MUISTIO MUISTIO MUISTIO MUISTIO
|
|
- Ismo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokousmuistiot MUISTIO MUISTIO MUISTIO MUISTIO Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland
2 Lisätietoja: Matts Finnlund, p , 2 (12)
3 3 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, kokoushuone Lokki 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankeen eteneminen Sirje Stén esitteli jätesuunnitelman aikataulua. Koko suunnitelman osalta vaikutusten arviointi (SOVA) valmistuu maaliskuun aikana. Painopisteiden osaraportit tulevat valmiiksi touko kesäkuun aikana. Ympäristöselostus ja jätesuunnitelman luonnos valmistuvat vielä ennen kesää, mutta mm. kesälomien takia kuuleminen suunnitelmasta järjestetään alkusyksystä. Jätesuunnitelma tulee valmistumaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Lopetusseminaari tullaan todennäköisesti pitämään tammikuussa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman sisältöä koskevista päätöksistä vastaa jätesuunnitteluryhmä ja kokonaisuus hyväksytetään ympäristökeskusten johtajilla. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on muun muassa alueellisten tarpeiden esille tuominen jätesuunnittelussa sekä jätesuunnitelman alueellinen toimeenpano ja seuranta. Painopistekohtaiset tavoitteet tullaan selkeyttämään toimenpide-ehdotuksin valmiissa jätesuunnitelmassa. Olennaisena osana jätesuunnitelmaan kuuluu myös erikseen jätteen synnyn ehkäisyn osuus, johon sisällytetään myös muuta kuin painopistekohtaisia ehdotuksia. Osuuteen lisätään tietoa mm. ympäristöministeriön projektista. Kustannusarvioita suunnitelma ei tule sisältämään, joskin painopistekohtaisiin toimenpiteisiin valikoidaan kustannuksiltaan toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Kustannuskysymysten todettiin olevan kuitenkin oleellisia mm. sitoviin prosentuaalisiin tavoitteisiin ja ohjauskeinoihin olisi oltava arvioita kustannuksista. Toivottiin toimenpiteisiin mm. biojätekeräilyn kustannuksia ja kuljetusmatkoja käsittelevää tutkimusta. 3. Painopisteiden vaikutusten arviointi Hanna Salmenperä SYKE:stä esitteli biohajoavat jätteet -painopisteen ja Sirje Stén yhdyskunta- ja haja-asutuslietteiden sekä pilaantuneiden maiden vaikutusten arvioinnin (SOVA) tuloksia. Painopisteistä kommentoitiin seuraavaa: Biohajoavat jätteet Selvennettiin, että vaihtoehtojen tarkastelussa niitä ei verrattu yksittäiseen muuhun vaihtoehtoon vaan yleisesti kaikkiin muihin. Biojäte kulkee yhdyskuntajätevirrassa, kyseenalaistettiin erilliskeräyksen kannattavuus. Kun alueella on paljon pienasutusta, erilliskeräys ei ole mahdollista. Ympäristökeskuksilla mahdollisuus vaikuttaa mm. kaavoituksen kautta ja kunnilla ympäristövelvoitteiden kautta jätteenkäsittelyyn. Taksoilla olisi mahdollista vaikuttaa kannustavuuteen. Rinnakkaispolton merkitys häviää suunnitelman sisälle. Suunnitelmassa huomioitava rinnakkaispolttolaitokset, jos arvioidut toteutuvat ei jää kapasiteettia ehkäisyyn.
