TONTTIBAROMETRI Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin

Samankaltaiset tiedostot
1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI KASVAVAT KAUPUNKISEUDUT

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 10

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot

Esimerkkejä KTI:n barometrien viimeisimmistä tuloksista

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Maa Korvausarviointi

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja

Asuntotuotantokysely 3/2016

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

VVO:n vuokra-asuntobarometri. Kesäkuu 2013

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Asuntotuotantokysely 2/2018

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

TILASTOKATSAUS 1:2015

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Kaupunginhallituksen iltakoulu

Asuntomarkkinakatsaus Ekonomistit

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Asuntotuotantokysely 2/2015

Indeksitalo tutkimus

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 9.00

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit

Lataa Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Teija Mikkola. Lataa

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Asuntotuotantokysely 2/2017

Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto

Maan hinnan laskennallinen osuus asunnon hinnasta vuosina 1995, 2005 ja Risto Peltola, Maanmittauslaitos

Kuntien yritysilmasto Oulun seutukunta

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Asuntotuotantokysely 3/2018

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet


Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Asuntotuotantokysely 1/2019

Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

Imatra

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Asuntotuotantokysely 3/2014

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Henrik Rainio

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo Siv Sandberg, Åbo Akademi

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

kunnista tammi maaliskuussa

Indeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo klo 11

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

SeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

Taku -tiedote I / 2004

Muuttoliike Janne Vainikainen

Kiinteistömarkkinanäkymät Jyväskylän seudulla

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Transkriptio:

TONTTIBAROMETRI 2010 Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin Newsec-Maakanta Oy 18.6.2010

Vastaajakuntien ryhmittely Tonttibarometria varten lähetettiin syyskuussa 2006 yhteensä 246 sähköpostikyselyä. Vastauksia saatiin 98 kappaletta 94 eri kunnasta eli vastausprosentti oli 40 %. Kysely lähetettiin kuntien maapolitiikasta vastaaville viranhaltijoille. Vastaukset ryhmiteltiin yhteensä 7 eri ryhmään: o (98) o PKS- ja kehyskunnat (7) o PKS (3) Helsinki Espoo Vantaa o Kehyskunnat (4) Sipoo Kerava Järvenpää Nurmijärvi o (5) Oulu Turku Tampere Jyväskylä Kuopio o kunnat (10) Riihimäki Imatra Uusikaupunki Hyvinkää Joensuu Seinäjoki Lahti Vaasa Kotka Salo o Muut (pienehköt) kunnat (32) Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 2 / 15

