kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 2/2005 helmikuu Köyhyyden kasvot luentosarja jatkuu lotta valtonen > kepan koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarjassa tutustutaan maailman epävirallisen enemmistön todellisuuteen. Tilaisuudessa osanottajat pohtivat köyhyyden luonnetta, sen taustatekijöitä ja seurauksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ihmiskunnan enemmistön elämää yhteiskunnan laitamilla. Sarjan ensimmäinen osa pidettiin syksyllä 2004, mutta mukaan voi tulla, vaikkei olisikaan osallistunut aiempiin tilaisuuksiin. Kevään ensimmäisellä kerralla 16.2. keskustellaan omistusoikeuksista ja maakysymyksistä. 9.3. teemana ovat YK:n vuosituhattavoitteet. Tervetuloa! kepan koulutuskalenteri sivut: 14-15. kehitysyhteistyötä katastrofen i keskellä > maanjäristykset, tulvat, hyökyaallot ja pyörremyrskyt koettelevat monia kehitysmaita. Katastrofit mullistavat myös etelässä toimivien järjestöjen arjen. Pitkäjänteinen kehitystyö saattaa hetkeksi muuttua humanitaariseksi avuksi. uusi toiminnanjohtaja esittäytyy... 4 hankeneuvojan haastattelu... 5 kumppanuuskisa käynnistyy... 7 tapahtumat... 16 lue lisää järjestöjen toiminnasta kriisitilanteissa: sivut 8-13. kaisu tuominen
kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a fin-00260 helsinki tel +358 9 584 233 fax +358 9 584 23 200 www.kepa.fi info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > 584 23 213 ohjelmajohtaja Maija Seppo > 584 23 215 hallintojohtaja Anne Romar > 584 23 227 ohjelmayksikkö koulutus- & neuvontatiimi tiedottaja Sini Kuvaja > 584 23 219 laatukoordinaattori Eija Mustonen > 584 23 248 hankeneuvoja Helena Nevalainen > 584 23 229 kurssisihteeri Kristina Oleng > 584 23 261 koulutussuunnittelija Antti Turakka > 584 23 244 koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > 584 23 244 kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > 584 23 260 toimitussihteeri Anna Berghäll > 584 23 217 toimittaja Tuomo Tarvas > 584 23 234 graafikko Iiro Törmä > 584 23 203 maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > 584 23 270 nettitiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > 584 23 253 toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > 584 23 235 toimittaja / verkkojulkaisut Jari Nousiainen > 584 23 257 resurssitiimi kirjastoapulainen Anthony Baltzar > 584 23 231 ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > 584 23 228 informaatikko Timo Kovanen > 584 23 220 ohjelmasuunnittelija Anja Onali > 584 23 232 vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri Carla Bush > 584 23 222 kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > 584 23 242 tiedottaja Mika Railo > 584 23 247 kehityspoliittinen sihteeri / eu Tytti Nahi > 584 23 246 kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > 584 23 243 verkostotiimi koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > 584 23 271 järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > 584 23 225 koordinaattori / etvo Suvi Halttula > 584 23 250 ohjelma-avustaja Paavo Hirn > 584 23 251 tiedottaja Ilona Niinikangas > 584 23 233 hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > 584 23 224 webmaster Kristian Kouvo > 584 23 252 atk-tuki Mari Vallius > 584 23 223 atk-avustaja Henri Kosonen > 584 23 245 taloustiimi pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > 584 23 218 kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > 584 23 221 toimistosihteeri Jaana Vesalainen > 584 23 210 hallintotiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > 584 23 272 henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > 584 23 212 hallintokoordinaattori Sisko Leino > 584 23 236 hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > 584 233 hallintosihteeri Anja-Maija Palmu> 584 23 230 hallintoavustaja Simo Perttala > 584 23 211 promoottori Aila Kinnunen > 584 23 273 tuotantoassistentti Sampo Löf > 584 23 238 kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arribamano derecha casa no 44 managua, nicaragua www.kepa.org.ni tel: +5052701039 fax: +505 278 7331 2 kirahviposti 2/2005 vs. koordinaattori Rene Hooker tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: 165-171 roan road, kabulonga tel: +2601261124/261119 fax: +2601261126 koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Gregory Haambik sihteeri Sabina Luputa informaatikko Chama Nambega tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: +255 23 2 603016, fax: +255 23 2 604421 sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id
tiina maria levamo Kaisaniemessä kerrotaan maailman ravintotilanteesta > helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa avataan helmikuussa näyttely, jossa esitellään maailman tärkeimpiä ruokakasveja. Jokaisesta kasvista kerrotaan perustiedot ja niiden merkitys eri maiden ravintotaloudessa. Lisäksi näyttelyssä tarkastellaan myös muita ravintotilanteeseen liittyviä asioita, kuten maapallon ruokatuotantoa, ruokaturvaa, maailmankauppaa sekä kansainvälistä ruoka-apua. Idea näyttelyn järjestämisestä syntyi Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä. Näin sanomalehdessä jutun joulukasvinäyttelystä, joka oli pidetty Kaisaniemen puutarhassa. Huomasin, että monet joulukasveista ovat itse asiassa ravintokasveja, kertoo projektikoordinaattori Anne Hedman. Näyttelyn avulla haluamme kertoa ihmisille, kuinka riippuvaisia olemme 15-30 ravintokasvista, joita kasvatetaan eri puolilla maailmaa. Näyttelyesineiden ja tekstien avulla kerrotaan alueellisista eroista ihmisten päivittäisessä ravinnonsaannissa sekä kuvataan eri maiden ruokakulttuuria. Näyttely antaa myös käytännön vinkkejä siitä, miten tavalliset kuluttajat voivat suosia ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ruokatuotantoa. Ruokakasvinäyttely on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Erityisesti koululaiset ja koululuokat ovat tervetulleita Kaisaniemeen. Näyttelyn järjestävät Reilun kaupan edistämisyhdistys, Reilun kaupan puolesta Repu, Suomen YK-liitto, Suomi-Nicaragua-seura sekä Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. > Millä maailma elää -näyttely on auki Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa 1.2.-27.2. tiistaista sunnuntaihin klo 10-15. (os. Unioninkatu 42 ja Kaisaniemenranta 2, Helsinki). Sisään pääsee puutarhan pääsylipulla. tule mukaan tekemään valokuvanäyttelyä > Tänä vuonna Ruoka-aika-kampanja vie eduskuntaan valokuvanäyttelyn, jossa tuhannet suomalaiset vaativat maatamme kantamaan vastuunsa globaaleista ongelmista. Valokuvavetoomuksella pyritään vaikuttamaan Suomen valmistautumiseen syyskuussa pidettävään YK:n huippukokoukseen, jossa arvioidaan vuosituhannen kehityspäämäärien saavuttamista. Kaikki Kepan jäsenjärjestöt voivat osallistua kampanjavalokuvien keräämiseen. Osallistuminen on hauskaa ja helppoa! Kun haluatte olla mukana, ilmoittautukaa 18.2. mennessä kampanjan koordinaattorille Miia Toikalle, miia.toikka@kepa.fi tai puh. (09) 584 23 243 kirahviposti 2/2005 3