4 4 (12) VE0: VE1: VE2: VE3: Rinnakkaispolttolaitoskapasiteettia on enemmän kuin sitä käytetään. Rinnakkaispolttoon ei haluta yhdyskuntajätettä. Polttolaitokset kilpailevat naapurialueiden jätteistä, jolloin jäteliikenne kasvaa. Ympäristökeskusten tulisi arvioida, kuinka paljon kohtuullisella alueella ohjataan jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen ja kuinka paljon jätettä jää poltettavaksi. Tämä tulisi huomioida lupaehdoissa, mm. riittääkö jätemäärä uusien laitoksien perustamiseen. Eri käsittelyjen kasvihuonekaasupäästöjä olisi vertailtava loppuraportissa. SOVA-laissa suositellaan VE0:ksi todennäköistä nykytilan kehitystä, olisi täytynyt olla mm. YTV:n polttolaitos mukana. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt ovat nyt sijoitettavien jätteiden ohella peräisin myös aiemmin laitetuista jätteistä. Kaatopaikkakaasua tulisikin kerätä. Kaatopaikkakaasujen keräys ei kuitenkaan onnistu niin hyvin, että kasvihuonekaasupäästöjen taso olisi jätteenpolton luokkaa. Ei voida suoraan sanoa, että olisi sivutuoteasetuksen vastainen, koska muutakin käsittelyä sisältyi vaihtoehtoon. Kaatopaikalla on löydettävä korvaavat käsittelyt, koska se ei ole toimijalle enää vaihtoehto. Jätteen synnyn ehkäisyn 15 %:n tavoitteen todettiin kuvaavan reilua prosentin suuruista vuosittaista vähennystä jätemääriin suunnitelman toteutusjaksolla. Jokaisessa vaihtoehdossa oltava mukana JSE. Tässä vaihtoehdossa olisi oltava mukana erilaisia jätemäärien % -vähennystavoitteita. Jätevirrat liikkuvat, miksi ELSU -suunnittelussa on käytetty kovempia tavoitteita kuin muualla Suomessa? Suunnitelman uskottavuuden kannalta toimenpide-ehdotusten tulisi olla järeämpiä. Olisi pitänyt olla mukana taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja ja näiden arviointia. Jätehuoltojärjestelmän sisäiset keinot eivät ole riittäviä, suunnitelmassa tulisi esittää ohjauskeinoja (esim. taloudellisia, verotuksellisia, lainsäädännöllisiä), jotka oikeasti vaikuttavat jätteen synnyn ehkäisyyn. Ympäristökeskusten tulisi yhdessä esittää valtiolle em. keinoja. Tuotekehittely on tärkeä jätteen synnyn ehkäisykeino. %-osuudet kuvaavat biologisen hyödyntämisen lisäämistä. Tämä ei ole mahdollista pelkästään biopuolelta, koska mm. biojätteen erilliskeräys on rajallista. Korkea kierrätystavoite, onko kaikki siitä kestävää? Mm. erilliskeräys harvaanasutuilla alueilla ongelma eikä laitoslajittelulla välttämättä saada tarpeeksi puhdasta tuotetta. Biojätteen erilliskeräyksellä on suuri kasvupotentiaali. Luonnonvarojen vähetessä kierrätys ja etenkin JSE ovat tärkeitä toimenpiteitä. Teknisiä ongelmia suurempi rajoitus on järjestelmissä mm. kierrätyspullojärjestelmän muuttaminen. Korkea kierrätystavoite ei ole hyvä, jos jätteen synnyn ehkäisy unohdetaan. Uudellamaalla polttolaitosten ylikapasiteettia, jotta VE voisi toteutua.
5 5 (12) VE4: Mm. Itä-Uudellamaalla ei tavoiteta ympäristöluvan määräyksiä ilman jätteenpolttoa. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta biojätteen erilliskeräys ei ole kannattavaa. Yhdyskuntajätteen määrä suunnitelluissa kaasutuslaitoksissa ei ole merkittävä. Jätehierarkian vastaisuus liian suora tulkinta, mikä % -osuus määritellään vastaiseksi? Polton mukanaolo ei tee vastaista. 50 %: paperi, lasi, metalli ja muovi kuuluvat kierrätystavoitteisiin, ei muu yhdyskuntajäte. Energiasisällön hyötysaaminen +/- merkittävä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä merkittävä. Liikenteen lisääntyminen on suurempi materiaalikierrätyspainotteisessa vaihtoehdossa, jossa on mm. erilliskeräystä pienkiinteistöiltä. POLKU -hankkeen perusteella arinalaitoksen sijoittaminen taajamaan on huono kasvihuonekaasujen vähennyskeino, sillä laitos tuottaa lähinnä lämpöä, jota ei saada hyödynnetyksi. Tuhka on haitta, mutta ei este. Loppusijoituspaikkoja sille kyllä löytyy. Lietteet Jätteen synnyn ehkäisyn taloudellinen hyöty tulisi mainita. Kompostointi kiinteistöllä on tehtävä asianmukaisesti. Kompostointikäymälän kilpailukyky on asennekysymys. Yhteistyönpaikka viranomaismääräyksissä. Lietteen laatuun voi vaikuttaa mm. fosforittomilla pesuaineilla. Toimenpiteisiin tulisi kirjata mm. fosforittomien pesuaineiden suosiminen julkisessa hallinnossa. Valtion tulisi myös asettaa rajoituksia haitallisille aineille. Kaasulla on monia eri käyttömahdollisuuksia, poltossa saadaan ainoastaan lämpöä, josta noin 40 % voidaan hyödyntää. Pilaantuneet maat Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä saastuneet maat tulisi käsitellä paikan päällä. Maanomistaja pitäisi pakottaa toimimaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Maiden saastumisen ehkäisy otettava huomioon, aihetta olisi pitänyt käsitellä vaikutusten arvioinnissa. SOILI -hankkeen tutkimuksia olisi hyvä hyödyntää. 4. Muut asiat Yhteistyöryhmälle järjestetään sähköpostikommentointi ympäristöselostus- ja jätesuunnitelmaluonnoksesta kuulemisen aikana. 5. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous järjestetään lokakuussa, tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin.
