on oltava vähintään hyvä, kun taas pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan on oltava vähintään hyvä. Ominaispiirteiden tarkastelun ja luokittelun tavoitteena on varmistaa oikea ympäristötavoite eri vesimuodostumille. 3 Hyvä tai erinomainen tila, ks. kuva 2 4 Joet, järvet ja rannikkovedet 8
Kuva 2: Vesimuodostumien luokittelu ja ympäristötavoitteet. Jos vesimuodostuman luokitus on tyydyttävä tai sitä huonompi, kestävän käytön rajan ylittäminen vaatii toimenpiteitä. Hyväksi tai erinomaiseksi luokiteltu vesimuodostuma puolestaan vaatii suojelua pilaantumiselta. 2.3 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Vesimuodostumat, joihin yhteiskunnalle hyödylliset tavoitteet ovat vaikuttaneet merkittävästi fyysisesti, ovat tyypillisiä kohteita voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, ellei hyvän ekologisen tilan ympäristötavoitetta voida toteuttaa kohtuullisesti lieventävillä toimilla. Nykyiset lieventävät toimenpiteet hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät ole teknisesti toteutettavia, niiden kustannukset ovat kohtuuttoman suuret tai toimenpiteet aiheuttavat yhteiskuntahyödyn katoamisen tai vähenemisen toimenpiteiden tuomaan hyötyyn nähden. Tyypilliset voimakkaasti muutetut vesimuodostumat ovat säännösteltyjä jokia ja järviä, kanavoituja jokialueita tai rannikkoalueita, joissa on suuria satamia. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu ja valinta tehdään sellaisten vesimuodostumien joukosta, joiden luokitus on huono ja joihin fyysiset toimet vaikuttavat. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ympäristötavoitteena on hyvä ekologinen potentiaali eli tila, joka saavutetaan, kun mahdolliset ympäristöä parantavat toimet on toteutettu. Hyvä ekologinen potentiaali määritellään kullekin voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle sen perusteella, mikä on realistisesti tehtävissä, jotta päästäisiin mahdollisimman lähelle hyvää ekologista tilaa. Muodostumia on myös suojeltava pilaantumiselta. 9
Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien valinnasta vastaavat viranomaiset, joiden vastuulle niihin liittyvät lait ja lakiperusteet kuuluvat. 2.4 Sanasto Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia termejä. Vesipiiri: Yksi tai useampi vierekkäinen valuma-alue sekä niihin yhteydessä olevat pohja- ja rannikkovedet, jotka yhdessä muodostavat tarkoituksenmukaisen yksikön vesihallintoa varten. Finnmarkin vesipiiri on kuvailtu luvussa 2. Vesialue: Vesipiirin rajattu osa, joka koostuu joko yksittäisestä valuma-alueesta tai osittaisista tai useimmista valuma-alueista sekä niihin liittyvistä pohjavesistä ja mahdollisista rannikkovesistä. Vesimuodostuma: Rajallinen ja huomattava määrä pintavettä, kuten järvi, säännöstelyallas, joki, puro, kanava, vuono tai rantaviiva tai näiden osa, tai rajallinen määrä pohjavettä yhdessä tai useammassa pohjavesivarastossa. Valuma-alue: Maa-alue, jonka valuma laskee tiettyyn kohtaan jokea, järveä, vuonoa tai merta. Pintavesi: Rannikkovesi, murtovesi ja makea vesi pohjavettä lukuun ottamatta. Pohjavesi: Vesi maanpinnan alapuolella pohjan kyllästyneessä vyöhykkeessä. Rannikkovesi: Suolainen vesi meripeninkulman päässä perusviivasta maahan päin tai murtoveden ulkorajasta aluevesien ulkorajalle asti, kun kyse on kemiallisesta tilasta. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma: Pintavesimuodostuma, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti ja joka on määritelty voimakkaasti muutetuksi vesiasetuksen :ssä 5. Ekologinen tila: Tila, joka koskee pintavesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa ja perustuu vesiasetuksen liitteen V luokitukseen. Ekologinen potentiaali: Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten pintavesimuodostumien mahdollinen ekologinen tila, joka perustuu liitteen V luokitukseen. Suojelualueet: Alueet, jotka on määritelty juomaveden lähteiksi, suojelualueiksi yms. (vrt. vesiasetuksen 16 ja liite IV). 10
