Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Hämeen yhteistyöryhmän kokousmuistiot MUISTIO 6.11.2009... 2 MUISTIO 31.3.2009... 6 MUISTIO 23.9.2008... 9 Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PL 29, 15141 Lahti www.ymparisto.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland www.miljo.fi/ham
MUISTIO 6.11.2009 2/12 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Hämeen yhteistyöryhmä Aika: 6.11.2009 klo 9.00 Paikka: Hämeenlinna, kokoushuone Wintti 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtaja avasi kokouksen, totesi läsnäolijat ja toivotti osallistujat tervetulleeksi suunnitteluvaiheen viimeiseen yhteistyöryhmän kokoukseen. Puheenjohtajana toimi Harri Kallio ja sihteerinä Jenni Ojala. 2 Jätesuunnitelman ja ympäristöselostuksen esittely Ulla-Maija Liski esitteli jätesuunnitelman sisällön lyhyesti. Aineisto on nähtävillä hankkeen nettisivuilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/elsu. Jätesuunnitelmassa on kuusi painopistealuetta: Rakentamisen materiaalitehokkuus (Pirkanmaa), Biohajoavat jätteet (Uusimaa), Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet (Länsi-Suomi), Pilaantuneet maat (Häme), Tuhkat ja kuonat (Lounais-Suomi) sekä Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa (Kaakkois-Suomi). Lainsäädäntö ja hallintokäytäntömuutosehdotukset on jätetty suunnitelman ulkopuolelle, mutta suunnitelmaan on liitetty ajatuksia ja ehdotuksia lainsäädännön muutostarpeista. Suunnitelma on nyt viimeistelyvaiheessa ja se valmistuu joulukuun aikana. 3 Kuulemisessa saatu palaute Toinen kuuleminen oli 7.9.-6.10.2009, jonka aikana palautteita tuli yhteensä 85. Palautetta saatiin maakuntaliitoilta, kunnilta, lautakunnilta, viranomaisilta, jätehuoltoyhtiöiltä, yrityksiltä, yhdistyksiltä, asiantuntijoilta sekä yksityisiltä ihmisiltä. Palautetta odotettiin enemmän, sillä käytössä oli myös sähköinen webropol. Palautteissa suunnitelmaa pidettiin pääosin laaja-alaisena ja hyvänä pohjana päätöksenteolle. Palautteet käytiin läpi painopistekohtaisesti Ulla-Maija Liskin sekä Ulla Maunon esittelemänä. Mahdollisista muutostarpeista ja painopisteen sisällöstä ja roolista keskusteltiin jokaisen painopisteen jälkeen. Kokouksessa esitetyt kalvot lähetetään osallistujille. Lassila&Tikanojan edustaja kysyi onko heidän kommenttinsa tulleet perille ja otettu huomioon. Hän ei ollut löytänyt kommentteja palauteyhteenvedoista ja pyysi selvittämään asian. Biohajoavat jäteet Painopisteen tavoitteena on, jätteen määrän vähentäminen vuodesta 2007 vuoteen 2020.Toisena tavoitteena on, että kaatopaikalle sijoitettaisiin korkeintaan 10 % yhdyskuntajätettä ja siitä biojätteen osuus olisi korkeintaan 50 %. Tämä tavoite on tiukempi kuin valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Palautteissa oli kommentoitu kaatopaikalle sijoitetavan yhdyskuntajätteen määrän (10%) olevan hyväksyttävä tiheästi asutuilla alueilla. Tavoite voi olla kuitenkin vaikeasti toteutettavissa ja aiheuttavan eriarvoisuutta. Jätteen poltosta oltiin puolesta ja vastaan. Jätteen määrän vähentäminen nähtiin tärkeänä ja se olisi tullut asettaa päävaihtoehdoksi tavoitteissa. Toivottiin myös neuvonnan lisäämistä.