Keskeisimmät tulokset Raakamaan omistus koetaan keskeisenä ongelmana kehyskunnissa ja keskisuurissa kunnissa. Tonttimarkkinoiden suurimmat heikkoudet olivat tämän kuten myös aiempien vuosien barometrivastausten perusteella yksityisten maanomistajin tonttien markkinoille saaminen sekä kysynnän ja tarjonnan alueelliset erot. Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ongelmiksi on mainittu myös raakamaan hinta, kuntien omistaman raakamaan vähäinen määrä sekä maanomistuksen pirstaleisuus. Omakotitonttien kysyntä on edelleen kasvussa kaikissa vastaajaryhmissä. Myös muille vapaarahoitteisille asuintonteille on kysyntää. Vuonna 2010 kysyntä tulee lisääntymään vastausten perusteella vuoden 2009 tasolta. Liike-, toimisto-, sekä teollisuus- ja varastotonttien kysynnän kasvu tulee jatkumaan samansuuruisena myös vuoden 2010 aikana. Suurinta toimitilatonttien kysynnän kasvu on kehyskunnissa, keskisuurissa kunnissa ja kasvukeskuksissa. Omakotitonteista on niukkuutta. Ongelma korostuu PK- seudun kehyskunnissa, kasvukeskuksissa ja keskisuurissa kunnissa. Myös rivi- ja kerrostalotonttien tarjonta ei vastaa täysin kysyntää, mutta tilastollisesti niukkuutta ei ole aivan yhtä paljon kuin omakotitonttien kohdalla muualla kuin keskustassa ja keskustan tuntumassa. Myös toimitilatonttien tarjontaa tulisi kyselyn perusteella saada lisättyä. Sekä asunto-, että toimitilatonttien hintojen odotetaan nousevan hieman lähiaikoina. Asuntotonttien osalla suurinta nousua ennakoidaan PK- seudulla ja kehyskunnissa, toimitilatonttien kohdalla puolestaan pääasiassa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Raakamaan myyntihalut kunnalle ovat pysyneet ennallaan, barometrivastausten perusteella pienissä kunnissa kiinnostus on hieman laskenut. Rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kiinnostus raakamaan ostamiseen on kunnan näkökulmasta pysynyt lähes ennallaan. Kiinnostus maankäyttösopimusten solmimiseen näyttää säilyneen ennallaan tai kasvaneen hiukan kaikissa maanomistajaryhmissä. Suurin kasvu on kaavamuutosalueilla kasvukeskuksissa ja keskisuurissa kunnissa. Korotettu kiinteistövero oli käytössä runsaalla puolella vastaajista. Veron seurauksena tonttien rakentaminen kasvoi muualla kuin pääkaupunkiseudulla hieman. Maankäyttösopimusten laatimisen päälinjat olivat vastanneissa kunnissa pääosin hallinnassa. Keskisuurissa kunnissa koettiin kustannusten jakaminen. Vaikeimmaksi koettiin kustannusten määrittäminen ja niiden jakamisesta sopiminen erityisesti keskisuurissa kunnissa. Kehittämiskorvausta on käytetty yhdessä vastanneista kunnista, 7 vastaajaa ilmoitti harkitsevansa sen käyttöönottoa. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 3 / 15

Vastaukset Tonttibarometrin kysymyskohtaiset tarkemmat vastaukset löytyvät omasta Excel-tiedostosta. Alla olevissa taulukoissa käydään läpi vastausten keskiarvot eri vastaajaryhmissä, sekä tarkastellaan eroja aiempiin vuosiin. 1. Tonttimarkkinoiden vahvuudet ja heikkoudet kunnan näkökulmasta Raakamaan omistus koetaan ongelmaksi pääasiassa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ja keskisuurissa kunnissa. Pienissä kunnissa tilanne koetaan vähäisenä ongelmana. Mikään kuntaryhmä ei kuitenkaan koe tilannette erittäin hyvänä. 1. RAAKAMAAN OMISTUS KUNNAN NÄKÖKULMASTA Muut kunnat Keskeinen ongelma 28 % 57 % 33 % 75 % 20 % 40 % 19 % Vähäinen ongelma 30 % 14 % 0 % 25 % 0 % 20 % 41 % Ei ongelma 19 % 14 % 33 % 0 % 40 % 10 % 19 % Tilanne on hyvä 20 % 14 % 33 % 0 % 20 % 30 % 19 % Tilanne on erittäin hyvä 4 % 0 % 0 % 0 % 20 % 0 % 3 % Tonttimarkkinoiden heikkoudet ja vahvuudet vaihtelevat selkeästi eri vastaajaryhmien kesken: 75 % kehyskuntien vastaajista ja 40 % keskisuurien kuntien vastaajista pitää raakamaan omistusta keskeisenä ongelmana, kun taas muissa vastaajaryhmissä ei raakamaan omistuksen suhteen ollut ongelmaan. Ainoastaan viidennes kasvukeskusten kunnista piti tilannetta erittäin hyvänä. 5. TONTTIMARKKINOIDEN HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA KUNNAN NÄKÖKULMASTA Raakamaan hinta 33 % 71 % 33 % 100 % 0 % 40 % 28 % Raakamaan hankkimisen rahoitus 15 % 14 % 0 % 25 % 20 % 0 % 19 % Kunnan haluttomuus ostaa raakamaata 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % 10 % 9 % Kunnalla ei valmiutta käyttää lunastusmahdollisuutta 19 % 29 % 67 % 0 % 20 % 30 % 13 % Raakamaan sijainti suhteessa kunnan kasvualueeseen 20 % 14 % 0 % 25 % 40 % 30 % 16 % Maanomistuksen pirstaleisuus 35 % 57 % 33 % 75 % 20 % 50 % 28 % Raakamaan hinta oli ongelma 48 vastaajakunnassa. Suurimmat syyt ongelmiin olivat raakamaan hinta sekä maanomistuksen pirstaleisuus. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 4 / 15