Ominaispiirteiden tarkastelu: Ominaispiirteiden tarkastelu tarkoittaa rajallisten vesimuodostumien ympäristöuhkien arviointia, joka perustuu yksinkertaistettuun tunnettujen ympäristökuormitusten ja ympäristön tilan analyysiin. Prosessiin sisältyy 1) käsiteltävien vesimuodostumien rajaus (joki, järvi, rannikko- ja pohjavesi), 2) vesimuodostumien tyypittely samanlaisten luonnontilojen perusteella, 3) ympäristökuormitusten tunnistaminen (olemassa olevien sekä odotettujen) ja 4) ympäristövaikutusten yksinkertaistettu arviointi. Saatavien tietojen perusteella vesimuodostelma saa luokituksen I) riski, II) mahdollinen riski tai III) ei riskiä sen perusteella, onko vaarana ympäristötavoitteen saavuttamatta jääminen ennen vuotta 2020. Luokittelu: Perustuu niihin muutoksiin, joita ihmisen toiminta aiheuttaa. Luokittelu tehdään vertailemalla veden tilaa vastaaviin luonnontilaisiin vesimuodostumiin. Pintavesi luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella viiteen luokkaan. 3 Suunnitelma-alueen kuvaus 3.1 Vesipiiri Finnmarkin vesipiiri koostuu Finnmarkin läänistä ja sisältää rannikkovesialueen meripeninkulman päähän perusviivasta. Lisäksi vesipiiriin kuuluu osia Tenon, Näätämön ja Paatsjoen valuma-alueista, jotka sijaitsevat Suomessa, sekä osia Paatsjoesta ja Vuoremijoesta (Grense Jakobselv), jotka sijaitsevat Venäjällä. Pieni osa Finnmarkin läänin maa-aluetta kuuluu Kemijoen vesipiiriin. Tromssan ja Finnmarkin vesipiirien välinen raja noudattaa suurin piirtein lääninrajaa. Tarkempi maantieteellinen rajaus on osoitteessa www.vann-nett.nve.no. 11
Kuva 3: Kartta Finnmarkin vesipiiristä. Finnmarkin vesipiiri on jaettu 10 vesialueeseen, jotka näkyvät edellisessä kuvassa. Jako on tehty valuma-alueen mukaan, joten se ei noudata kunnan-, läänin- tai maanrajoja. Joidenkin kuntien pinta-ala ulottuu siitä syystä useaan vesialueeseen. Taulukko 2: Finnmarkin vesipiirin vesialueet, joiden pinta-ala ja kunnat ovat Norjan rajojen sisäpuolella. Vesialue Pinta-ala Kuntien määrä Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja 12 190 km 2 6 Stjernøya Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) 7 067 km 2 5 ja mantereen puoleiset osat Måsøy ja Magerøya 4 889 km 2 4 Lemmijoen vesistö (Lakselv) ja 7 075 km 2 7 Porsanginvuono Teno 14 695 km 2 9 Lemmivuono (Laksefjorden) ja 6 112 km 2 5 Nordkinnin niemimaa Varanginvuonon pohja 1 257 km 2 3 12
Varanginniemi 5 902 km 2 6 Näätämö 2 287 km 2 2 Paatsjoki 2 908 km 2 1 Finnmarkin vesipiiri 64 382 km 2 19 Taulukko 3: Finnmarkin vesipiirin vesialueet, joiden pinta-ala ja kunnat tai alueet ovat Norjan rajojen ulkopuolella. Vesialue Pinta-ala Kunnat/alueet Paatsjoki Venäjällä Paatsjoki Suomessa Näätämö Suomessa Teno Suomessa 2 899 km2 Muurmanskin alue 14 714 km2 Inari 2 605 km2 Inari 5 148 km2 Utsjoki 3.2 Vesialueiden kuvaus Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja Stjernøya Pinta-ala ulottuu Kautokeinon (Koutokeino), Altan (Alattio), Lopan (Lappea) ja Hasvikin kuntiin sekä pienemmät osat Nordreisaan (Raisi) ja Kvænangeniin (Naavuono). Raja noudattaa ennen kaikkea vesialueen suurimman vesistön eli Alattio-Koutokeinon valumaaluetta. Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) ja mantereen puoleiset osat Tämä vesialue sisältää kaikki valuma-alueet Sørøyan, Seilandin ja Kvaløyan (Valassaari) saarilla, sekä Repovuonon (Repparfjord) vesistön ja useat pienet vesistöt Kvalsundissa ja Alattiossa. Kunnat, joiden pinta-ala ulottuu tälle vesialueelle, ovat Hasvik, Hammerfest, Kvalsund, Alta (Alattio) ja Porsanger (Porsanki). Måsøy ja Magerøya Pinta-ala ulottuu Måsøyn, Nordkappin (Kappa), Kvalsundin ja Porsangin kuntiin. Lafjordelva, Russelva ja Ravduljåkka ovat maa-alueen suurimmat vesistöt. Lisäksi valumaalueet ulottuvat Magerøyaan ja Måsøyn kunnan saariin. Lemmijoen vesistö (Lakselv) ja Porsanginvuono Tähän vesialueeseen kuuluvat Lakselva (Lemmijoki), Stabburselva ja Børselva (Pyssyjoki) sekä lisäksi pienempiä valuma-alueita, jotka laskevat molemmin puolin Porsanginvuonoa. Valtaosilla Stabburselvan valuma-alueista on kansallispuiston status. Alueen pinta-ala ulottuu Nordkappin, Porsangin ja Kaarasjoen kuntiin, ja pienet osat ulottuvat Lebesbyn, Kvalsundin, Alattion ja Tenon kuntiin. 13
Lemmivuono (Laksefjorden) ja Nordkinnin niemimaa Pinta-ala ulottuu Lebesbyn ja Gamvikin kuntiin. Lisäksi pieniä osia on Nordkappissa, Porsangissa ja Tenossa. Alue muodostuu valuma-alueista, jotka laskevat Lemmivuonoon. Kaksi suurinta vesistöä ovat Storelva ja Adamselva. Teno Vesialueen rajat noudattavat Tenovesistön valuma-aluetta sekä valuma-alueita Tenovuonon molemmin puolin. Pinta-alaa on Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Gamvikin ja Berlevågin kunnissa sekä pienempiä osia Alattiossa, Porsangissa, Lebesbyssä ja Nessebyssä (Uuniemi). Varanginvuonon pohja Vesialue koostuu pääasiassa Uuniemen kunnan (Nesseby) pinta-alasta ja pienemmistä osista Tenoa ja Etelä-Varankia (Sør-Varanger). Vesterelvin, Bergebyelvan, Reahppenjohkan ja Nyelvin valuma-alueet muodostavat suurimman osan alueesta. Varanginniemi Pinta-ala ulottuu Vadsøn (Vesisaari), Vardøn (Vuoreija), Båtsfjordin ja Berlevågin kuntiin