Keskusteltiin, että jätteen määrän vähentäminen, kuten muutkin tavoitteet, vaativat rahoitusta ja muutoksia lainsäädännössä. Jätesuunnitemassa ei ole huomioitu tätä seikkaa lainsäädäntöehdotuksissa. Palvelukeskuksia ei synnyt ilman rahoitusta ja lainsäädäntöä. Jätelainuudistus on juuri meneillään ja mahdollisuus vaikuttaa. 3/12 Suunnittelualueella on kehitteillä ja toiminnassa useita kierrätyspolttoaineen keskuksia, näitä olisi voitu esitellä suunnitelmassa tai vaikka esimerkinomaisesti nykytilakuvauksessa. Nykytilakuvauksessa ei ole voitu kuitenkaan huomioida kaikkia toimitusketjuja. Jätteiden lajittelu on mainittu tekstissä, mutta olisi voinut olla myös oma painopisteensä, tätä oli suunnitteluvaiheessa mietitty. Tavoite yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen määrästä (10 %) nähtiin hyvänä. Keskustelua syntyi siitä olisiko tavoite mahdollista olla 0 %. Päädyttiin kuitenkin siihen, että 10% kaatopaikalle sijoitettavaa yhdyskuntajätettä on realistinen tavoite. Suunnitelmassa oli inventoitu vähemmän polttokapasiteettitarvetta kuin nykyään on. Tähän vastattiin, että selvitys on tehty sen hetkisen tilanteen mukaan, eikä uusia tai rakenteilla olevia laitoksia ollut laskettu mukaan. Jätesuunnitelma antaa hyvä kuvan suunnittelualueen jätemäärästä, laadusta ja kapasiteetista. Suunnitelmassa ei kuitenkaan ole otettu esille ilmastostrategiaa. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on nostettu esiin myös energia-ilmasto -asiat. Suunnittelussa vaikeaa nähdä mihin tulevaisuudessa mennään ja panostetaan, tehtävä tämän hetkisen tiedon perusteella. Ei pidä sitoutua vain yhteen menetelmään vaan antaa suunnitelmalle tilaa muuttua tarpeiden ja uuden tekniikan ja tiedon mukaan. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Pianopisteen tavoitteena on lietteenmäärän vähentäminen, laadun parantaminen ja hyödyntäminen 100 % maanparannustöissä sekä energiana. Palautteissa nähtiin lietteen laadun parantamisen olevan tärkeää. Lietemäärän vähentämiseen toivottiin myös määrällistä tavoitetta esim. 1-3 %/ vuosi. Toivottiin myös käsittelymenetelmien kehittämistä ja lannoitevalmisteiden käytön edistämistä. Keskustelussa nousi esille kysymys, onko lietteiden peltolevitys hylätty? MTK:lla on puhuttu jätevesilietteiden hyödyntämisestä. EU:n jätedirektiiviin ollaan esittämässä muutoksia, jotka edistäisivät jätelietteiden lannoituskäyttöä. Lannoittamisessa tulee ottaa huomioon myös ympäristölainsäädäntö ja hulevesikysymykset, vaikka lannoitelainsäädännön mukaan lietettä voidaan käyttää. Lannoitteiden markkinahinnat korreloivat lietteiden lannoitetarpeen kanssa. Pilaantuneet maat Tavoitteiksi on asetettu pilaantuneiden maiden käsittely lähellä syntypaikkaa, ja vähentää syntyvän pilaantuneen maa-aineksen määrää. Jätteensynnyn ehkäisy -asia on hankalampi verrattuna muihin, sillä jäte on jo olemassa. Jos halutaan ehkäistä jätteen syntyä, ei alueita kunnosteta (ei synny maa-ainesjätettä). Jos halutaan rakentaa, täytyy kunnostaa, jolloin myös jätettä syntyy. Tavoitteena on myös lisätä pimojen hyötykäyttöä ja kehittää tiedonhallintaa sekä ekotehokkuuden arviointia. Tiedonhallintaan ei tällä hetkellä ole järjestelmiä tai toimintamalleja kuinka tiedon saisi liikkumaan tarvittaville tahoille.