järjestöt Timo Lappalaisesta uusi toiminnanjohtaja > Kepan uudeksi vt. toiminnanjohtajaksi valittiin teologian maisteri Timo Lappalainen, 45. Antwerpenin merimieskirkossa ja Lontoossa sijaitsevassa kansainvälisessä merenkulkualan säätiössä työskennellyt Lappalainen johtaa Kepaa näillä näkymin vuoden loppuun. Talo elää tavallaan. Toimintasuunnitelmat on jo lyöty lukkoon eikä minun taholtani ole luvassa mitään suuria mullistuksia, kertoo Lappalainen. Kepan viisivuotisstrategian päivitys ja ulkoministeriön teettämä evaluointi ovat tämän vuoden merkittävimmät tapahtumat, jotka luotaavat Kepan linjaa pitkälle tulevaisuuteen. Varsinkin Kepan ja ulkoministeriön suhdetta pitää pohtia aika tarkkaan ja miettiä, tulevatko toimeksiannot jäsenjärjestöitä vai virkamiehiltä. Merenkulkijoiden edunvalvonnasta vastannut Lappalainen haluaa sitouttaa jäsenjärjestöt entistä tiiviimmin Kepaan. On hirveän tärkeätä saada jäsenjärjestöt ymmärtämään, että hekin voivat toimia osana Kepaa. Yhteistyöjärjestö on paljon muutakin kuin sihteeristö. Kuorolaulua, musikaaleja ja kävelyretkiä rakastava perheenisä uskoo viihtyvänsä uudessa työssään. Pidän matkustamisesta, ja monet Kepan kohdemaista ovat tulleet tutuiksi edellisten työpaikkojen myötä. järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. hankesuunnitelmien palautejärjestelmää kehitettävä Kepan hallitus esitti 21. joulukuuta julkistetussa kannanotossaan huolestumisensa ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön vuodelle 2005 tekemien hanketukipäätösten korkean hylkäysprosentin johdosta. 60 prosentin hylkäysaste on negatiivinen viesti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadusta ja merkittävyydestä. Lisäksi se saattaa vähentää järjestöjen kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan pitkällä aikavälillä. Hankesuunnitelmien laatua ei nosteta pelkästään koulutuksella vaan siihen tarvitaan myös palautejärjestelmää. Tämän vuoksi kansalaisjärjestöyksikön olisi hyvä esittää kielteisen rahoituspäätöksen saaneille järjestöille päätöksen perustelut ja suositukset hankesuunnitelmien kehittämiseksi. > Kannanotto löytyy kokonaisuudessaaan osoitteesta www.kepa.fi/uutiset/ kehitysyhteistyo/3889 johanna arponen 4 kirahviposti 2/2005
järjestöt Tyhmiä kysymyksiä ei ole > Hankeneuvontaa voi ja kannattaa käyttää hyväksi hankkeen kaikissa vaiheissa, muistuttaa Helena Nevalainen. Nevalainen palasi Kepan hankeneuvojaksi kolmen Ugandassa vietetyn vuoden jälkeen. Millaisia puheluita hankeneuvojalle tulee? Yksi ryhmä on ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita kehitysyhteistyöstä ja haluaisivat aloittaa hankkeen. Aika paljon ihmiset ottavat yhteyttä rahoitusta etsiessään. Toisaalta tulee hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä, joita ihmisille tulee mieleen esimerkiksi ulkoministeriön hanketukihakemusta täyttäessä. Ketkä voivat soittaa hankeneuvojalle ja milloin kannattaisi ottaa yhteyttä? Aina voi soittaa. Toivon, ettei kynnys olisi korkea. Esimerkiksi jos on olemassa ryhmä ihmisiä, joilla on jokin ajatus kehitysyhteistyön aloittamisesta, heidän kannattaisi soittaa ja esitellä idea. Yksittäisiä ihmisiä pyrin linkittämään johonkin järjestöön, koska hankerahoitusta varten on oltava järjestö. Yksi hyvä vaihe soittaa on, kun on lukenut läpi ulkoministeriön Kansalaisjärjestöjen hanketukikäsikirjan ja siitä herää kysymyksiä. Niin Kepan koulutuksista kuin neuvonnastakin saa parhaan hyödyn irti, kun on ensin lukenut hanketukikäsikirjan. Mikä on järjestöille haastavinta kehitysyhteistyössä? Yleensä ongelmien taustalla ovat kulttuuriset erot: ei olla ymmärretty toinen toisiamme. Esimerkiksi kommunikointitapa voi olla erilainen: kun suomalainen haluaa kuulla että kaikki on hyvin, ugandalainen ajattelee, ettei silloin ole mitään syytä olla yhteydessä. On nähtävä paljon vaivaa toisen ymmärtämiseksi, koska ajatus- ja kokemusmaailma on hyvin erilainen. Kaikki pitäisi kyseenalaistaa ja tehdä yhteiset toimintasäännöt. Kulttuurierojen ymmärtämistä auttaa se, jos hankkeessa on Suomen päässä mukana kohdemaasta lähtöisin olevia maahanmuuttajia. Anna yksi neuvo kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Hanke ei ole koskaan valmis. Vaikka on suunnitelma, koko ajan pitäisi pyrkiä huomioimaan muutokset toimintaympäristössä. Käytännön viilaamista täytyy tehdä jatkuvasti, muuten petytään molemmin puolin. > Hankeneuvoja Helena Nevalaisen tavoittaa arkisin 8:30-16:30 numerosta (09) 584 23 229. Entä jos on jo hanke käynnissä ja tulee ongelmia? Hankeneuvojalle on kertynyt paljon tietoa kokemuksista, kun järjestöt kertovat haasteistaan. Kokemusta kannattaa hyödyntää. Ulkopuolinen saattaa nähdä asiat vähän eri tavalla. Usein vastaus on jo ihmisillä itsellään, mutta hankeneuvoja auttaa sen selvittämisessä. Jokainen järjestö haluaa tehdä parasta mahdollista työtä. Jos järjestöllä on ongelma, sitä voi olla vaikea tuoda esiin ulkopuoliselle. Vaikka hankeneuvojan täytyy korostaa tiettyjä hyviä toimintatapoja, en tyrmää ketään. Olisi ihana kuulla onnistumisistakin. Voisin hankeneuvojana kerätä tietoa siitä, miten erilaiset ongelmatilanteet on ratkaistu. tuomo tarvas tervetuloa uuteen resurssikeskukseen > Kepan muuton yhteydessä avattiin uusi resurssikeskus, johon kuuluu kaikille avoin kehitysalan tieteellinen erikoiskirjasto ja kaksi järjestöhuonetta. Keskuksen osoite on Töölöntorinkatu 2, Helsinki. (Sisäänkäynti omasta ulko-ovesta Töölöntorinkadun ja Döbelninkadun kulmasta). Kirjaston kokoelmia voi selata Kepan verkkosivuilla ja kirjoja voi tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Kirjasto on avoinna maanantaista tiistaihin klo 10-18, keskiviikkona klo 12-18 ja torstaina 9-16. Lisätietoja: kirjasto@kepa.fi tai (09) 584 23 231. Resurssikeskuksen yhteydessä on järjestöille tarkoitettu kokoustila ja tietokonehuone, joita voi käyttää erillisen sopimuksen mukaan. Aurinko on kokoustila, johon mahtuu 15-20 henkeä. Kuu-nimisessä järjestöhuoneessa on kaksi tietokonetta ja kopiokone. Kepan jäsenjärjestöt voivat käyttää tiloja maksutta, muilta veloitetaan 25 euroa/ päivä (Aurinko) tai 10 euroa/ päivä (Kuu). Lisätietoja: info@kepa.fi tai (09) 584 233. kirahviposti 2/2005 5