sekä pienemmät osat Uuniemeen ja Tenoon. Huomattava osa vesialuetta on Varanginniemen kansallispuiston rajojen sisäpuolella. Niemen pohjoispuolella on muun muassa Kongsfjordelva, Syltefjordelva ja Sandfjordelva, kun taas Komagelv, Skallelva (Kallijoki) ja Vestre Jakobselv (Annijoki) laskevat Varanginvuonoon. Näätämö Pinta-ala ulottuu Norjan puolella Etelä-Varangin kuntaan sekä pienemmät osat Uuniemen kuntaan. Alueen suurimmat vesistöt ovat Näätämöjoki (Neidenelva), jonka valuma-alue ulottuu rajan yli Suomeen. Alueeseen kuuluvat myös Bugøyfjord (Reisivuono), Kjøfjord, Neidenfjorden (Näätämönvuono), Korsfjorden (Ristivuono) sekä läntinen osa Bøkfjordenia. Nämä kaikki ovat Varanginvuonon sivuvuonoja. Paatsjoki Paatsjoen valuma-alue sekä Karpelva ja Grense-Jakobselv (Vuoremijoki) muodostavat vesialueen suurimman osan. Merialueilla on Langfjorden, Bøkfjordenin itäinen osa, Jarfjord (Rautavuono) ja Kobbholmfjorden. Koko pinta-ala Norjan puolella on Etelä-Varangin kunnan alueella. 4 Työn organisointi Norja on sitoutunut kansainvälisesti noudattamaan vesipuitedirektiiviä ETA-sopimuksen osana. Hallitus raportoi ja tiedottaa Norjan tilasta EFTAn seurantaviranomaiselle. Kansallisella tasolla ympäristöministeriöllä on koordinointivastuu, jota varten on perustettu ministeriötyöryhmä. Keskusvirastotasolla luonnonhallinnon keskusvirasto (direktoratet for naturforvaltning) vastaa työn koordinoinnista, jota varten on asetettu keskusvirastotyöryhmä. 14
Norjan vesihallinto on jaettu 11 vesipiiriin, joissa on kussakin yksi maakunta vesipiiriviranomaisena. Alueet on rajattu luontoperustein, ja lähtökohtana on valuma-alue sekä siihen kuuluva rannikkovyöhyke. Lisäksi on otettu huomioon hallinnollinen näkökulma sekä se, miten viranomaisten osaamista voidaan hyödyntää tehokkaimmin. Kuva 4: Vesihallinnon organisointi Norjassa. 4.1 Vesipiiriviranomainen (VRM) Finnmarkin maakunta (Finnmark fylkeskommune) on vesipiiriviranomainen (vannregionmyndighet, VRM) Finnmarkin vesipiirissä. Finnmarkin maakunnan tärkein tehtävä on toimia suunnittelun ja prosessin johtajana. Maakunta myös koordinoi työtä toteuttamalla vesiasetuksesta aiheutuvia tehtäviä. Finnmarkin maakunta huolehtii vesipiiriviranomaisena siitä, että laaditaan sektorin kattava vesienhoitosuunnitelma ja toimintaohjelma, jotka lääninkäräjät hyväksyvät ja kuningas vahvistaa ennen vuotta 2015. 4.2 Sektoriviranomaiset Kaikki sektoriviranomaiset osallistuvat työhön vastuualueellaan selvittämällä ympäristötavoitteiden vahvistamisen edellytyksiä, ehdottamalla ympäristö- ja seurantatoimenpiteitä sekä toteuttamalla toimenpideanalyysejä ja toimenpide-ehdotusten kustannus-hyötyanalyyseja. Maaherra (fylkesmann) on alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen, jolla on päävastuu ympäristöön liittyvistä päätöksistä. Maaherran apuna päätösperusteiden vahvistamisessa ovat muut sektoriviranomaiset ja paikallinen tieto, ja koordinoitavat alueet ovat vesiympäristöön liittyvä seuranta ja tiedonhallinta vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu vaikutusten ja riskien arviointi ympäristön tilan luokitus ja ympäristötavoitteiden ehdottaminen. 15
Ilmastosta ja päästöistä vastaava keskusviranomainen KLIF (Klima- og forurensingsdirektoratet) vastaa kansallisen päästöpolitiikan toimeenpanosta sekä ohjaa, valvoo ja hallinnoi sitä paremman ympäristön luomiseksi. Tärkeimmät vastuualueet ovat ilmasto, ympäristömyrkyt, meri ja vesi, jätteet, ilma ja melusaasteet. KLIF ohjaa maaherrojen päästötyötä, ja sille voi kannella maaherrojen päätöksistä päästölain mukaisesti. Rannikkovirasto (Kystverket) on kalastus- ja rannikkoministeriön (Fiskeri- og kystdepartementet) yksikkö, joka vastaa meriliikenteestä, meriturvallisuudesta, satamista ja valmiudesta äkilliseen saasteiden torjuntaan. Rannikkoviraston työn tavoitteena on tehokas ja turvallinen meriliikenne, jota tavoitellaan pitämällä huolta meriliikenteen saavutettavuudesta ja satamien toimivuudesta. Rannikkovirasto ehkäisee ja rajoittaa äkillisten saasteiden haittavaikutuksia. Norjan vesistöistä ja energiasta vastaavan keskusviranomaisen (Norges vassdrags- og energidirektorat, NVE) tehtävänä on varmistaa kokonaisvaltainen ja ympäristöä säästävä vesienhoito sekä sähkönsaanti. NVE:llä on keskeinen tehtävä tulva- ja vyörytilanteissa, ja se vastaa kansallisesta sähköntuotantovalmiudesta. NVE muun muassa valvoo kahden tärkeän lain noudattamista; vesiresurssilaki (vannressursloven) ja vesistöjen säännöstelylaki (vassdragsreguleringsloven) säätelevät kaikkia toimia, jotka liittyvät vesistöihin ja vesivoiman kehittämiseen. Kalastushallinnon keskusviranomainen (Fiskeridirektoratet) tukee osaltaan kalastus- ja rannikkoministeriön tavoitteita, joilla varmistetaan edellytykset kannattavalle ja kestävälle kalastus- ja meriviljelyelinkeinolle sekä muille merielinkeinoille. Norjan tielaitos (Statens vegvesen) kuuluu liikenneministeriöön ja hallinnoi valtion 10 400 kilometriä pitkää tieverkkoa. Monien valtateiden hallinnointi siirtyi maakunnille vuonna 2010. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä maakuntien kanssa, joissa tieverkostoa on yhteensä 44 200 kilometriä. Tielaitos vastaa myös väestön, yhteiskuntakehityksen, turvallisuuden, ympäristön, maiseman, teknologian ja talouden huomioon ottamisesta. Norjan elintarviketurvallisuusvirasto (Mattilsynet) kuuluu kolmeen eri ministeriöön, jotka ovat maatalous- ja ruokaministeriö (Landbruks- og matdepartementet, LMD), kalastusja rannikkoministeriö (Fiskeri- og kystdepartementet, FKD) sekä terveys- ja hoivapalveluministeriö (Helse- og omsorgsdepartementet, HOD). Hallinnollinen vastuu on maatalous- ja ruokaministeriöllä. Elintarviketurvallisuusvirasto hallinnoi kaikkia lakeja, jotka liittyvät elintarviketuotantoon, kuten juomaveteen ja pellolta pöytään ulottuvaan elintarvikeketjuun. 4.3 Kunnat Kunnilla on usein paikallista tietoa vesimuodostumien olosuhteista, kuten niihin liittyvistä vaikutuksista, oikeuksista ja intresseistä. Näin ollen kuntien on osallistuttava aktiivisesti sekä asiatietoperustan luomiseen että suunnittelutyöhön. Kunnille on siirtynyt valtiolta 16
toimeenpanovaltaa ja veteen liittyviä tehtäviä esimerkiksi maatalouden, veden ja jäteveden, ympäristön ja päästöjen alalta. Kuntien on tehtävä selvityksiä omalta vastuualueeltaan sektoriviranomaisten tavoin. Vesipuitedirektiivi perustuu siihen, että vesienhoidossa tarkastellaan koko valuma-aluetta ja sen olosuhteita. 4.4 Vesipiirilautakunta (VRU) Vesiasetuksen 22 edellyttää vesipiirilautakunnan (vannregionutvalget, VRU) perustamista alueellisen sektorikoordinoinnin tärkeimmäksi kanavaksi. VRU:hun kuuluvat Finnmarkin maakunta (VRM), Finnmarkin maaherra, elintarviketurvallisuusvirasto, rannikkovirasto, kalastushallinnon keskusviranomainen, NVE, Norjan tielaitos ja kunnat. Kaikilla asiaankuuluvilla viranomaisilla on oikeus 5 osallistua, mutta yksittäiset viranomaiset voivat itse päättää osallistumisen priorisoinnista ja organisoinnista. VRM toimii johtajana ja sihteerinä VRU:ssa, ja sektoriviranomaisilla, kunnilla ja saamelaiskäräjillä (Sametinget) on oikeus yhteen osallistujaan ja sijaiseen. Finnmarkissa alueneuvostoja kehotetaan osallistumaan kuntien puolesta, mutta kunnat voivat halutessaan osallistua suoraan. 4.5 Alueellinen viiteryhmä Finnmarkin maakunta (VRM) vastaa yhteistyössä VRU:n kanssa siitä, että kaikille kiinnostuneille annetaan tilaisuus osallistua aktiivisesti suunnitteluohjelman tekoon sekä jaetaan tietoa keskeisistä kysymyksistä ja vesienhoitosuunnitelman luonnoksista. Kaikkien yksityisten ja yleisten eturyhmien edustajilla ja oikeudenomistajilla on oikeus osallistua VRU:n alueelliseen viiteryhmään. Eturyhmien on päätettävä, onko tarkoituksenmukaisempaa osallistua alueellisen viiteryhmän vai paikallisen vesialuelautakunnan tai mahdollisesti molempien työhön. Alueellisen viiteryhmän osallistujista on luettelo osoitteessa www.vannportalen.no. 4.6 Vesialuelautakunta Tärkeä osa alueellista suunnitelmaa on paikallistieto ympäristön tilasta, vaikutuksista ja riskeistä sekä mahdollisuus paikallisten ratkaisujen kehittämiseen. Suuri osa suunnittelun esityöstä onkin siitä syystä tehtävä paikallisesti vesialueissa. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma, jossa on paikallinen perusta, mahdollistaa suunnitelman paremman seuraamisen. Sekä viranomaiset että muut kiinnostuneet voivat osallistua vesialuelautakuntiin (vannområdeutvalg). Finnmarkin maakunta vastaa vesipiiriviranomaisena (VRM) vesialuelautakunnan perustamisesta. Työn edetessä kuntien on vastattava monen vastuualueen sektoriviranomaisena työn edistymisestä vesialueilla. Monen kunnan alueelle ulottuvilla vesialueilla voi kuntien välinen yhteistyö olla tarpeen vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi. VRM tarjoaa resursseja projektipäälliköiden palkkaamiseen vesialueilla, mutta lisäksi on luotava muodolliset puitteet kuntien sisäistä yhteistyötä varten, jotta tuen hakeminen maaherralta on mahdollista. Koska eri vesialueilla on erilaiset tarpeet, projektipäälliköiden on tarkoituksenmukaista vastata useista vesialueista. Projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä on toimia vesialuelautakunnan sihteerinä, auttaa kuntia 5 Muttei velvollisuus 17
ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa ja raportoinnissa, olla yhdyshenkilönä sektoriviranomaisten ja kuntien välillä sekä johtaa vesialueella tehtävää työtä. Jos vesialueella on elinkeinoelämän toimijoita (esimerkiksi vesivoiman tai viljelyn alalla), jotka vaikuttavat merkittävästi yksittäisiin vesimuodostumiin, nämä on otettava mukaan aikaisessa vaiheessa vesialuetasolla. 4.7 Paikalliset ryhmät ja yhdistykset Paikallistiedon hankkiminen vesimuodostumien tilasta on tärkeää. Vesialuelautakunnat voivat vapaasti päättää, miten ne osallistavat paikallisryhmiä ja - yhdistyksiä. Joillakin vesialueilla on syytä koota omia paikallisia viiteryhmiä, kun taas toisaalla voi olla asianmukaista ottaa ryhmät mukaan suoraan vesialuelautakuntiin. Jotta osallistumisen kynnys olisi matala, kokoukset olisi pidettävä ilta-aikaan. Projektipäälliköt tai vesialuelautakuntien edustajat voivat osallistua myös niiden paikallisryhmien kokouksiin, jotka sitä toivovat. 4.8 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueella Tenon, Näätämön ja Paatsjoen valuma-alueet ulottuvat osin Suomeen. Vesiasetuksen 31 vaatii, että Suomen vastuuviranomaisen kanssa vaihdetaan asiaankuuluvaa tietoa. Suomessa vastuuviranomainen on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Norjan ja Suomen on tehtävä Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset -asiakirjaa varten yhteenveto rajat ylittävien vesialueiden haasteista ennen lausuntokierrosta. Myös yhteisten vesimuodostumien rajausta ja ympäristön tilan statusta on yhdenmukaistettava. Vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan olisi hyvä saada yhteinen tiivistelmä yhteisten vesialueiden tilasta ja toimenpiteistä. Rajavesikomissiota informoidaan tästä työstä, mutta komissio päättää siitä, miten se osallistuu prosessiin. 4.9 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueen ulkopuolella Paatsjoen valuma-alue ulottuu osin Venäjälle. Vesiasetuksen 32 edellyttää kansainvälistä yhteistyötä tavoitteeksi asetetun ympäristön tilan saavuttamiseksi koko valuma-alueelle. Kyseistä vesialuetta varten on tehty hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ensimmäisellä suunnittelukaudella. Vesipiiriviranomainen vastaa yhteistyön käynnistämisestä venäläisten viranomaisten kanssa kyseisillä valuma-alueilla, mutta myös keskushallinnon on otettava tästä vastuuta. Sektoriviranomaisten tekevät yhteistyöaloitteen omalla vastuualueellaan. 4.10 Teemakokoukset Osa ympäristövaikutuksista ja -toimista ulottuu usein samankaltaisten vesialuejakojen yli. Kyse voi olla esimerkiksi rannikkoalueista, säännöstellyistä vesistöistä tai maataloudesta. Siksi on luonnollista, että tällaisia tapauksia tarkastellaan yhteisissä teemakokouksissa, joihin sektoriviranomaiset, vesialuelautakunnat, tutkijat ja muut kiinnostuneet osallistuvat. 5 Työohjelma ja toteuttamissuunnitelma Vuonna 2015 vahvistettavien alueellisten hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien on oltava laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia, minkä vuoksi niillä on oltava paikallinen perusta 18
vesialueissa. Tavoitteena on, että koko VRU voi yhdessä vastata alueelliseen hoitosuunnitelmaan sisältyvästä ympäristön tilan, uhkien ja vaikutusten kuvauksesta. Sekä vesialueet että VRU voivat vaikuttaa osaltaan tietoperustan laatimiseen liittyvään prosessiin. 5.1 Suunnitteluprosessi Lääninkäräjät käsittelee hoitosuunnitelmaa keväällä 2015 aluesuunnitelmana, vrt. kaavoitusja rakennuslain 8-4. Kuninkaan on vahvistettava suunnitelma valtioneuvostossa ennen vuoden 2015 loppua. Suunnitteluprosessissa on kaavoitus- ja rakennuslain sekä vesiasetuksen mukaisesti 6 kuukauden kuulemismääräaika. Prosessin aikana laaditaan kolme asiakirjaa, jotka kuullaan julkisesti 6 kuukauden aikana (vrt. vesiasetuksen 28). Nämä kolme asiakirjaa ovat seuraavat: 1. Suunnitteluohjelma 6 on suunnitelma siitä, miten hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen tapahtuu. Tämä asiakirja lähetetään lausuntokierrokselle ennen vuoden 2010 loppua, ja lääninlautakunta käsittelee lopullista suunnitteluohjelmaa ennen vuoden 2011 loppua. 2. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä kuvaa tärkeimpiä haasteita vesimuodostumien ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Asiakirja lähetetään kuultavaksi ennen heinäkuun 1. päivää 2012, ja lääninkäräjät käsittelee sen vuoden 2013 alkupuoliskolla. 3. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään kuultavaksi viimeistään 1.6.2014. Lääninkäräjät käsittelee hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman keväällä 2015. Vain hoitosuunnitelma lähetetään keskushallinnon hyväksyttäväksi. Tällä hetkellä ei ole määräaikaa sille, milloin hoitosuunnitelma on lähetettävä keskushallinnon hyväksyttäväksi. Määräaika asetetaan myöhemmin. 2011 2012 2013 2014 2015 Suunnitteluprosessi Suunnitteluohjelma L S P Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset S L P Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma 1. suunnitelmakauden hoitosuunnitelma TOTEUTUS S TARKISTUS L S P KH Lausuntokierros Selvitys Lääninkäräjien/lääninlautakunnan päätös Keskushallinnon hyväksyntä Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteutus Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tarkistus Kuva 5: Suunnitteluprosessin toteuttamissuunnitelma määräaikoineen. 6 Tämä asiakirja 19
5.2 Päätösten asiaperusta Päätösten asiaperusta on se, mihin päätökset perustuvat, ja sen pohjalta päätetään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Finnmarkin maaherralla on päävastuu sen vastuualueisiin kuuluvissa kysymyksissä. Kunnilla on runsaasti tietoa alueidensa vesimuodostumista. On tärkeää saada kokoon paikalliset vesialuelautakunnat, jotta paikallinen tieto ja osaaminen tulevat esiin. Vesipiirissä on tehty vesimuodostumien suurpiirteinen ominaispiirteiden tarkastelu, myöhemmin tehdään täysi tarkastelu, johon sisältyy yksityiskohtaisempi vesimuodostumien tilan ja kuormitusten arvio. Vesimuodostumat tunnistetaan, tyypitellään ja arvioidaan ympäristövaikutusten näkökulmasta ennen heinäkuun 1. päivää 2012. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä lähetetään kuultavaksi ennen heinäkuun 1. päivää 2012. Lisäksi tehdään talousarvio (vrt. vesiasetuksen 15). Ennen vuoden 2012 loppua on perustettu rekisteri suojelualueista (vrt. vesiasetuksen 16). Vuoden 2012 aikana on myös oltava tarpeeksi seurantaohjelmia, jotka antavat kokonaiskuvan vesimuodostumien tilasta (vrt. vesiasetuksen 18). Ennen vuoden 2013 loppua on tehty toimenpideanalyysit sen selvittämiseksi, mitä toimenpiteitä on tehtävä ympäristötavoitteiden toteutumiseksi ja saastumisen ehkäisemiseksi. Tästä muodostuu toimenpideohjelman perusta. Vesimuodostumien olemassa olevaa seurantaa jatketaan samanaikaisesti, kun uutta seurantaa toteutetaan. Kyseinen seuranta sekä asiaan liittyvät selvitykset ja kokemukset vesimuodostumista jatkavat varmistavat, että tyypittely- ja luokitteluprosessit jatkuvat koko kauden. 2011 2012 2013 2014 2015 Päätösperusteet Vesialueiden valmistelu Suojelualuerekisteri Alueellisen seurantaohjelman luonnos Toimenpideanalyysit Toimenpideraportointi, 1. suunnitelma Ominaispiirteiden tarkastelu ja luokitus Valvonta Kuva 6: Päätöksenteon asiaperustan tulevaisuussuunnitelma. 5.3 Vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2010 2016 Vesiasetuksessa määritellään ensimmäinen suunnitelmakausi alkavaksi 1.4.2010 ja päättyväksi vuoden 2015 lopussa. Täksi kaudeksi vesipiiriviranomainen eli Finnmarkin maaherra sai päättää yhdessä vesipiirilautakunnan kanssa siitä, koskeeko hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma vain tiettyjä vesipiirin vesialueita. Finnmarkin vesipiirissä valittiin Teno, Näätämö ja Paatsjoki, ja Finnmarkin lääninkäräjät hyväksyivät hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman 22.10.2009. Kuningas vahvisti hoitosuunnitelman 11.6.2010. 20
Tenon, Näätämön ja Paatsjoen alueiden ensimmäisen kauden hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa toteutetaan parhaillaan. Kun suunnitelma tulee uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2015 jälkeen, se integroidaan osaksi Finnmarkin yhteistä hoitosuunnitelmaa. 6 Osallistuminen ja tiedonkulku milloin ja miten voi vaikuttaa? 6.1 Viiteryhmät Työn lähtökohtana on kaavoitus- ja rakennuslain vaatimus tiedotuksesta ja vaikuttamisesta. Parhaat mahdollisuudet vaikuttamiseen ennen lausuntokierrosta tarjoaa viiteryhmien työskentelyyn osallistuminen. Finnmarkin vesipiiriin perustetaan alueellinen viiteryhmä, johon kaikki kiinnostuneet järjestöt, yritykset ja etujärjestöt voivat ottaa osaa. On tärkeää, että paikalliset järjestöt, seutuyhdistykset ja eturyhmät saavat tilaisuuden vaikuttaa. Jokainen vesialuelautakunta saa ottaa kantaa siihen, onko tarkoituksenmukaista perustaa viiteryhmiä vai järjestää paikallinen osallistuminen muulla tavalla. Yksityishenkilöt voivat osallistua ottamalla yhteyttä suoraan kuntaan tai vesialuelautakuntaan. Mahdollisesti myös vesipiiriviranomaiseen voi ottaa suoraan yhteyttä. Sivustossa www.vannportalen.no/finnmark on vesipiiriviranomaisen, VRU:n jäsenten ja vesialueiden yhteyshenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot. 21