6 6 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, kokoushuone Lokki 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankeen eteneminen Matts Finnlund esitteli jätesuunnitelman aikataulua. Koko suunnitelman osalta vaikutusten arviointi (SOVA) valmistuu maaliskuun aikana. Painopisteiden osaraportit tulevat valmiiksi touko kesäkuun aikana. Ympäristöselostus ja jätesuunnitelman luonnos valmistuvat vielä ennen kesää, mutta mm. kesälomien takia kuuleminen suunnitelmasta järjestetään alkusyksystä. Jätesuunnitelma tulee valmistumaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Lopetusseminaari tullaan todennäköisesti pitämään tammikuussa Painopisteiden vaikutusten arviointi Hanna Salmenperä SYKE:stä esitteli kolmen painopisteen vaikutusten arvioinnin (SOVA) tuloksia. Painopisteistä kommentoitiin seuraavaa: Tuhkat ja kuonat Eri vaihtoehtojen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia tulisi vertailla keskenään, koska pitäisi tukea realistista sijoituspaikkaa. Kaatopaikka on tällä hetkellä (lyhyellä tähtäimellä) paras vaihtoehto. Toimijoiden näkökulmasta hallinnollisia menettelyjä tulisi yhtenäistää. Jokaiselle eri tuhkalaadulle löydettävä alueellisesti paras paikka ja tavoitteet, jotta voidaan seurata toteutumista. VE1a VE1b VE2 Liikenne ei lisäänny, sillä tuhkan kuljetukset suoritetaan paluukuormina. Sijoittaminen kannattaisi tehdä jo olemassa oleville kaatopaikoille. Kaatopaikkojen laajentaminen uusien kaatopaikkojen perustamisen sijaan. Ongelmajätealueita tulee järjestää kaatopaikoille. Haitta-aineet ovat jätteessä myös ennen niiden polttamista. Nykytilaan verrattuna kaikki vaihtoehdot ovat kalliita, muihin vaihtoehtoihin verrattuna VE1b on halpa, koska neitseellisiä raaka-aineita korvataan. Haitallisimpia massoja tulisi hyödyntää kaatopaikoilla, koska niissä on valmiiksi turvavalmiudet. Muiden massojen kuten mm. ylijäämämaiden hyödyntäminen tulisi suorittaa muualla kuin kaatopaikoilla. Tässä vaihtoehdossa tuhkat ja kuonat kilpailevat eniten muiden jätteiden kanssa, joten tuhkia on vaikeampi hyötykäyttää. Kun maankäyttötapa muuttuu, tuhkat/kuonat voivat aiheuttaa ongelmia; mm. maat voidaan luokitella pilaantuneiksi, jolloin ne on sijoitettava kaatopaikalle.
7 7 (12) VE4 Jätteenpoltossa polttoaineen koostumukseen voidaan vaikuttaa nimenomaan rinnakkaispoltossa. Yhdyskuntajätteet eivät sovellu rinnakkaispolttoon muuten kuin kaupan ja teollisuuden jätteiden osalta. Kaatopaikkadirektiiviä ei täytetä rinnakkaispoltolla. Kohdekohtainen luvanvaraisuus on tärkeä jälkipolvien kannalta; muuten ei tiedetä mitä on ja missä On mietittävä tarkkaan, mihin jätteenpolton tuhkia voidaan käyttää, mm. terveyshaitat on huomioitava. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Onnettomuusjätteille varatuilla alueilla on todennäköisesti pidettävä muita jätteitä, muuten alueiden rakentamiseen etukäteen ei löydy maksajaa. Tähän ongelmaan olisi löydettävä ratkaisuja. Pelastusviranomaiset tuovat jätteet ennen ilmoitusta, sinänsä ilmoitusmenettely ei ole ongelmallinen. Kenen tulisi maksaa kaatopaikka-alueille kertyneet haitta-aineet, jotka ovat peräisin öljymaista? Ketä pidetään jätteen haltijana? Kunnan vastuulle ei voi lykätä päätöstä. Normaalin jätehuollon vaatimukset öljyvahinkojätteiden polttamisen yhteydessä olisi huomioitava. Pitäisi olla suunnitelma siitä, mitkä toimijat lopettavat yhdyskuntajätteen kuljetuksen polttoon ja vievät sen kaatopaikalle ja kuka maksaa tästä toiminnasta syntyneet sakot. Onko mahdollisuuksia jakaa polttokapasiteetti eri kohteiden