Tonttimaan hintataso on pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa vastaajien mukaan keskeinen tai vähäinen ongelma. Muissa kunnissa hintaa ei koeta suureksi ongelmaksi. 1 = keskeinen ongelma, 2 = vähäinen ongelma, 3 = ei ongelmaa 4 = tilanne on hyvä, 5 = tilanne on erittäin hyvä 5. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA KUNNAN NÄKÖKULMASTA PKS Kehyskunnat Tonttimaan korkea hintataso 2,74 2,11 2,00 2,50 2,80 2,90 2,78 Kaavoitetun tonttimaan riittävyys 2,80 1,43 2,00 1,00 2,80 2,40 3,22 Tonttimaata on kaavoitettu riittävästi, kunnallistekniikan rahoituksen valmius on 2,28 2,14 2,00 2,25 2,40 1,90 2,41 Yksityisten omistamien tonttien saatavuus rakennettavaksi / markkinoille 2,19 2,00 2,00 2,00 2,60 2,30 2,13 Kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaaminen 2,28 2,14 2,00 2,25 2,40 1,90 2,41 Kysynnän ja kaavallisen käyttötarkoituksen kohtaaminen 2,61 2,00 1,67 2,25 2,60 2,30 2,84 Kaavoitetun tonttimaan riittävyys koetaan jonkin tason ongelmaksi vastaajaryhmistä muissa kuin pienissä kunnissa (muut kunnat). Suurin niukkuus vallitsee kehyskunnissa. Kaavoitetun tonttimaan kunnallistekniikan rahoitusta pidettiin suurimpana haasteena keskisuurissa kunnissa. Yksityisten omistamien tonttien saaminen markkinoille sekä kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaaminen koetaan vastausten mukaan ongelmaksi kaikissa vastaajaryhmissä. Ongelmallisimmaks se koettiin pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja muissa kunnissa. Kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaaminen on puolestaan suuri ongelma keskisuurissa kunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Myös kehyskunnissa kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaaminen on keskimäärin jonkin asteinen ongelma Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 5 / 15

