HEIDI LEHTIMÄKI ja Sanna salonen URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneille Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Tampere 2009
Heidi Lehtimäki ja Sanna Salonen Ura- ja työmarkkinaseuranta Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneille. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) University of Applied Sciences www.tamk.fi Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportteja 33. Tampere 2009. ISBN 978-952-526-87-6 ISSN 156-002X
HEIDI LEHTIMÄKI JA SANNA SALONEN URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSTA VUONNA 2003 VALMISTUNEILLE
SISÄLLYSLUETTELO ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1. JOHDANTO...3 1.1 KYSELYN TAUSTA...3 1.2 KYSELYN TAVOITTEET... 2. ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN...6 3. VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA KOULUTUSHISTORIA...8 3.1 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖSSÄOLOAIKA...8 3.2 TYÖNANTAJIEN JA TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ...10 3.3 VASTAAJIEN TYÖTTÖMYYS...11 3. KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN...1. VASTAAJIEN TYÖURIEN ALKUVUODET...16.1 PALVELUSUHTEEN LUONNE...16.2 TYÖNANTAJA...18.3 TYÖTEHTÄVÄN LUONNE...20. TYÖNHAKUKANAVAT...22.5 PALKKA...22.6 TYÖN ARVIOINTI...23.7 MÄÄRÄAIKAISET TYÖ- TAI VIRKASUHTEET...2 5. TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS...25 5.1 TYÖN VAATIMUKSENA KORKEAKOULUTUTKINTO...25 5.2 TYÖN VAATIVUUSTASON VASTAAVUUS KORKEAKOULUTUTKINTOON NÄHDEN...27 5.3 KORKEAKOULUSSA OPITTUJEN ASIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN...29 6. KORKEAKOULUTUKSEN MERKITYS...31 6.1 TYYTYVÄISYYS KORKEAKOULUTUTKINTOON TYÖURAN KANNALTA...31 6.2 TYÖN VAATIMUKSET JA KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET...32 6.2.1 Degree Programme in International Business...32 6.2.2 Degree Programme in Environmental Engineering...33 6.2.3 Degree Programme in Environmental Management...3 6.2. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma... 35 6.2.5 Paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelma... 36 6.2.6 Rakennustekniikan koulutusohjelma... 37 6.2.7 Sähkötekniikan koulutusohjelma...38 6.2.8 Tietotekniikan koulutusohjelma... 39 6.2.9 Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma...0 6.2.10 Metsätalouden koulutusohjelma...1 6.2.11 Liiketalouden, talouden ja hallinnon koulutusohjelma...2 6.2.12 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma... 2 6.2.13 Viestinnän koulutusohjelma... 6.2.1 Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelma...5 7. VASTAAJIEN TULEVAISUUDEN URASUUNNITELMAT...6 8. YHTEENVETO...7 LIITTEET...51 LIITE 1. TUTKINTOJEN LUKUMÄÄRÄ KOULUTUSOHJELMITTAIN VUONNA 2003 TAMKISSA... 51 LIITE 2. TYÖLLISTYMISTÄ VAIKEUTTANEET TEKIJÄT KOULUTUSOHJELMITTAIN... 52 LIITE 3. ENSIMMÄISEN JA SYKSYN 2008 TYÖNANTAJAT KOULUTUSOHJELMITTAIN... 55 LIITE. AMMATTI- TEHTÄVÄ- JA VIRKANIMIKKEITÄ KOULUTUSOHJELMITTAIN... 56 LIITE 5. TYÖN ARVIOINTI KOULUTUSOHJELMITTAIN... 61 LIITE 6. VASTAAJIEN PERUSTELUT TYYTYVÄISYYTEEN/TYYTYMÄTTÖMYYTEEN TUTKINTOA KOHTAAN TYÖURAN KANNALTA... 6 LIITE 7. KYSELYLOMAKE SUOMEKSI JA ENGLANNIKSI... 65 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 2
1. JOHDANTO ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1.1 KYSELYN TAUSTA Valmistuneiden työllistymisestä puhutaan jatkuvasti ja siitä on myös tehty monia tutkimuksia. Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä on tutkittu vuosina 2006 ja 2007. Vuoden 2006 kysely kohdistettiin vuonna 2001 valmistuneisiin 1 ja vuonna 2007 kyselyyn vastasivat vuonna 2005 tutkinnon suorittaneet 2. Tämä raportti on jatkoa näille uraseurantakyselyille. Poikkeuksena aikaisempiin uraseurantoihin kysely toteutettiin tällä kertaa ensimmäisen kerran seitsemän ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelujen yhteistyönä. Syksyllä 2008 toteutetussa kyselyssä mukana olivat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Tämän raportin kyselytutkimuksen vastaajat ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2003. Raportin avulla on tarkoitus kuvailla viisi vuotta sitten valmistuneiden työllisyystilannetta ja selvittää miten tutkinto on hyödyttänyt työelämää. Tilastojen toimittamisesta kyselylomakkeen pohjalta ovat vastanneet tutkija Jyrki Ollikainen ja tutkimusapulaiset Leena Berg ja Kaisa Kirves Tampereen yliopiston tilastotieteen yksiköstä. Selvityksen kokonaisuudesta ja taustatyöstä ovat vastanneet koordinaattori Sanna Salonen ja harjoittelija Heidi Lehtimäki Tampereen ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelusta. 1 Salonen, S. 2007. Ura- ja työmarkkinaseuranta: Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 valmistuneille. TAMKin julkaisuja, Sarja B. Raportteja 18. 2 Kytö, M. Salonen, S. 2008. Ura- ja työmarkkinaseuranta: Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneille. TAMKin julkaisuja, Sarja B. Raportteja 2. URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 3
Taulukossa 1 on listattu aloituspaikkaluvut koulutusohjelmille vuosille 1998-2001. Ura- työmarkkinaseurantakysely kohdistettiin vuonna 2003 valmistuneille. Valtaosa vastaajista on aloittanut opintonsa vuosina 1998-2001. Taulukko 1. TAMKin koulutusohjelmien aloituspaikat vuosina 1998-2001 Koulutusala Aloituspaikat Koulutusohjelma 1998 1999 2000 2001 Kulttuuriala Kuvataiteen ko 20 20 Mediatuotannon ko 0 50 Viestinnän ko 80 80 Verkkomedian ko 10 10 Ympäristö-, media- ja kuvataiteen ko 20 20 YHTEENSÄ Kultturiala 70 80 100 100 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Degree Programme in International Business 0 0 Degree Programme in International Trade 35 35 Liiketalouden ko 135 Talouden ja hallinnon ko 130 90 105 YHTEENSÄ Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 165 125 15 175 Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn ko 80 70 90 90 Verkkomedian ko 10 10 YHTEENSÄ Luonnontieteiden ala 90 80 90 90 Tekniikan ja liikenteen ala Degree Programme in Environmental Engineering 30 Kansainvälisen teknillisen asiantuntijan ko 20 Kone- ja tuotantotekniikan ko 10 100 Konetekniikan ko 90 90 Paperi- ja prosessitekniikan ko 65 75 75 Prosessitekniikan ko 0 Rakennustekniikan ko 60 60 90 120 Rakennustuotannon ko 35 30 Sähkötekniikan ko 110 70 70 70 Tekstiili- ja vaatetustekniikan ko 0 35 35 35 Tietotekniikan ko 125 125 125 Tuotantotekniikan ko 50 YHTEENSÄ Tekniikan ja liikenteen ala 60 535 535 80 Luonnonvara- ja ympäristöala Degree Programme in Environmental Management 30 30 30 Metsätalouden ko 36 20 20 0 YHTEENSÄ Luonnonvara- ja ympäristöala 66 50 50 20 Koulutusohjelmien nimet ovat muuttuneet