kesken? Yhtiölle on taloudellinen ongelma, jos lopettaa muun jätteenkäsittelyn, mm. korvausvelvollisuus olisi selvitettävä suunnittelussa. Etukäteissuunnittelu olisi tehtävä mahdollisimman pitkälle. Rakentamisen materiaalitehokkuus Vapaaehtoisiin keinoihin on oltava myös rahoitusta. Korjausrakentaminen on kalliimpaa, mutta sitä tulisi kuitenkin suosia. Veropolitiikkaa tulisi muuttaa. Maa-aineksien lajitteluvelvollisuuksien lisääminen on turhaa, jos jokaiselle ei löydy sijoituspaikkaa. Työmaalla saa järjestettyä lajittelua melko helposti työn jaksottumisen takia. Lajittelu on kannattavaa, jos siitä hyötyy eli kyseessä on lähinnä kustannuskysymys. Maapankkisysteemi toimii jo nyt niille maa-aineksille, mille se kannattaa. Kannattamattomat ainekset eivät lähde maapankista hyötykäyttöön. Lajitteluvelvollisuuksien laajeneminen lisää tarvetta maapankeille. Kustannusseikat tärkeitä, tulisiko kaatopaikalla hyödyntäminen kannattavammaksi? 4. Muut asiat Painopisteistä ja niiden toimenpiteistä järjestetään yhteistyöryhmille kommentointimahdollisuus sähköpostitse suunnittelun edetessä. 5. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous järjestetään ensi viikolla 7.4., jolloin aiheena on vaikutusten arviointi muista kolmesta jätesuunnitelman painopisteestä.
8 8 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, Arava-sali 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen ja totesi alkupuheenvuorossaan jätesuunnitteluryhmän virallisen nimeämisen olevan ajankohtaista. Nykyisen ryhmän kokoonpanoon oltiin tyytyväisiä. Huomautettiin kuitenkin, että ympäristöjärjestöjen edustus on melko pieni verrattuna esimerkiksi jätehuoltoyhtiöiden edustajien määrään. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edelliseen pöytäkirjaan haluttiin lisätä sieltä puuttunut kritiikki jätteen synnyn ehkäisyn jättämiseen pois SOVA:sta Tuhkat ja kuonat -painopisteessä. 3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu ja sen eteneminen Suunnitelman ensimmäinen osaraportti on taitossa ja käännettävänä ruotsiksi. Julkaisu löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta Jokaisen painopisteen osuus menee SYKE:lle vaikutusten arviointiin tämän vuoden loppuun mennessä. ELSU:sta kommentoitiin seuraavaa: Jätteen synnyn ehkäisyn määrälliset tavoitteet tulisi asettaa jokaiseen painopisteeseen. 4. Painopisteiden esittely ja keskustelu: tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehdot Painopisteistä tarkasteltiin edellisessä kokouksessa käsittelemättä jääneitä painopisteitä: Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet sekä Pilaantuneet maat. Esitetyistä painopisteistä esiin tulleita näkemyksiä: Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Jätevesien maaperäkäsittely puuttuu lähtöoletuksista, joten näitä ei voida pitää oikeina. Jätteen synnyn ehkäisyssä on muitakin toimenpiteitä kuin neuvonta; mm. rakennusmääräykset tai taloudellisen edun asettaminen kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Tulisi selvittää, miten kiinteistökohtaisella jätevesien käsittelyllä voitaisiin saavuttaa lupaehtojen kautta jätteen synnyn ehkäisyä. Pitäisi laskea taloudelliset hyödyt lannan biokaasutuksesta, jossa kaasu käytettäisiin liikennepolttoaineena ja humus maanparannuksessa. Tästä tulisi myös perustaa hanke Uudellemaalle. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely sopii haja-asutusalueille, mutta voi aiheuttaa suuria ongelmia pienillä tonteilla. Veden puhdistuksen tiukentuvat määräykset aiheuttavat lietteen määrän kasvua. Lietteen hyötykäyttöä tulisi lisätä.