järjestöt Kuinka kasvaa kansainvälisyyteen? 2/2 Kansainvälisyyskasvatusverkosto järjesti syksyllä kilpailun hyvien kansainvälisyyskasvatuksen tapojen löytämiseksi. Kilpailussa mukana olleita ja hyväksi havaittuja keinoja kasvattaa kansainvälisyyteen esitellään kaksiosaisessa kirjoitussarjassa, jonka ensimmäinen osa julkaistiin joulukuun Kirahvipostissa. Ihmisoikeudet.net Ihmisoikeudet.net on virtuaalinen oppikirja ihmisoikeuksista. Se on suunnattu yläluokkien, lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille ja opettajille. Sivusto tarjoaa asiatietoa sekä monipuolisia harjoituksia ja lisämateriaalia, muun muassa konkreettisia tapauskuvauksia, uutisia, esimerkkejä oppimistilanteista sekä oppimistehtäviä. Sivusto on julkaisu myös cd-rom -versiona, joka on postitettu kaikkiin Suomen lukioihin. Sivuston toteutuksessa oli mukana useita opettajia, pilottikouluja ja oppilaitoksia, jotka testasivat materiaalia käytännössä ja antoivat palautetta. Ihmisoikeudet. net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton ja Suomen YK-liiton yhteistyöhanke. Lisätietoja: www.ihmisoikeudet.net Satusilta Satusilta on toimintamuoto, jonka avulla eri kulttuureissa kasvavat lapset voivat lähettää toisilleen keksimiään tarinoita. Aikuinen pyytää lasta kertomaan sadun ja kirjoittaa sen muistiin. Lapsi voi myös piirtää kuvia tarinan yhteyteen. Sadut lähetetään toisessa maassa olevalle sadutusryhmälle, jossa ne luetaan ääneen. Ryhmät vaihtavat satuja vuorotellen. Satusilta avaa näköalan vieraan maan kulttuuriin ja arkipäivään, antaa tuntuman ihmisten samanlaisuuteen ja opettaa sananvapautta. Satusilta on Psykologien Sosiaalisen vastuun hanke. Tällä hetkellä mukana on sadutusryhmiä Libanonista, Irakista ja Suomesta. Toimintaa aloitellaan myös Turkissa ja Länsirannalla. Lisätietoja: kirsti.palonen@welho.com Ilmari-ilmastotiedotushanke Ilmari-hankkeen avulla nuoret saavat tietoa ilmastonmuutoksesta, sen globaalista luonteesta ja keinoista, joilla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa. Hankkeessa ovat mukana Luonto-Liitto, Dodo, Maan ystävät ja Nuorten Akatemia. Järjestöt ovat kouluttaneet ilmastolähettiläitä, jotka vierailevat yläluokilla ja lukioissa. Nuorten Akatemialla on www-sivusto, jossa on järjestöjen laatimia opetusmateriaaleja. Sivuilla esittellään myös erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä, oppilaiden toteutettaviksi sopivia projekti-ideoita. Nuorten Akatemia myös jakaa vauhditusrahaa projektien toteuttamiseen. Lisätietoja: www.dodo.org/projektit/ilmari_ ilmastonmuutostiedotushanke_1.html www.nuortenakatemia.fi/sivu.php?artikkeli_id=839 Bhaktapur-kehitysyhteistyöhanke Varsinais-Suomen Partiopiirillä on kehitysyhteistyöhanke Nepalissa. Partiolaisten kumppanina on Bhaktapurin kaupungissa toimiva kehitysvammaisten ammatillinen koulu. Hankkeen rahoitus kerätään hihamerkkien avulla. Partiolaiset ovat suunnitelleet eri ikäisille tovereilleen sopivantasoisia tehtäviä, jotka suoritettuaan partiolainen voi lunastaa maksullisen Bhaktapur-merkin. Tehtävät vaihtelevat kestoltaan ja laajuudeltaan nepalilaisista leikeistä puoli vuotta kestävään Nepal-aiheisten uutisten seurantaan. Tehtävien suunnittelu, toteutus, varojen keruu ja tiedotus ovat saaneet koko partiopiirin hankkeeseen mukaan. Kaksivuotinen hanke on ollut esillä partiopiirin lehdessä, tapahtumissa ja koulutuksissa Nepal-näyttelyn muodossa, toimintana partioleiriellä sekä muiden tapahtumien muodossa, esim. Nepalgaalailtana. Lisätietoja: mikaela.mikkonen@interdialogi.fi pauliina koponen 6 kirahviposti 2/2005
järjestöt Palkinnolla tunnustusta hyvästä työstä > Kepa jakaa jälleen tänä vuonna järjestöille tunnustusta hyvästä kehitysyhteistyöstä. Kumppanuus-palkinnon hakuaika kestää helmikuun ajan. Kilpailussa viime vuonna mukana olleet järjestöt suosittelevat kisaan lähtemistä. Suosittelen ehdottomasti myönteisen julkisuuden takia. On hyvä välillä myös tiedottaa olemassaolosta. Kilpailu tuo positiivista huomiota ja tunnustusta, Nakurun lapset -järjestön Kirsi Martonen sanoo. Julkisuutta tiedotusvälineissä Martonen olisi toivonut kilpailussa mukana olleille ehdokkaille enemmän kuin ne saivat. Viesti voittajasta, Oulun diakonissalaitoksen säätiöstä, levisi puolestaan paremmin. Saimme asialle mukavaa julkisuutta. Oli hienoa saada julkista tunnustusta, Pentti Huhtinen toteaa. Huhtinen kehottaa järjestöjä lähtemään mukaan kilpailuun ja kehuu sitä kannustavaksi. Normaalisti raportoinnit ministeriöön ovat raportointia rahasta. Nyt saimme kertoa elämästä. Yhteistyö on jatkunut melkein kymmenen vuotta. Kun sitä kävi läpi, kilpailuun osallistuminen oli vähän kuin elämänkerran muistelemista, Huhtinen miettii. Lähde mukaan kilpailuun: www.kepa.fi/kumppanuuspalkinto 5 Palkintorahat tyttöjen jatko-opiskeluun Oulun diakonissalaitoksen säätiö käytti Kumppanuus-palkinnosta saamansa 2000 euron palkinnon kenialaisten tyttöjen kannustusstipendeiksi jatko-opiskeluun. Palkitun Karibuni-hankkeen loppuseminaari oli pari viikkoa palkinnon myöntämisen jälkeen. Oululaisten tukemassa kenialaisessa tyttökoulussa iloittiin kovasti stipendirahoista. Jaqueline Wamoto (keskellä) ja Valentina Mutaki (oikealla) lähtevät yliopistoon opiskelemaan Kumppanuus-palkintorahoilla. lotta valtonen kirahviposti 2/2005 7