vuosien varrella ja uusia koulutusohjelmia on perustettu. Näistä syistä eri koulutusohjelmista valmistuneiden määrät ja siten vastanneiden määrät ovat tässä kyselyssä vähäiset. Koulutusohjelmien vastaukset ovat yhdistetty taulukon 2 kuvauksen mukaisesti. Verkkomedian koulutusohjelmasta medianomiksi (AMK) valmistuneet ovat yhdistetty viestinnän koulutusohjelmaan, ja vuorostaan tradenomiksi valmistuneet ovat yhdistetty tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan. Taulukko 2. Raportissa käytetyt lyhenteet koulutusohjelmista Lyhenne Enve Enma IB Kone Taide Liko Viest Metsä PaPr Rak Säh TeVa Tiko TiTe Raportissa käytetyt lyhenteet koulutusohjelmista Koulutusohjelma Degree Programme in Environmental Engineering Degree Programme in Environmental Management Degree Programme in International Business ja Degree Programme in International Trade Kone- ja tuotantotekniikka,kansainvälinen teknillinen asiantuntija ja konetekniikka Ympäristö-, media- ja kuvataide ja kuvataide Liiketalous,talous ja hallinto Viestintä,mediatuotanto ja verkkomedia Metsätalous Paperi- ja prosessitekniikka ja prosessitekniikka Rakennustekniikka ja rakennustuotanto Sähkötekniikka ja sähköiset järjestelmät Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tietojenkäsittely ja verkkomedia Tietotekniikka URA JA TYÖMARKKINASEURANTA
1.2 KYSELYN TAVOITTEET Kyselyn tavoitteena oli hankkia tietoa TAMKista vuonna 2003 valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja työllistymisen tarkoituksenmukaisuudesta. Näitä kysyttiin sekä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työpaikan osalta. Työllistymisen laatua selvitettiin kysymällä työsuhteen ja työttömyysjaksojen kestoa ja määrää, määräaikaisia työsuhteita, työantajien määrää sekä palkkaa. Työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta kartoitettiin kyselemällä työn ja koulutuksen vastaavuuksista, tehtävänimikkeistä ja työtehtävien luonteesta. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä ammattikorkeakoulun opetustarjonnasta sekä vastaajan tulevaisuuden urasuunnitelmia. Kyselylomake perustuu pitkälti yliopistojen Aarresaari-verkoston vuosia käyttämään ura- ja työmarkkinaseurantalomakkeeseen. Tutkimus toteutettiin syys - marraskuussa 2008. Kohderyhmänä olivat kaikki vuonna 2003 TAMKissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Kyseisenä vuonna tutkintoja suoritettiin yhteensä 812. Kahdeksan opiskelijaa suoritti kaksi tutkintoa eli valmistuneita oli 80, näistä 6 on vastannut kyselyyn molempien tutkintojen osalta (liite 1). Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen päivityksen perusteella osoitteiden käyttö oli mahdollista 789 valmistuneelle, joille kysely lähetettiin postitse. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata sähköisesti e- lomakkeena tai postitse paperiversiona. Lopullisia vastauksia saatiin yhteensä 08, joista e-lomakkeena 12 % ja paperiversiona loput 88 %. Vastausprosentti vaihteli koulutusalojen välillä 55 prosentista 7 prosenttiin. Suurin vastausprosentti (55 %) saatiin tekniikan ja liikenteen koulutusalalta ja pienin vastausprosentti (7 %) vuorostaan luonnonvara- ja ympäristöalalta. Koulutusohjelmien osalta suurin vastausprosentti saavutettiin talous ja hallinnon koulutusohjelmasta 15 % (63 vastausta). Vuonna 2003 tutkinnon suorittaneiden lukumäärä oli suurin miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla (liite 1). Näistä poikkeuksena ovat Environmental Engineering ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmat, joista tutkinnon suorittaneista valtaosa oli naisia. Toiseksi eniten tutkintoja suoritettiin naisvaltaisella yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Vähiten tutkintoja suoritettiin luonnonvara- ja ympäristöalalla. Kaikista kyselyyn vastanneista 2 % oli naisia ja miehiä 58 % (taulukko 3). Raporttia luettaessa on huomioitava tietyissä vastauksissa joidenkin koulutusohjelmien vastausten pieni lukumäärä (taulukko 3). Erityisesti Environmental Management ja International Business -koulutusohjelmien kohdalla vastausmäärät jäivät pieneksi, kun niitä verrataan koulutusohjelmista vuonna 2003 suoritettujen tutkintojen määrään (liite 1). Tästä syystä näiden englanninkielisten koulutusohjelmien vastaukset eivät ole juuri yleistettävissä. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmien vastausmäärät ovat myös pienet, mutta tästä koulutusohjelmassa vastausmäärä on kuitenkin suhteellisen hyvä, kun sitä verrataan koulutusohjelmasta vuonna 2003 tutkinnon suorittaneiden määrään. Osassa kysymyksiä on voinut valita useamman vaihtoehdon, jolloin kokonaisprosentti voi nousta yli 100 prosentin. Taulukko 3. Vastanneiden sukupuolijakauma koulutusohjelmittain, % koulutusohjelmittain Vastanneiden sukupuolijakauma koulutusohjelmittain nainen 89 90 57 2 35 21 18 6 81 100 69 17 8 80 2 mies 11 10 3 98 65 79 82 9 19 0 31 83 52 20 58 N 9 10 7 57 20 19 62 36 6 20 39 2 31 10 08 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 5
2. ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kyselyssä kartoitettiin vastaajien alueellista sijoittumista kolmena eri ajankohtana: kysyttiin asuinkuntaa ennen opintojen alkamista, ensimmäisen työpaikan paikkakuntaa ja viimeisimmän työpaikan paikkakuntaa. Aineisto on alueellisen sijainnin analysointia varten jaettu seuraaviin viiteen luokkaan: Tampere, muu Pirkanmaa, pääkaupunkiseutu, muu Suomi ja ulkomaat. Tässä raportissa vastaajien alueellisen liikkuvuuden tarkastelu jää pois, sen sijaan tarkastelu keskittyy nimenomaan alueelliseen sijoittumiseen. Raportissa vastataan kysymyksiin, mistä päin Suomea TAMKiin saavuttiin opiskelemaan, missä päin sijaitsivat vastaajien valmistumisen jälkeiset ensimmäiset työpaikat ja viimeisimmät työpaikat. Lisäksi raportissa tarkastellaan millaista muutosta työpaikkojen paikkakuntien osalta oli tapahtunut ensimmäisten työpaikkojen ja viimeisimpien työpaikkojen välillä. Alueellista liikkuvuutta tarkastellaan lähemmin Tampereen Unipoli-korkeakoulujen uraseurannassa, jossa kohderyhmänä ovat Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä ylipistosta, Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneet 3. Enemmistö (60 %) vastaajista oli saapunut opiskelemaan TAMKiin Tampereelta tai muualta Pirkanmaalta (kuvio 1). Vastanneista 37 % oli asunut ennen opintoja muu Suomi luokan alueella ja 3 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Kuvio 1. Asuinkunta ennen korkeakoulun opintojen aloittamista (n= 391) Asuinalue ennen opintojen aloittamista 37 % 3 % Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi 3 % 26 % 3 Minkkinen, M.2008. Työurille Tampereelta: Tampereen alueen korkeakouluista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen ja työmarkkinaliikkuvuus viisi vuotta valmistumisen jälkeen. URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 6