9 9 (12) Ihmiset suhtautuvat kompostikäymälöihin kielteisesti, joten kiinteistökohtaisista järjestelmistä on siirryttävä keskitettyyn viemäröintiin. Suuri osa pienpuhdistamoista ei täytä vaatimuksia. Käytännössä voi tulla paikallisia ongelmia lietteen hyödyntämisessä, kun omat kaivot ovat lähellä lietteen hyödyntämisalueita. Lannoituslainsäädäntö hankaloittaa lietteen hyödyntämistä. Lietteen ohjaaminen polttoon on kestämätön vaihtoehto. Teollisuuden lietteiden rajaaminen pois rajoittaa pois lietteiden yhteiskäyttömahdollisuuksien arviointia. Esimerkiksi haja-asutus- ja teollisuuslietteitä sekä biojätteitä tulisi käsitellä yhdessä biokaasutuslaitoksella. Teollisuuslietteet tulisi saada mahdollisimman puhtaiksi lupaehdoilla. Tutkimus- ja kokeiluhankkeita (mm. biokaasutus ja liikennepolttoaineen valmistus) tulisi käynnistää Etelä-Suomen alueella suunnitelman jatkotoimenpiteinä. Tallien lanta on vaikeasti hyödynnettävissä etenkin pääkaupunkiseudulla. Pilaantuneet maat Käsittelyyn tuodut pilaantuneet maat kuvaan pitäisi tarkentaa, mitä ovat pilaantuneet maat, joiden haitta-ainetta ei tiedetä. Jätteen synnyn ehkäisyn toteuttamista olisi helpompi arvioida, jos tiedettäisiin, mistä, minkälaisia ja miten paljon uusia pilaantuneita maita syntyy. Todettiin, että pilaantumista aiheuttavat erilaiset vahingot, onnettomuudet ja ymmärtämättömyys, joiden tapahtumista on erittäin vaikea arvioida. Ainoastaan ampumaratojen tiedettiin olevan paikkoja, joissa pilaantumista tiedetään tapahtuvan -> toimenpide jätteen synnyn ehkäisyksi: lyijyhaulien kieltäminen. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella 2600 pilaantunutta maa-aluetta, joista 100 saadaan käsiteltyä vuodessa. Kaatopaikkojen vähetessä, pilaantuneiden maiden sijoituspaikat vähenevät. Puhdistustekniikan kehittäminen tärkeää, jotta pilaantuneet maat voitaisiin käsitellä paikan päällä. Markkinoiden puuttuessa ala on kuitenkin taantunut, koska sijoittaminen kaatopaikoille on ollut niin halpaa. Paikallisella käsittelyllä ehkäistäisiin kuitenkin mm. haihtuvien yhdisteiden vapautumista. Pilaantuminen voi näkyä pohjavedessä verrattain myöhään, jos maakerrokset ovat kovin paksuja. Jätevesien käsittely imeyttämällä maaperään voi aiheuttaa pilaantumista. Maatilojen öljysäiliöt voivat paikoittain olla ilman suojia ja valuma-altaita, eivätkä nämä välttämättä ole tiedossa. Maanalaiset öljylämmitysjärjestelmät voivat olla riskejä -> toimenpide jätteen synnyn ehkäisyyn: pelastuslaitosten on käytävä läpi maanalaisten öljysäiliöiden kunto. Yhteistyö öljyalan keskusliiton ja alueellisten pelastuslaitosten kanssa on tärkeää. Tiedotteita tulisi antaa yksityisille, joilla maanalaisia öljysäiliöitä, sillä piittaamattomuutta pilaantumisesta esiintyy paikoin. Osassa kuntia käytöstä poistetun öljysäiliön saa jättää maan sisälle puhdistettuna. Tällä hetkellä monet ovat siirtymässä pois öljylämmityksestä ja heikosti puhdistetuista säiliöistä voi tulla ongelmia. Ehdotettiin lakimuutosta maanalaisten öljysäiliöiden kieltämiseksi. Rakennustarkastajien tulisi valvoa oikeaoppista säiliön poistamista. Riski pilaantuneiden maiden esiintymiseen alueella pitäisi olla arvioituna ennen kuin ko. alue otetaan mukaan kaavoitusohjelmaan. Jos pilaantuneisuus selvitettäisiin aiemmin kuin juuri ennen rakentamisen aloitusta, olisi enemmän aikaa käsittelyyn paikan päällä.
10 10 (12) Aiemmat tulokset eivät anna varmuutta, onko on site -puhdistus tarpeeksi tehokasta Suomen olosuhteissa, jotta alueella voitaisiin rakentaa esim. asutusta. Pilaantuneiden maiden puhdistuksen on oltava kustannusten kannalta järkevää. Kohteen kunnostukselle tarvitaan maksaja, joka yleensä on rakennuttaja. Täten kunnostukselle yleensä jää suuresti aikaa. Tulisi tehdä koko maan kattava pilaantuneiden maiden puhdistuskapasiteetti, jottei olisi pitkiä kuljetusmatkoja. 5. Muut asiat Kokousaikojen ulkopuolella yhteyttä otetaan ELSU:n projektipäällikkö Sirje Sténiin, jos ilmenee huomautettavaa jätesuunnitelmaan. Erja Heinon jätteen synnyn ehkäisyä käsittelevä paperi toimitetaan myös yhteistyöryhmän jäsenille. Voidaanko SOVA:ssa vertailla vaihtoehtoja, jotka eivät ole laillisia/ toteuttamiskelpoisia esim. biojätteen poltto? Rakennusjätteiden purkamiselle/kuljetuksille tulisi saada lupa- tai vähintäänkin seurantajärjestelmä. 6. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavalle kokoukselle sovitaan ajankohta kun käsiteltävät asiat tarkentuvat.