Kysynnän ja kaavallisen käyttötarkoituksen kohtaaminen on vastausten perusteella ongelmallisinta pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja keskisuurissa kunnissa. Muissa kunnissa tilanne puolestaan koetaan paremmaksi. Vuosina 2001 2006 suurimmat tonttimarkkinoiden heikkoudet ovat olleet yksityisten omistamien tonttien saaminen rakennettutavaksi tai markkinoille sekä kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaaminen. Vahvuuksina aiempien vuosien ovat pitäneet kunnan raakamaan omistusta, sekä sen hintatasoa. Tilanne on hieman muuttunut. Kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaaminen ja yksityisten maanomistajien tonttien saaminen markkinoille on edelleen ongelmallisinta mutta kunnan raakamaan omistus ja hintataso on aikaisempaan verrattuna muuttunut ongelmallisemmaksi. 2. Tonttien kysyntä Vastausten luokittelu 1 = hiljentynyt runsaasti, 2 = hiljentynyt hieman, 3 = ennallaan, 4 = kasvua hieman, 5= kasvua runsaasti 1. TONTTIEN KYSYNTÄ 2009, Vapaarahoitteisten rivitalo- ja kerrostalotonttien kysyntä 3,00 3,00 3,33 2,75 3,80 3,00 2,86 2009, Valtion tukemien rivitalo- ja kerrostalotonttien kysyntä 2,74 3,14 2,33 3,75 3,00 2,70 2,61 2009, Omakotitonttien kysyntä 2,62 2,57 2,00 3,00 2,20 2,40 2,77 2009, Liike- ja toimistotonttien kysyntä 2,69 2,43 2,00 2,75 2,40 2,70 2,78 2009, Teollisuus- ja varastotonttien kysyntä 3,22 4,14 4,00 4,25 3,80 3,30 2,86 2010, Vapaarahoitteisten rivitalo- ja kerrostalotonttien kysyntä 3,60 4,29 4,33 4,25 3,20 3,80 3,45 2010, Valtion tukemien rivitalo- ja kerrostalotonttien kysyntä 3,30 3,86 3,33 4,25 3,60 3,20 3,16 2010, Omakotitonttien kysyntä 3,40 3,86 3,33 4,25 3,60 3,50 3,23 2010, Liike- ja toimistotonttien kysyntä 3,00 3,00 3,33 2,75 3,80 3,00 2,86 2010, Teollisuus- ja varastotonttien kysyntä 2,74 3,14 2,33 3,75 3,00 2,70 2,61 Vapaarahoitteisten ja valtion tukemien rivi- ja kerrostalotonttien kysyntä näyttää vuonna 2009 kasvaneen eniten pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Muissa Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 6 / 15

kunnissa tilanne on pysynyt ennallaan. Tänä vuonna kasvu vaikuttaa barometrivastausten mukaan pysyvän pääosin ennallaan tai lisääntyvän hieman koko maassa. Omakotitonttien markkinoilla kysyntä kasvoi hieman useimmissa kunnissa. Nyt kysyntätilanne näyttää hajautuvan: suurin osa vastaajista arvioi tilanteen pysyvän ennallaan tai kasvavan hieman. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa tulee kysytä kasvamaan. Liike- ja toimistotonttien kysyntä pysyy vastausten mukaan suunnilleen ennallaan. Ainoastaan kasvukeskuksissa kysyntä tulee selkeästi kasvamaan. Teollisuus- ja varastotonttien kysyntä on kasvanut huomattavasti, mutta tulee vastausten mukaan pysymään ennallaan tulevaisuudessa. Vuosina 2001 2006 suurin kysynnän kasvu on aikaisempien barometrivastausten mukaan kohdistunut omakotitontteihin. Seuraavaksi voimakkainta kysyntä on ollut teollisuus- ja varastotonteilla, ja sen jälkeen liike- ja teollisuustonteilla. 3. Tonttien tarjonta 1 = liian vähän, 2 = kohtuullisesti / riittävästi, 3 = runsaasti Rivi- ja kerrostalotonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöönotettavissa lähimmän vuoden aikana keskustassa, keskustan tuntumassa 1,70 1,29 1,00 1,50 1,80 1,60 1,81 täydennyskaavoitettavilla alueilla keskustan ulkopuolella 1,83 1,71 1,67 1,75 2,20 1,56 1,89 pääosin uusissa asemakaavoissa reuna-alueilla 2,02 1,71 2,00 1,50 2,60 2,00 2,00 Rivi- ja kerrostalotonttien tarjonnassa on lähimmän vuoden osalta huomattavissa selkeä ero muiden kuntien ja kasvukeskusten sekä pääkaupunkiseudun, kehyskuntien ja keskisuurien kuntien välillä. Kasvukeskuksissa ja muissa kunnissa tarjonta on pääosin riittävää, kun taas kasvavilla alueilla tarjontaa on liian vähän. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 7 / 15

Omakotitonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa lähimmän vuoden aikana täydennyskaavoitettavilla alueilla keskustan ulkopuolella 1,80 1,43 1,33 1,50 1,40 1,40 2,11 pääosin uusissa asemakaavoissa reuna-alueella 2,00 1,43 1,67 1,25 2,00 2,00 2,14 Sama trendi kuin rivi- ja kerrostalotonttimaan tarjonnassa toistuu myös omakotitonttien osalta. Vähäisintä tarjonta on PK- seudulla ja kehyskunnissa, eniten tontteja on saatavilla ja keskisuurissa ja muissa kunnissa. Liike- ja toimistotonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa lähimmän vuoden aikana keskustassa, keskustan tuntumassa 1,56 1,29 1,33 1,25 1,20 1,13 1,78 keskustan ulkopuolella 1,96 1,43 1,67 1,25 1,60 1,88 2,16 Liike- ja toimistotonttimaan osalla tarjonta on suurinta muissa kunnissa. Muissa vastaajaryhmissä oli vastausten perusteella niukkuutta. Teollisuus- ja varastotonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa lähimmän vuoden aikana pienten yritysten tarpeisiin 1,91 1,43 1,33 1,50 1,80 1,90 2,03 keskisuurten/suurten yritysten tarpeisiin 1,76 1,57 1,33 1,75 1,40 1,70 1,88 Teollisuus ja varastotonttien kohdalla suurinta tarjonta on keskisuurissa kunnissa ja muissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla, sekä kehyskunnissa tonttimaata on vastaavasti käyttöönotettavissa vähiten. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tarjonta on kysyntään nähden niukinta. Kasvukeskuksissa on tonttimaasta niukkuutta keskisuurten ja suurten yritysten tarpeisiin. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 8 / 15

4. Tonttien tarjonta seuraavien 2 4 vuoden aikana 1 = liian vähän, 2 = kohtuullisesti / riittävästi, 3 = runsaasti 3.1 Rivi- ja kerrostalotonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa keskustassa, keskustan tuntumassa 1,70 1,43 1,67 1,25 1,60 1,50 1,84 täydennyskaavoitettavilla alueilla keskustan ulkopuolella 1,78 1,57 1,67 1,50 2,20 1,56 1,83 pääosin uusissa asemakaavoissa reuna-alueilla 2,00 1,86 2,33 1,50 2,60 2,00 1,94 Seuraavan 2 4 vuoden aikana rivi- ja kerrostalotonttien tarjonta pääkaupunkiseudulla vaikuttaa vastausten perusteella hiukan nykyhetkeä paremmalta. Muissa vastaajaryhmissä tilanne ei muutu nykyistä paremmaksi. 3.2 Omakotitonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa täydennyskaavoitettavilla alueilla keskustan ulkopuolella 1,74 1,50 1,67 1,33 1,80 1,44 1,87 pääosin uusissa asemakaavoissa reuna-alueilla 2,08 1,57 1,67 1,50 2,60 2,20 2,07 Omakotitonttien osalta pula käyttöönotettavista tonteista tulee helpottumaan lähitulevaisuudessa muissa kuin kehyskunnissa. Kasvukeskuksissa, keskisuurissa kunnissa ja muissa kunnissa uusilla asemakaavoitettavilla alueilla tarjonta tulee vastaamaan kysyntää. Sitä vastoin täydennyskaavoitettavilla alueilla keskustan ulkopuolella arvelevat kysynnän olevan tarjontaa suuremman. 3.3 Liike- ja toimistotonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa keskustassa, keskustan tuntumassa 1,64 1,29 1,33 1,25 1,60 1,60 1,74 keskustan ulkopuolella 1,90 1,86 2,00 1,75 2,00 2,00 1,86 Liike- ja toimistotonttien osalta tarjonta pysyy lähinnä samalla tasolla kuin tulevan vuoden aikana; eniten tarjonta lisääntyisi pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa ja keskisuurissa kunnissa keskusta-alueiden ulkopuolella. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 9 / 15