Työpaikkojen sijainti Vastaajista suurin osa (66 %) oli löytänyt ensimmäisen työpaikan Tampereelta tai muualta Pirkanmaalta, mikä viittaisi siihen että Tampereella opiskelun myötä usein ensimmäinen työpaikkakin löytyy Tampereelta (kuvio 2). Vastaajistahan suurin osa (60 %) oli jo ennen opintoja asunut Tampereella tai Pirkanmaalla, mistä voisi päätellä, ettei Tampereen seudulta usein siirrytä työskentelemään pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen. Muu Suomi - luokan osuus oli pienentynyt 16 prosenttiyksikköä verrattaessa asuinaluetta ennen opintoja ja ensimmäisen työpaikan sijaintia, tämä viittaisi siihen että nekin opiskelijat, jotka ovat muuttaneet opintojen vuoksi muualta Suomesta Tampereelle saavat ensimmäisen työpaikan juuri Tampereen seudulta. Pääkaupunkiseudun osuus oli kasvanut 8 prosenttiyksiköllä, mikä osoittaa että sinne suuntaan on tapahtunut muuttoliikettä ensimmäisen työpaikan myötä. Ulkomaillekin oli tapahtunut muuttoliikettä ensimmäisen työpaikan perässä, sillä vastaajista 2 % ilmoitti ensimmäisen työpaikan sijainneen ulkomailla. Kuvio 2. Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan paikkakunta (n=397) Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan paikkakunta 2 % 21 % 11 % 51 % Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi ulkomaat 15 % Tieto viimeisimmän työpaikan paikkakunnasta puuttui useammalta kuin ensimmäisen työpaikan paikkakunta, mikä on syytä ottaa huomioon verrattaessa ensimmäisen työpaikan ja viimeisimmän työpaikan paikkakuntia. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että vaikka kyselylomakkeen ohjeessa neuvottiin perhe- ja opintovapailla olevia vastaamaan aiemman työpaikan perusteella ja yrittäjiä ja freelancereita vastaamaan soveltuvin osin, kysymys oli kuitenkin voitu tulkita niin, etteivät esimerkiksi perhevapaalla olleet ole ilmoittaneet viimeisimmän työpaikan paikkakuntaa. Useimmat vastaajista (53 %) työskentelivät kyselyhetkelläkin edelleen Tampereella, sen osuus oli jopa kasvanut 2 prosenttiyksiköllä (kuvio 3). Muun Pirkanmaan osuus (12 %) sen sijaan oli vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä. Pääkaupunkiseutu oli kasvattanut osuuttaan (1 %) kolmella prosenttiyksiköllä, mikä viittaa jonkinasteiseen siirtymiseen pääkaupunkiseudun suuntaan. Erot ensimmäisen työpaikan ja viimeisimmän työpaikan osuuksien välillä olivat kuitenkin niin pienet, ettei tuloksista ole syytä tehdä kovin suuria päätelmiä. Kuvio 3. Viimeisimmän työpaikan paikkakunta (n= 38) Viimeisimmän työpaikan paikkakunta 20 % 1 % 1 % 53 % Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi ulkomaat 12 % URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 7
3. VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA KOULUTUSHISTORIA ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 3.1 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖSSÄOLOAIKA Kyselyyn vastanneista 6 prosenttia on ollut työssä vähintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kuvio ). Parhaiten työkokemusta oli kertynyt lähinnä osalle tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta vastanneille ja vähiten ympäristö, media ja kuvataiteen, Environmental Engineerin ja Environmental Management koulutusohjelmista vastanneille. Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneista 87 prosenttia oli ollut työssä vähintään viisi vuotta, kun taas ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneista 55 prosenttia oli ollut töissä alle kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista kaikki olivat olleet työssä vähintään neljä vuotta. Myös kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista melkein kaikki (99 %) olivat olleet työssä vähintään neljä vuotta. Englanninkielisten koulutusohjelmien osalta Environmental Engineering ja Environmental Management koulutusohjelmien vastaajien työkokemus on suhteellisen vähäistä verrattuna muihin vastaajiin. Heistä vähintään 20 prosenttia on työssä alle kaksi vuotta. Kuvio. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika (n= 00) Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssäolleilla Yht 1 3 5 8 20 6 Taide 11 0 22 22 Viest 03 6 13 26 52 TiTe 0 21 79 Tiko TeVa Liko Säh Rak PaPr 0 10 5 0 2 3 7 0 8 20 20 10 0 6 6 15 3 17 36 20 28 30 28 20 75 87 65 5 33 30 alle 1 vuoden 1-1.9 v. 2-2.9 v. 3-3.9 v. -.9 v. väh. 5 v. Metsä 0 20 10 5 65 Kone 02 20 79 IB 0 1 1 71 Enma 0 20 20 20 20 20 Enve 0 22 11 11 22 33 0 10 20 30 0 50 60 70 80 90 100 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 8
Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä Kyselyyn vastanneista 9 prosenttia on ollut koulutukseen vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta (kuvio 5). Huomattavasti pienempi osuus on siis työskennellyt koulutusta vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta kun verrataan sitä valmistumisen jälkeiseen työssäoloaikaan. Tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan ja rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneille oli kertynyt eniten koulutusta vastaavaa työkokemusta. Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 96 prosenttia oli ollut koulutusta vastaavassa työssä vähintään neljä vuotta. Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla vastaava luku oli 90 prosenttia ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla 88 prosenttia. Vähiten koulutusta vastaavaa työkokemusta oli kertynyt tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla. Heistä 36 prosentille oli kertynyt koulutusta vastaavaa työkokemusta alle vuosi. Ympäristö- media ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneiden vastaava luku on 33 prosenttia. Tekstiili- ja vaatetustekniikan (7 %) sekä ympäristö-, media- ja kuvataiteen (17 %) koulutusohjelmasta vastanneet olivat olleet myös harvemmin töissä vähintään viisi vuotta verrattaessa heitä muihin vastaajiin. Edellä mainittujen koulutusohjelmien vastaajien lukumäärät ovat kuitenkin niin pienet (TeVa 1 vastaajaa ja Taide 6 vastaajaa), että yksittäiset vastaukset vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuksiin. Myös englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet olivat keskimäärin olleet harvoin koulutusta vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta. Heidänkin vastausmäärät ovat kuitenkin niin pienet, että yksittäiset vastaukset vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuksiin. Kuvio 5. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä (n= 368) Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä Yht 10 5 5 9 22 9 Taide 33 17 0 33 17 Viest 10 0 7 21 2 38 TiTe 0 21 75 Tiko 3 0 6 17 31 TeVa Liko 11 9 36 7 9 7 25 1 29 39 7 7 alle 1 vuoden 1-1.9 v. Säh Rak PaPr 9 2 2 0 6 28 3 13 2 6 0 17 77 22 58 28 2-2.9 v. 3-3.9 v. -.9 v. väh. 5 v. Metsä 11 5 21 16 16 32 Kone 8 202 25 63 IB 29 1 1 1 1 1 Enma 20 20 10 10 20 20 Enve 11 33 0 33 22 0 10 20 30 0 50 60 70 80 90 100 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 9