11 11 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, kokoushuone Vuokko 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu ja sen eteneminen Projektipäällikkö Sirje Stén esitteli Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun organisaatiota, aikataulua ja tämän hetkistä tilannetta sekä ELSU materiaalien saatavuutta internetistä osoitteesta Taustatietoa jätesuunnitteluun löytyy myös samasta osoitteesta, kunkin aluekeskuksen omilta sivuilta, kohdasta "jätteet indikaattorien valossa". Tiedot tulevat päivittymään 2007 osalta tämän vuoden puolella. ELSU on kohdennettu eri alueellisille toimijoille. Se ei ole lainsäädännöllisesti sitova, mutta sen sisältö on otettava huomioon mm. jätteen hyödyntämistä koskevissa luvissa. Alueelliset toimijat pyritään sitouttamaan ELSU:n toteuttamiseen mm. osallistumalla suunnittelun eri ryhmiin. Yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. alueellisten tarpeiden esille tuominen jätesuunnittelussa sekä jätesuunnitelman alueellinen toimeenpano ja seuranta. ELSU:sta kommentoitiin seuraavaa: Todettiin, että Uudenmaan yhteistyöryhmän kokouksissa on lähdetty myöhään liikkeelle, mutta ymmärretään mm. UUS:n johtajan vaihtumisen aiheuttamat viivästykset. Todettiin, että jäteyhtiöt ovat voimakkaasti esillä ryhmän kokoonpanossa, mutta rakentajien edustajiston puutetta kummasteltiin ja kysyttiin, miten heidät sitoudutetaan mukaan jätesuunnitteluun? Projektipäällikkö selvensi rakentajien edustajien löytyvän asiantuntijaryhmistä. Ohjelmaan haluttiin selkeämmin esille mm. sen tavoitteet ja kohderyhmä. Jätteen synnyn ehkäisylle toivottiin suurempaa roolia suunnitelmassa. Konkreettisten toimenpiteiden sisältymistä suunnitelmaan pidettiin tärkeänä. Vaikutusten kuulemisaikatauluun kaivattiin tarkennusta. 3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankkeen kuuleminen, palaute ja sen huomioon ottaminen Projektipäällikkö Sirje Stén lyhyesti lausuntojen sisältöjä ja niiden antajia sekä kertoi, kuinka nämä on otettu suunnitelman edetessä huomioon. 4. Painopisteiden esittely ja keskustelu: tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehdot Projektipäällikkö Sirje Stén esitteli lyhyesti taustaa, vaihtoehtoja ja toimenpiteitä kolmesta painopisteestä: Rakentamisen materiaalitehokkuus, Tuhkat ja kuonat sekä Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi Ylitarkastaja Matts Finnlund esitteli painopistettä Biohajoavat jätteet. Kiireellisen aikataulun takia kokouksessa jäivät käsittelemättä painopisteet Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet sekä Pilaantuneet maat, näihin palataan seuraavassa kokouksessa.