Kuva 7: Vaikutusmahdollisuudet suunnitteluprosessin aikana ja päätöksenteon asiaperustan luonnissa. 6.2 Vaikuttaminen ennen lausuntokierrosta Tärkein osallistuminen eri asiakirjojen tekoon tapahtuu vesialueilla. Tapa, jolla tämä järjestetään, saattaa poiketa eri vesialueilla sen mukaan, millaisia haasteita ominaispiirteiden tarkastelussa ja luokituksessa on havaittu. Ks. myös luvut 4.6 ja 4.7. Alueelliselle viiteryhmälle tiedotetaan jatkuvasti työstä ja prosessista. VRU:n ja alueellisen viiteryhmän on myös syytä pitää kokouksia ennen tärkeitä päätöksiä. Aluetasolla järjestetään myös teemakokouksia, ks. luku 4.10. Jos järjestöt tai muut eturyhmät haluavat pitää kokouksia, esitelmiä tai vastaavia, niiden järjestämisestä vastaa vesipiiriviranomainen yhteistyössä vesipiirilautakunnan kanssa ja mahdollisesti myös vesialuelautakunnan kanssa. 6.3 Lausuntokierros Ennen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman valmistumista vuonna 2015 suunnitteluohjelma, asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä sekä hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään lausuntokierrokselle. Kaikkien lausuntojen määräaika on vesiasetuksen mukaan 6 kuukautta. 22
1. Suunnitteluohjelma on lausuntokierroksella vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Tällä lausuntokierroksella on tärkeää saada asiakirjasta kommentteja ja parannusehdotuksia. Ovatko hoitosuunnitelman laatiminen, roolit ja vastuu sekä suunnittelutyön tarkoitus selvät? Kattaako suunnitteluohjelma ne teemat, joita on käsiteltävä hoitosuunnitelmassa? Onko vaikutusmahdollisuuksia kuvattu tarpeeksi? Onko prosessi laadittu tarpeeksi hyvin niin, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa eri suunnitteluasiakirjoihin ja etenkin hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan? 2. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä lähetetään lausuntokierrokselle ennen heinäkuun 1. päivää 2012. Kyseisen asiakirjan lausuntokierroksella kiinnostavaa on se, painotetaanko oikeita haasteita. Ovatko prioriteetit oikeita? Onko olemassa muita priorisoitavia haasteita, joita ei mainita? Asiaankuuluvia ovat myös parannusehdotukset priorisointien kuvauksesta sekä muusta asiakirjasta. 3. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ovat lausuntokierroksella viimeistään vuoden 2014 loppupuoliskolla. Hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan on tärkeää saada näkemyksiä priorisoitaviksi ehdotetuista haasteista. Ovatko prioriteetit oikeita? Onko olemassa haasteita, joita ei ole mainittu tai joiden priorisointiin on perusteita? Ovatko toimenpiteet riittävät? Onko vastuu toimenpiteistä jaettu oikein? Onko toimenpiteiden rahoitus riittävä? Kehitysehdotukset kuvauksista ja perusteista ovat tarpeen. On tärkeää kertoa, jos priorisoinneista tai ympäristötoimenpiteiden ehdotuksista ollaan eri mieltä. Näin huomio voidaan mahdollisesti siirtää paikallisiin tai alueellisiin haasteisiin. 6.4 Tiedotus ja julkisuus Finnmarkissa on runsaasti vettä, jonka ominaispiirteitä on tarkasteltava. Siksi koko Finnmarkin alueen veden "kokonaistilaa" ei ole mahdollista dokumentoida ennen vuotta 2015. Jotta pääsisimme mahdollisimman lähellä tavoitetta, olemme riippuvaisia niiden osallistumisesta, jotka tuntevat paikallisalueensa vedet. Siksi on tärkeää tavoittaa ne, joilla on kokemusta ja tietoa lähialueidensa vedestä ja jotka voivat antaa hyödyllistä tietoa, mikä on myös paras mahdollinen tapa osallistua ja vaikuttaa. Tästä syystä on tärkeää tiedottaa säännöllisesti tekeillä olevasta työstä ja tuloksista. Tietoa julkaistaan säännöllisesti osoitteessa www.vannportalen.no/finnmark sekä sähköpostitse. Jos kysyntää on, järjestetään kurssi vann-nett-karttapalvelun tietopalvelusta. Lausuntokierroksen yhteydessä arvioidaan, pidetäänkö kunnassa tai vesialueella kansalaiskokouksia. Paikallisyhdistysten ja muiden etujärjestöjen tulisi osallistua kyseisten kokousten suunnitteluun. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä ja Finnmarkin vesipiirin vesienhoitosuunnitelma käännetään suomeksi ja saameksi. Toimenpideohjelma käännetään saameksi, kun taas Suomen raja-alueita koskeva toimenpideohjelma käännetään Suomeksi. 23