3.2 TYÖNANTAJIEN JA TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen on ollut kyselyyn vastanneilla keskimäärin 2,2 (taulukko ). Kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneilla on ollut keskimäärin eniten työnantajia ja he ovat työskennelleet keskimäärin neljän työnantajan palveluksessa. Viestinnän koulutusohjelmista vastanneista 6 prosenttia on työskennellyt vähintään 10 eri työnantajan palveluksessa Tietojenkäsittelyn, tietotekniikan ja rakennustekniikan koulutusohjelman vastanneet ovat useimmin olleet vain yhden työnantajan palveluksessa. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman vastaajista 59 prosenttia on työskennellyt vain yhden työnantajan palveluksessa ja vastaava luku tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla on 5 prosenttia ja rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla 8 prosenttia. Taulukko. Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen työssäolleilla 1 33 20 29 0 0 17 8 3 30 59 5 26 0 39 2 33 20 1 33 15 39 31 39 7 20 28 38 26 33 33 3 0 0 3 18 30 33 1 8 16 30 5 10 11 15 11 30 0 9 15 6 5 6 3 15 3 16 11 8 5 0 10 0 0 0 0 2 0 0 5 3 0 3 22 2 6 22 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 1 7 0 0 1 0 0 6 0 0 0 0 0 0 3 11 1 8 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 6 0 1 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 3 0 1 väh. 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 1 LKM 9 10 7 57 20 18 58 36 62 20 39 2 31 9 00 Ka 2,8 3,5 2,9 1,9 2,2 2,6 1,8 1,9 1,9 2,5 1,8 1,6,0,0 2,2 Erillisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen on kyselyyn vastanneilla ollut keskimäärin 3,2 (taulukko 5). Tarkasteltaessa työ- tai virkasuhteiden määrää valmistumisen jälkeen, on työuran pysyvyys samansuuntainen kuin edellä tarkasteltiin työnantajien lukumäärää valmistumisen jälkeen. Kulttuurialalta valmistuneilla on keskimäärin ollut eniten erillisiä työ- tai virkasuhteita. Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneilla on keskimäärin ollut eniten työnantajia (7,8). Vastaava luku ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneilla on,5. Viestinnän koulutusohjelmista vastanneista 23 prosenttia vastasi, että heillä on ollut vähintään 10 erillistä työ- ja virkasuhdetta. Rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 53 prosentilla on ollut vain yksi erillinen työ- tai virkasuhde. Vastaava luku tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneilla on 52 prosenttia ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneilla prosenttia. Taulukko 5. Erillisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Erillisten työ- tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen työssäolleilla 1 13 20 17 26 16 11 53 38 26 20 52 7 0 30 2 25 10 0 2 11 22 20 35 38 10 1 30 27 25 2 3 13 10 67 30 21 39 15 18 21 30 25 13 0 21 13 20 0 17 16 6 9 3 7 15 0 3 38 9 5 13 10 0 2 5 0 2 0 3 10 6 17 13 5 6 0 0 0 0 21 0 0 3 3 5 0 3 0 3 7 13 10 17 0 11 11 0 0 0 5 0 0 3 13 3 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 3 13 1 9 0 0 0 0 0 0 0 3 0 5 3 0 0 0 1 väh. 10 13 20 0 0 0 11 2 0 2 0 0 0 23 0 LKM 8 10 6 6 19 18 55 3 58 20 36 23 30 8 371 Ka,5,9 3,3 2,5 3,9,1 2,0 2,2 2,5 3,5 2,7 1,9 7,8,5 3,2 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 10
Yrittäjyys Yrittäjänä tai freelancerina on valmistumisen jälkeen toiminut yhteensä 13 prosenttia vastanneista (kuvio 6). Suhteellisesti eniten yrittäjänä tai freelancerina olivat toimineet kulttuurialan koulutusohjelmista valmistuneet. Kuvio 6. Yrittäjänä/Freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen (n=07) Yrittäjänä/freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen 100 90 % 80 70 60 50 0 30 20 10 0 ei ole ollut yrittäjänä/ freelancerina ollut yrittäjänä/ freelancerina Yrittäjänä/Freelancerina toimineista vastaajista 0 prosenttia oli toiminut yrittäjänä tai freelancerina vähintään 5 vuotta (taulukko 6). Alle vuoden yrittäjänä tai freelancerina toimineita oli vastaajista 15 prosenttia. Tarkasteltaessa yrittäjänä tai freelancerina toimimisaikaa on huomioitava vastausten pieni lukumäärä, minkä vuoksi tuloksista ei voida tehdä yleistyksiä. Taulukko 6. Yrittäjänä/freelancerina toimimisaika, % koulutusohjelmittain Yrittäjänä/freelancerina toimimisaika alle 1 v. - - 0 33 0 0 38 0 13 0 0-15 0 15 1-1.9 v. - - 100 33 0 0 13 50 0 0 0-20 25 19 2-2.9 v. - - 0 0 0 100 0 25 0 0 0-15 0 10 3-3.9 v. - - 0 0 0 0 0 0 13 0 0-5 25 6 -.9 v. - - 0 0 100 0 0 25 0 100 0-10 0 10 väh. 5 v. - - 0 33 0 0 50 0 75 0 100-35 50 0 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 LKM 0 0 1 3 1 1 8 8 1 1 0 20 52 Ka 1,0 2,1,8 2,5 3,0 2,1,6,3 5,0 3,0 3,5 3,2 3.3 VASTAAJIEN TYÖTTÖMYYS Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (taulukko 7). Yleisintä työttömyys on ollut ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmassa, joista 80 prosenttia on ollut työttömänä jossakin vaiheessa opintojen päättymisen jälkeen. Toiseksi eniten työttömyyttä ovat kokeneet tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Heistä 70 prosenttia on ollut työttömänä. Vähiten työttömyyttä on kokenut rakennustekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneet. Rakennustekniikan koulutusohjelman vastaajista 15 prosenttia on kokenut työttömyyttä ja vastaava luku tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneilla on 16 prosenttia. Taulukko 7. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen ei ole ollut työttömänä 56 0 57 75 60 37 85 72 71 30 8 5 68 20 67 on ollut työttömänä 60 3 25 0 63 15 28 29 70 16 6 32 80 33 LKM 9 10 7 55 20 19 61 36 63 20 38 2 31 10 03 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 11