4/12 Painopisteen valintaperusteissa oli esitetty pilaantuneen maa-aineksen määrän lisääntyminen. Tähän vaikuttavat monet seikat, kuten taloudellinen tilanne ja maankäyttö. Esim. LOS:in alueella pilaantuneen maa-aineksen määrä on vähentynyt. Palaute oli yleisesti ottaen painopisteen tavoitteita ja toimenpiteitä tukevaa. Useissa palautteissa kannatettiin in situ-tekniikan hyödyntämistä. Keskustelussa todettiin, ettei se aina ole mahdollista, esimerkiksi silloin, jos rakennustyöt halutaan aloittaa nopeasti. Myös kustannukset voivat nousta liian suuriksi. Olisi tärkeää, että alueita kaavoitettaisiin ajoissa, jolloin puhdistustoimiin voitaisiin ryhtyä ennakkoon. Kunnostuksissa voidaan kuitenkin hyötykäyttää pimoja rakenteissa, jolloin kaatopaikalle menevä osuus pienenee. Pimojen kaatopilkkasijoitus tulee vähenemään tulevaisuudessa myös kaatopaikkojen vähenemisen takia. Maa-ainesta ei tarvita enää niin paljon peittoihin ja rakenteisiin. Toimivat alueelliset maa-ainespankit ja jätekeskukset edesauttaisivat pimojen hyötykäyttöä. Tuhkat ja kuonat Tavoitteena on tuhkan ja kuonan määrän vähentäminen ja hyödyntämisen ja ohjesituksen/koulutuksen lisääminen sekä turvallinen loppusijoitus. Palautteissa keskeisimpänä nähtiin hyödyntämisen lisääminen. Tuhkien ja kuonien hyödyntämisen toimenpiteitä ei pidetty kaikilta osin riittävinä. Palautteissa toivottiin lisää ohjeistusta sekä menettelyjen kehittämistä, jotta hyötykäyttöä voitaisiin lisätä. Keskustelussa nousi esiin onko Tiepiiri kommentoinut sivutuotteiden käyttösuunnitelmaa. Painopistevastaava kertoi, että painopistettä oli tehty yhteistyössä tiepiirin kanssa. Aihetta ovat käsitelleet myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sekä tiepiiri. Hanke koskee mm. maanparannusaineena käyttöä ja käytön lisäämistä, esitys luvassa keväällä. Tuhkia ja kuonia on käytetty koeluontoisesti tierakenteissa, mutta ei ole levinnyt laajempaan käyttöön. Rakentamisen materiaalitehokkuus Painopisteen tavoitteena on vähentää maarakentamisessa syntyvän jätteen määrää 10% vuodesta 2007 vuoteen 2020, maamassojen hyötykäytön lisääminen sekä uudisrakentamisessa syntyvän jätteen määrän vähentäminen 25% vuodesta 2007 vuoteen 2020. Yleisesti pyritään jätteidensynnyn ehkäisyyn ja jätteiden hyödyntämiseen. Palautteissa esille nousi asia, ettei maarakennuksessa syntyvää maa-ainesta tule luokitella jätteeksi. Tärkeänä nähtiin myös se, että ylijäämämassoja voitaisiin hyötykäyttää nykyistä tehokkaammin. Muita palautteissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Rakennusjätteiden hyötykäytönriskejä tulisi huomioida. Rakennustuotteissa voisi olla merkinnät tuotteiden käyttöiästä sekä kierrätyskelpoisuudesta. Hyötykäyttöä koskevia lupaprosesseja voisi yksinkertaistaa. Keskustelussa otettiin esille maarakennuksessa syntyvä