kehitysyhteistyö &katastrofit Kehitysyhteistyötä mullistusten keskellä > Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kannattaa varautua ennalta katastrofeihin. Hyökyaalto, maanjäristys, tulva, aseellinen konflikti... kehitysmaassa saattaa tapahtua mitä tahansa, mihin kehitysyhteistyön tekijät eivät ole varautuneet. Useat kehitysmaista sijaitsevat alueilla, joissa on maanjäristyksiä tai tulvia. Myös poliittinen elämä on epävakaista. Järjestöjen kannattaa ottaa huomioon se mahdollisuus, että äkillisiä muutoksia voi tulla. Luonnonmullistuksia ei ehkä pysty ennakoimaan, mutta poliittisissa kriiseissä ilmassa on aina etukäteen merkkejä luettavissa, sanoo Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen. Niin luonnonkatastrofi kuin sisällissota keskeyttää kehitysyhteistyöhankkeen ainakin joksikin aikaa. Silloin on mietittävä, täytyykö toiminnan luonnetta muuttaa vai vetäytyä. Avustustoimintaan siirtyminen ei aina ole mahdollista tai edes järkevää. Mikäli järjestö ryhtyy antamaan katastrofiapua, sen pitäisi sopia ammattijärjestöjen kanssa roolistaan. Jos YK-järjestöt ja Punainen Risti ovat paikalla, heillä pitäisi olla kyseisen valtion lisäksi vetovastuu avustustyössä. Koordinaatiota tarvitaan, ettei ihmisiä putoa avustusorganisaatioiden väliin, Nevalainen muistuttaa. Jos hanke joudutaan keskeyttämään, rahoittajalle täytyy ilmoittaa. Rahoittajan kanssa on myös neuvoteltava, mikäli hanketta halutaan muuttaa. Nevalaisen mielestä kehitysyhteistyöhön lähtijöitä kannattaisi valmentaa kriisitilanteiden varalta. Epävakaille alueille lähtijöiden koulutuksessa voisi olla perusasiat kriisitilanteessa toimimisesta. Jo hanketta suunniteltaessa pitäisi varautua poliittisen kriisin tai luonnonkatastrofin mahdollisuuteen. 8 kirahviposti 2/2005 hanke uudestaan käyntiin Hyvin harvoin katastrofi tuhoaa kaikkea, mitä kehitysyhteistyöhankkeella on saatu aikaan. Useimpiin hankkeisiin sisältyy ihmisten kouluttamista, eikä se pääoma mihinkään katoa. Parasta olisi, että hanketta jatkettaisiin mahdollisimman pian. Tietysti ihmisillä on oltava perusturvallisuus: ruokaa, vettä ja asunto ennen kuin he voivat kiinnostua mistään muusta. Nevalainen itse työskenteli kolme vuotta Pakolaisavun projektijohtajana Ugandassa alueella, jossa oli levottomuuksia. Sissihyökkäysten jälkeen toiminta pyrittiin aloittamaan nopeasti, sillä ihmiset halusivat palata normaalielämään. Lukutaitokurssia on silti turha ruveta vetämään niin kauan kuin ihmiset tuntevat olevansa välittömässä vaarassa ja pitävät matkalaukkunsa valmiiksi pakattuna. On odotettava, että he ovat valmiita. Koskaan ei tiedä kauanko ihmisillä vie aikaa prosessoida vaikeita tapahtumia. Toiminnan aloittamista voi ehdottaa, mutta jos se ei lähde käyntiin, pitää vain huomioida ihmisten elämäntilanne ja odottaa. sini kuvaja nus ukru/insist
kehitysyhteistyö &katastrofit Auttaa, ei auta, auttaa... nus ukru/insist > olen kolme kertaa sattunut asumaan paikassa, jota luonnonkatastrofi liippaa läheltä. Kerran keinunut Kiinassa maanjäristyksessä, kerran kahlaillut tulvissa Mosambikissa. Tsunamin iskiessä Aasiaan asuin Thaimaassa viimeisiä viikkoja parin vuoden työkomennuksesta. Luonnonkatastrofin liepeille sattuneiden ihmisten reaktio turmaan on joka paikassa ollut sama. Ensin ihmetys siitä, mitä oikein tapahtuu. Kun todellisuus selviää, tuntuu jokaisen ensimmäinen reaktio olevan halu auttaa. Ei auttajista silloin ole pulaa, pikemminkin pulaa on tekemisestä kaikille niille jotka haluavat auttaa. Se, että Aasian tsunami iski niin laajalle alueelle ja siinä menehtyi ihmisiä kymmenistä eri maista, toi katastrofin lähelle. Ikään kuin katastrofi olisi tapahtunut jokaisen omassa naapurissa: pakonomainen tarve auttaa tuntui leviävän joka paikkaan. Toisin on maailman hiljaa kytevien katastrofien kanssa. Yksin aidsin seurauksena menehtyi viime vuonna kolme miljoonaa ihmistä, yli kymmenen tsunamin verran. Luonnonkatastrofien tavoin hiv/aids usein vie mennessään kokonaisia perheitä, ajan myötä. YK:n arvioiden mukaan Kongon sisällissodan seurauksena menehtyy viidessä kuukaudessa sama määrä ihmisiä kuin tsunamissa. Darfurin tilanne, malaria, lapsikuolleisuus - on loputon määrä aiheita, joita voisi ottaa esimerkeiksi. vain harva tuntee välitöntä pakkoa auttaa. Luonnonkatastrofiin on helppo reagoida. Se on nopea. Se ei valitse kohdettaan. Taustalta ei löydy poliittisia vaikuttimia, ei yksittäisten höyrypäiden uhoamista tai ulkopuolisen silmiin järjettömältä näyttäytyvää etnistä kiistaa. Luonnonkatastrofia eivät talouden rakenteet hetkauta mihinkään suuntaan, eikä sen tuhojen korjaamiseksi ole tarve puuttua sellaisiin vaikeisiin aiheisiin kuin vaikka sukupuolten tasa-arvo, seksuaalivalistus tai hallintokulttuuri. Ehkä rahahanat pitkäaikaisten kriisien hoitoon aukeaisivat, jos niiden ratkaisemiseksi olisi tarjolla helppoja pakettiratkaisuja. Meidät jokainen pitäisi saada vakuuttumaan siitä, että antamalla summan a seuraa paikallisella tasolla parannus b. Ja etteivät c, d tai e mitenkään vaikuta tähän yhtälöön. Hätäapuvaihe ja pitkäkestoinen kehitystyö ovat kuitenkin kuin päivä ja yö. Ensimmäisessä toimitaan nopeasti jo olemassa olevien suunnitelmien mukaisesti, jälkimmäisessä arvioidaan, suunnitellaan, neuvotellaan, osallistetaan, ja vihdoin toteutetaan joku monista vaihtoehtoisista suunnitelmista. Varsinainen kehitystyö on harvoin mustavalkoista. On vain harmaan eri sävyjä, joiden keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä eivät asiantuntijatkaan aina pääse yhteisymmärrykseen. Jälkikäteen tarkasteltuna harmaan sävyjä löytyy myös hätäavusta, mutta ne harvoin nousevat uutisiin. Lapsen kuolema malariaan sattuu vanhempaan aivan yhtä paljon kuin lapsen kuolema hyökyaaltoon. Yksilön tasolla on aivan sama minkälaisen kriisin keskelle on joutunut, tai miten vaikeaa sen ratkaiseminen on. Avun tarve on sama. Aasian tsunamia seurannut halu auttaa pitäisi saada heräämään ainakin ajoittain myös silloin, kun kriisit ovat hitaampia, eikä tarjolla ole helppoja vastauksia. Kukaan ei pysty olemaan järkyttynyt samasta asiasta loputtomasti, mutta riittää, jos tarpeeksi moni on edes sen hetken joka tarvitaan kukkaron avaamiseen. On aivan sama mitkä auttamisen motiivit ovat. Ainoastaan loppusummalla on todellista merkitystä. pia laine Kirjoittaja on työskennellyt kehitysyhteistyötehtävissä Mosambikissa ja Thaimassa. kent wilska kirahviposti 11/2004 2/2005 9