3.4 Teollisuus- ja varastotonttimaata on kysyntään nähden tarjolla ja käyttöön otettavissa pienten yritysten tarpeisiin 1,92 1,71 2,00 1,50 1,80 1,80 2,03 keskisuurten/suurten yritysten tarpeisiin 1,85 2,00 2,33 1,75 2,00 1,75 1,81 Teollisuus- ja varastotonttien kohdalla tarjonnan muutos seuraavien 2 4 vuoden aikana on vähäistä. Tarjontaa tulee olemaan huomattavasti enemmän pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa ja hiukan enemmän muissa vastaajaryhmissä. 5. Hintakehitys 1 = hinnat laskevat runsaasti, 2 = hinnat laskevat hieman, 3 = hinnat pysyvät ennallaan, 4 = hinnat nousevat hieman, 5 = hinnat nousevat runsaasti 5. HINTAKEHITYS 5.1 Miten arvioitte asuntotonttien hintatasojen kehittyvän seuraavien 12 kk:n aikana (sisältää omakoti-,rivi- ja kerrostalotontit / kunnan ja yksityisten) 3,41 4,00 4,00 4,00 3,40 3,40 3,28 5.2 Miten arvioitte toimitilatonttien hintatasojen kehittyvän seuraavien 12 kk:n aikana (sisältää liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastotontit / kunnan ja yksityisten) 3,15 3,43 3,00 3,75 3,20 3,10 3,09 Omakoti- rivi- ja kerrostalotonttien hinnoissa suurimmat nousuoletukset seuraavan vuoden aikana ovat selkeästi pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Muissa vastaajaryhmissä hintojen oletettiin pysyvän lähes ennallaan. Myös liike-, toimisto, teollisuus ja varastotonttien kohdalla hinnat tulevat vastaajien mukaan pysymään lähes ennallaan. Hintojen oletetaan nousevan hieman kehyskunnissa. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 10 / 15

6. Maan hankinta 1 = vähentynyt merkittävästi, 2 = vähentynyt hieman. 3 = ennallaan 4 = lisääntynyt hieman, 5 = lisääntynyt merkittävästi 6.4 Onko yksityisten maanomistajien (kotitaloudet, perikunnat yms.) kiinnostus raakamaan myyntiin kunnalle v. 2009 3,15 3,13 3,00 3,25 3,20 3,70 2,97 v. 2010 (arvio) 2,96 3,43 3,67 3,25 3,25 2,64 2,93 Raakamaan myynti yksityisten maanomistajien toimesta tulee säilymään kaikkien vastaajien tasolla barometritulosten valossa ennallaan muissa kuin keskisuurissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla raakamaan myynnin oletetaan lisääntyvän jossain määrin. 6.5 Onko ammattimaisten kiinteistöjen omistajien (rakennusliikkeet, rakennuttajat yms.) kiinnostus raakamaan ostamiseen v. 2009 2,93 3,00 3,00 3,00 3,20 3,00 2,84 v. 2010 (arvio) 2,93 3,00 3,00 3,00 3,20 3,00 2,84 Ammattimaisten kiinteistöjen omistajien kiinnostus raakamaan ostamiseen on ollut vastausten perusteella ennallaan. Myös tulevaisuuden suuntaus vaikuttaa samalta. Vähäisintä ammattimaisten maanomistajien kiinnostus raakamaan ostamiseen on vastaajaryhmässä muut kunnat. 6.6 Onko valtion/valtionyhtiöiden maanomistuksesta vastaavien kiinnostus raakamaan myyntiin kunnalle v. 2009 2,88 2,88 2,75 3,00 2,80 3,38 2,77 v. 2010 (arvio) 3,06 3,14 3,33 3,00 3,00 3,38 2,97 Valtion ja valtionyhtiöiden kiinnostuksen raakamaan myyntiin kunnille on vuonna 200p pysynyt ennallaan tai vähentynyt kaikissa vastaajaryhmissä. Suurinta vähentyminen on ollut pääkaupunkiseudulla. Vastaavasti kiinnostuksen myymiseen oletetaan lisääntyvän pääkaupunkiseudulla. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 11 / 15