ylijäämämaa sekä sen luokittelu jätteeksi. Nykykäytännössä mahdollista hyödyntää ylijäämämaa ilman erillistä lupaa rakennustyömaalla, josta maa on kaivettu, mikäli se on puhdasta. Asia menossa eteenpäin, jotta lupamenettely kevenisi, tai että puhtaalle kaivetulle ylijäämämaalle ei tarvittaisi sijoituslupaa. Olisi ihanteellista, jos työmaille voitaisiin järjestää sisäinen neuvonta, joka ohjaisi materiaalien hyötykäyttöä sekä kierrätystä. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa
5/12 Tavoitteina on varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin huomioiden alueelliset riskit, kehittää osaamista, tutkimusta ja suunnittelua poikkeuksellisiin tilanteisiin ja yhtenäistää toteuttamista. Palautteissa painopiste nähtiin tarpeellisena ja toimenpiteet olivat saaneet tukea. Täydennystarpeina nähtiin, että poikkeuksellisissa tilanteissa syntyneen jätteen käsittely ja selkeä ohjeistus tulisi olla suunnitelmassa esillä. Kaivattiin myös enemmän ohjeistusta erilaisten tilanteiden kuvailuun. Keskustelussa huomautettiin, että seurantaa ei ole juurikaan mietitty tämän painopisteen kohdalla. Tämä asia on kuitenkin menossa eteenpäin. Ongelmana nähtiin välivarastointi ja siihen liittyvä ylläpito sekä kustannukset. Mahdollinen ongelma myös se, kuka maksaa kulut poikkeuksellisissa tilanteissa. Poikkeustilanteiden varalle, kuten sota, on olemassa toimintatavat. 4 Muut asiat Keskusteltiin suunnitelman merkityksestä ja roolista päätöksenteossa sekä vastuutahoista. Myös suunnitelman ohjausvaikutus alueellisen kehittämisen näkökulmasta sekä painopisteiden valinnasta herätti keskustelua. Keskustelussa nousi esille, ettei jätesuunnitelma ole lainsäädännöllisesti sitova vaan ohjeistava. Se tulisi kuitenkin ottaa huomioon ympäristölupamenettelyissä. Suunnitelma ei saa lukita jätehuoltoa vanhaan kehitykseen eikä suunnitelmaan saa takertua liian tiukasti. On nähtävä muutostarpeet ja kehittyvä tekniikka eikä luoda rajoituksia kehitykselle. Tulee nähtäväksi ovatko painopisteet valittu oikein ja kuinka tärkeäksi niiden rooli jätehuollossa kehkeytyy. Myös nykytila nähtiin tärkeänä ja se tulisikin tuoda esille näkyvämmin. Hankeen loppuseminaari pidetään 2.2.2010 Tampereella. Seminaarissa käsitellään hankkeen toteutusta ja seurantaa. Kutsu ja ohjelma tulevat asianomaisille myöhemmin. 5 Yhteenveto ja kokouksen päättäminen Palautteet olivat kaikin puolin rakentavia ja painopisteiden toimenpiteitä tukevia. On hyvä nähdä, että paljon työaikaa käytettyyn suunnitelmaan ollaan oltu tyytyväisiä ja ihmiset ovat heränneet vaikuttamaan asioihin. Keskustelussa ei noussut esille asioita, jotka antaisivat aihetta jätesuunnitelman muuttamiseen. Kommentteja ja muutosehdotuksia käydään läpi jätesuunnitteluryhmän kokouksessa 9.11.2009. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.00.