kehitysyhteistyö &katastrofit nus ukru/insist Kepan kumppani auttaa tsunamin uhreja Acehissa kepan indonesialainen kumppanijärjestö insist tukee niitä, joita virallinen hätäapu ei tavoita. > Joulukuun lopun maanjäristys ja tsunamit ovat vaikuttaneet myös Kepan indonesialaisen yhteistyökumppanin Insistiin toimintaan. Insist (Indonesian Society for Social Transformation) toimii koko Indonesian kattavana verkostona ja sen jäseniä työskenteli myös katastrofialueella. Ainakin seitsemän paikallisen yhteistyökumppanin tiedetään perheineen kuolleen Acehissa ja Pohjois-Sumatralla. Insist on aloittanut omat avustustoimensa hyödyntämällä omia kansallisia ja kansainvälisiä verkostojaan. Järjestö on pyytänyt eurooppalaisia yhteistyökumppaneitaan tukemaan katastrofityötä rahallisesti, kun taas alueelliset yhteistyökumppanit Kaakkois-Aasiasta osallistuvat käytännön tukitoimiin. Esimerkiksi Insistin pitkäaikainen malesialainen kumppani Pusat Komas lähetti 16-henkisen lääkäriryhmän Pohjois-Sumatralle. Ryhmä viipyi alueella vajaan viikon ja hoiti sinä aikana lähes 2000 potilasta. koulu koordinaatiokeskuksena Insist on perustanut Medaniin, Pohjois-Sumatran maakuntaan, koordinaatiokeskuksen. Työtä Acehissa koordinoidaan Bireunissa sijaitsevan koulun kautta, jonka kanssa Insistillä on ollut aiemminkin yhteistyötä. Tarkoituksena on auttaa erityisesti niitä ryhmiä, joita virallinen hätäapu ei tavoita. Insist lähetti Acehiin ryhmän arvioimaan alueen avuntarvetta, ja sen jäsenjärjestöt ovat erikseen lähettäneet lääkäreitä sekä avustusryhmän korvaamaan vähissä olevan bensiinin biodieselillä. Hätäavun lisäksi Aceh - ja koko Indonesia - kaipaavat pidemmän tähtäimen tukea.näihin kuuluu esimerkiksi velkojen anteeksiantaminen. Pelkästään helmikuussa Indonesian on määrä maksaa takaisin 350 miljoonaa dollaria vanhoja velkoja korkoineen. Insistin pääsihteeri Don Marut korostaa, että myös Insistin antama tuki on pitkän aikavälin apua. Haluamme suunnata apumme kaikkein heikoimmassa asemassa oleville sekä niille, joita virallinen apu ei tavoita. Insistin projektit tähtäävät erityisesti naisten aseman parantamiseen sekä terveydenhuollon ja koululaitoksen jälleenrakentamiseen. Acehin avustustoimia vaikeuttaa alueen hankala poliittinen tilanne. Maakunnassaon ollut vuodesta 1976 lähtien käynnissä sisällissota, jossa Vapaa Aceh -liike taistelee keskushallintoa vastaan. Avustustoimien kannalt a olisi tärkeätä, että alueen poliittiset ongelmat ratkaistaisiin mahdollisimman pian ja että päätösvalta siirtyisi asevoimilta demokraattisesti valituille siviilielimille. henri myrttinen 10 kirahviposti 2/2005
kehitysyhteistyö &katastrofit Luomuviljelyä ja katastrofiapua Tamil Nadussa > Joulun alla Kehitysmaayhdistys Pääskyjen hallituksen jäsenet jännittivät Intiassa yhdessä paikallisen kumppanijärjestön VCDS:n (Village Community Development Society) kanssa, saadaanko ulkoministeriöltä tukea vuodesta 1998 käynnissä olleelle luomuviljelyhankkeelle. Ilo oli yhteinen, kun selvisi että parissa kymmenessä Tamil Nadun kylässä käynnissä oleva työ voisi vielä jatkua kaksi vuotta suomalaispanoksen turvin. VCDS on tehnyt monipuolista kyläkehitystyötä pääasiassa dalitien eli kastittomien parissa jo 25 vuotta. Työsarkana ovat olleet naisten oikeudet, lasten koulunkäynti, suola- ja kivityöläisten ammattiyhdistystoiminta, oikeudellinen neuvonta erilaisissa ihmisoikeuskysymyksissä, vammaisten aseman parantaminen, ympäristönsuojelu - köyhien kyläläisten arjesta löytyy parannettavaa. Viime vuosina VCDS on keskittynyt muun muassa Tamil Nadussa toimivien kestävää kehitystä edistävien järjestöjen verkostoitumiseen, pienviljelijöiden toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä uuden teknisen ammattikoulun perustamiseen. VCDS ja Kehitysmaayhdistys Pääskyt ovat tehneet yhteistyötä jo 20 vuotta, välillä Pääskyjen omarahoituksen ja välillä ulkoministeriön hanketuen turvin. Siihen paljon puhuttuun kumppanuuteen on kasvettu vuosien varrella. Pääskyjen intialainen kumppanijärjestö kouluttaa viljelijöitä Tamil Nadussa. kun tsunami iski rannikolle Tapaninpäivä 2004 toi jälleen uuden tehtävän VCDS:lle. Hyökyaallot pyyhkivät parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Tamil Nadun rannikkoa. Aallot vyöryivät myös kyliin, joissa VCDS on työskennellyt muun muassa ympäristöä tuhoavien suurten katkarapufarmien toiminnan kieltämiseksi. Heti tuhouutisten tultua VCDS:n työntekijöitä lähti alueen kyliin kartoittamaan tilannetta ja yhteydenpito muihin paikallisiin järjestöihin alkoi. Ensimmäisen vuorokauden aikana otettiin yhteyttä myös eurooppalaisiin kumppaneihin - lähinnä Emmaus-järjestöihin, sillä VCDS osa Emmaus-liikettä. VCDS:lle kuten muillekin paikallisille järjestöille oli täysin selvää alkaa tehdä sitä, mitä täällä Suomessa kutsutaan katastrofiavuksi: kun uhrit ja avuntarvitsijat ovat naapureita ja ystäviä, ei ole aikaa miettiä järjestön toiminnan painopisteitä eikä edes sitä, mistä rahat työhön lopulta saadaan. Ihmisten on jäätävä henkiin, ruokaa tarvitaan joka päivä, lasten on päästävä takaisin kouluun ja aikuisten töihin. Työ luonnollisesti sitoo osaa järjestön työntekijöistä, vaikka tehtäviin on rekrytoitu vapaaehtoisia ja VCDS järjestää esimerkiksi koululaisten työleirejä. Välillä turhauttavankin hitaasti etenevän arkisen kehitystyön lisäksi VCDS on tottunut nopeaa reagointia vaativiin tilanteisiin. Ihmisoikeustyössä ei ole aikaa viivytellä, jos esimerkiksi kivilouhoksilla on sattunut epämääräinen kuolemantapaus. Myös katastrofiavusta on kokemusta kahdeksan vuoden takaa, kun ennätysrankat sateet aiheuttivat tulvia laajoilla alueilla. Tuolloinkin ihmisille toimitettiin ruokaa ja vaatteita, ja jälleenrakennusvaiheessa pystytettiin kestävämpiä betonitaloja. Pääskyt päättivät varsin nopean sähköposti- ja puhelinkierroksen jälkeen olla mukana tukemassa VCDS:n hätäaputyötä. Päätöksenteossa helpotti se, että kaksi Pääskyjen edustajaa oli tapahtumahetkellä Intiassa todistamassa, kuinka nopeasti VCDS ryhtyi töihin. Vetoomuskirjeen matkaan saattamiseen tosin meni lähes kaksi viikkoa, ja vielä kauemmin meni huomata, että tässä taidetaan nyt vaihteeksi toteuttaa miltei unohtunutta Emmausperiaatetta, jonka mukaan ensin pitää auttaa eniten kärsiviä. aija taskinen Kehitysmaayhdistys Pääskyt Lisätietoja: www.paaskyt.fi aija taskinen aija taskinen kirahviposti 2/2005 11 11