7. Maankäyttösopimukset 1 = vähentynyt merkittävästi, 2 = vähentynyt hieman. 3 = ennallaan 4 = lisääntynyt hieman, 5 = lisääntynyt merkittävästi 6.1 Onko yksityisten maanomistajien (kotitaloudet, perikunnat yms.) kiinnostus maankäyttösopimusten tekemiseen v. 2009 1. asemakaavan alueet 3,14 3,17 3,33 3,00 3,20 3,20 3,11 v. 2010 (arvio) 1. asemakaavan alueet 3,24 3,33 3,33 3,33 3,20 3,50 3,14 v. 2009 kaavamuutosalueet 3,31 3,00 3,50 2,75 3,80 3,20 3,32 v. 2010 (arvio) kaavamuutosalueet 3,44 3,33 3,67 3,00 3,60 3,60 3,37 Barometrivastausten mukaan yksityisten maanomistajien kiinnostus maankäyttösopimusten tekoon on ollut ja tulee myös olemaan tulevaisuudessa aktiivisinta pk- seudulla, kasvukeskuksissa ja keskisuurissa kunnissa. Kehyskunnissa kiinnostus kaavamuutosalueilla oli vuonna 2009 jossain määrin vähentynyt. 6.2 Onko ammattimaisten kiinteistöjen omistajien (rakennusliikkeet, rakennuttajat yms.) kiinnostus maankäyttösopimusten tekemiseen v. 2009 1. asemakaavan alueet 3,13 3,00 3,00 3,00 3,20 3,50 3,03 v. 2010 (arvio) 1. asemakaavan alueet 3,15 3,17 3,33 3,00 3,00 3,38 3,10 v. 2009 kaavamuutosalueet 3,18 2,71 2,67 2,75 3,60 3,44 3,14 v. 2010 (arvio) kaavamuutosalueet 3,35 3,33 3,67 3,00 3,40 3,56 3,28 Ammattimaisten maanomistajien kiinnostus maankäyttösopimusten tekoon on suunnilleen samalla tasolla kuin yksityisilläkin. Eniten kiinnostusta on ollut ja tulee olemaan pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa ja keskisuurissa kunnissa. Tulevaisuudessa kiinnostus on hienoisessa kasvussa. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 12 / 15

6.3 Onko valtion/valtionyhtiöiden (100 % omistus) maanomistuksesta vastaavien kiinnostus maankäyttösopimusten tekemiseen v. 2009 1. asemakaavan alueet 3,02 3,00 3,00 3,00 3,20 3,00 3,00 v. 2010 (arvio) 1. asemakaavan alueet 3,05 3,00 3,00 3,00 3,20 3,00 3,04 v. 2009 kaavamuutosalueet 2,98 2,80 3,00 2,67 3,20 3,00 2,96 v. 2010 (arvio) kaavamuutosalueet 3,07 3,25 3,33 3,00 3,20 3,00 3,04 Valtion tai valtionyhtiöiden kiinnostus maankäyttösopimuksiin niin täydennyskaavoitettavilla alueilla kuin myös 1. asemakaavan alueilla vaikuttaa vastausten perusteella säilyvän hieman lisääntyvän. Vastaajien arvioissa valtion tai valtionyhtiöiden halukkuus maankäyttösopimuksiin tulee tulevaisuudessa hieman lisääntymään pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa kaavamuutosalueilla. 7. Korotettu kiinteistövero 1 = säilynyt ennallaan, 2 = lisääntynyt hieman, 3 = lisääntynyt merkittävästi 7. KOROTETTU KIINTEISTÖVERO Jos olette määränneet korotetun kiinteistöveron rakentamattomille rakennuspaikoille, onko korotetun kiinteistöveron kohteena olevien tonttien rakentaminen 1,40 1,50 1,00 1,75 1,67 1,40 1,31 Korotettu kiinteistövero oli käytössä 30 kunnassa vastanneista 54:sta. Paras vaikutus verolla on ollut kehyskunnissa ja kasvukeskuksissa. Vastanneista kehyskunnista kaikissa ja kasvukeskuksista kolmessa oli käytetty korotettua veroa. Yleisesti korotetulla kiinteistöverolla on ollut rakentamista lisäävä vaikutus. Verrattaessa aiempiin barometrituloksiin, ovat korotetun veron vaikutukset olleet myös aiemmin samansuuntaisia kuin vuoden 2010 tonttibarometrissa Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 13 / 15