6/12 MUISTIO 31.3.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Hämeen yhteistyöryhmä Aika: 31.3.2009 klo 9.00 15.00 Paikka: Hämeen ympäristökeskus, kokoushuone Arava, 4. kerros 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Harri Kallio avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun aikataulu ja eteneminen Sirje Sten esitteli jätesuunnitteluhankkeen etenemistä ja aikataulua. Keskustelussa todettiin mm. seuraavaa: Suunnitelman laatimisen yhteydessä ei ole tiedustelu jätteenkäsittelylaitosten tulevaisuuden suunnitelmia. Suunnitelma ei ole lainsäädännöllisesti sitova. Kuulemisen yhtenä tarkoituksena on toimijoiden sitouttaminen. Alueellinen jätesuunnitelma on otettava huomioon ympäristölupaharkinnassa. Käynnissä olevassa jätelain kokonaisuudistuksessa suunnitelmien päätöksentekoprosessi vielä ratkaisematta. Jatkossa alueellisten jätesuunnitelmien laatiminen tulee olemaan maakunnan liittojen vastuulla. 3. Painopisteiden vaikutusten arviointi Hanna Mela ja Hanna Salmenperä esittelivät painopistealueittain Suomen ympäristökeskuksen laatiman ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset. Keskustelussa todettiin mm. seuraavaa. Biohajoavat jätteet Arvioinnissa liikaa korostettu huolta poltettavan jätteen riittävyydestä. Sivutuoteasetuksen vaatimukset huomioitava. Kaikki käsittelymenetelmiä tullaan käyttämään, mutta suunnitelman tehtävänä on löytää oikea suunta. Tähän saakka VALTSU ja todellisuus kulkeneet eri suuntiin. Vastuu kotitalouksien jäteneuvonnasta vielä avoin jätelain uudistuksessa. Materiaalitehokkuussuunnitelmat osaksi lainsäädäntöä. Suomi sijoittaa eniten jätteitä kaatopaikalle. Parannuskeinoja jätevero, keräilyvaatimukset ja hyödyntämistavoitteet. Maakunnallinen rahoitus tärkeä ohjauskeino. Ilmastostrategia huomioitava ja huolehdittava riittävästä maakunnallisesta laitoskapasiteetista. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Kaikissa vaihtoehdoissa hyviä puolia.
7/12 Rajaukset tarkastelu myös maatalouden lietteitä. Uudet haja-asutukset jätevesien käsittelyvaatimukset eivät tue JSE:ä. Lietteiden määrä lisääntyy ja vastaanottopaikkojen verkostoa kehitettävä. Painopisteessä vaihtoehtojen muodostaminen oli vaikeaa VE3 ja VE4 hyvin pitkälle samoja. Kuivakäymälät sekä paikallisen että yhteiskunnan edun mukaisia. Rakentamisen materiaalitehokkuus Painospisteessä alueellisen näkökulman saaminen haasteellista. Rakennusmateriaalien kierrätyksessä Rakennusluuppi on vähän käytetty, Keltainen Pörssi toimii. Viranomaisilla puutteellisen resurssit vaikuttaa asiaan. Kierrätyksen pullonkaulat selvitettävä. Maa-ainesten kierrätys ei houkuttele, koska neitseellinen maa-aines huokeaa. Maa-ainesvero purisi parhaiten. Alueellisia ohjauskeinoja vaikea löytää. Painopisteessä esitetyt keinot hyviä, mutta "pehmeitä". Alueellinen jätesuunnitelma voi myös lähettää terveisiä ylöspäin. Myös rakennusjätteen hyötykäyttö otettava suunnitteluun mukaan End of Waste kriteerien määrittely käynnistynyt. Tuhkat ja kuonat Termistöä tarkistettava. Kaikki vaihtoehdot soveltuvat tietyille materiaaleille => mikä on fokus? Ympäristöluvissa laitoksilta edellytetään selvitystä tuhkien ja kuonien käytöstä. Hyötykäyttöä on ollut jo vuosikymmeniä. Pilaantuneet maat Käsitellyn maa-aineksen hyötykäytön kannalta ratkaisevaa on, onko käsitelty maa-aines puhdasta vai edelleen pilaantunutta. Käsittelyn tarkoituksena voi myös olla kaatopaikkakelpoisuuden saavuttaminen. VE3b (käsittely + kaatopaikka) on realismia. Kaatopaikalle viedään myös puhdasta maa-ainesta. Terminen käsittely ei ole ekotehokas. Toisaalta haitta-aineet saadaan aineksesta kokonaan pois. Käsitteitä "lievästi" ja "voimakkaasti" pilaantunut maa ei pidä käyttää. In situ käsittelyssä myös suojausten purku tuottaa jätettä. Maksimivarastointiaika 3 v rajoittaa hyötykäyttöä. Massaa ei kerry tarpeeksi suurien kohteiden käyttöön. Hyödyntämispaikat maakuntakaavoihin. Välivarastointiongelman ratkaisemiseksi esitettävä toimenpiteitä. 15 000 m 3 on siirrettävän käsittelylaitoksen kannattavuusraja Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Huomioitava välivarastointipaikat ja niiden rakenteet. Oltava tiedossa etukäteen. Painopisteessä taloudellinen näkökulma merkittävä
4. Yhteenveto ja seuraavan kokouksen ajankohta 8/12 5. Muut asiat Sovittiin, että painopisteiden vaikutusten arviointia on mahdollisuus kommentoida kahden viikon ajan aineiston lähettämisestä. Seuraava kokous loka-marraskuussa, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Otettiin vastaan Akkuser Oy:n toivomus akkujen ja paristojen käsittelyn huomioimisesta suunnitelman yleisessä osassa.