Vastaajista 57 prosenttia oli ollut työttömänä korkeintaan puoli vuotta (taulukko 8) ja 65 prosenttia oli ollut työttömänä vain kerran (taulukko 9). Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneiden työttömyysaika on ollut keskimäärin kaikkein pisin (taulukko 8). Heistä yli 12 kuukautta työttömänä on ollut 75 prosenttia. Sen sijaan tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 91 prosenttia on ollut työttömänä korkeintaan 6 kuukautta. Tarkasteltaessa työttömyyttä on kuitenkin huomioitava joiden koulutusohjelmien vastaajien pieni lukumäärä, mikä vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Taulukko 8. Työttömyysaika työttömillä, % koulutusohjelmittain Työttömyysaika työttömillä kork. 6 kk 50 67 67 6 63 6 60 53 57 33 91 63 13 57 7-12 kk 25 17 0 29 0 18 10 2 1 33 9 38 13 20 yli 12 kk 25 17 33 7 38 18 11 30 2 29 33 0 0 75 22 LKM 6 3 1 8 11 9 10 17 1 6 11 8 8 129 Ka 0,7 0,6 1,2 0,5 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,8 1,0 0,3 0,3 1,9 0,7 Metsätalouden koulutusohjelmista vastanneet olivat kuitenkin olleet työttömyysjaksoja tarkasteltaessa useimmin työttömänä, sillä heistä 25 prosenttia oli ollut työttömänä vähintään viisi kertaa (taulukko 9). Heidän keskimääräinen työttömyysaikansa oli kuitenkin suurin piirtein samanlainen verrattuna muiden maiden keskimääräisiin työttömyysaikoihin. Taulukko 9. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä, % koulutusohjelmittain Työttömyysjaksojen lukumäärä 1 25 50 0 71 50 67 50 70 88 50 67 90 78 57 65 2 50 33 100 29 25 17 50 30 12 36 33 10 0 29 27 3 25 17 0 0 0 8 0 0 0 1 0 0 11 1 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 väh. 5 0 0 0 0 25 8 0 0 0 0 0 0 11 0 3 LKM 6 3 1 8 12 8 10 17 1 6 10 9 7 128 Keskiarvo 2,0 1,7 2,0 1,3 2, 1,7 1,5 1,3 1,1 1,6 1,3 1,1 2,2 1,6 1,5 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 12
Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Vastaajia, joilla oli ollut valmistumisen jälkeen työllistymisvaikeuksia, pyydettiin arvioimaan työllistymistä vaikeuttaneita tekijöitä. Vastaajat valitsivat 16-kohtaisen listan jokaisen vaihtoehdon kohdalla asteikolla yhdestä kuuteen, oliko kyseinen tekijä vaikeuttanut heidän työllistymistään (1 = ei lainkaan, 6 = erittäin paljon). Kysymykseen vastasi 36 % kaikista kyselyyn vastanneista, kohdasta riippuen 1-17 vastaajaa. Vaihtoehtoon muu mikä oli vastannut 9 vastaajaa, joista lähes kaikki olivat ilmoittaneet eri syyn, joten tätä vastausvaihtoehtoa ei pienen vastausmäärän vuoksi käsitellä. Vastaajat kokivat suurimmaksi työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi alueellisen työmarkkinatilanteen ja alan heikon työmarkkinatilanteen (kuvio 7). Puolet työllistymisvaikeuksista kohdanneista vastaajista piti näitä tekijöitä vähintään melko paljon työllistymistä vaikeuttaneena tekijänä. Seuraavaksi eniten työttömyyttä vaikeuttaneeksi tekijöiksi vastaajat arvioivat suhdeverkostojen puutteellisuuden ja työkokemuksen puutteen. Vähiten työllistymistä haittaavaksi tekijöiksi (suurin ei lainkaan luokan osuus) vastaajat arvioivat sukupuoleen, perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen vaikeuttaneet tekijät, valmistumisajankohdan sekä katkot määräaikaisissa työsuhteissa. Koulutusohjelmakohtaiset vastaukset työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä on koottu liitteeseen (liite 2). Kuvio 7. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Valmistumisajankohta 65 15 7 6 5 3 Perheeseen tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy 67 1 9 5 23 Sukupuoli 70 1 7 3 3 En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä 5 21 19 10 1 Epävarmuus omasta osaamisesta 5 23 17 10 1 Epätietoisuus omista tavoitteista Puutteellinen elämätietoisuus Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Alueellinen työmarkkinatilanne Alan heikko työmarkkinatilanne 21 22 5 5 63 9 12 20 17 19 20 13 18 30 18 18 18 12 10 11 5 0 1 5 13 12 19 ei lainkaan vain vähän jonkin verran melko paljon paljon erittäin paljon Tutkinnon huono tunnettavuus 8 2 7 10 8 3 Tutkinto ja suuntautuminen 35 21 18 12 8 7 Suhdeverkostojen puute 17 16 20 18 19 9 Puutteelliset työnahakutaidot 37 13 321 Työkokemuksen puute 21 16 23 1 1 12 0 10 20 30 0 50 60 70 80 90 100 % URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 13
3. KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN Suurin osa vastaajista (57 %) on osallistunut tutkinnon suorittamisen jälkeen työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen (taulukko 10). Erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloilta sekä useilta tekniikan- ja liikenteen koululutusaloilta vastanneet ovat osallistuneet tämän tyyppiseen koulutukseen. Koulutusohjelmittain katsottuna tämän tyyppiseen koulutukseen on osallistunut eniten tietojenkäsittelyn (7 %) ja tietotekniikan (79 %) koulutusohjelmista valmistuneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen ( %) ja rakennustekniikan (32 %) koulutusohjelmista vastanneet ovat osallistuneet eniten ammatilliseen erikoistumiskoulutukseen, pätevöitymiskoulutukseen tms. Environmental Management (0 %) koulutusohjelmasta vastanneet ovat suorittaneet eniten muun koulutuksen tai tutkinnon. Vähiten koulutukseen tutkinnon suorittamisen jälkeen ovat osallistuneet paperi- ja prosessitekniikan sekä tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet, sillä molemmista koulutusohjelmista 37 prosenttia ei ole osallistunut koulutukseen valmistumisen jälkeen. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia myös perustelemaan syytä toisen korkeakoulututkinnon tai jatkotutkintojen suorittamiselle. Yleisimmin vastaajat arvioivat, että suorittamalla AMK-tutkinnon rinnalle toisen tutkinnon heidän osaamisensa lisääntyy, mikä johtaa työmahdollisuuksien paranemiseen. Vastaajat arvioivat osaamisen lisäävän mahdollisuuksia edetä työuralla sekä mahdollisuuden valita paremmin itselle mielenkiintoisia työtehtäviä. Joidenkin koulutusohjelmien kohdalla heikko työmarkkinatilanne oli vaikuttanut siihen, että vastaajat olivat suorittaneet toisen tutkinnon. Taulukko 10. Osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Osallistuminen koulutukseen vuoden 2003 tutkinnon suorittamisen jälkeen työnantajan järjestämä/ kustantama koulutus 56 50 71 6 55 37 60 6 59 21 7 79 39 22 57 työvoimakoulutus 0 0 0 2 5 5 6 6 2 5 8 0 0 11 ammatillinen erikoistumiskoulutus, 11 0 0 11 10 5 32 11 16 21 15 8 3 15 pätevöitymiskoulutus tms. suorittanut opintoja tähtäimessä toinen 22 30 1 30 26 8 6 6 11 8 8 26 33 12 korkeakoulututkinto suorittanut opintoja tähtäimessä ylempi AMKtutkinto 0 0 0 9 5 0 8 0 6 0 0 6 11 5 suorittanut tieteellisiä jatkoopintoja 0 0 0 2 5 0 3 0 2 0 3 0 0 11 2 suorittanut muun koulutuksen 22 0 1 5 0 5 6 0 2 11 10 0 10 0 6 tai tutkinnon ei ole osallistunut koulutukseen 0 10 0 2 35 37 15 31 27 37 10 17 35 11 23 Yhteensä 111 130 100 120 15 116 139 117 119 105 128 117 119 1 12 LKM 9 10 7 55 20 19 62 36 6 19 39 2 31 9 0 Perhevapaalla oleminen valmistumisen jälkeen Kyselyyn vastanneista 23 prosenttia on ollut perhevapaalla (taulukko 11). Eniten perhevapaalla on ollut tekstiilija vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Heistä 0 prosenttia on ollut perhevapaalla. Tästä koulutusohjelmasta vastanneista kaikki ovat olleet naisia, mikä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaustulokseen. Taulukko 11. Valmistumisen jälkeiset perhevapaat, % koulutusohjelmittain ei ole ollut perhevapaalla ollut perhevapaalla Valmistumisen jälkeiset perhevapaat 67 100 83 88 7 63 87 82 73 60 68 75 67 80 77 33 0 17 12 26 37 13 18 27 0 32 25 33 20 23 LKM 9 10 6 52 19 19 62 3 63 20 37 2 30 10 395 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 1