kehitysyhteistyö &katastrofit Köyhä on haavoittuva Musun-vuoren maanvyörymän uhrit ovat asuneet teltoissa jo yli puoli vuotta. > Hurrikaani Mitch riehui Nicaraguassa 1998 aiheuttaen suurta tuhoa. Kansainvälisen avun eräs tavoite oli vähentää maan haavoittuvuutta luonnontuhojen edessä. Kansalaisjärjestöjen mielestä tilanne ei ole kuitenkaan parantunut. Vuonna 1998 Hondurasin ja Nicaraguan ylle juuttunut hurrikaani Mitch aiheutti suuret tuhot: ihmishenkiä menetettiin noin 10 000, miljoonia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan ja pelkästään aineelliset menetykset arvioitiin 6 10 miljardiksi dollariksi. Mitchin aiheuttamaa ekologisen tuhon määrää on vaikea mitata rahallisesti. Hondurasissa, Nicaraguassa ja El Salvadorissa jälleenrakennus omin voimin oli mahdoton tehtävä, joten näiden köyhien ja velkaantuneiden maiden oli käännyttävä kansainvälisten avunantajien puoleen. Mitchin kourissa kamppailevat Keski-Amerikan maat saivatkin nopeasti tukijoita ja kipeästi kaipaamaansa apua. Mitchin jälkeen syntyneen, yli 300 kansalaisjärjestön muodostaman CCERin (Coordinadora Civil para la Emergencia y Reconstrucción) edustajat avustajamaiden ohella katsoivat, että Mitch-avun ei pitäisi rajoittua vain tuhojen korjaamiseen. Apua tuli laajentaa siten, että varoilla toteutetut muutokset ohjaisivat maat pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen tielle, jolloin maiden sosiaalinen ja ympäristöllinen haavoittuvuus vähenisi. Mitchin tuhojen korjaamiseen Keski-Amerikan maille myönnetty apu edellytti maiden hallituksilta todellisia toimia yhteiskunnallisen ja ekologisen tilanteen kohentamiseksi. Samalla niiltä vaadittiin myös läpinäkyvää politiikkaa, hajautettua hallintoa sekä kansalaisten osallistumisen turvaamista. CCERin esityksen mukaan maahan luotiin luonnonkatastrofien ehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen keskittyvä laajapohjainen yhteistyöelin Sinapred (Sistema Nacional para la Prevención Mitigación y Atención de Desastres), jossa hallituksen ja viranomaisten lisäksi on toimijoina myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. hallitukset lipsuvat sovitusta kimmo lehtonen Kansalaisjärjestöt painottivat asuinrakentamista ja ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä, työttömyyden hoitoa, pienten sekä keskisuurten yritysten toiminnan aktivoimista erityisesti maaseudulla sekä kansalaisten osallistumisen ja informaation kulun turvaamista. Kaikista eniten hurrikaanien ja maanjäristysten aiheuttamista tuhoista kärsivät köyhät, varattomat maaseudun ihmiset, mutta myös kaupungeissa tuhannet ihmiset menettivät asumuksena, työpaikkansa, kauppansa tai verstaansa. Siksi kansalaisjärjestöjen mukaan köyhyyden vähentäminensekä kansalaisten perustarpeiden ja oikeuksien tyydyttäminen on myös paras tae maan kaikinpuolisen haavoittuvuuden vähentämiselle kriisin osuessa kohdalle. Nyt, yli kuusi vuotta Mitchin jälkeen CCER kritisioi muun muassa Sinapredin toimimattomuutta ja ihmettelee miten se käyttää Maailmanpankin sille myöntämiä varoja. Viimekesäinen yli 20 ihmishenkeä vaatinut Musu ovat tästä ikäviä osoituksia järjestön mukaan. Yli 2000 pakolaista elää edelleenkin tilapäisasumuksissa, yli puoli vuotta maanvyöryn jälkeen. CCERin mukaan kumpikaan vallassa ollut liberaalihallitus ei ole täyttänyt kansalaisille antamiaan lupauksia ja maa on nyt vielä haavoittuvampi luonnonuhkien edessä kuin Mitchin aikaan. Maata vuosina 1996-2001 hallinnut ja 20 vuoden tuomion saanut Arnoldo Alemánlähipiireineen lisäksi vielä kavalsi valtion varoja Mitchin jälkeen yli 100 miljoonaa dollaria, joista osan voidaan katsoa olevan avustusrahaa. uhkien laboratorio Maassa viime vuonna vieraillut ranskalainen geologi Alain Musset korostaa CCERin ohella luonnontuhojen yhteiskunnallista luonnetta, koska ihminenhän se laittaa itsensä alttiiksi luonnon edessä. Hän luonnehtii Nicaraguaa yhteiskunnallisen haavoittuvuuden laboratorioiden laboratorioksi, sillä maa uhkaavat niin monet asiat: kuume-epidemiat, maanvyöryt, hurrikaanit, maanjäristykset, tulvat... Ongelma on siinä, että Nicaragua on yksi mantereen köyhimmistä maista. Maassa ei ole resursseja kehittää kelvollisia haavoittuvuutta vähentäviä ohjelmia ja samaan aikaan vastata kriisitilanteen vaatimuksiin. Tämä on historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurillista todellisuutta Nicaraguassa. Esimerkkinä maiden erilaisesta haavoittuvuudesta Musset nosti esiin hurrikaani Jeannen, joka Haitissa surmasi tuhansia ihmisiä, mutta Floridassa vain muutaman. kimmo lehtonen 12 kirahviposti 2/2005
kehitysyhteistyö &katastrofit Katastrofivalmiutta kehitetään Mosambikissa >Helmikuussa 2000 Mosambikia huuhtoi ennennäkemättömät tulvat. Hollannin kokoinen alue peittyi veteen. Puoli miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi ja 700 menetti henkensä. Taloudelliset vauriot olivat mittavat eikä kaikkia tulvatuhoja vieläkään ole korjattu. Tulva oli jättimäinen katastrofi, joka muutti miljoonien elämän. Mosambik on luonnonmullistuksille altista aluetta, jossa sekä kuivuudet että tulvat ovat arkipäivää. Keskimäärin maata koettelee kolme trooppista syklonia vuodessa. Tulevaisuudessa myrskyjä voi olla enemmän, sillä ilmaston muutoksesta on selviä merkkejä: lämpötila nousee ja ääri-ilmiöiden voimakkuus kasvaa. Voimme vain pyrkiä parantamaan varoitusmekanismeja, sanoo Göran Kari, suomalais-mosambikilaisen meteorologiahankkeen koordinaattori. Mosambikin vuoden 2000 jättitulviin ei kukaan osannut varautua. Pystyttäisiinkö tänään reagoimaan paremmin? Myönteistä kehitystä on tapahtunut, vakuuttaa Kari. Säähavaintolaitteita on