12 12 (12) Esitetyistä painopisteistä esiin tulleita näkemyksiä: Rakentamisen materiaalitehokkuus: Pääkaupunkiseudulla väylärakentamisen mukaan ottaminen suunnitteluun olisi ollut oleellista. Uudellamaalla maankaato ilman lupaa on vakava ongelma, joka toivotaan huomioitavaksi. Tuhkat ja kuonat Tuhkien hyödyntäminen voi olla ongelmallista, koska polttoon menevä aines on laadultaan epätasaista. Polttoprosessit voivat olla monimutkaisia. Käsitelläänkö ELSU:ssa lainsäädäntömahdollisuuksia tai -tarpeita? Uudellamaalla mm. maakaasun käyttö muuttaa tuhkatilannetta. Kritisoitiin jätteen synnyn ehkäisyn jättämistä pois SOVA:sta, koska keinoja tässä on monia mm. sekalaisen tavaran polton välttäminen. Biohajoavat jätteet Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen rajoittamista 10 prosenttiin, tai yleensäkään prosentuaalisen tavoitteen asettamista, pidettiin kyseenalaisena. Maan sisällä rajoitukset eivät voi olla erisuuruisia. Tässä tapauksessa voi seurata yhdyskuntajätteen kuljetusta ELSU-alueen ulkopuolisille kaatopaikoille sijoitettavaksi. Tulisi tarkistaa muissa alueellisissa jätesuunnitelmissa käytetyt prosentit. Tavoitteessa lisätä kotikompostointia on huomioitava, että se tulisi vaatimaan paljon enemmän viranomaisvalvontaa. Kotikompostoinnista ilmoitetaan jätehuoltoyhtiölle kirjallisesti, mutta sen toteutumisesta ei aina olla varmoja. Jätteen synnyn ehkäisyä haluttiin korostaa etenkin tässä painopisteessä. Biokaasutuksen todettiin olevan polttoa parempi vaihtoehto. Biohajoavaa jätettä on paljon sekajätteessä huolimatta asukkaiden lajitteluvelvoitteesta. Tulisi siis suosia arinapolttoa tai laitoserottelua. Kaivattiin konkreettisia tavoitteita sekä konkreettisia toimia niiden toteuttamiseksi. Asiantuntijaryhmään kaivattiin enemmän ja monipuolisemmin osanottajia, minkä lisäksi tulisi myös kuulla muita osapuolia/asiantuntijoita. Henkilökohtaisia tietoja sisältäviä papereita ei haluta lajitella. On pohdittava keinoja myös tämän jätteen keräämiseksi. 5. Muut asiat Halukkaille annetaan mahdollisuus osallistua Biohajoavat jätteet -painopisteen asiantuntijaryhmän kokoukseen. 6. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään klo Uudenmaan ympäristökeskuksessa.
Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS
SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotKaivetut PIMAt mitä, missä ja miten
Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita
LisätiedotKuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa
Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan
LisätiedotKohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.
Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI
LisätiedotLoimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset
Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta
LisätiedotLausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta
Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotRAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ
RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotPilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus
Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely Lamminpäivät 2.10.2008 Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Taustaa 1/2 Suomessa kunnostetaan vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotItä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus
Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu
HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 5.11.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 204 115 No YS 1444 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
LisätiedotJätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö
Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Uusi jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait jätelaki 646/2011 laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto
LisätiedotKIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula
HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa
LisätiedotHELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013
HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä
LisätiedotIkaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,
HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotKierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotJäteveropohjan laajeneminen
Jäteveropohjan laajeneminen Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Jätevero jätehuollon ohjauskeinona
LisätiedotTyöpaikan toimiva jätehuolto
Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku
LisätiedotPima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto
Pima-opas seminaari 20.9.2013 Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto Yleisiä havaintoja Täytyy opetella uusi kieli tilaajan ja konsultin välillä, ainakin aluksi määrittelyvaikeus
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE
HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotRakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE
Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat
LisätiedotPilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa
Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Anttila Tarja, Ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.2.2018 Pilaantuneiden maiden historiaa Suomessa
LisätiedotEhdotus Esittelijä: Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/2015 1 (8) Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 28, 12.03.2015 Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 57, 04.06.2015 57 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Einola -tilan asiassa
LisätiedotLCP BREFin päivityksen tilanne
LCP BREFin päivityksen tilanne Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Jaakko Kuisma 1 Esityksen sisältö LCP BREF ja sen uudistaminen Kansallinen valmistautuminen uudistamiseen Kansalliset
LisätiedotItä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys
Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotKehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon
Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotLapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi
Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.
LisätiedotKaatopaikat ja veronalaiset jätteet
Jäteveropohjan laajeneminen TIIVISTELMÄ Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Kaatopaikat ja veronalaiset
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotEU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.
EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
Kari Pyötsiä 4.10.2005 Pilaantuneet maa-alueet LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Pilaantuneet maa-alueet SAMASE-projekti alkoi 1980-90 luvun taitteessa. Projektissa saastuneeksi
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere
HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön
LisätiedotKAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA
KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009
LisätiedotJÄTEHUOLTOTYÖJÄRJESTELMÄN MERKITYS KUNTANÄKÖKULMASTA
JÄTEHUOLTOTYÖJÄRJESTELMÄN MERKITYS KUNTANÄKÖKULMASTA Kokemuksia toteutetuista kohteista 12.3.2018 Kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen JOENSUU JOENSUU Kokonaispinta-ala 2751 km 2 Asukasluku 76 096 (1.1.2018)
LisätiedotPorin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen
Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotMRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lahden yleiskaavan 2025 ehdotuksesta
Yleiskaavatyö 2013-2016 Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 Yleiskaavaehdotus 2016 D/318/10.02.02.00.04/2015 KV 13.6.2016 Liite 8 Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Pöytäkirja
LisätiedotPilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008
Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi
LisätiedotLämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve
Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan
LisätiedotJätetaksa 1.2.2016 alkaen
Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto
LisätiedotJätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella
Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotHELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010
MUISTIO 1 (16) HELSINGIN PILAANTUNEIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELY VUONNA 2010 Johdanto Helsingin kaupungin ympäristökeskus kokoaa vuosittain tilastotietoa Helsingissä suoritetuista maaperän kunnostuksista.