Päätoiminen opiskelu valmistumisen jälkeen Kyselyyn vastanneista oli ollut 10 prosenttia valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana (taulukko 12). Eniten päätoimisia opiskelijoita vastaajista on ollut kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneet. Ympäristö-, mediaja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneiden lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että se vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneista ei kukaan ole ollut päätoimisena opiskelijana valmistumisensa jälkeen. Taulukko 12. Valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana, % koulutusohjelmittain Ollut valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana ei ole ollut päätoimisena 67 60 83 98 79 83 97 9 93 89 100 96 79 50 90 opiskelijana ollut päätoimisena 33 0 17 2 21 17 3 6 7 11 0 21 50 10 opiskelijana LKM 9 10 6 52 19 18 60 3 60 19 3 2 29 10 38 Kyselyyn vastanneista yhteensä 96 prosenttia ei ole hakenut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen (taulukko 13). Suhteellisesti eniten apurahoja oli saanut kulttuurin koulutusalalta vastanneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen sekä kuvataiteen koulutusohjelmista valmistuneista 60 prosenttia oli saanut apurahoja. Kulttuurialan koulutusohjelmista valmistuneet olivat myös ainoat, jotka aikovat hakea apurahoja. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava se, että kulttuurialan työn luonne on sellainen, että se vaatii usein työskentelyn apurahan avulla. Toinen vastauksia tulkittaessa huomioitava tekijä on joidenkin koulutusohjelmien pieni vastausmäärä, mikä vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Taulukko 13. Hakenut tai saanut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Hakenut/saanut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole hakenut 89 90 100 98 95 100 98 100 100 100 100 100 90 20 96 apurahoja on hakenut, muttei ole saanut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 apurahoja on saanut apurahoja 11 10 0 2 5 0 2 0 0 0 0 0 7 60 3 aikoo hakea apurahoja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 10 1 LKM 9 10 6 5 19 19 59 3 61 19 37 2 29 10 390 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 15
. VASTAAJIEN TYÖURIEN ALKUVUODET ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kyselylomakkeessa tarkasteltiin työmarkkinoille sijoittumisen laatua ja työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta sekä valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan että kyselyhetken (syksy 2008) osalta. Perhe- tai opintovapaalla olevia vastaajia pyydettiin vastaamaan kyselyhetken työpaikkaa koskeviin kysymyksiin sen työpaikan perusteella, josta he olivat jääneet vapaalle. Lisäksi yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai freelancereita pyydettiin vastaamaan kyseissä oleviin kysymyksiin soveltuvin osin..1 PALVELUSUHTEEN LUONNE Kyselyyn vastanneista 55 prosenttia oli saanut ensimmäiseksi työpaikaksi vakituisen kokopäivätyön ja määräaikaisen kokopäivätyön oli saanut 32 prosenttia (taulukko 1). Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneet olivat yleisemmin (88 %) saaneet ensimmäiseksi työpaikaksi vakituisen kokopäivätyön. Toiseksi yleisintä (79 %) vakituinen kokopäivätyö oli tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla. Määräaikaisessa kokopäivätyössä olivat yleisemmin Environmental Management (90 %) ja Environmental Engineering (78 %) koulutusohjelmasta vastanneet. Vastanneista kuudella prosentilla ensimmäinen työpaikka oli ollut osa-aikatyötä. Yleisintä osa-aikatyö ensimmäisenä työpaikkana oli ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneilla, sillä heistä 57 prosenttia oli ollut ensimmäisenä osa-aikatyöntekijänä. Vastanneista itsenäisiä yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai freelancereita oli 6 prosenttia. Yleisintä yrittäjyys oli viestinnän koulutusohjelmasta vastanneilla. Taulukko 1. Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne, % koulutusohjelmittain Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne vakituinen kokopäivätyö 22 0 29 72 25 32 88 67 5 30 61 79 13 0 55 määräaikainen kokopäivätyö 78 90 3 26 70 58 8 33 29 55 2 17 32 29 32 osa-aikatyö 0 10 29 0 5 5 0 0 11 10 5 10 57 6 Yrittäjä (1 0 0 0 2 0 0 3 0 5 5 3 0 5 1 6 työllistetty / työharjoittelu 0 0 0 0 0 5 0 0 2 0 8 0 0 0 1 LKM 9 10 7 57 20 19 60 36 63 20 38 2 31 7 01 1) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 16
Kyselylomakkeessa kysyttiin myös työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä. Kysymys oli laajempi kuin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen luonnetta kysyttäessä, sillä kyselyhetken työmarkkinatilannetta kysyttäessä oli lisätty vaihtoehdot työtön työnhakija, työvoimakoulutus tai vastaava, päätoiminen opiskelu, perhevapaa ja työskentelyapurahalla. Tulokset eivät ole siis täysin vertailtavissa ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonnetta koskevan kysymyksen tuloksiin. Kyselyhetkellä vastaajista 80 prosenttia oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vakituista kokopäivätyötä tekevien osuus oli lisääntynyt merkittävästi useimmissa koulutusohjelmissa verrattuna ensimmäiseen työpaikan työsuhteen luonteeseen (taulukko 15). Yleisintä vakituinen kokopäivä työ oli tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista, joilla kaikilla oli vakituinen kokopäivätyö. Yleistä vakinainen kokopäivätyö oli myös konetekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista vastanneilla, sillä heistä yli 90 prosenttia oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Määräaikaisten kokopäivätyön tekijöiden osuus oli selvästi vähentynyt kun verrataan ensimmäisen työpaikan työsuhteen laatua syksyn 2008 työtilanteeseen. Syksyllä 2008 enää vain 3 prosenttia vastaajista työskenteli määräaikaisena kokopäivätyöntekijänä. Yleisemmin määräaikaisessa kokopäivätyössä olivat kyselyhetkellä paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Osa-aikatyötä tekevien vastaajien osuus oli vähentynyt kun verrataan kyselyhetken tilannetta ensimmäiseen työpaikkaan, sillä syksyllä 