9/12 MUISTIO 23.9.2008 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Hämeen yhteistyöryhmä Aika: ti 23.9.2008 klo 13.00 16.00 Paikka: Hämeen ympäristökeskus, kokoushuone Wintti, 5. kerros 1. Kokouksen avaus Hämeen ympäristökeskuksen osastopäällikkö Harri Mäkelä avasi kokouksen. Sihteerinä toimi ympäristöinsinööri Maria Väänänen. Todettiin asialistalla ollut kohdan 5 puuttuminen ja lisättiin se aiheena "Muut esille tulevat asiat". Hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. Osanottajat esittäytyivät. 2. Etelä- Länsi-Suomen jätesuunnittelu (ELSU) ja sen eteneminen Projektipäällikkö Sirje Stén esitteli lyhyesti ELSU -työtä ja sen etenemistä. ELSUun liittyvää materiaalia, aikataulu ja lyhennelmät muistioista ym. löytyy hankkeen internet sivuilta www.ymparisto.fi/elsu. Painopisteiden parissa työskentelevien asiantuntijaryhmien työskentelyä voi seurata Internet-sivulle laitettavista kokousmuistiosta osoitteessa www.ymparisto.fi/elsu ja Jätesuunnittelun painopisteet. 3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankkeen ensimmäisessä kuulemisessa saatu palaute ja miten palaute on otettu huomioon Sirje Stén esitteli ensimmäisessä kuulemisessa saadun palautteen ja sen huomioimisen. Saatu palaute liittyi erityisesti ehdotettuihin painopisteisiin, mutta myös Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kommentoitiin. Suunnitteluasiakirjat ja saatu palaute on luettavissa sivuilla www.ymparisto.fi/elsu > Osallistu Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnitteluun. Jätesuunnitelman ensimmäinen osaraportti, joka sisältää suunnitteluun valitut painopisteet ja niiden rajaukset sekä palautteen ja sen huomioimisen, on taittoa ja kääntämistä vaille valmis ja tulee esille www.ymparisto.fi/elsu sivuille heti valmistuttuaan, syys- lokakuun vaihteessa. Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä yleisesti: Jätteen synnyn ehkäisy on huomioitava enemmän. Ympäristöministeriön kanssa on tulossa projekti, jossa keskitytään biohajoavien jätteiden synnyn ehkäisyyn. Jätedirektiivissä korostuu jätehierarkia, mm. ehkäisysuunnitelmat. Nyt olisi mietittävä direktiivin vaikutukset painopisteisiin. Miksi ja mitä määrät ja sivutuotteet, aluevaraukset. Mikä on suunnitelman status eli ohjausvaikutukset? Todettiin, että alueellisella jätesuunnitelmalla ei ole juridista sitovuutta, vaan se ohjaa ja edistää jätehuoltoa mm. maankäytön suunnitellussa. Hyvä ja toimiva yhdyskuntajätehuolto olisi ollut aineksia painopisteeksi, koska yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on tällä hetkellä 40 %, kun pitäisi olla 80 %. Miksi rakentamisen materiaalitehokkuus on painopisteenä alueellinen kytkös? Suunnittelualueella rakentaminen on vilkasta. Mitkä kunnat vastustivat yhdyskuntajätehuollon ottamista painopisteeksi? Toinen osaraportti sisältää taustatietoja jätemääristä ja niiden käsittelystä suunnittelualueen eri alueilla.