LisätiedotTekninen lautakunta 9/2015 88 96
SIIKAISTEN KUNTA ESITYSLISTA Tekninen lautakunta 9/2015 88 96 Aika Keskiviikko 25.11.2015 klo 18.00 Paikka Kunnanvirasto Läsnä Harju Tero puheenjohtaja Söderbacka Sari varapuheenjohtaja Järvenpää Susanna
LisätiedotTekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)
Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien
LisätiedotPilaantuneiden maa-alueiden kärkihanke
Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihanke Demonstraatiohanke: klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallinta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Esityksen
LisätiedotSyntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet
Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
LisätiedotITÄHARJUN ALUE, TURKU MASSASUUNNITTELU PILAANTUNEET MAAT JA JÄTTEET. Kim Brander
ITÄHARJUN ALUE, TURKU MASSASUUNNITTELU PILAANTUNEET MAAT JA JÄTTEET Kim Brander 11.10.2018 KOHDE Kohde sijaitsee Turun kaupungin Itäharjun alueella. Alueen pinta-ala on noin 60 ha. Alueella on 62 erillistä
LisätiedotPilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa
Pilaantuneiden alueiden in situ kunnostus Suomessa 12.11.2013 Lahden tiedepäivä Katri Lepikkö Helsingin Yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia RIMA-projekti Työkaluja kemikaalionnettomuuksien
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011
Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.
LisätiedotAsemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan
LisätiedotNeuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu
26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura
LisätiedotYleisötilaisuuden ohjelma
Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen
LisätiedotPäätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.
Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/962/07.00/2010 YLO/222/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta.
PÄÄTÖS Helsinki 29.5.2007 Dnro UUS 2007 Y 216 115 Annettu julkipanon jälkeen No YS 719 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma
Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu
LisätiedotAnnettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008.
Jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008. I YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Yleistä Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotLausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta
Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotKATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN
KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN Satu Järvinen, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy JUONI Esitys pohjautuu Likaantuneet maat -työryhmän teettämään raporttiin:
LisätiedotTurvatekniikan keskus 5364/13/2004
13.12.2004 Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000 Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2005 Rakennustuotteiden markkinavalvontaa toteutetaan vuonna 2005 liitteenä olevan toimintasuunnitelman
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli
LisätiedotValtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotJätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin
Ympäristöministeriö MUISTIO Ympäristönsuojeluosasto 5.4.2013 Jätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin jätelaki (646/2011) 6 1 mom. 10 kohta, 100 valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012),
LisätiedotYmpäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista. koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Ratapihankatu
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 10822-2013 (231) Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Ratapihankatu 12. Asia
LisätiedotYLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN
YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN MAAPANKKI / MATERIAALIPANKKI = SÄÄSTÖÄ / INS. YAMK JUKKA HUPPUNEN NYKYTILANNE, HYÖDYNNETTÄVÄT MATERIAALIT Pirkanmaalla: puhtaat maat / YLIJÄÄMÄMAAT 2 000 000 m
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438
PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.
LisätiedotKOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem
KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto
LisätiedotVille Hurmalainen avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi.
1 SYYSKOKOUS 15.11.2015 Aika: Paikka: 15.11.2015, klo 11:30 alkaen Hämeenkylän kirkon seurakuntasali 1. Syyskokouksen avaus. Ville Hurmalainen avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. 2.
LisätiedotMUISTIO MUISTIO MUISTIO
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Hämeen yhteistyöryhmän kokousmuistiot MUISTIO 6.11.2009... 2 MUISTIO 31.3.2009... 6 MUISTIO 23.9.2008... 9 Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna www.ymparisto.fi/ham
LisätiedotHankkeen keskeiset tavoitteet
Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua
LisätiedotKIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen
LisätiedotHallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018
Aika: Tiistaina 06.02.2018 kello 18.30 Paikka: Mestarinkatu 2, 20810 Turku Sisällys 1. KOKOUKSEN AVAUS... 2 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 2 3. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN... 2
LisätiedotJÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj
JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI
LisätiedotTekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö
Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja
Lisätiedot