2008 vastaajista enää 3 prosenttia oli osa-aikatyössä. Yleisintä osa-aikatyö oli edelleen ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneilla. Yrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden osuus oli pysynyt samana (6 %) verrattuna ensimmäiseen työpaikkaan ja yleisintä tämä oli edelleen viestinnän koulutusohjelmasta vastanneilla. Päätoimisena opiskelijana olivat kyselyhetkellä eniten englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet. Toiseksi yleisintä opiskelu oli kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneilla. Perhevapaalla oli kyselyhetkellä yhteensä vain 3 prosenttia vastaajista ja yleisintä (10 %) tämä oli metsätalouden ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla. Taulukko 15. Työmarkkinatilanne syksyllä 2008 koulutusohjelmittain, % koulutusohjelmittain Työmarkkinatilanne syksyllä 2008 vakituinen kokopäivätyö 78 70 86 93 70 7 85 81 83 65 92 100 55 20 80 määräaikainen kokopäivätyö 11 10 0 0 16 2 3 0 5 0 0 6 0 3 osa-aikatyö 11 10 0 0 5 0 2 0 2 5 0 0 6 0 3 yrittäjä (1 0 0 0 2 5 0 6 8 6 5 3 0 26 0 6 työllistetty/työharjoittelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 työtön työnhakija 0 0 0 2 0 5 2 6 2 5 0 0 0 0 2 työvoimakoulutus tai vastaava 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 opiskelu (2 0 10 1 0 5 5 0 0 2 0 0 0 6 10 2 perhevapaa ( 3 0 0 0 0 10 0 2 3 6 10 5 0 0 0 3 työskentely apurahalla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 muu tilanne 0 0 0 0 5 0 2 0 0 5 0 0 0 20 1 LKM 9 10 7 57 20 19 62 36 6 20 39 2 31 10 08 1) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 2) Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) 3) Perhevapaa (äitiys-/isyys-/vanhempain-/hoitovapaa) URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 17
.2 TYÖNANTAJA Useimmiten vastaajien ensimmäinen työnantaja oli yritys tai valtionyhtiö (kuvio 8). Suuret yritykset (yli 50 työntekijää) työllistivät 38 % kyselyyn vastanneista ja pienet yritykset (alle 50 työntekijää) työllistivät 28 % ja keskisuuret (50 250 työntekijää) 17 %. Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos tai ammattikorkeakoulu työllisti 7 prosenttia vastaajista. Valtio tai valtion liikelaitos työllisti vain 3 prosenttia vastaajista. Järjestöt, seurakunnat ja säätiöt sekä omat yritykset työllistivät yhteensä 6 % vastanneista. Kaiken kaikkiaan siis yksityinen sektori työllisti vastaajia 83 % ja julkinen sektori (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) 10 %. Vastaajista % oli ryhtynyt yrittäjäksi ensimmäisenä työnään. Kuvio 8. Ensimmäinen päätyönantaja (n=01) Ensimmäinen päätyönantaja prosenttia % % 0 5 10 15 20 25 30 35 0 5 50 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 250 työntekijää 37 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää 28 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, 50-250 työntekijää 17 kunta, kuntayhtymä,kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 7 oma yritys, toiminimi, freelancer tms. valtio, valtion liikelaitos järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö muu työnantaja 1 2 3 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 18
Kyselyhetkellä edelleen suurin osa työskenteli yrityksillä tai valtionyhtiöissä (kuvio 9). Verrattaessa kyselyhetken tilannetta ensimmäiseen työhön erityisesti suuret yritykset olivat vain kasvattaneet osuuttaan (5 %, 7 prosenttiyksikön ero). Osuus oli vähentynyt eniten pienten yritysten osalta (8 prosenttiyksikköä vähemmän). Yrittäjien määrä oli kasvanut ensimmäisen ja kyselyhetken työpaikkojen välillä 2 prosenttiyksikköä Kyselyhetkellä yrittäjiä oli vastaajista 6 %. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen yksityinen sektori työllisti kaikkiaan 80 prosenttia vastaajista ja julkinen sektori 10 prosenttia. Yksityisen ja julkisen sektorin osuudet olivat siis pysyneet suurin piirtein samana kuin ensimmäisen työpaikan kohdalla. Työantajien osuudet koulutusohjelmittain on koottu liitteeseen (liite 3). Kuvio 9. Työnantaja syksyllä 2008 (n=389) Työnantaja syksyllä 2008 % prosenttia % 0 5 10 15 20 25 30 35 0 5 50 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 250 työntekijää yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää 20 yksityinen yritys tai valtionyhtiö, 50-250 työntekijää 15 oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 6 6 valtio, valtion liikelaitos järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö 3 muu työnantaja 1 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 19
.3 TYÖTEHTÄVÄN LUONNE Yleisin ensimmäisen päätyön tehtävien luonne oli hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät (taulukko 16). Vastanneista 16 prosenttia ilmoitti ensimmäiseksi päätyön tehtäväkseen edellä mainitut tehtävät. Yleisemmin näissä tehtävissä olivat toimineet englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet, lukuun ottamatta International Business -koulutusohjelmista vastanneita. Toiseksi yleisin tehtävän luonne ensimmäisessä päätyössä oli johto- ja esimiestehtävät. Vastanneista 1 prosenttia oli toiminut näissä tehtävissä ensimmäisessä päätyössään. Eniten johto- ja esimiestehtävissä olivat rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet (2 %). Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloista vastanneet olivat eniten toimineet ensimmäisessä työpaikassaan markkinointi-, myynti- tai ostotehtävissä. Tutkimus- ja tuotekehitys tehtäviä olivat eniten tehneet tietotekniikan (63 %) ja tietojenkäsittely (2 %) koulutusohjelmista vastanneet. Kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneet (32 %) olivat toimineet eniten opetus- tai kasvatustehtävissä. Tosin viestinnän koulutusohjelmasta vastanneet (55 %) olivat usein viestintä- ja mediatehtävissä. Tuotantotehtävissä oli eniten työskennellyt tekstiilija vaatetustekniikan (5 %) ja paperi- ja prosessitekniikan (32 %) koulutusohjelmista vastanneet. Taulukko 16. Ensimmäisen päätyön tehtävän luonne, % koulutusohjelmittain Ensimmäisen päätyön tehtävän luonne Enve Enma IBIT Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht tutkimus ta tuotekehitys 0 0 0 9 5 0 11 0 0 2 63 3 13 10 opetus tai kasvatus 0 0 0 2 5 5 0 3 0 0 0 0 7 25 2 koulutus 0 0 0 2 10 0 2 3 0 0 3 0 0 0 2 johto- ja esimiestehtävät 11 10 0 18 5 32 2 11 5 10 5 0 0 0 1 konsultointi 11 20 0 2 5 0 0 0 0 0 0 3 0 2 asiakastyö/ potilastyö 11 0 17 15 11 2 0 15 10 3 3 13 6 markkinointi, myynti tai osto 0 0 50 13 10 21 6 28 0 16 0 0 0 11 hallinto-,suunnittelutai kehitystehtävät 56 0 0 25 10 0 23 22 3 5 21 21 7 0 16 viestintä- ja mediatyö 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 3 0 55 0 5 toimistotehtävät 11 30 17 2 0 0 6 20 10 11 0 0 0 7 taiteellinen työ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 0 10 25 2 kirkollinen työ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rahoituksen ja taloushallinnon 0 0 0 0 0 0 0 22 5 3 0 0 0 tuotantotehtävät 0 0 0 13 5 32 5 31 2 5 5 8 7 0 11 muu työn luonne 0 0 17 11 30 0 9 8 2 10 8 3 25 8 LKM 9 10 6 55 20 19 57 36 60 20 38 2 29 8 391 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 20
Hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät sekä johto- ja esimiestehtävät olivat kyselyhetkellä edelleen yleisimmät työtehtävät (taulukko 17). Johto- ja esimiestehtävät olivat kuitenkin nousseet yleisimmäksi. Niiden osuus oli kasvanut 5 prosenttiyksikköä, sillä kyselyhetkellä vastaajista 21 % työskenteli näissä tehtävissä. Koulutusohjelmista yleisemmin (6 %) esimies- ja johtotehtävissä työskenteli edelleen rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneet. Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävien osuus oli kuitenkin myös kasvanut, sillä kyselyhetkellä näissä tehtävissä työskenteli 20 % vastaajista. Markkinointi-, myynti- ja ostotehtävissä työskentelivät edelleen useimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloista vastanneet, mutta kyselyhetkellä näissä tehtävissä työskenteli usein myös englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet. Kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneiden osalta työtehtävien kohdalla oli tapahtunut muutoksia verrattuna ensimmäisen työpaikan tehtävien luonteeseen. Heitä työskenteli nyt vähemmän opetus- tai kasvatustehtävissä (16 %). Erityisesti näiden tehtävien osalta ympäristö, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneiden määrä oli vähentynyt opetus ja kasvatustehtävissä. Heistä puolet työskenteli kyselyhetkellä taiteellisessa työssä, kun taiteellisessa työssä oli ensimmäisessä työtehtävissä ollut vain 25 % vastaajista. Tuotantotehtävissä olivat edelleen eniten tekstiili- ja vaatetustekniikan (2 %) sekä paperi- ja prosessitekniikan (2 %) koulutusohjelmista vastanneet. Näiden tehtävien määrä oli kuitenkin vähentynyt 7 prosenttiyksikköä. Tutkimus tai tuotekehitys tehtävissä olivat edelleen yleisemmin tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneet. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneiden osuus (21 %) oli kuitenkin hieman vähentynyt (3 prosenttiyksikköä) näissä tehtävissä. Tietotekniikan koulutusohjelmista vastanneiden osuus (67 %) oli vuorostaan kasvanut prosenttiyksikköä. Taulukko 17. Syksyn 2008 päätyön luonne, % koulutusohjelmittain Syksyn 2008 päätyön luonne tutkimus tai tuotekehitys 11 10 0 7 6 0 0 9 0 6 21 67 3 0 9 opetus tai kasvatus 0 0 0 6 6 2 3 0 0 0 3 13 2 koulutus 0 0 0 2 0 0 0 3 2 6 0 0 3 0 1 johto- ja esimiestehtävät 0 0 0 31 2 35 6 26 1 0 18 10 0 21 konsultointi 33 30 20 6 6 6 0 2 0 3 3 0 5 asiakastyö/ potilastyö 0 0 20 2 12 0 0 0 8 6 0 0 3 0 3 markkinointi, myynti tai osto 22 30 0 11 6 2 12 22 12 10 0 0 0 11 hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 33 10 20 30 29 0 23 29 7 2 31 21 7 0 20 viestintä- ja mediatyö 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 8 13 toimistotehtävät 0 20 0 2 6 6 0 17 6 10 0 0 0 6 taiteellinen työ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 10 50 2 kirkollinen työ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 0 0 0 0 0 0 0 20 6 3 0 0 0 tuotantotehtävät 0 0 0 0 0 2 6 0 2 0 0 7 0 muu työn luonne 0 0 0 6 6 0 12 12 7 6 5 0 0 25 6 LKM 9 10 5 5 17 17 57 3 59 17 39 2 29 8 379 Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös ammatti-, tehtävä- tai virkanimikettä. Ensimmäisen työpaikan yleisimmät ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet olivat projekti-insinööri (n=11), suunnittelija (n=10) ja työnjohtaja (n = 13). Ammattinimikkeiden kirjo oli kuitenkin hyvin laaja, sillä aineistossa oli kaikkiaan yli 200 ensimmäisen työpaikan nimikettä, minkä takia yleisimmät nimikkeet eivät anna kovinkaan selvää kuvaa tilanteesta. Viisi vuotta myöhemmin yleisimmät nimikkeet olivat hieman muuttuneet, sillä kyselyhetkellä yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö (16), projekti-insinööri (9), myyntipäällikkö (7), työnjohtaja (7) ja toimittaja (7). Kyselyhetkenkin ammattinimikkeitä oli kuitenkin yli 200, joten niidenkään osalta yleisimmät nimikkeet eivät anna kovin selkeää kuvaa tilanteesta. Johtuen nimikkeiden laajasta kirjosta raporttiin on koottu ammatti, tehtävä- tai virkanimikkeiden koulutusohjelmakohtaisesti, joka on luettavissa liitteessä (liite ). URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 21
. TYÖNHAKUKANAVAT Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia ilmoittamaan myös tiedon, mitä kautta saivat nykyisen (kuvio 10) työpaikan. Tieto nykyisestä työpaikasta oli yleisemmin saatu työnantajan henkilökohtaisen ilmoituksen avulla (18 %). Seuraavaksi yleisimpiä tiedonsaantikanavia oli lehti-ilmoitus (16 %) sekä oma aktiivisuus (1 %) eli oli itse kysynyt työnantajalta työmahdollisuuksia. Kuvio 10. Työnhakukanavat (n= 388) Työnhakukanavat prosentti % 0 2 6 8 10 12 1 16 18 20 Työnantaja ilmoitti minulle paikasta henkilökohtaisesti 18 Lehti-ilmoitus 16 Kysyi työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta 1 Yrityksen tai organisaation omat internet-sivut Työministeriön www.mol.fi-sivusto Tiedonsaanti muuta kautta 9 9 9 Työllisti itse itsensä 6 Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 3 Korkeakoulu 2 Muu internet palvelu Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 1 1.5 PALKKA Kaikista kyselyyn vastanneista 29 prosenttia ansaitsi 2500-2999 euroa kuukaudessa (taulukko 18). 3000-399 euroa ansaitsi 25 prosenttia vastaajista. Vastausten mukaan korkeimmat tulot olivat pääosin tekniikan aloilta valmistuneilla. Koulutusohjelmakohtaisesti katsottuna suurimmat bruttopalkat olivat kone- ja tuotantotekniikan (keskiarvo 3607 ) ja rakennustekniikan (352 ) koulutusohjelmista vastanneilla. Kulttuurialalta valmistuneilla olivat kyselyhetken matalimmat tulot. Taulukko 18. Bruttopalkka kuukaudessa kokopäivätyössä olevilla säännölliset lisät mukaan lukien, % koulutusohjelmittain Bruttopalkka kuukaudessa kokopäivätöissä olevilla säännölliset lisät mukaan lukien alle 2000 e 0 13 17 0 0 0 2 3 11 33 0 0 0 50 5 2000-299 e 25 13 0 8 27 12 5 3 25 7 17 0 19 50 1 2500-2999 e 50 63 50 23 53 12 21 1 27 7 26 35 37 0 29 3000-399 e 13 0 17 27 13 1 30 25 16 7 31 39 30 0 25 3500-3999 e 0 13 17 10 0 12 21 6 9 7 1 22 7 0 12 000 e- 13 0 0 33 7 2 20 22 13 0 11 7 0 16 LKM 8 8 6 52 15 17 56 32 56 15 35 23 27 2 352 Keskiarvo 2830 263 2857 3607 2708 3359 352 3318 3057 2151 3119 3227 2888 1725 3176 URA JA TYÖMARKKINASEURANTA 22