10/12 Jo olemassa olevaa polttokapasiteettia arvioitiin. Jätehuoltoyhtiöiden sopimuksiin sisällytetty edellytys toimittaa jätettä tietty määrä. Jos jätettä ei tarpeeksi, sakotetaan asukkaat maksavat. 4. Valittujen painopisteiden esittely: Tavoitteet, rajaukset ja muodostetut vaihtoehdot Projektipäällikkö Sirje Stén ja ylitarkastaja Päivi Vilenius esittelivät valittujen painopisteiden tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehtojen luonnokset. Esittely perustui yhteistyöryhmälle sähköpostitse lähetettyyn materiaaliin. Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä painopisteistä ja muodostetuista vaihtoehdoista: Yleistä: Esittelyssä tuli esille painopisteiden valinnan vaikeus. Paljon asioita on jouduttu jättämään suunnittelun ulkopuolelle, koska voimavarat ovat niukat. Painopisteet on valittu alueellisesti tärkeiksi arvioiduista aiheista. Kaikkia painopisteitä on käsitelty erikseen asiantuntijaryhmissä. Rakentamisen materiaalitehokkuus Jätteen synnyn ehkäisyyn päästäisiin rakennusten iän pidentämisellä. Julkiselle rakentamiselle pitäisi asettaa tavoitteet. Miten rakentamismääräyksillä voitaisiin asiaan vaikuttaa. Luonnonvarojen käyttöä pitäisi vähentää. Tulossa MIPS -hankkeesta julkaisu, joka käsittelee rakentamista. Yrityskohtaiset suunnitelmat ja toimialakohtaiset sopimukset (MOTIVA- MATIVA) Painopisteitä käsittelevissä asiantuntijaryhmissä on ko. alan edustajia. Toimialan tulisi sitoutua jätehierarkiaan. EU-direktiivin vaatimustaso kotitalous- ja rakennusjätteen uudelleen käytölle: rakennusjätteestä 70 % ja kotitalousjätteestä 50 % kierrätettävä. Kierrätys ei ole poltosta saatavaa energiahyötyä. Vertailtaessa vaihtoehtoja olisi huomioitava jätteen määrän vähentäminen. Biohajoavat jätteet Tehtyjen tutkimusten mukaan kaatopaikoille tulevasta jätteestä vain 10 % on muualle kelpaamatonta. Noin 90 % kaatopaikkojen hiilidioksidipäästöissä voitaisiin ottaa talteen (kasvihuonekaasuvaikutus). Taajamiin ei haluta polttolaitoksia, mutta teollisuuslaitosten yhteydessä ok. Tuottajavastuunalaiset jätteet eivät ole mukana, minkä takia syntyy väärä kuva. Ne tulisi huomioida jotenkin. Tuottajavastuun piiriin kuuluville jätteille on oma järjestelmä. Osa sisältyy kuitenkin yhdyskuntajätteisiin. Tuottajavastuun piiriin kuuluvista jätteistä esitetään tiedot ELSUn toisessa raportissa, jossa käsitellään nykytilannetta. Rajauksiin eivät saisi vaikuttaa vastuut ei pitäisi sulkea jotain tiettyä jätelajia pois. Myös rinnakkaispolttokapasiteetti tulisi huomioida. Massapoltto korvaa kaukolämpökapasiteettia hierarkia on otettava huomioon. Asiantuntijaryhmässä on mukana Eviran edustaja, jotta sivutuoteasetus tulee huomioitua. Osaraportin luonnos muuttuu mm. biohajoavia jätteitä koskevan synnyn ehkäisyn osalta. POLKU -hankkeesta (Polttokelpoisten jätteiden hyödyntäminen ympäristö- ja kustannusvaikutusten kannalta) on tulossa seminaari.