8. Keskeiset ongelmat maankäyttösopimusten laadinnassa 1 = keskeinen ongelma, 2 = vähäinen ongelma, 3 = ei ongelmaa 4 = tilanne on hyvä, 5 = tilanne on erittäin hyvä 8. Mitkä ovat keskeisiä ongelmia kunnassa maankäyttösopimuksia laadittaessa PKS Kehyskunnat Muut kunnat Kunnan maankäyttösopimuksen tekemistä koskevien periaatteiden puuttuminen 3,27 3,86 4,00 3,75 4,20 3,10 3,03 Sopimuksen valmistelu-, päätöksenteko- ja seurantamenettely kunnassa 2,96 3,71 4,33 3,25 3,80 2,60 2,77 Kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten määrittäminen 2,86 3,57 4,00 3,25 3,40 2,50 2,72 Kaavan toteuttamisen kustannusten jakamisesta sopiminen 2,80 3,50 3,67 3,33 3,20 2,30 2,76 Vakuuksista sopiminen 2,90 3,33 3,00 3,67 3,00 2,80 2,83 Kattavan ja oikeellisen sopimustekstin laatiminen 3,00 4,00 4,67 3,50 3,80 2,70 2,71 Pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja kasvukeskuksissa ei maankäyttösopimusten tekeminen aiheuta ongelmaa. Ainoastaan keskisuurissa ja muissa kunnissa ongelmia aiheuttaa vastausten perusteella sopimusten valmistelu, päätöksenteko ja seurantamenettely, kaavan toteuttamisen kustannusten määrittäminen ja jakamisesta sopiminen sekä vakuuksista sopiminen. Maankäyttösopimusten tekeminen on näissä vastaajaryhmissä vähäisempää, eikä selkeitä toimintatapoja ole päässyt muodostumaan. Aikaisempien barometrien perusteella suurimmat ongelmat liittyivät kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten määrittämiseen sekä kustannusten korvaamisesta sopimiseen. Tilanne ei ole siis muuttunut merkittävästi keskisuurissa ja muissa kunnissa. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 14 / 15

9. Kehittämiskorvausmenettely Kehittämiskorvausmenettelyä on käytetty yhdessä kunnassa ja sen käyttöä suunnittelee 7 vastaajaa 54:sta. 9. Kehittämiskorvausmenettelyä - onko käytetty PKS Kehyskunnat Muut kunnat kyllä 1 0 0 0 0 0 1 ei 53 7 3 4 5 10 30 9. Kehittämiskorvausmenettelyä - onko suunnitteilla käyttää PKS Kehyskunnat Muut kunnat kyllä 7 1 1 0 0 2 4 ei 44 6 2 4 5 8 25 (N=32) (N=10) (N=5) Kehyskunnat (N=4) PKS (N=3) (N=7) (N=54) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kyllä ei Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että kehittämiskorvauksen käyttöönottoa harkitaan tasaisesti kaikissa eri vastaajaryhmissä pois lukien kasvukeskukset ja pääkaupunkiseudun kehyskunnat. Newsec-Maakanta Oy Puhelin/tel: 0207 420 400 15 / 15