Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Transkriptio

1 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ympäristö. keskus, Uudenmaan ympäristökeskus Tampere 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

2 TIIVISTELMÄ Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunitelma on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunitelma. Suunitelman laadinassa on sovellettu SOVA-Iain eli viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinsta annetu lain (200/2005) mukaista ympäristöarviointia. Jätesuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen jätehuollon nykytila sekä tulevaisuuden kehittämistarpeet vuoteen Jätesuunnitelma keskitty kuuden painopisteaiheen jätehuollon suunnitteluun: Rakentamisen materiaalitehokkuus Biohajoavat jätteet Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Pilaantuneet maat Tuhkat ja kuonat Jätehuolto poikkeuksellsissa tianteissa Jätesuunnittelutyön aikana on julkaistu Osallstumis- ja arviointisuunnitelma, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuuntelman 1. osaraportti (kuuleminen & painopisteiden valinta) sekä painopistekohtaiset raportit ja ympäristöselostusluonnos.

3 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Ympäristöselostus Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ympäristökeskus, Uudenmaan ympäristökeskus Tampere 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

4 Yhteenveto Tässä ympäristöselostuksessa esitellään Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinista anetu lain (200/2005), SOVA-Iain, mukaisen ympäristöarvioinnin vaiheita ja sisältöä sekä muita SOVA-asetuksen edellyttämiä jätesuunittelun kanalta oleellsia asioita. Jätesuunitelma on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuunittelutyössä panostettiin vahvaan vuorovaikutukseen ja osallstumiseen laajapohjaisen tekijäorganisaation, säänöllsesti kokoontuvien ja lukuisten yhteistyöja asiantutijaryhmien sekä SOVA-Iain mukaisten kuulemismenettelyjen kautta. Ensimäinen kuuleminen järjestettiin vuoden 2008 alussa. Kuulemisen aikana saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä valmisteluvaiheessa muodostettujen valintakriteerien perusteella muodostettiin painopisteet. Painopisteet olivat rakentamisen materiaalitehokkuus, biohajoavat jätteet, yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, pilaantuneet maat, tuhkat ja kuonat ja jätehuolto poikkeuksellsissa tianteissa. Toiseen kuulemiseen, joka tapahtuu syksyllä 2009, tuodaan jätesuunitelmaluonnos tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen sekä ympäristöselostusluonnos. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin jätesuuntelman painopistekokonaisuuksista. Arvioitavat vaihtoehdot muodostettiin jätesuunitteluryhmän ja asiantutijaryhmien yhteistyönä. Merkittävien vaikutusten tuistamisessa käytettiin perustana SOVA-asetuksen arviointikriteereitä. Ympäristöarviointi on ohjanut jätesuunnitelman sisältöä ja tavoitteita vahvistamalla käsityksiä painopisteiden tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisesta. Lisäksi vaikutusten arviointi on selkeyttänyt painopisteistä koottua tietoa koskien valittuja linjauksia. Suunnitelmassa ehdotetut rakentamisen materiaali tehokkuuden toimenpiteet ehkäisevät jätteiden syntymistä rakentamisessa, lisäävät rakentamisen jätteiden hyödyntämistä ja säästävät luonnonvarojen kulutusta. Toimenpiteilä on myös monia työllstäviä, taloudellsia, kulttuurisia ja alueellsia vaikutuksia. Taloudellsten kannustimien puute ja useimpien toimenpiteiden vapaaehtoisuus heikentävät kuitenkin toimenpiteiden vaikuttavuutta. Biohajoavien jätteiden ympäristövaikutusten hallitsemiseksi tarvitaan erilaisia menetelmiä; jätteen synyn ehkäisyä, kierrättämistä ja polttoa kierrätyskelvottomien jätteiden osalta. Menetelmile yhteisiä merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia ovat jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen sekä luonnonvarojen säästymien. Kaikki suunnitelmassa ehdotetut yhdyskunta- ja haja-asutuslietteiden hyödyntämisen menetelmät ovat ympäristövaikutuksiltaan parempia kuin sijoitus kaatopaikalle. Alueellset piirteet jätteen laadussa ja määrissä, kuljetusetäisyyksissä, energiahuollossa ja materiaalien hyötykäyttömahdollsuuksissa vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu milekin alueelle soveltuu parhaiten. Lietteiden laadun parantamisen ja käsittelyn kehittämisen myötä käyttö lannoitevalmisteena lisääntyy. Pilaantueiden maiden hyötykäytön (käsittelemättömänä tai käsiteltynä) lisääminen ehdotettujen toimenpiteiden mukaisesti säästää luonnonvaroja tai puhtaita ylijäämämaita. Ehdotetuila toimenpiteilä vähennetään myös kunostuksissa syntyän pilaantuneen maa-aineksen määrää. Tuhkien ja kuonien ehdotettujen hyödyntämistoimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia ovat luonnonvarojen ja energian säästymen ja uusien ympäristöystävällsten teknikoiden kokeilu

5 ja käyttöönotto. Tuhkan ja kuonan käyttö on myös taloudellsesti kanattavaa; erityisesti tulevaisuudessa kun kaatopaikkasijoituksen kustanukset nousevat. Jätesuunnitelman toteutumisella ei poikkeuksellsten tilanteiden jätehuollon osalta ole erityisiä ympäristövaikutuksia. Vaikutukset konkretisoituvat vasta onnettomuudessa tai luonnonmullistuksessa, josta synty jätettä. Suunitelman toteutumien merkitsee kuitenkin sitä, että suunittelualueella on valmiudet hoitaa onnettomuustianteessa syntyneiden jätteiden välivarastointi ja käsittely ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla ilman merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Selostuksessa esitellään lyhyesti myös muita jätesuunitelman kannalta keskeisiä suunntelmia ja ohjelmia. Näistä keskeisin on valtakunnallinen jätesuunntelma, jonka toteuttamisessa alueellinen jätesuunitelma on tärkein työväline. Lisäksi selostuksessa kuvataan suunittelualueen ympäristön nykytilaa niiden indikaattoritietojen osalta, joihin jätehuollon kysymykset ja erityisesti valitut painopisteet kytkeytyvät sekä nyky tilan kehitys, mikäli jätesuunnitelma ei toteudu. Selostus sisältää myös jätesuuntelman seurantaohjelman. 4 Suomen ympäristö 00 I 2009