11/12 Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Haja-asutuslietteiden paikallinen käsittely saattaa aiheuttaa terveysriskin isommat laitokset ovat turvallisempia. Kaikkien vaihtoehtojen osalta tulisi tarkastella ensin jätteen synnyn ehkäisy ja sitten vasta mitä jäljelle jäävälle tehdään. Mikä on viranomaisten ohjaava vaikutus, kun aumakompostoinnille myönnetään jatkuvasti lupia, kun ei muita vaihtoehtoja ole. Alueellisten ympäristökeskusten olisi ohjattava toimintaa lietteen poltto olisi kiellettävä. Lannoitteiden hinnat ovat nousussa. Tuotteille olisi kysyntää. Tuotteistaminen on ongelma. Pilaantuneet maat Power Point esityksen kuvassa suuri osa, 30 %, käsittelyyn toimitetuista maa-aineksista on sellaisia, joissa pilaantumisen aiheuttanut haitta-aine ei ole tiedossa. Tämä johtuu siitä, että tiedot ovat koottu VAHTI - tietojärjestelmästä, johon ei ole aina merkitty tietoa pilaantumisen laadusta. Tietoja täydennetään myöhemmin suoraan käsittelijöiltä. Ruoppausmassojen jättäminen tarkastelun ulkopuolelle ihmetytti. Rajaus johtuu edellä mainitusta voimavarojen niukkuudesta suunnittelussa. YM:ltä on kysytty mahdollisuutta määrätä luvissa kuljettamaan lähimpään käsittelypaikkaan. Ei ole mahdollista nykyisessä markkinasysteemissä. Laki kieltää maaperän pilaamisen. Vaihtoehtoja ei saisi karsia. Vaikuttamiskeinot tulisi olla kuten rakentamisen materiaalitehokkuudessa. Maankäytön ohjaus yhteistyö maakuntakaavoituksen kanssa. Alueita tullaan jatkossakin tarvitsemaan. Kaavoituksella voitaisiin mahdollistaa myös tarpeeksi aikaa in situ-käsittelylle. PIMA-päätöksiin määräys, jossa vaaditaan esittämään miten PIMA-maiden käsittelyn ja hyödyntämisen ekotehokkuus on arvioitu. Tuhkat ja kuonat Olemassa oleva laitoskapasiteetti tulisi huomioida ja jätteenpolton tuhkien vaikutukset tulisi selvittää. Vaihtoehtojen on oltava lainmukaisia. Tuhkan hyödyntäminen tuotteena Reach -asetus. Kun tuhka tuotteistetaan maanparannustuotteeksi Reach-asetuksen piiriin. Oltava kaikki tuhkat, ei pelkästään jätteenpolton. Rinnakkaispolton tuhkat myös mukaan. Huomioitava tuhkien laatu ja laimentuminen. Jätteenpolton vaikutuksia tuhkien ja kuonien laatuun ja määrään on arvioitava. Toisaalta jätteenpolton tuhkat ovat vähäinen osa tuhkien ja kuonien kokonaismäärästä. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Maalla tapahtuva öljyvahinko olisi myös hyvä esimerkki. Keskustelua siitä miksi eläin- ja kasvitaudit jätettiin pois. Lintuinfluenssa olisi ollut eräiden mielestä hyvä esimerkki. Lintuinfluenssa on valmiussuunnitelmissa eikä kuulu jätesuunnitelmaan. Painopisteessä ei ole jätteen synnyn ehkäisyä. Venäläisille aluksille kaksoispohjavaatimukset 5. Jätesuunnittelun eteneminen
12/12 Yhteistyöryhmän jäsenille lähetetään tarkemmat kuvaukset valituista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinnista kommentoitavaksi sähköpostilla. Kommentteja saa esittää myös sitä ennen. Materiaalia ja aikataulua löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/elsu. Kuuleminen vaikutusten arvioinnista on marraskuussa. 6. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavassa kokous on helmikuussa 2009. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan sähköpostitse myöhemmin. 7. Kokouksen päättyminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.10.