lisätty ja Etelä-Mosambikissa on säätutka, hän kertoo projektista. Pyörremyskyistä pystytään tänään varoittamaan. Myös alueellista yhteistyötä on parannettu. Vuoden 2000 tulvien seuraukset eivät olleet vain Mosambikin sääpalvelujen vajavaisuutta vaan myös maiden välisen yhteistyön kaisu tuominen puutetta, Kari kertoo. Naapurimaista ei tiedotettu tulevista suurista sateista, jotka saivat joet Mosambikin puolella nousemaan yli äyräiden. yhteisöjen katastrofivalmius avainasemassa Tulvien ja sateiden havaitseminen ei kuitenkaan riitä. Jotta ihmiset pääsevät pois alta, on heille ilmoitettava asiasta. Meteorologian projektin avulla pystytetään 1000 radioasemaa, jotka kertovat myös sääennusteita paikalliskielillä. Verkostoa kehitetään yhdessä Mosambikin Punaisen Ristin kanssa. Tärkeää on yhteisöjen oman katastrofivalmiuden lisääminen, luterilaisen maailmanliiton Mosambikin johtaja Philip Wijmans painottaa. Nykyään katastrofivalmius on osa normaalia kehitystyötämme. Autamme yhteisöjä tekemään katastrofisuunnitelman ja mietimme minkälaisia rakennuksia tarvitaan, jotteivät tulvat tuhoaisi kouluja ja terveyskeskuksia, hän kertoo. Järjestöllä on lisäksi oma katastrofivarasto, jossa pidetään veneitä, huopia ja keittovälineitä 10 000 hengelle. kollektiivinen muisti lyhyt Sekä Karin että Wijmansin suurin huoli on ihmisten lyhyt muisti. Miesmuisti on tyypillisesti noin kolme vuotta, Kari toteaa. Meteorologiahanke aloitettiin vuoden 2000 tulvien jälkeen, jolloin avunantajat yhdessä Mosambikin hallituksen kanssa päättivät että on edullisempaa satsata ennaltaehkäisyyn. Kuitenkin jo vuonna 2004 hanke päätettiin ajaa alas, vaikkei järjestelmä vielä toimi. Onko järkeä investoida 15 miljoonaa ja sitten vetäytyä ennen kuin ostamamme ja asentamamme laitteet toimivat? Kari ihmettelee. Tsunamin jälkeen hallitukset ovat kuitenkin miettimässä asiaa uudelleen ja meteorologiahanke ehkä jatkuu. Ei kolmessa vuodessa saa järjestelmää toimimaan. Avunantajien pitäisi miettiä hankkeita mieluummin vuosikymmenten perspektiivillä, Kari toivoo. Myös Wijmans suree ihmisten lyhyttä muistia. Ihmiset ovat jo unohtaneet tulvien aiheuttamat vauriot ja muuttaneet taas alaville, tulville alttiille maille jokien varteen. Miksi hallitus sallii sen? hän ihmettelee. Niin Kari kuin Wijmans pitävät ennaltaehkäisyä parhaimpana keinona välttää katastrofit. Rakennusten on oltava riittävän vahvoja ja aikaisia varoitusjärjestelmiä tulee kehittää, Wijmans lopettaa. lotta valtonen lotta valtonen kirahviposti 2/2005 13
kepan koulutus kevät 2005 9.3. ke klo 15-19 Köyhyyden kasvot 4 Vuosituhattavoitteet tarkastelussa > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset 28.2. mennessä 12.3. la klo 9 16 Hankkeen budjetointi 12.2. la klo 9 16 Järjestön varainhankinta Tietopaketti erityisesti pienille järjestöille varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 2.2. mennessä. 16.2. ke klo 15-19 Köyhyyden kasvot 3 Omistusoikeudet ja maakysymys Köyhyyden kasvot on koulutus- ja keskustelutilaisuuuksien sarja, jossa tutustutaan maailman epävirallisen enemmistön todellisuuteen. Tilaisuuksissa pohditaan köyhyyden luonnetta, sen taustatekijöitä ja seurauksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ihmiskunnan enemmistön elämää yhteiskunnan laitamilla. Osallistujat etsivät keinoja köyhdyttämisen lopettamiseksi. Mukaan voi tulla, vaikkei olisikaan ollut sarjan aiemmissa tilaisuuksissa. > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset 7.2. mennessä. 28.2. 23.3. Hankesuunnittelun peruskurssi verkossa Verkkokurssilla käsitellään ongelma-analyysiä, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 18.2. mennessä. 2.3. ke klo 9-15.30 Kulttuurikokemukset Mietityttääkö vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen tai paluukokemukset? Miten omaksua monikulttuurinen identiteetti? Kuinka kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa yksilön identiteettiin? Tule mukaan pohtimaan kulttuurien kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä sekä monikulttuurista oppimista. Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn kou-lutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 18.2. mennessä. 7.3. ma klo 9-15.30 Globalisaatio, eriarvoisuus ja kestävä kehitys Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset 23.2. mennessä. Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein laatimaan kehitysyhteistyöhankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kurssi on tarkoitettu järjestöille, jotka hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 2.3. mennessä. 14.3. ma klo 9-15.30 Latinalaisen Amerikan päivä Johdatus Latinalaisen Amerikan ajankohtaisiin kysymyksiin, vapautuksen teologiaan ja kirkkojen haasteisiin. Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 4.3. mennessä. 14.3. 6.4. Gender-peruskurssi verkossa Mitä on gender? Mitä sen valtavirtaistaminen hankkeisiin tarkoittaa? Kurssi keskittyy tasa-arvonäkökulman huomioimiseen hankesuunnittelussa ja järjestöissä itsessään. Kurssimateriaalina käytetään ulkoasianministeriön internetpohjaista gender-koulutuspakettia. Kurssin ohjaus tapahtuu englanniksi. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 4.3.2005 mennessä. 15.3. ti klo 9.00 > Ihmisoikeudet ja kirkon missio -seminaari Näkökulmia ihmisoikeuskysymyksiin Suomen kirkossa sekä sisarkirkoissa: ihmisoikeudet ja missio, naisen asema ja kirkon tulevaisuus, etniset kysymykset kumppanuuden haasteena. Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 4.3. mennessä. 16.3. ke klo 16-20 Tietoa hankesuunnittelumatkasta Järjestöille, joilla on alustava kehitysyhteistyöidea, mutta hankehakemuksen teko, taustaselvitykset ja suunnittelu on vielä kesken. Tilaisuudessa käydään läpi hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita sekä kerrotaan ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta. > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset 6.3. mennessä. 14 kirahviposti 2/2005