Venäjän raja-alueita koskevat otteet Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset - asiakirjasta sekä hoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta käännetään venäjäksi. 7 Tutkittavat teemat Hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa laadittaessa on teemoja, joita pitää tutkia. Joitakin tutkittavia teemoja koskevat keskushallinnon laatimat ohjeet. Selvitysten on oltava myös vesiasetuksen ja muiden asiaan liittyvien säädösten mukaisia. 7.1 Selvitysten vastuunjako Sektoriviranomaisilla on vastuu osallistua vastuualueensa selvityksiin, kun taas kunnat ja muut toimijat antavat tukea omalla alallaan. On toivottavaa, että Finnmarkin maakunta 7, Finnmarkin maaherra sekä valtion keskusviranomaiset ja kunnat Finnmarkin läänissä tekevät tiivistä yhteistyötä tehdäkseen selvitykset mahdollisimman hyvin. Lisäksi muille asiaosaajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa eri teemoihin. Taulukko 4: Tutkimukset, asiasisällöstä vastaavat sekä määräajat Selvitys Vastuullinen Määräaika Yhteenveto Finnmarkin vesiympäristön tärkeimmistä haasteista Ympäristöä parantavat toimet Finnmarkin maaherra 1.7.2012 Kaikki omilla vastuualueillaan 31.12.2013 Alueellinen seurantaohjelma Finnmarkin maaherra 31.12.2012 Suojelualuerekisteri Sektoriviranomaiset/kunnat 31.12.2012 Voimakkaasti muutetut Sektoriviranomaiset/VRU vesimuodostumat Ilmastonmuutokset Kaikki omilla 31.12.2014 työskentelyalueillaan Kaikki omilla 1.6.2014 vastuualueillaan Kansainvälinen yhteistyö Vesipiiriviranomainen 7.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja riskien arviointi Useimmat läänin vesimuodostumien ominaispiirteet on tarkasteltu suurpiirteisesti. Yksityiskohtaisempi vesimuodostumien tarkastelu on kuitenkin tarpeen. Myös vesimuodostumien luokitus ja riskien arviointi on tehtävä sen selvittämiseksi, onko vaarana ympäristötavoitteiden saavuttamatta jääminen. 7 Vesipiiriviranomainen 24
Ennen heinäkuun 1. päivää 2012 laaditaan esitys vesiympäristön tärkeimmistä haasteista. Tässä asiakirjassa käsitellään ja priorisoidaan vesimuodostumia, joiden ympäristötavoitteiden toteutumatta jäämisen riski on suurin. Päävastuu ympäristötyöstä on maaherralla, kun taas sektoriviranomaisilla on vastuu auttaa työssä omalla vastuualueellaan. Lisäksi on tarpeellista, että kunnat, vesialuelautakunta ja viiteryhmät osallistuvat. 7.3 Ympäristöä parantavat toimet Jos vesimuodostuman ympäristötavoitteet eivät täyty tai ne uhkaavat jäädä täyttymättä, on selvitettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Asiaa on selvitettävä yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta ja arvioitava, ovatko kustannukset suhteelliset toimenpiteiden ympäristövaikutukseen nähden. Lisäksi on selvitettävä, uhkaako jonkin vesimuodostuman tavoitteet jäädä toteutumatta suunnitelmakautena, jolloin ympäristötavoitteita on lykättävä 8. Ennen vuoden 2013 loppua on tehtävä toimenpideanalyysit sen selvittämiseksi, mitä toimenpiteitä on tehtävä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja saastumisen ehkäisemiseksi. 7.4 Vesiympäristön seuranta Seurannan tarve on selvitettävä oikeiden päätösperusteiden varmistamiseksi ympäristön tilan mukaan sekä toimenpiteiden vaikutuksen seuraamiseksi. Perusseuranta antaa viitearvot vesimuodostumien luonnontilasta, kun taas toimenpideseuranta kertoo, miten toimenpiteet vaikuttavat. Sektoriviranomaiset laativat luettelon olemassa olevasta ja sunnitellusta valvonnasta omalla vastuualueellaan. Ennen vuoden 2012 loppua on laadittu kattava alueellinen seurantaohjelma, johon sisältyy vesimuodostumien tilan seuranta. 9 On selvitettävä, onko perusseuranta riittävää eri muuttujien tutkimiseksi edustaakseen koko Finnmarkin vesipiiriä. Tilanteissa, joissa tunnettu taho aiheuttaa vesimuodostuman saastumista tai merkittäviä vaikutuksia, asiaan liittyvä sektoriviranomainen selvittää, määrääkö laki seurantavelvoitteita. 7.5 Suojelualueet Juomaveden lähteistä, suojelualueista ym. laaditaan kuvaus. Lisäksi varmistetaan, että suojelutavoitteet ovat mukana hoitosuunnitelmassa. Sektoriviranomainen laatii omaan vastuualueeseensa kuuluvan katsauksen suojelualueista ja siitä, missä määrin niitä suojellaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Ennen vuoden 2012 loppua on laadittava rekisteri suojelualueista 10. 7.6 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat on tunnistettava. Nämä ovat vesimuodostumia, joihin yhteiskuntahyödylliset tavoitteet ovat vaikuttaneet fyysisesti niin, että vesimuodostumien tila on huono ja hyvän ekologisen tilan ympäristötavoite ei ole kohtuudella toteutettavissa lieventävillä toimilla. Näille vesimuodostumille on laadittava 8 vrt. vesiasetuksen 9 9 vrt. vesiasetuksen 18 10 vrt. vesiasetuksen 16 ja 17 25