29.3. 23.4. Looginen viitekehys, verkkokurssi Kurssi on tarkoitettu hankesuunnittelun peruskurssin käyneille. Loogisen viitekehyksen avulla voi kehittää taitojaan hankkeen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa. Looginen viitekehys tarjoaa myös välineitä hankkeen seurantaan. Kurssin aikana työstetään ohjattuna etätyönä oman järjestön kehitysyhteistyöhankkeen suunnitelmaa. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 19.3. mennessä. 1.4. & 4.6. pe ja la klo 9 16 Järjestön mediaviestintä Kurssi lisää valmiuksia toteuttaa ja kehittää järjestöjen mediaviestintää ja yhteistyötä erityisesti alueellisten lehtien ja radioiden kanssa. Kurssilla opiskellaan tiedottamista eri tilanteissa, haastateltavana oloa ja mediasuhteiden suunnitelmallista hoitoa. Kurssiin kuuluu välitehtävä. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 22.3. mennessä. 2.4. la klo 9 16 Maaseudun kehitys ja ympäristö Kokemusten vaihtoa onnistumisista ja kohdatuista ongelmista. Minkälaisia maaseudun ympäristö- ja luonnonvarahankkeita järjestöt ovat toteuttaneet? Miten järjestöjen maaseudunkehittämishankkeet ovat onnistuneet ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisessä? > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 23.3. mennessä. Ilmoittautuminen & hinnat > ilmoittaudu sähköpostitse kurssisihteeri@kepa.fi, osoitteessa www.kepa.fi/koulutus tai puhelimitse kurssisihteerille 09-584 23 261. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, yhteystietosi sekä järjestösi tai yhteisösi nimi. > kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: Kepan jäsenjärjestöjen jäsenet / muista järjestöistä tulevat ja opiskelijat / muut. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia, muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. Kepa korvaa Suomen rajojen sisällä osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. > kurssit järjestetään Kepan koulutustiloissa osoitteessa Töölöntorinkatu2 00260, Helsinki ellei toisin ilmoiteta. > Lisätietoja koulutussuunnittelija Antti Turakka tai Kaisu Österinen (09) 584 23 244 tai www.kepa.fi/tapahtumat 8.4. pe klo 9-16 Eväitä hankeraportointiin Ulkoasiainministeriöltä hanketukea saavat järjestöt raportoivat hankkeistaan. Tule kuulemaan ja miettimään, mitä vuosiraportissa tulee huomioida. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset sekä keskustellaan raportoinnin ongelmakohdista. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 31.3. mennessä. 9.4. la klo 9 16 Hankkeen talousraportointi Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein seuraamaan hankkeen taloutta ja laatimaan talousraportti. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 31.3. mennessä. 3. 4.6. pe ja la klo 9 16 Indikaattorit ja hankkeen seuranta Kurssilla tutustutaan hankkeen seurannan, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seuranta- ja arviointimenetelmiin ja seurantamatkan valmisteluun. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 24.5. mennessä. kehy-avaimet Vankka pohja kehitysyhteistyölle Kehy-avaimet on joukko lyhyitä modulimuotoisia kursseja, joiden aikataulussa otetaan huomioon ulkoasiainministeriön hanketukisykli. Kurssit on tarkoitettu erityisesti pienten järjestöjen laadukkaan hanketoiminnan tukemiseksi. Modulit eli peruskurssit luovat pohjan hyvän kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelulle ja toteutukselle. Kaikki peruskurssit järjestetään vähintään kerran vuodessa. Läpileikkaavina teemoina koulutuksessa kulkevat osallistaminen, gender ja kestävyys. kirahviposti 2/2005 15
tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat 3.2. elokuva: Kolme vuodenaikaa. Vietnamin sota elokuvassa. > Klo 19, elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki. 8.2. elokuva: Riksakuski. Vietnamin sota elokuvassa. > Klo 18.45, elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki. 9.2. elokuva: Katkera paluu. Vietnamin sota elokuvassa. > Klo 18.45,elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15. Helsinki. 13.2. elokuva: Indokiina. Vietnamin sota elokuvassa. > Klo 19.45, elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15. Helsinki. 18.2. luento: Klaanien naiset ja sukulaisuuden vahvat siteet. > Klo 18, Stoa, Itä-Helsingin kulttuurikeskus,turunlinnan -tie 1, Itäkeskus. Luennoitsijana Runoilija Amran Mohammed Ahmed. Tilaisuus on osa Naisten voima luentosarjaa, jossa käsitellään naisen keinoja vaikuttaa eri kulttuureissa. Yleisöllä on myös mahdollisuus keskustella ja maistella pikkuherkkuja maailman ääriltä. Tilaisuutta emännöivät Kassandran toiminnanjohtaja, teatteriohjaaja Ritva Siikala ja Moninaiset-tuottaja Eija Tervo. 11.3. luento: Venäjänsuomalaiset naiset, kulttuurisen ketjun vahvat lenkit. > Klo 18, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, > Turunlinnantie 1, Itäkeskus. Luennoitsijana Kirjailija Helena Miettinen. Tilaisuus on osa Naisten voima luentosarjaa, jossa käsitellään naisen keinoja vaikuttaa eri kulttuureissa. Ks. yllä. 18.-30.3. matka: Che Guevaran jalanjäljllä Kuubassa. Koe historiallinen Kuuba pintaa syvemmältä Suomi-Kuuba-seuran asiantuntevalla opastuksella! Seura järjestää Cuba Sí pääsiäismatkan maaliskuussa. Reitti kulkee Havannasta Chen historiallisille taistelupaikoille Santa Claraan, jossa Che Guevaran jäännökset lepäävät mausoleumissa. Lisäksi tutustutaan myös Sancti Spíritusin kaupunkiin ja siirtomaa-ajan arkkitehtuuristaan tunnettuun Trinidadiin. Matkan aikana nautitaan muun muassa Vanhan Havannan elämästä ja levätään hiekkarannoilla meren äärellä. Ilmoittaudu mukaan nyt ja varmista paikkasi matkalle. Matkan hintaan 1995 kuuluvat kuljetukset, suomalaisen matkanvetäjän palvelut ja yöpyminen hotelleissa 2 hengen huoneessa täysihoidolla (aamiainen ja päivällinen). Suomi- Kuuba-seura pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. > Lisätietoja: Suomi-Kuubaseura, p. (09) 7733 633 (mielellään ma ja to klo 14-16) tai info@kuubaseura.fi päätoimittaja sini kuvaja (09) 584 23 219 toimitussihteeri ilona niinikangas (09) 584 23 233 taitto kari markkanen (09) 584 23 203 painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) 584 233 tai info@kepa.fi toimituksen osoite töölööntorinkatu 2a, 00260 helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1456-2839 16 kirahviposti 2/2005 Päivitä tietosi: www.kepa.fi